Tiistaina Elokuun 3 p — Tuesday August 3
No 31
!
1
' !
s in
f il
"4
5
id
BUTTE MONT
Elpä täältä ole näkynyt uutisia
pitkiin aikoihin Toverittaren pals
toilla Luulinkln jo että Butte on
pyyhkäisty pois kartalta vaan mitä
vielä Täällä se köllöttää entisellä
paikallaan mutta kovin lamaantu
neen näköisenä Liike-elämän vilk
kaus kuuluu muinaismuistojen jouk
koon Teollisuus on kuin viimeisi
ään potkisi Kaivantotyöt ovat
ainoastaan osittain käynnissä Ku
pariparoonit muistaa rikkauksiensa
luojia joka päivä Skääppi saa läh
dön aivan samoin kuin valkoinen
kin työläinen Tällä toimenpiteellä
koetetaan karkottaa pois entistä
työvoimaa paikkakunnalta ja haala
ta uutta järjestymätöntä työvoiman
tilalle että ei olisi pelkoa lakoista
Sotamiehiä näkee kaduilla marssi
massa joka päivä isoissa laumoissa
täysissä varustuksissa Muka suöje
massa henkeä ja omaisuutta"! Oli
sivat nyt lakon aikana suojelleet
niitten työläisten henkeä mitkä A
C M Co pyssyhurtillaan viimeisen
lakon aikana raakamaisesti mur
hautti Silloin olisi ollut jo vähän
sinne päin että suojella todella hen
keä Omaisuutta meillä ei toki ole
kaan suojeltavana
Elintarpeitten hinnat alenevat o
vat painumassa aivan sivukäytävien
alle Näin huutaa porvarien sano
malehdistö vaan meneppäs kauppoi
hin itse ottamaan selvää hintaln a
lennuksesta niin saamme hinnoista
toisenlaisen käsityksen kuin sano
vat nuo hyväsydämiset nylkyrit jot
ka cvat aina työläisiä pettämässä
ja 'nenästä vetämässä joka tilaisuu
den sattuessa Liikemiehet kiroile
vat "kaivostyöläistä" kun eivät
"laiskat" viitsi tehdä työtä Liike-
- elämän vilkkaus kärsii kovia kolah
duksia kaivostyöläisten laiskuuden
takia Kaivostyuiaiodssä on liike
elämän sydän sen puolen asiasta
huomaa buttelainenkln liikemies
Vaan olisipa heidän hiukan muistet
tava miten he suhtautuivat lakon
aikana kauppnklupien kokouksissa
näihin maan uumenissa uurastaviin
palkkaorjiin nähden niin eipä luuli
si olevan "nörviä" heristellä nyrk
kiään "laiskaa" kaivostyöläistä koh
taan Katuvaunun — tuota köyhälistön
automobiilin — kyytimaksuja taasen
kohotettu joten se on ~8 senttiä
Aikomus on saada se nostettua 10
senttiin tämän kesän aikana Joo
koettakaa kohottaa ettei herra Clar
kin tarvltseisi tarttua jäkäläleivän
syrjään
Kesä on ollut puoli kaunista yöt
ovat kovin kylmiä ei ole tarvis kuu
muuden kanssa tapella Suomalaisia
ei ole Tcuin aivan joku entiseen suo
malaiseen asutukseen verraten
Kansalaiset ovat pyyhkineet Butten
tomut jaloistaan ja menneet mikä
länteen mikä itään ja Suomeen
myöskin on läjitenyt paljon Valo
kuvaaja Lumme ja räätäli Lanki
nen ovat viimeisiä Suomeen lähti
jöitä Heistä Viipuri saa kaksi val
lankumouksellista poikaa Tämän
kuun 15 päivänä lähti Mrs Selma
Johnson lapsineen Ashtabulaan O
Butten tädit menettivät Mrs John
sonissa yhden hauskimpia tovereita
Hauskaa matkaa vaan!
Kaksi kärpästä yhdellä lyönnillä
Baa nyt jokainen mies ja nainen
joka tilaa Toverittaren $150: llä
koko vuodeksi Toveritarta ja kirjan
"Erämaassa ja Mallmalla" tämä
tuntuu sadulta vaan nykyään ei ole
mikään mahdotonta Erämaassa ja
Mallmalla on ehdottomasti yksi par
haimpia naiskirjailijoittemme kynän
tuotteita joten jos milloinkaan niin
nyt kannattaa tilata Toveritar ja
tuo lahjakirja seuraa Toveritarta
ensi postissa
Onkin hauska nähdä Toverittaren
tiiaajamäärän taasen kohoavan
Toveruudella Muori 11 — i
MARTINS FERRY OHIO
Mennään itä täälläkin - eteenpäin
vaan pikkuhiljaa Suomalaiset ovat
hävinneet niin paikkakunnalta että
ei ole kuin pieni määrä enää jälellä
Kaikki ovat lähteneet muille mark
kinoille etsimään tietysti hauskempia
paikkakuntia ja parempia työoloja
Ja kyllähän tämä kesänaika tah
too tehdäkin ihmislapsen niin rau
hattomaksi että tekeekin mieli etsi
mään jotain hauskaa ja vapautta
Vaan sitä me emme vielä saavuta
Sillä nyt vielä meidän päivinämme
tulee kesä kaikkine ihanuuksineen ai
noastaan vaan rikkaita porsastelijoi
ta varten eikä meille työläisille On
ko meille työläisille mitään ihanuut
ta kesästä? Ei suinkaan sillä meil
lä on raskaat leipähuolet jokapäiväi
senä taakkana Me olemme pakoite
tut tuonne likasiin ja kuumiin kapi
talistin hikipajoihin kauniimmankin
kesän aikana samalla kertaa kun
nuo ihravatsaiset laiskurit vetelehti
vät pehmeissä leposohvissa tuulotti
mien alla ja nauttivat meidän työm
me tuloksista Koska me työläiset
opimme sen ymmärtämään että me
yksimielisestsi poistamme nämä lais
kurit vallasta Ja se ei ole meille
ollenkaan vaikea tehtävä jos ms
vaan ymmärrämme toisiamme emme
kä riitele keskenämme Sen me kyl
lä varmasti tiedämme että mitään
emme saavuta sillä jos me vaan lak
ki kourassa rukoilemme että: eikö
porvaristo olisi niin "please" ja an
taisi meille noita "vallanohjaksia"?
Eil Sillä tavalla me emme niitä saa
sitä aikaa me saamme turhaan odot
taa Meidän täytyy ottaa valta kä
siimme toisella tavalla Ja se onkin
meille helppo tehtävä kun me työ
läiset vaan kautta maailman yhdym
me samaan taistelurenkaaseen ja pel
käämättä taistelemme "yksi kaikkien
ja kaikki yhden puolesta'"
Kuolema vieraili joukossamme vie
den mukanaan toveri Kalle - Kavande
rin heinäkuun 12 p Hän sairasti
jonkun aikaa maksatautia Hänet
leikattiin kesäk I I p täällä Martins
Ferryn sairaalassa Leikkauksen teki
Dr C B Messerly Leikkaus onnis
tui niin hyvin että se joudutti vaan
vainajaa tälle pikaiselle matkalle
Kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen
mainittu lääkäri poistui tykkänään
pois paikkaunnalta että ei ollut edes
katsomassa tätä uhriaan Toveri Ka
vanderille haettiin toinen lääkäri
Wheelistä W Va vaan hän ei voi
nut enää mitään Tämän lääkärin
lausunnon mukaan oli leikkauksessa
jollain tavoin vioitettu maksaa tai
jätetty verisuonen päät auki että ve
ri vuoti vatsaan Sitä oli enää mah
doton keskeyttää niin heikoksi se
oli jo hänet vienyt kun veri tyystin
oli vuotanut pois suonista niin sil
loin toverimme elämäkin oli lopussa
Hautaus toimitettiin heinäk 1 5 p
Kukkaseppeleitä laskivat haudalle:
Martins Ferryn S S Osastso ja Unio
Lodge 81 Yorkville ja joitakin pie
nempiä kukkavihkoja toi joku toveri
tar — Toveri A Moksen piti sisäl
törikkaan puheen vainajan muistolle
työläisten elämän merkityksestä ja
kuinka kapitalistinen järjestelmä joh
taa työläisiä ennenaikaiseen hautaan
jo parhaassa miehuuden ijässä Se
losti siitä taistelusta missä vainaja
kin oli eläissään innokkaasti muka
na ja kehotti että me täytämme ri
vit runsaslukuisena siitäkin aukosta
mistä tämä toverimme kaatui Sit
ten laulettiin joitakin lauluja työ
väen laulukirjasta ja jätettiin toverim
me lepäämään vieraan maan multaan
ilman papillista seremoonia — Kalle
Kavander oli kuollessaan 34 v Hä
neltä jäi vaimo ja kaksi poikaa jot
ka kaivaten muistavat parhaassa mie
huuden ijässä sortunutta turvaansa
Mandi Siren
Reetta-tädin kertomus
— Jos tahdot tehdä hyvän
palveluksen tuttavallesi tilaa
hänelle Toveritar
Kirj L M
Oli kylmä vuodenaika Viluisena
ja väsyneenä istui Katri Varjolan kyl
mässä vierashuoneessa Tuontuosta
hän veti villahuivia lujemmin ympä
rilleen Kylmä ei mitenkään tahto
nut poistua
Siinä vilusta väristessä lensi tytöh
ajatus asiasta toiseen
— Mitä? Hänkö nyt taas istui
täällä Varjolan suuressa vierashuo
neessa jossa niin usein oli lapsena
leikkinyt serkkujen kanssa — Ser
kut ovat nyt poissa Ovat kuolleet
jo pois tuoni on saaliinsa korjannut
Lasten isäkin on mennyt manan mail
le Reetta-täti jäi yksin
— Olen suruissani olen sairas
tule Katri-tyttöseni vanhaa tätiä
si hoivaamaan kirjotti täti hänelle
Silloin lähti Katri heti matkalle
Kaukaa Karjalasta vanhempainsa ny
kyisestä olinpaikasta oli hän Keski
e lomeen rientänyt '
Mutta ennenkuin Katri ehti perille
oli tuoni tädinkin" kutsunut pois Tuos
sa nyt lepäsi Reetta-täti kylmänä ja
kankeana ' Ei uu tervehdystä lausu
nut silmä ei jälleennäkemisen ilosta
kyyneltynyt
Siinä nyt lepää ruumis Missä
on se luultu henki? Onko se rientä
nyt poismenneiden rakkaiden luo
Kovin oli täti niitä rakkaitaan ikä
vöinyt Paljon piti Katri Reetta-tädistä
vaifka hän ei ollut niin hellä
ja hymyilevä kuin Sofi ja Amalia tä-
dit Eikä hän ollut Katrin oman äi
din kaltainen lempeä ja sydämellinen
Umpimielinen ja synkkä oli Reetta-täti
usein Mutta Katri ymmärsi
tätiä hyvin Hän muisti vieläkin sen
kesäisen päivän jolloin täti oli su
vainnut hänen Katrin sielunelämään
sä silmätä Hän sai tietää syyn tä
din vaiteliaisuuteen ja synkkämieli
syyteen osasi suhtautua oikein hä
neen Hän muisteli nyt sitä aikaa kun
hän koulutyttönä ollessaan oli tädin
luona kesää viettämässä
Nyt muisti kuinka hän eräänä ju
hannusaattona pääsi tädin ja Rosa
serkun kanssa kirkkomatkalle
Tie kiersi pitkin järven rannikkoa
Selvästi näkyi kauan aikaa järven ta
kaa Reetta-tädin ja Katrin äidin en
tinen kotitalo Vielä kiellä auringon
paisteessa ikkunat kirkkaina kimmel
sivät ikäänkuin kutsuen takaisin sin
ne — Tule tänne vielä — luuli Kat
ri" niiden kuiskuttelevan kun hän jäl
leen talon tanhuvia silmäili kaukaa
järven toiselta rannalta
Hän kuin kuuli kukkien siellä kun
nahilla kuiskivan hänelle:
— Käy tänne vaan kerran vielä
Täällä on äiti lapsena leikkinyt —
tilaa on vielä tyttärellekin
Ei Katri tiennyt missä mietteissä
Reetta-täti hänen rinnallaan kulki
mutta sen hän huomasi että vanhan
virsikirjan kansille putoili kyyneleitä
ja tädin valkea kirkkonenäliina oli
aivan kosteana Hän puhui kuivat
tuaan silmäkulmansa hiljakseen ja
vakavasti Katrille tähän tapaan:
— Katso tyttöseni tuonne I Siellä
näet Saarelan jossa nyt enosi isän
nöi Siellä minä ja äitisi olemme
' nuoruutemme viettäneet siellä me si
saruksina kuljeksimme Mutta mi
täpä siitä Kauan aikaa siitä jo
on Pian olen kuusikymmenvuotias
mutta nuoruuden muistot vain niin
elävästi ovat mielessä kun tuonne
päin katseeni käännän Tahdotko
tyttöni kuulla tätisi nuoruuden ai
kaisia kokemuksia? Ymmärrät
minua ehkä sitten paremmin hän
virkkoi hiljaa
— Juuri muistelin aikaa jolloin
olin seitsemäntoista vuotias
Silloin oli kotini matkustajien ma
jatalona Kyydittiin matkustajia
Saarelasta pohjoispuolelle järveä
Tuurelan taloon Siellä oli seuraava
pysäkki kulkijoille Saarelan lähel
lä varakkaassa Varvikossa oli ikäise
ni poika Hän usein kesäaikoina
matkustajia kyyditsi Talvisin oli
pois kotoa Kävi kaupungissa kou
lua luki ylioppilaaksi
Hän oli suora ryhdikäs nuorukai
nen Hän oli niin sorja ja reipas
Kaapro oli pojan nimi Varvikon
Kaapro
Usein kävi Kaapro Saarelassa vesi
tietä yli tuon siintävän järvenselän
souti Joka kerta kun näin Kaap
ron tulevan välähti niin oudosti rin
nassani Joka kerta kun katsoin sa
laa häneen näin kaihon hohteen hä
nen kauniissa silmissään
Muistan vielä erään kesäillan kun
kotona kangasta pirtissä kutoa hels
kyttelin niin sattui silloin Kaaprokin
taas tulemaan Saarelaan Olin yksin
täydessä työtouhussa kun hän hil
jaa riensi sisään ja istahti kangaslau
dalle viereeni Tarttui käteeni
Kauan istuimme ääneti
Hän vihdoin alkoi puhua:
— Kuulehan — kuulehan Reetta)
Joko sinä helskytät papin paitakan
gasta? Sydämeni sykähti Noinko so
masti hän osasi sen odotetun kysy
myksen tehdä Siitä lähtien van
noin kuuluvani aina hänelle
Jonkun aikaa senjälkeen saatteli
hän eräänä varhaisena aamuna eräs
tä nuorta maanmittaria meille
Kampasin huoletta hiuksiani kun
hän astui sisään Puhumatonna o
velle pysähtyi
— Sinäkö? kysäsin hämmästynee
nä — Miksi et puhu Miten jo
näiri aikaisin
— Saatoin erästä matkustajaa
En puhunut Oi sinä olet niin
kaunis sinua tahdoin katsella älä
pahastui Minä sinua ihailin ystävä
ni Kuule sanoi hän sitten Nyt
meidän vihdoinkin pitää päättää mil
loin me vietämme häitä?
Minä punastuin Ei ollut vielä
kaikki siinä kunnossa että olisin voi
nut sen askeleen ottaa
— — Meillä on paljon aikaa sanoin
Omassa mielessäni haudoin ajatus
ta lähteä hetkeksi kaupunkiin oppi
maan yhtä ja toista ennenkuin me
nisin naimisiin Olisi muka välttä
mätöntä hankkia sivistystä- kun jos
kus joutuisin papin rouvaksi
Sitä en Kaaprolle sanonut vaan
epäröin että onpa sitä vielä paljon
päiviä olla yhdessä
2- '
Kaupunkiin menosta ei tullut mi
tään Kotona yhä helskyttelin kangasta
Unelmoin tulevasta onnestani Kaap
ron rinnalla Hänen ympärillään ali
tuiseen ajatukseni liikkui
Sitten tuli ikäviä sanomia Pahoi
tin mieleni ja hiljaisuudessa itkin —
Kerrottiin että Kaapro oli ruvennut
juomaan
En uskonut ensin luulin asiaa juo
rupuheeksi Äitini valtuutti asian o
levan varmasti totta Uskoin sen
Taas itkin
Kerroin Kaaprolle kuulemiani —
Hän tunnusti asian todeksi
Hän pyysi anteeksi ja lupautui
" ettei enää uudistaisi pahoja tapojaan
Lupasi kokonaan alkaa uudestaan
kaikki tulla raittiiksi kunnon pojaksi
Siihen aikaan valmistettiin kotona
väkijuomia Niinpä isossa- Varvikon
talossa sitä oli enempi kuin koko ky
lässä yhteensä Varvikon ylpeä isän
tä nautti juomia itse ja tarjosi run
saasti vieraillekin
Eikä sitä pidetty pahana vaikka
lapsetkin saivat juomista osansa
Kaaprokin oli pienestä pitäen saa
nut kotonaan maistella väkijuomia
Eipä siis ihme vaikka hänelle oli tul
lut siihen voimakas himo
(Jatk)
I I I II l"H"I I II I I I I I III I I HM
NAISTEN OSUUSKOTI
SAN FRANCISCO CAL
3627— 16th 8t %
Telefooni: Market 3958
' SAN FRANCISCO