Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (July 1, 1919)
- -— ~ ~ „ „~--~-~~v- ' v -' -'iTfcr!-:"-™-'w'-rt"1'-w1'"B'' - ~ 'v- r ig ft mimmmJMm IMMlBMIIgaOTMIBSMMIimMa warj1mButeuMJ„ -- w-iMy:-r-liMMt9irfr-i' — _ „ „ - rsn s Tiistaina heinäk 1 p 1919 No 26 KASVATUSOPPI KASVA TUSIHANTEEMME JA TYÖ (Jatkoa ensimäiseltä sivulla! vaikutusta yksilöön myöntänee että yhteiskunnalliset olosuhteet määrää vät ne periaatteet joita kasvatuk sessa on noudattttava Eletty koke mus ja itse kasvatusopin historiakin todistavat tämän käsityskannan oi keaksi Meillä ei Jle vielä mitään varsi naista "sosialistista" kasvatusoppia Marx ja Engels eivät ole erikoises ti kasvatuskysymystä käsitelleet Mutta sosialismin periaatteet viitot tavat meille sen yleisen ladun mitä lastenkasvatuksessa on seurattava Meidän en saatettava yhteiskunnal liset kysymykset erottamattomaan ja oleelliseen yhteyteen kasvatuskysy myksen kanssa Kasvatuskysymyk sellä ei kylläkään yksistään yhteis kunnallisia probleemeja voida rat kaista eikä yhteiskunnallista uudesti luomista toteuttaa jos nim talou delliset edellytykset sellaiselta uu destiluomiselta kokonaan puuttuvat Mutta sillä on kuittnkin arvaamaton merkit i sosialismin toteuttamisessa ja se jouduttaa sen toteuttamista Sosialismin toteuttaminen on työ väenluokan historiallinen tehtävä Tähän päämäärään pyrkiessämme täytyy myös lastenkasvatuksen aina ja kokonaan' pitää tämä pyrkimys silmämääränään Meidän on raken nettava kasvatusihanteemme yhteis kunnallisen kasvatusopin pohjalle jonka tehtävänä on: voimakkaan yhteenkuuluvaisuus tunteen ja joukkohengen luominen työläisnuorisossa sen saattaminen tietoiseksi yhteis kunnallisista velvollisuuksistaan se kä sen valmistaminen suorittamaan työväenluokan historialliset tehtävät Heistä on saatava valistuneita it setietoisia sosialisteja jotka vuoros? taan pystyvät valistamaan muita Jokaiselle joka tuntee kouluoloja esim tässä maassa on tiettyä että" porvarikoulujen opetustapa ja -suunta on laadultaan ja sisällöltään aina vahingollinen työläislasten yhteiskun nallisten käsitysten muodostumiselle Tarvitsematta tässä yksityiskohtai semmin kajota siihen mikä henki näissä kouluissa vallitsee yhteiskun- nallisissa kysymyksissä sanomme vain lyhyesti että nykyisen pääoma mahdin hallitessa koulu aina ja joka kohdassa tähtää tietoisesti yhteen päämäärään nim työväenluokan nousevan polven luokkavaistojen tu kahuttamiseen sulkien opetusohjel masta ja julistaen pannaan kaiken sen mikä tavalla tai toisella saattai si elävöittää kasvatin silmissä oike an kuvan yhteiskunnasta sekä pal jastaisi hänelle sen ristiriidan mikä on olemassa yhteiskunnallisten luok kien välillä Tämä tavottelu antaa porvarikoulun — aina kansakouluis ta yliopistoihin asti — opotusohjel- malle sen luonteenomaisiniman piir teen ja on sen oleellisin puoli Jo yksistään se tieto että rahavallan "pantsaroitu nyrkki'' on vielä tähän asti saanut aivan mielin määrin tem meltää kouluoloja koskevissa asiois sa ja se että kaupunkien ja maaseu tujen koulujen johto harvoja poik keuksia lukuunottamatta on ollut kirkollisten ainesten käsissä on kyl lin riittävä toteamaan että mitäpä muuta kuin ylläkuvattua koulu näissä oloissa voisi ollakaan Suhtautumi sessaan taloudellisiin kysymyksiin ja oleviin oloihin menettelee koulu mää rätyn kaavan mukaan Koulu Jonka tehtävästä rahavalta tavalla tahi toi sella päättää pitää aina silmällä si tä että sen "kasvatustyö" ei miten kään häiritse yhteiskunnallista rau haa eikä järkytä sen perusteita Koulukasvatus on kiinteässä yhtey dessä rahavaltaan perustuvan yh teiskuntajärjestyksen kanssa Tä män seikan merkityksen on riistäjä luokka aina selvästi käsittänyt Ja koulu on ollut sen yhtenä tärkeim pänä välikappaleena nykyiselle riis tojärjestelmälle uskollisten työläis een kasvattamisessa Vasta kun puo lueemme on kyllin voimakas valla takseen koulujohtokunnat ja toteut taakseen uudistuksia kouluoloissa voidaan asettaa sulku kouluissa vie lä nykyisin harjotettavalle pimityk selle Kouluasiain nykyisellään ollessa ei voi tulla kysymykseenkään perin pohjaisempien muutoksien käytän töönottamisesta koulujen opetusoh jelmassa Niin kauan kun puolueel lamme ei ole ratkaisevaa sananval taa kouluopetuksessa emme aattei demme mukaisia kasvatustilanteita niissä voi toteuttaa Kaikki mitä voimme niiltä nykyhetkellä odottaa on merkitykseltään vain ylimalkais ta Mitään syvällisempää kouluolo jen uudistusta ei nykyisen järjestel män sisällä voi tapahtua Tästä seuraa että sosialistinen lastenkasva tustyö täytyy suorittaa vanhempien omakohtaisella työllä ja puolueen myötävaikutuksen avulla Tässä nyt avautuu — ihanneliitollle ja sunnuntaikouluille tärkeä työala Niissä meidän öu lap sillemme sosialismia opetettava Hei dän täytyy saada oikea käsitys yh teiskunnasta hamasta lapsuudesta pi täen Lastenkasvatuksen täytyy ra kentua yhteiskunnallisen kasvatus opin perustalle ja yhdistää kasvatuk sen tehtävät yhteiskunnallisten teh tävien kanssa Meidän täytyy kehittää lapsissam me niitä ominaisuuksia jotka ovat tärkeitä työväenluokan taisteluille Valistuksen ja tiedon levittäminen työläislasten ja -nuorison keskuudes sa on yksi tärkeimpiä nykyhetken tehtäviämme Me olemme vielä ai van liian heikkoja käymään ratkai sevaan otteluun kapitalismin voimia vastaan Siksi on sosialistisen toi minnan pääpaino toistaiseksi kohdis tettava vain joukkojen kokoamiseen ja valistustyöhön Meidän on mah dollisimman innokkaasti valmistetta va kasvavaa sukupolvea aatteemme työhön sillä sen osalle varmastikin tulee suuria tehtäviä ja suurien ky symysten ratkaiseminen Ihanneliit tojemme ja sunnuntaikoulujemme vai kutuspiiriin on satava kaikki suo malaisten vesat itsekullakin paikka kunnalla On saatava nuoret jäse net lukemaan puoluekirjallisuutta innostumaan osastotoimintaan ja' it sekasvatustyöhön Vanhempien puo luejäsenten on järjestettävä heidän itseopiskelujaan Ne vanhemmista tovereista joilla pn kokemusta ja asianharrastusta antakoot ohjeita nuoremmille miten "luokkataistelu asevarastoa" on hankittava Meidän on opastettava lapsiamme niin että he pystyvät väittelyssä kumoamaan vastustajaamme typerät ja ennakko luuloiset väitteet erittäinkin yhteis kuntaopin alalla Jos milloinkaan ennen niin ny kyisin on lastenkasvatustyöhön an tautuminen tärkeätä sillä kapitalis tisen yhteiskunnan pesänselvityksen aika ei voi enää olla kovinkaan kau kana Siksipä on ihanneliittojemme ja sunnuntaikoulujemme työhön pan tava entistä suurempaa huomiota Työväenluokan asia kutsuu meitä käymään käsiksi lastenkasvatuksen sisäisiin ja käytännöllisiin toimiin Se on vaivaloista voimia ja uhrau tuvaisuutta kysyvää työtä mutta sen' vaivannäön tulevaisuus moninkertai sesti korvaa Tehkää ostoksenne niis tä liikkeistä jotka il mottavat tässä lehdessä ROYAUII HILDA Kirj Helmi M (Jatkoa) Nyt on Hilda kuollut Se jul ma kulkutauti thänetkin yhtäk kiä tempasi Häntä muistellessani kerron hänen elämäntarinansa ja muis telen niitä keskusteluja joita hä nen eläessään 'Hildan kanssa pi dimme niihin aikoihin kun hän puhdisteli Royalin ijänikuista hotellia n — Olen taas käynyt läpi ne komerot yhdestä neljäänkymme neen tapasi Hilda hymyillen sa noa kun tuli minua taiuaamaan Vanha Royal on tas puhdistettu Kelpaa niiden taas sotkea — Huomenna sama työ uudel leen sitten seuraavana päivänä sama työ ja seuraavana ja taas seuraavana jatkoin tuohon — 'Niinhän se on sitä se on tuumi hän alakuloisena — Yksitoikkoista — eikös? — Menisihän se virkkoi 'hän mutta 'kuin kiusaavat niin armot tomasti Teettävät työtä ylen määrin Ja kun on vielä ruoka niin huonoa jotta Jaksaisi sitä tehdäkin jos olisi edes päivä lyhempi ja saisi sitäkin huonoa ruokaa kyllikseen syödä — No onko siihen sitten pak ko tyytyä? 'Miksi ei Hilda ajat tele jotenkin parantaa oloaan? Oletko edes millään tavalla huo mauttanut asemasi kehnoudesta? — Kyllä minä joskus vähän sinnepäin olen sanovinani — sen kun tuota osaakin — mutta ko van metelin isäntä siitä on nosta nut joka kerta — Niinkö on? — Sanoo aina että tyttöjä saa joka aika ' Joka ei 'halua työn tää saa lähteä Ei ole "käsistä" puutetta Minkä sille sitten voi puhumattomana ihmisenä — pus ke päälle vain Tähän en tyytynyt vaan aloin puhua hänelle työläisnaisten koh telusta menneinä ja nykyisinä aikoina Miten kapitalistiluokka säälimättömästi imee viimeisen kin veren ja voiman kipinän työ läisestä jos työläinen sallii sen tapahtua Hildalla oli varattu aina sama vastaus : — 'Minä en juuri muusta tiedä mitä itse en ole saanut kokea Kyllähän ne" tietävät enempi jot ka paljon kirjoja lukevat Kun ei nuorena ole saanut mitään o petusta ei niitä mutkikkaita asi oita juuri ymmärrä Semmois ta koulua kun minäkin olen lap sena saanut Sen sanottuaan hän huokasi — Silläpä juuri! Oletflian ai nakin omalta kohdaltasi saanut selville työläisen 'kurjan aseman — Hän jatkoi Lapsena sain tapella suuren sisarjoukon kans sa joita oli lähemmä kvmmenen 'päätä (Pahasisuinen äitipuoleni ei antanut armoa enempi omille laipsilleen kuin meille jotka o limmc hänen lapsipuoliaan Niin varhain kuin jotain tehdä voi — jo seitsen kahdeksan vuotiaana — ajoi hän meitä työhön Ope tuksesta ei ollut puhettakaan Vaivoin niin paljon tuli opituk si lukemaan että rippikoulun Jä ipäsi Siinäpä se sitten oli Kir jottamaan opettelin vasta täällä Ameriikassa — Ominavuin vai? — No niiti)ä melkein Ensin tosin työtoverini näytti skä oike ata tyyliä Eikä kai ikinä olisi tullut sitäkään opeteltua jos ei olisi ollut siihen pakko — Miksikä? 'Noin — Tuota sancii Hilda ikään kuin häpeillen kukapa niitä kaik kia kirjeitä sitten aina toisilla kirjotuttaisi — Jäikö sinne vanhaan maa han joku sellainen ystävä jolle-piti välttämättä kirjottaa? — Jäihän se Siinäpä sitä ta rinata onkin kerraksi — Etkö kertoisi? S — Miks'ei hän vastasi Nyt sen jo voikin kertoa kun se on niin vanhaa jotta sen jo kohta itsekin unoihdan Hän kertoi Se oli vain se vanha tarina : köyhä rakasti rikasta ja päinvas toin Poika oli rikas talollinen Van hemmat eivät suostuneet mini äkseen ottamaan köyhää palve lustyttöä Asia sukeusi siten että Hilda" lähti Ameriikkaan Poika uh kaili tulla perässä Heidän välil lään alkoi vilkas kirjevaihto Silloin ipiti oppia kirjottamaan Hilda 'hymyili Vaan mikä lienee tullut — Hildan ääni värisi — kun yhtäk kiä kaikki katkesi 'Ei kuulunut mitään Lieneekö kuollut mennyt naimisiin tai Hän vaipui ajatuksiinsa En jättänyt häntä kauaksi aikaa muistojensa valtaan — Joko siitä on kauan kun tänne saavuit? utelin vaikka hyvin muistin että ennenkin olin samaa kysvnyt — 'Kymmenkunta vuotta jo — 'Sinä olet kauan rikastutta nut tämän maan ' kapitalisteja Ainako olet noin vain raatanut noussut työhön syönyt ja nuk kunut — ilman enempää lepoa ottamatta — Sen olen tehnyt En ole laiskuuteen luottanut herra pa ratkoon en ole sitä sorttia sanoi hän kuin sillä hieman ylpeillen — Kai sitten Hilda on saanut säästöjä 'kootuksi jonkun verran Tuolla tavalla puskien — katsom 'hänen halpoja vaatteitaan — sil loin tällöin jää jotain säästöön luulen Tuosta 'huomautuksesta _ 'hän innostui kertomaan tavaroistaan ja säästöistään — niissä oloissa kun minäkin olen lapsena elänyt oppii anta maan rahalle arvon ja panemaan pennin tallelle silloin kun sen käsiinsä saa — Eivät ne kaikki köyhänä syntyneet ole samanlaisia Kat soppas muita naisia tänä aikana — En kai minäkään olisi niin kiusannut itseäni jos ei minul la olisi ollut erikoinen tarkotus Aavistin hänen pyrintöjensä päämäärän Tietysti rahaa koot tuaan ajattelee palata Suomeen viettämään loppu ikäänsä Oikein arvasin Millekään ei hän antanut ar voa tässä maassa paitsi sille ra halle jota hän niin kovalla työl lä ansaitsi ja säästi niin paljon kuin ikinä voi Kymmenen vuotta hän oli oi- lut Amerikassa ja viclä_ hänen ajatuksissaan oli Suomi niin tuo reessa muistossa kuin olisi sieltä juuri viime laivassa tullut ' Häme kaunis Häme Ruove den rannat Itänen mielssään päi lyi Sinne hän aina ajatuksis saan palasi Hämeen tyttö! Hämeen sini- silmäincn — Ei Hilda näytä lainkaan hä mäläiseltä paremmin on karja lainen — eikä oikein sekään Ihmettelin miksi Hilda ei jo palannut Suomeen kun hän sin ne niin äärettömästi ikävöitsi' Arvelin että hänellä voi olla säästettyä rahaa niin paljon et tä sinne voi jo hyvin lähteä Hilda tuli surulliseksi — Voisihan sinne mennä päät-