Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Aug. 3, 1920)
Tiistaina Elokuun 3 p — Tuesday August 3 No 31 ! 1 ' ! s in f il "4 5 id BUTTE MONT Elpä täältä ole näkynyt uutisia pitkiin aikoihin Toverittaren pals toilla Luulinkln jo että Butte on pyyhkäisty pois kartalta vaan mitä vielä Täällä se köllöttää entisellä paikallaan mutta kovin lamaantu neen näköisenä Liike-elämän vilk kaus kuuluu muinaismuistojen jouk koon Teollisuus on kuin viimeisi ään potkisi Kaivantotyöt ovat ainoastaan osittain käynnissä Ku pariparoonit muistaa rikkauksiensa luojia joka päivä Skääppi saa läh dön aivan samoin kuin valkoinen kin työläinen Tällä toimenpiteellä koetetaan karkottaa pois entistä työvoimaa paikkakunnalta ja haala ta uutta järjestymätöntä työvoiman tilalle että ei olisi pelkoa lakoista Sotamiehiä näkee kaduilla marssi massa joka päivä isoissa laumoissa täysissä varustuksissa Muka suöje massa henkeä ja omaisuutta"! Oli sivat nyt lakon aikana suojelleet niitten työläisten henkeä mitkä A C M Co pyssyhurtillaan viimeisen lakon aikana raakamaisesti mur hautti Silloin olisi ollut jo vähän sinne päin että suojella todella hen keä Omaisuutta meillä ei toki ole kaan suojeltavana Elintarpeitten hinnat alenevat o vat painumassa aivan sivukäytävien alle Näin huutaa porvarien sano malehdistö vaan meneppäs kauppoi hin itse ottamaan selvää hintaln a lennuksesta niin saamme hinnoista toisenlaisen käsityksen kuin sano vat nuo hyväsydämiset nylkyrit jot ka cvat aina työläisiä pettämässä ja 'nenästä vetämässä joka tilaisuu den sattuessa Liikemiehet kiroile vat "kaivostyöläistä" kun eivät "laiskat" viitsi tehdä työtä Liike- - elämän vilkkaus kärsii kovia kolah duksia kaivostyöläisten laiskuuden takia Kaivostyuiaiodssä on liike elämän sydän sen puolen asiasta huomaa buttelainenkln liikemies Vaan olisipa heidän hiukan muistet tava miten he suhtautuivat lakon aikana kauppnklupien kokouksissa näihin maan uumenissa uurastaviin palkkaorjiin nähden niin eipä luuli si olevan "nörviä" heristellä nyrk kiään "laiskaa" kaivostyöläistä koh taan Katuvaunun — tuota köyhälistön automobiilin — kyytimaksuja taasen kohotettu joten se on ~8 senttiä Aikomus on saada se nostettua 10 senttiin tämän kesän aikana Joo koettakaa kohottaa ettei herra Clar kin tarvltseisi tarttua jäkäläleivän syrjään Kesä on ollut puoli kaunista yöt ovat kovin kylmiä ei ole tarvis kuu muuden kanssa tapella Suomalaisia ei ole Tcuin aivan joku entiseen suo malaiseen asutukseen verraten Kansalaiset ovat pyyhkineet Butten tomut jaloistaan ja menneet mikä länteen mikä itään ja Suomeen myöskin on läjitenyt paljon Valo kuvaaja Lumme ja räätäli Lanki nen ovat viimeisiä Suomeen lähti jöitä Heistä Viipuri saa kaksi val lankumouksellista poikaa Tämän kuun 15 päivänä lähti Mrs Selma Johnson lapsineen Ashtabulaan O Butten tädit menettivät Mrs John sonissa yhden hauskimpia tovereita Hauskaa matkaa vaan! Kaksi kärpästä yhdellä lyönnillä Baa nyt jokainen mies ja nainen joka tilaa Toverittaren $150: llä koko vuodeksi Toveritarta ja kirjan "Erämaassa ja Mallmalla" tämä tuntuu sadulta vaan nykyään ei ole mikään mahdotonta Erämaassa ja Mallmalla on ehdottomasti yksi par haimpia naiskirjailijoittemme kynän tuotteita joten jos milloinkaan niin nyt kannattaa tilata Toveritar ja tuo lahjakirja seuraa Toveritarta ensi postissa Onkin hauska nähdä Toverittaren tiiaajamäärän taasen kohoavan Toveruudella Muori 11 — i MARTINS FERRY OHIO Mennään itä täälläkin - eteenpäin vaan pikkuhiljaa Suomalaiset ovat hävinneet niin paikkakunnalta että ei ole kuin pieni määrä enää jälellä Kaikki ovat lähteneet muille mark kinoille etsimään tietysti hauskempia paikkakuntia ja parempia työoloja Ja kyllähän tämä kesänaika tah too tehdäkin ihmislapsen niin rau hattomaksi että tekeekin mieli etsi mään jotain hauskaa ja vapautta Vaan sitä me emme vielä saavuta Sillä nyt vielä meidän päivinämme tulee kesä kaikkine ihanuuksineen ai noastaan vaan rikkaita porsastelijoi ta varten eikä meille työläisille On ko meille työläisille mitään ihanuut ta kesästä? Ei suinkaan sillä meil lä on raskaat leipähuolet jokapäiväi senä taakkana Me olemme pakoite tut tuonne likasiin ja kuumiin kapi talistin hikipajoihin kauniimmankin kesän aikana samalla kertaa kun nuo ihravatsaiset laiskurit vetelehti vät pehmeissä leposohvissa tuulotti mien alla ja nauttivat meidän työm me tuloksista Koska me työläiset opimme sen ymmärtämään että me yksimielisestsi poistamme nämä lais kurit vallasta Ja se ei ole meille ollenkaan vaikea tehtävä jos ms vaan ymmärrämme toisiamme emme kä riitele keskenämme Sen me kyl lä varmasti tiedämme että mitään emme saavuta sillä jos me vaan lak ki kourassa rukoilemme että: eikö porvaristo olisi niin "please" ja an taisi meille noita "vallanohjaksia"? Eil Sillä tavalla me emme niitä saa sitä aikaa me saamme turhaan odot taa Meidän täytyy ottaa valta kä siimme toisella tavalla Ja se onkin meille helppo tehtävä kun me työ läiset vaan kautta maailman yhdym me samaan taistelurenkaaseen ja pel käämättä taistelemme "yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta'" Kuolema vieraili joukossamme vie den mukanaan toveri Kalle - Kavande rin heinäkuun 12 p Hän sairasti jonkun aikaa maksatautia Hänet leikattiin kesäk I I p täällä Martins Ferryn sairaalassa Leikkauksen teki Dr C B Messerly Leikkaus onnis tui niin hyvin että se joudutti vaan vainajaa tälle pikaiselle matkalle Kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen mainittu lääkäri poistui tykkänään pois paikkaunnalta että ei ollut edes katsomassa tätä uhriaan Toveri Ka vanderille haettiin toinen lääkäri Wheelistä W Va vaan hän ei voi nut enää mitään Tämän lääkärin lausunnon mukaan oli leikkauksessa jollain tavoin vioitettu maksaa tai jätetty verisuonen päät auki että ve ri vuoti vatsaan Sitä oli enää mah doton keskeyttää niin heikoksi se oli jo hänet vienyt kun veri tyystin oli vuotanut pois suonista niin sil loin toverimme elämäkin oli lopussa Hautaus toimitettiin heinäk 1 5 p Kukkaseppeleitä laskivat haudalle: Martins Ferryn S S Osastso ja Unio Lodge 81 Yorkville ja joitakin pie nempiä kukkavihkoja toi joku toveri tar — Toveri A Moksen piti sisäl törikkaan puheen vainajan muistolle työläisten elämän merkityksestä ja kuinka kapitalistinen järjestelmä joh taa työläisiä ennenaikaiseen hautaan jo parhaassa miehuuden ijässä Se losti siitä taistelusta missä vainaja kin oli eläissään innokkaasti muka na ja kehotti että me täytämme ri vit runsaslukuisena siitäkin aukosta mistä tämä toverimme kaatui Sit ten laulettiin joitakin lauluja työ väen laulukirjasta ja jätettiin toverim me lepäämään vieraan maan multaan ilman papillista seremoonia — Kalle Kavander oli kuollessaan 34 v Hä neltä jäi vaimo ja kaksi poikaa jot ka kaivaten muistavat parhaassa mie huuden ijässä sortunutta turvaansa Mandi Siren Reetta-tädin kertomus — Jos tahdot tehdä hyvän palveluksen tuttavallesi tilaa hänelle Toveritar Kirj L M Oli kylmä vuodenaika Viluisena ja väsyneenä istui Katri Varjolan kyl mässä vierashuoneessa Tuontuosta hän veti villahuivia lujemmin ympä rilleen Kylmä ei mitenkään tahto nut poistua Siinä vilusta väristessä lensi tytöh ajatus asiasta toiseen — Mitä? Hänkö nyt taas istui täällä Varjolan suuressa vierashuo neessa jossa niin usein oli lapsena leikkinyt serkkujen kanssa — Ser kut ovat nyt poissa Ovat kuolleet jo pois tuoni on saaliinsa korjannut Lasten isäkin on mennyt manan mail le Reetta-täti jäi yksin — Olen suruissani olen sairas tule Katri-tyttöseni vanhaa tätiä si hoivaamaan kirjotti täti hänelle Silloin lähti Katri heti matkalle Kaukaa Karjalasta vanhempainsa ny kyisestä olinpaikasta oli hän Keski e lomeen rientänyt ' Mutta ennenkuin Katri ehti perille oli tuoni tädinkin" kutsunut pois Tuos sa nyt lepäsi Reetta-täti kylmänä ja kankeana ' Ei uu tervehdystä lausu nut silmä ei jälleennäkemisen ilosta kyyneltynyt Siinä nyt lepää ruumis Missä on se luultu henki? Onko se rientä nyt poismenneiden rakkaiden luo Kovin oli täti niitä rakkaitaan ikä vöinyt Paljon piti Katri Reetta-tädistä vaifka hän ei ollut niin hellä ja hymyilevä kuin Sofi ja Amalia tä- dit Eikä hän ollut Katrin oman äi din kaltainen lempeä ja sydämellinen Umpimielinen ja synkkä oli Reetta-täti usein Mutta Katri ymmärsi tätiä hyvin Hän muisti vieläkin sen kesäisen päivän jolloin täti oli su vainnut hänen Katrin sielunelämään sä silmätä Hän sai tietää syyn tä din vaiteliaisuuteen ja synkkämieli syyteen osasi suhtautua oikein hä neen Hän muisteli nyt sitä aikaa kun hän koulutyttönä ollessaan oli tädin luona kesää viettämässä Nyt muisti kuinka hän eräänä ju hannusaattona pääsi tädin ja Rosa serkun kanssa kirkkomatkalle Tie kiersi pitkin järven rannikkoa Selvästi näkyi kauan aikaa järven ta kaa Reetta-tädin ja Katrin äidin en tinen kotitalo Vielä kiellä auringon paisteessa ikkunat kirkkaina kimmel sivät ikäänkuin kutsuen takaisin sin ne — Tule tänne vielä — luuli Kat ri" niiden kuiskuttelevan kun hän jäl leen talon tanhuvia silmäili kaukaa järven toiselta rannalta Hän kuin kuuli kukkien siellä kun nahilla kuiskivan hänelle: — Käy tänne vaan kerran vielä Täällä on äiti lapsena leikkinyt — tilaa on vielä tyttärellekin Ei Katri tiennyt missä mietteissä Reetta-täti hänen rinnallaan kulki mutta sen hän huomasi että vanhan virsikirjan kansille putoili kyyneleitä ja tädin valkea kirkkonenäliina oli aivan kosteana Hän puhui kuivat tuaan silmäkulmansa hiljakseen ja vakavasti Katrille tähän tapaan: — Katso tyttöseni tuonne I Siellä näet Saarelan jossa nyt enosi isän nöi Siellä minä ja äitisi olemme ' nuoruutemme viettäneet siellä me si saruksina kuljeksimme Mutta mi täpä siitä Kauan aikaa siitä jo on Pian olen kuusikymmenvuotias mutta nuoruuden muistot vain niin elävästi ovat mielessä kun tuonne päin katseeni käännän Tahdotko tyttöni kuulla tätisi nuoruuden ai kaisia kokemuksia? Ymmärrät minua ehkä sitten paremmin hän virkkoi hiljaa — Juuri muistelin aikaa jolloin olin seitsemäntoista vuotias Silloin oli kotini matkustajien ma jatalona Kyydittiin matkustajia Saarelasta pohjoispuolelle järveä Tuurelan taloon Siellä oli seuraava pysäkki kulkijoille Saarelan lähel lä varakkaassa Varvikossa oli ikäise ni poika Hän usein kesäaikoina matkustajia kyyditsi Talvisin oli pois kotoa Kävi kaupungissa kou lua luki ylioppilaaksi Hän oli suora ryhdikäs nuorukai nen Hän oli niin sorja ja reipas Kaapro oli pojan nimi Varvikon Kaapro Usein kävi Kaapro Saarelassa vesi tietä yli tuon siintävän järvenselän souti Joka kerta kun näin Kaap ron tulevan välähti niin oudosti rin nassani Joka kerta kun katsoin sa laa häneen näin kaihon hohteen hä nen kauniissa silmissään Muistan vielä erään kesäillan kun kotona kangasta pirtissä kutoa hels kyttelin niin sattui silloin Kaaprokin taas tulemaan Saarelaan Olin yksin täydessä työtouhussa kun hän hil jaa riensi sisään ja istahti kangaslau dalle viereeni Tarttui käteeni Kauan istuimme ääneti Hän vihdoin alkoi puhua: — Kuulehan — kuulehan Reetta) Joko sinä helskytät papin paitakan gasta? Sydämeni sykähti Noinko so masti hän osasi sen odotetun kysy myksen tehdä Siitä lähtien van noin kuuluvani aina hänelle Jonkun aikaa senjälkeen saatteli hän eräänä varhaisena aamuna eräs tä nuorta maanmittaria meille Kampasin huoletta hiuksiani kun hän astui sisään Puhumatonna o velle pysähtyi — Sinäkö? kysäsin hämmästynee nä — Miksi et puhu Miten jo näiri aikaisin — Saatoin erästä matkustajaa En puhunut Oi sinä olet niin kaunis sinua tahdoin katsella älä pahastui Minä sinua ihailin ystävä ni Kuule sanoi hän sitten Nyt meidän vihdoinkin pitää päättää mil loin me vietämme häitä? Minä punastuin Ei ollut vielä kaikki siinä kunnossa että olisin voi nut sen askeleen ottaa — — Meillä on paljon aikaa sanoin Omassa mielessäni haudoin ajatus ta lähteä hetkeksi kaupunkiin oppi maan yhtä ja toista ennenkuin me nisin naimisiin Olisi muka välttä mätöntä hankkia sivistystä- kun jos kus joutuisin papin rouvaksi Sitä en Kaaprolle sanonut vaan epäröin että onpa sitä vielä paljon päiviä olla yhdessä 2- ' Kaupunkiin menosta ei tullut mi tään Kotona yhä helskyttelin kangasta Unelmoin tulevasta onnestani Kaap ron rinnalla Hänen ympärillään ali tuiseen ajatukseni liikkui Sitten tuli ikäviä sanomia Pahoi tin mieleni ja hiljaisuudessa itkin — Kerrottiin että Kaapro oli ruvennut juomaan En uskonut ensin luulin asiaa juo rupuheeksi Äitini valtuutti asian o levan varmasti totta Uskoin sen Taas itkin Kerroin Kaaprolle kuulemiani — Hän tunnusti asian todeksi Hän pyysi anteeksi ja lupautui " ettei enää uudistaisi pahoja tapojaan Lupasi kokonaan alkaa uudestaan kaikki tulla raittiiksi kunnon pojaksi Siihen aikaan valmistettiin kotona väkijuomia Niinpä isossa- Varvikon talossa sitä oli enempi kuin koko ky lässä yhteensä Varvikon ylpeä isän tä nautti juomia itse ja tarjosi run saasti vieraillekin Eikä sitä pidetty pahana vaikka lapsetkin saivat juomista osansa Kaaprokin oli pienestä pitäen saa nut kotonaan maistella väkijuomia Eipä siis ihme vaikka hänelle oli tul lut siihen voimakas himo (Jatk) I I I II l"H"I I II I I I I I III I I HM NAISTEN OSUUSKOTI SAN FRANCISCO CAL 3627— 16th 8t % Telefooni: Market 3958 ' SAN FRANCISCO