Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Aug. 3, 1920)
No 31 Tiistaina Elokuun 1 p — Tuesday August 3 f NUORTEN PÄIVÄ Nuorten päivä valkenee kasvaa nuorten voimat nuorten aatteet luja usko uuden ajan aamurusko ja nuorten laulut soivat Vaipuu kaikki unholaan mi eletty on ennen uuden päivän toimet suuret uuden yhteiskunnan juuret Nuoret näyttää kuntoaan jo saapuu aika onnen Intomielin opitaan on totuus tiedon pohja nuoruus hehkuu tarmon tulta velvotusta vaatii suita Ulos yököt sopistaan kun nuorten päivä hohtaa Päivä meidän pilvetön tuulissa lippu liehuu yhteisvoimin taiston teillä voitto varmana on meillä Eespäin joukko peloton viel' mustat voimat riehuu A V RAATAJILLE Raatajille tahdon laulaa heille hymnin viheltää siellä isken valon taulaa miss' on synkkää pimeää Heille jotka aina kärsii ristin raakaan kantaa saa heille jotka luuta järsii toisten syödess' omenaa Laulan aikaa uutta vuotan keväthyistä riemuineen raatajien voimaan luotan joukkovoimaan yhteiseen I W M Mattson VANKILA KirJ MAXIM GORJK1J (Jatkoa edelliseen numeroon) III Hjievahtamaton hiljaisuus — joka ikäänkuin vartioitsl kaikkia ääniä ja oli valmis säälimättä paljastamaan jokaisen risahduksenkin — vaikutti Mischaan — että hänen ylpeytensä alkoi uudestaan herätä Keskellä satoihin nousevan ih misjoukon ainoastaan hän yksin us kalsi rohkeasti nousta -väkivaltaa vastaan! Hänen mieleensä joh tuivat tytön kosteat silmät — mihin on hän joutunut? Varmaankin ehti :hän päästä sieltä pois ja nyt is tuen omassa pienessä kamarissaan kertoilee ystävilleen mitenkä komea -yaaleaverinen ylioppilas vihasta säihkyvin sinisin silmin piti innok kaan puheen — kehottaen kaikkia taisteluun väkivaltaa vastaan ja kuinka se puhe sytytti kaikkien sy dämissä halun taistoon Ja kuin ka tytön kalpeat kasvot nyt hehku vat Innostuksesta — Kohtaankohan hänet vielä jos kus? kysäsi itsekseen Mischa nau rahtaen samalla ajatuksissaan Ää rettömässä korkeudessa mustalla taivaalla välähtelivät pienet tähtö set — niitä vaan oli vaikea nähdä läpi likaisen akkunaruudun Mischa pisti kätensä akkunaristikon välistä aukasi ilmareiän — kylmä öinen il ma virtasi hänen kasvoilleen ja koppiin alkoi kuulua vakavien rau hallisten askelten kopinaa — Vartija Vankila eihän tä mä ole ollenkaan raskasta eikä pe lottavaa! — arveli Mischa muistel lessaan synkkiä kertomuksia vanki loista Heilauttaen päätään lisäsi hän halveksivasti naurahtaen: — Neurastikkoja Hänestä oli hauskaa tunnustaa että ei vankila ollenkaan lamautta nut hänen sydämensä sykki kuten Nuorten ennenkin säännöllisesti ja levolli sesti — Jospa kaikki ihmiset yhteisvoi min rohkeasti kuten minä hyökkäi sivät aina sitä vastaan mikä heidän elämäänsä ahdistaa — ajatteli Mischa innostuen — niin varmaan kin sellaisen rynnistyksen jälkeen muuttuisi elämä iloiseksi kauniiksi ja rauhalliseksi sitten johtui hä nelle mieleen hänen kortteerinsa e mäntä — joka piti arvossa hänen yksinkertaista tasaista luonnettaan ja kohteli aina häntä kuin' omaa poikaansa Kyllä kai se tulee ko vin pahoille mielin kun kuulee mi nun vangitsemisestani Tokkohan se hoksaa lähettää minulle tänne päivällistä makuu- ja liinavaatteita? Kaikki olen maksanut hänelle kuu kaudesta jo edeltäkäsin Kyllä maar se sisarenikin säikähtää ja hänen miehensä tapansa mukaan hieroo kaljua päätänsä sekä huoaten äännähtää: — Thja! Sehän siitä piti viimein tulla Inhottava ihminen tuo sisareni mies eikä hän itsekään ole sen parempi Elävät siellä omassa Ka lugassaan nostavat kolmetuhatta vuodessa palkkaa eivätkä välitä muusta mistään Tähdet piiloutuivat sukkelasti kul kevien mustien pilvien lohkareitten taakse ja loistelivat taasen uudel- leen kylmän taivaan tumman sini sillä palasilla Silmiään räpäyttä mättä katseli Mischa ylös korkeu teen ja ajatukset seurasivat toinen toistaan — pyörien ympäri hitaas sa rinkitanssissa — Kyllä tulee hauskaa kertoella vankilan oloista sitten kun täältä vapaaksi pääsee! — arveli hän — Ehkä kohtaan vielä sen tyttösen kin Hänen eteensä kuvastuivat uudelleen tytön kalpeat kasvot mus tien kiharoiden muodostamissa puit teissa surullisen ja suuttuneen nä köisenä Misohalle tuli yhtäkkiä halu kirjottaa hänelle runo Puris taen silmänsä kovasti kiinni vaipui hän ajatuksiinsa ja hetken kuluttua kuiskasi haltioissaan: — "Ristikon lävitse tähtöset katsovat koppiin miss' vangittu kahleissa makaa Venäjällä — nähkäätte! — tähdetkin tuikkivat Rautaisen akkunaristikon takaa Nelisäkeinen runo tuntui hänestä kauniilta ja hyvin keksityltä Ilois saan tästä hyppäsi hän pois akku nasta käveli eedstakalsin komeros saan ja alkoi ääneensä lausua ru noa silloin tällöin Innoissaan nau raa hymähtäen: — "Venäjällä — nähkäätte! — detkin tuikkivat Rautaisen akkunaristikon takaa täh- — Ei saa puhella! — kuului hätäi nen kuiskaus Mischa pysähtyi ja katseli ääne tönnä muutamia sekuntteja vangin vartijan silmään joka kiilsi keskellä ovea i — Miksi ei saa? — Kysäsi Mischa viimein tahtomattaan hiljentäen ään tään — Se on kielletty! — kuiskasi van ginvartija — Hillitkää itsenne! — lisäsi hän vieläkin kuiskaamalla Mischasta näytti että vanginvarti jan silmä katsoi tällä kertaa tykkä nään toisella tavalla — siinä välähti eloa sekä myöskin jonkunlaista nau rettavaa pelkoa — Minkätähden? — Kysyi Mischa hiljaa naurahtaen ja lähestyi samal Osasto la ovea — Eihän sitä kukaan kuule — paitsi te vai häiritsenkö ehkä teitä? Kyyristyessään ovelle tunsi Mischa lämpimän hengityksen ohella kasvo jansa koskettavan omituiset ankarat sanat: — Mitä te nauratte herra ylioppi las? HS h! Luuletteko että teidät on tänne nauramaan tuotu? — Olkaa hyvä sanokaa — alkoi ' Mischa Mutta vanginvartijan silmä katosi ja oventukana vallitsi kuolon hiljai suus Mischa tirkisti oven pyöreäs tä reiästä eikä nähnyt käytävän him-i meässä hämärässä muuta kuin pak susti keltaisella värilä maalatun vas taisen seinän siinä mustan jykevän rautaoven suurine lukkoineen ja keskellä ovea — ympyriäisen valoi san aukon — Kuulkaahan! — virkkoi nuoru kainen odottaen hetkisen mutta ei saanut vastausta — Sepä vasta kum mallinen ! — ajatteli hän Ja hä nen sielussaan alkoi tuntua taasen jonkinlaista sairaloista kolotusta — Reilaan! — kuului akkunan ta kaa ontosti väsynyt käheä ääni Sen jälkeen kuului "jalalle" lasketun pys synperän kolahdus Mischa hyppäsi uudelleen ukkunalaudalle Pimeydes tä kuului vahtisotilaan kiireistä hil jaista söperrystä: — Kaksitoista akkunaa kaksi koppia — Sinä tsjuvasthi! muista nyt — vaikka näetkin jonkun kallon tai kä den akkunasta pilkistävän — ' niin muista ettet ammu! — puhui jo ku käheä ääni — Ymmärrän ! — Ymmärrät! Pian ampua pama- hutat kuten viimeinkin Byikov selvitä hänelle tarkemmin — Hiljaisuudessa jokainen sanakin välähtää kuten kipinä pimeydessä — Jos näet että akkunasta katso taan — älä ammu! Ymmärrätkö? — kuului syvä bassoääui — A ivan oikehin Nuo kaksi murteella lausuttua sa naa kuuluivat surullisen pelokkailta — Mutta jos joku tunkeutuu ulos akkunasta taikka juoksee tästä näin — taikka näet tuolla juoksevan? — A-ivan oikehin — Sinun on heti paikalla huudet tava — ken siellä? Huuda kerta huuda toinen ja kolmannella — ammu mutta ylös — ilmaan hälyy tystä varten Sen jälkeen — am mu myöskin juoksijaa taikka is ke pyssynperällä taikka pistimellä aina sen mukaan kuin on mu kavampi ymniärsltkö? i — A-ivan oikehin — No nyt saat kävellä tästä tuon ne saakka ja muista katsoa ak- kunoihin Mutta torkkua — älä a- jattelekaan! — E-en ensinkähän — Et ensinkään puujumala! No sano nyt milloin sinun pitää ampua? — Kun tunkeikse joku selkä edel läh — Mutta jos joku tulee suoraan seinästä ulos? Äänettömyys Kuului vaan että joku hengitti hyvin raskaasti ja jonkun jalat kärsimättömästi tömis tivät märkää maata — N-noh saatanan ! — Silloin on lyötävä — kuului hiljainen arka ääni — Entäs — jos näet pään' akku nasta — mitä silloin on tehtävä? — Taaskin äänettömyys Pyssyn kolahdus — ja vihainen sylkäisy — N-noh senkin tammipölkky! Kovasti kajahtelivat haukkumasa nat — sitten seurasi vastenmielinen Iäiskäys — aivan kuin olisi paljaalla kämmenellä taikinaan isketty — Si-illoin — ei mitäkääri — kuului huoahtaen hiljainen vastaus — Valohtelet! — kiljahti basso— Silloin on samitta va: korjaa pois pääsi Ymmärrätkö? Sinä — rupi sammakko Marschf Mischa painoi päänsä lujasti kiinni akkunan rautaristlkkoon ktf ettaen nähdä vartijaa — joka puhui niin surullisen pelokkaasti Kapeaa paikkaa jonka muodostivat vankilan seinä ja korkea kivimuuri peitti synkkä pimeys ja siinä 1'ikuskeli hitaasti melkein kuulumattomin as- kelin pää pystyssä pieni harmaa o lento Hänen pimeässä välähtelevä kapea pistimensä — muistutti kalaa vedessä —Korjaa pois kallosi! — kuului hätäinen pelokas äännähdys Mischa laskeutui hiljakseen akku nalaudalta ja katsasteli ympärilleen Komerossa oli tukahduttavaa Har maalta seinällä sattuivat hänen sil miinsä lyijykynällä järeästi piirretyt kyynilliset haukkumasanat Hän luki ne vaikeni ja alkoi uudelleen lukea kovalla äänellä Sitten kat sahti oveen heittäytyi makuulavalle ja ummisti silmänsä Samalla alkoi ovessa kiiltää him meästi kalansilmä (Jatk) PORTLAND ORE Luonto vetää puoleensa Nyt on juuri kirsikkain ja kukkien aika Sik sipä on viehättävää saada vähän lo maa Toiset matkustavat merenran nalle toiset maalle Toiset varusta vat joka aamu suuret eväskorit mu kaan ottavat katuvaunun jolla aja vat Columbia joelle sen viileissä lai neissa koettavat kuumuutta haihdut taa Vielä suuri osa ajattelee että eivät he maksa 26c kyydistä Me~ nevät likaviemärien väliin WiIIamette jokeen Sen rasvaisilla rannoilla si tä monessa joukossa jauhetaan valtio ja talouspolitiikkaa Niin me täällä virkistämme tätä "savimajaamme" Henkisesti me olemmekin jättiläisiäi päättäen siitä piskuisesta laumasta joka oli kokoontunut kuulemaan nii tä totuuden sanoja jonka päällä aat teemme lepää — Sitä totuuden e vankeliumia meille niin selvästi se litti Aaro Hyrske Sinne sitä sitten varmasti mennään Suurella joukolla menemme t k 3 1 p Woodlandiin Siellä vietetään yh teiset iltamat tanssit ja kesäjuhlat Suomen sotaorpoja avustamaan — f Jokainen kai olemme tunteneet kyl mien tuulien talvisin ruumistamme vä risyttävän vaikka olemme välttäväs ti puettukin Olemme lukeneet Suo men puoluelehdistä että mies joka käy aina työssä ei voi ostaa itselleen pukua niin satumaisissa hinnoissa ne siellä ovat Mitenkä voivat ne tuhan net naiset joilla on mies vankilassa tai murhattu saada itselleen -ja lap silleen vaatteita Tämän huomioon ottaen on S S O päättänyt järjes tää pitokelpoisten vaatteiden keräyk sen Jokaisella teistä on joku vaate- kappale jota ette tarvitse Miksi sen antaisitte seisoa naulassa kun se voi si tehdä jonkun ihmisen lämpimäksi Joillakin on pieniksi jääneitä lasten kenkiä jotka voisivat saada pienet jalat ilosta tanssimaan Tutkikaa vi susti vaatevarastonne ja tuokaa naa lille Tai sanokaa jos teillä jotain on niin komitean jäsenet ne teiltä noutavat Komitean jäsenet ovat: Mrs Olga Laine Mrs Korhonen ja Mrs Fred Johnson Rahaa voi myös kin lahjottaa että voidaan korvata lähetyskulut Kenenkään ei tarvitse pelätä että eivät vaatteet perille saa puisi Ne lähetetään ensin New Yor kiin sieltä Suomen työläisten avus tuskomitean kautta perille Keräyk sen tulokset julaistaan Toverissa Höpsis — Tahdotko tietää mitä työläisnaiset toimivat j'a ajat-" televat — Tilaa Toveritar