- -— ~ ~ „ „~--~-~~v-
' v -' -'iTfcr!-:"-™-'w'-rt"1'-w1'"B'' - ~ 'v- r
ig ft mimmmJMm IMMlBMIIgaOTMIBSMMIimMa warj1mButeuMJ„ -- w-iMy:-r-liMMt9irfr-i'
— _ „ „ - rsn s
Tiistaina heinäk 1 p 1919
No 26
KASVATUSOPPI KASVA
TUSIHANTEEMME JA
TYÖ
(Jatkoa ensimäiseltä sivulla!
vaikutusta yksilöön myöntänee että
yhteiskunnalliset olosuhteet määrää
vät ne periaatteet joita kasvatuk
sessa on noudattttava Eletty koke
mus ja itse kasvatusopin historiakin
todistavat tämän käsityskannan oi
keaksi Meillä ei Jle vielä mitään varsi
naista "sosialistista" kasvatusoppia
Marx ja Engels eivät ole erikoises
ti kasvatuskysymystä käsitelleet
Mutta sosialismin periaatteet viitot
tavat meille sen yleisen ladun mitä
lastenkasvatuksessa on seurattava
Meidän en saatettava yhteiskunnal
liset kysymykset erottamattomaan ja
oleelliseen yhteyteen kasvatuskysy
myksen kanssa Kasvatuskysymyk
sellä ei kylläkään yksistään yhteis
kunnallisia probleemeja voida rat
kaista eikä yhteiskunnallista uudesti
luomista toteuttaa jos nim talou
delliset edellytykset sellaiselta uu
destiluomiselta kokonaan puuttuvat
Mutta sillä on kuittnkin arvaamaton
merkit i sosialismin toteuttamisessa
ja se jouduttaa sen toteuttamista
Sosialismin toteuttaminen on työ
väenluokan historiallinen tehtävä
Tähän päämäärään pyrkiessämme
täytyy myös lastenkasvatuksen aina
ja kokonaan' pitää tämä pyrkimys
silmämääränään Meidän on raken
nettava kasvatusihanteemme yhteis
kunnallisen kasvatusopin pohjalle
jonka tehtävänä on:
voimakkaan yhteenkuuluvaisuus
tunteen ja joukkohengen luominen
työläisnuorisossa
sen saattaminen tietoiseksi yhteis
kunnallisista velvollisuuksistaan se
kä sen valmistaminen suorittamaan
työväenluokan historialliset tehtävät
Heistä on saatava valistuneita it
setietoisia sosialisteja jotka vuoros?
taan pystyvät valistamaan muita
Jokaiselle joka tuntee kouluoloja
esim tässä maassa on tiettyä että"
porvarikoulujen opetustapa ja -suunta
on laadultaan ja sisällöltään aina
vahingollinen työläislasten yhteiskun
nallisten käsitysten muodostumiselle
Tarvitsematta tässä yksityiskohtai
semmin kajota siihen mikä henki
näissä kouluissa vallitsee yhteiskun-
nallisissa kysymyksissä sanomme
vain lyhyesti että nykyisen pääoma
mahdin hallitessa koulu aina ja joka
kohdassa tähtää tietoisesti yhteen
päämäärään nim työväenluokan
nousevan polven luokkavaistojen tu
kahuttamiseen sulkien opetusohjel
masta ja julistaen pannaan kaiken
sen mikä tavalla tai toisella saattai
si elävöittää kasvatin silmissä oike
an kuvan yhteiskunnasta sekä pal
jastaisi hänelle sen ristiriidan mikä
on olemassa yhteiskunnallisten luok
kien välillä Tämä tavottelu antaa
porvarikoulun — aina kansakouluis
ta yliopistoihin asti — opotusohjel-
malle sen luonteenomaisiniman piir
teen ja on sen oleellisin puoli Jo
yksistään se tieto että rahavallan
"pantsaroitu nyrkki'' on vielä tähän
asti saanut aivan mielin määrin tem
meltää kouluoloja koskevissa asiois
sa ja se että kaupunkien ja maaseu
tujen koulujen johto harvoja poik
keuksia lukuunottamatta on ollut
kirkollisten ainesten käsissä on kyl
lin riittävä toteamaan että mitäpä
muuta kuin ylläkuvattua koulu näissä
oloissa voisi ollakaan Suhtautumi
sessaan taloudellisiin kysymyksiin ja
oleviin oloihin menettelee koulu mää
rätyn kaavan mukaan Koulu Jonka
tehtävästä rahavalta tavalla tahi toi
sella päättää pitää aina silmällä si
tä että sen "kasvatustyö" ei miten
kään häiritse yhteiskunnallista rau
haa eikä järkytä sen perusteita
Koulukasvatus on kiinteässä yhtey
dessä rahavaltaan perustuvan yh
teiskuntajärjestyksen kanssa Tä
män seikan merkityksen on riistäjä
luokka aina selvästi käsittänyt Ja
koulu on ollut sen yhtenä tärkeim
pänä välikappaleena nykyiselle riis
tojärjestelmälle uskollisten työläis
een kasvattamisessa Vasta kun puo
lueemme on kyllin voimakas valla
takseen koulujohtokunnat ja toteut
taakseen uudistuksia kouluoloissa
voidaan asettaa sulku kouluissa vie
lä nykyisin harjotettavalle pimityk
selle Kouluasiain nykyisellään ollessa ei
voi tulla kysymykseenkään perin
pohjaisempien muutoksien käytän
töönottamisesta koulujen opetusoh
jelmassa Niin kauan kun puolueel
lamme ei ole ratkaisevaa sananval
taa kouluopetuksessa emme aattei
demme mukaisia kasvatustilanteita
niissä voi toteuttaa Kaikki mitä
voimme niiltä nykyhetkellä odottaa
on merkitykseltään vain ylimalkais
ta Mitään syvällisempää kouluolo
jen uudistusta ei nykyisen järjestel
män sisällä voi tapahtua Tästä
seuraa että sosialistinen lastenkasva
tustyö täytyy suorittaa vanhempien
omakohtaisella työllä ja puolueen
myötävaikutuksen avulla Tässä nyt
avautuu —
ihanneliitollle ja sunnuntaikouluille
tärkeä työala Niissä meidän öu lap
sillemme sosialismia opetettava Hei
dän täytyy saada oikea käsitys yh
teiskunnasta hamasta lapsuudesta pi
täen Lastenkasvatuksen täytyy ra
kentua yhteiskunnallisen kasvatus
opin perustalle ja yhdistää kasvatuk
sen tehtävät yhteiskunnallisten teh
tävien kanssa
Meidän täytyy kehittää lapsissam
me niitä ominaisuuksia jotka ovat
tärkeitä työväenluokan taisteluille
Valistuksen ja tiedon levittäminen
työläislasten ja -nuorison keskuudes
sa on yksi tärkeimpiä nykyhetken
tehtäviämme Me olemme vielä ai
van liian heikkoja käymään ratkai
sevaan otteluun kapitalismin voimia
vastaan Siksi on sosialistisen toi
minnan pääpaino toistaiseksi kohdis
tettava vain joukkojen kokoamiseen
ja valistustyöhön Meidän on mah
dollisimman innokkaasti valmistetta
va kasvavaa sukupolvea aatteemme
työhön sillä sen osalle varmastikin
tulee suuria tehtäviä ja suurien ky
symysten ratkaiseminen Ihanneliit
tojemme ja sunnuntaikoulujemme vai
kutuspiiriin on satava kaikki suo
malaisten vesat itsekullakin paikka
kunnalla On saatava nuoret jäse
net lukemaan puoluekirjallisuutta
innostumaan osastotoimintaan ja' it
sekasvatustyöhön Vanhempien puo
luejäsenten on järjestettävä heidän
itseopiskelujaan Ne vanhemmista
tovereista joilla pn kokemusta ja
asianharrastusta antakoot ohjeita
nuoremmille miten "luokkataistelu
asevarastoa" on hankittava Meidän
on opastettava lapsiamme niin että
he pystyvät väittelyssä kumoamaan
vastustajaamme typerät ja ennakko
luuloiset väitteet erittäinkin yhteis
kuntaopin alalla
Jos milloinkaan ennen niin ny
kyisin on lastenkasvatustyöhön an
tautuminen tärkeätä sillä kapitalis
tisen yhteiskunnan pesänselvityksen
aika ei voi enää olla kovinkaan kau
kana Siksipä on ihanneliittojemme
ja sunnuntaikoulujemme työhön pan
tava entistä suurempaa huomiota
Työväenluokan asia kutsuu meitä
käymään käsiksi lastenkasvatuksen
sisäisiin ja käytännöllisiin toimiin
Se on vaivaloista voimia ja uhrau
tuvaisuutta kysyvää työtä mutta sen'
vaivannäön tulevaisuus moninkertai
sesti korvaa
Tehkää ostoksenne niis
tä liikkeistä jotka il
mottavat tässä lehdessä
ROYAUII HILDA
Kirj Helmi M
(Jatkoa)
Nyt on Hilda kuollut Se jul
ma kulkutauti thänetkin yhtäk
kiä tempasi
Häntä muistellessani kerron
hänen elämäntarinansa ja muis
telen niitä keskusteluja joita hä
nen eläessään 'Hildan kanssa pi
dimme niihin aikoihin kun hän
puhdisteli Royalin ijänikuista
hotellia
n
— Olen taas käynyt läpi ne
komerot yhdestä neljäänkymme
neen tapasi Hilda hymyillen sa
noa kun tuli minua taiuaamaan
Vanha Royal on tas puhdistettu
Kelpaa niiden taas sotkea
— Huomenna sama työ uudel
leen sitten seuraavana päivänä
sama työ ja seuraavana ja taas
seuraavana jatkoin tuohon
— 'Niinhän se on sitä se on
tuumi hän alakuloisena
— Yksitoikkoista — eikös?
— Menisihän se virkkoi 'hän
mutta 'kuin kiusaavat niin armot
tomasti Teettävät työtä ylen
määrin Ja kun on vielä ruoka
niin huonoa jotta Jaksaisi
sitä tehdäkin jos olisi edes päivä
lyhempi ja saisi sitäkin huonoa
ruokaa kyllikseen syödä
— No onko siihen sitten pak
ko tyytyä? 'Miksi ei Hilda ajat
tele jotenkin parantaa oloaan?
Oletko edes millään tavalla huo
mauttanut asemasi kehnoudesta?
— Kyllä minä joskus vähän
sinnepäin olen sanovinani — sen
kun tuota osaakin — mutta ko
van metelin isäntä siitä on nosta
nut joka kerta
— Niinkö on?
— Sanoo aina että tyttöjä saa
joka aika ' Joka ei 'halua työn
tää saa lähteä Ei ole "käsistä"
puutetta Minkä sille sitten voi
puhumattomana ihmisenä — pus
ke päälle vain
Tähän en tyytynyt vaan aloin
puhua hänelle työläisnaisten koh
telusta menneinä ja nykyisinä
aikoina Miten kapitalistiluokka
säälimättömästi imee viimeisen
kin veren ja voiman kipinän työ
läisestä jos työläinen sallii sen
tapahtua
Hildalla oli varattu aina sama
vastaus :
— 'Minä en juuri muusta tiedä
mitä itse en ole saanut kokea
Kyllähän ne" tietävät enempi jot
ka paljon kirjoja lukevat Kun
ei nuorena ole saanut mitään o
petusta ei niitä mutkikkaita asi
oita juuri ymmärrä Semmois
ta koulua kun minäkin olen lap
sena saanut Sen sanottuaan
hän huokasi
— Silläpä juuri! Oletflian ai
nakin omalta kohdaltasi saanut
selville työläisen 'kurjan aseman
— Hän jatkoi Lapsena sain
tapella suuren sisarjoukon kans
sa joita oli lähemmä kvmmenen
'päätä (Pahasisuinen äitipuoleni
ei antanut armoa enempi omille
laipsilleen kuin meille jotka o
limmc hänen lapsipuoliaan Niin
varhain kuin jotain tehdä voi —
jo seitsen kahdeksan vuotiaana
— ajoi hän meitä työhön Ope
tuksesta ei ollut puhettakaan
Vaivoin niin paljon tuli opituk
si lukemaan että rippikoulun Jä
ipäsi Siinäpä se sitten oli Kir
jottamaan opettelin vasta täällä
Ameriikassa
— Ominavuin vai?
— No niiti)ä melkein Ensin
tosin työtoverini näytti skä oike
ata tyyliä Eikä kai ikinä olisi
tullut sitäkään opeteltua jos ei
olisi ollut siihen pakko
— Miksikä? 'Noin
— Tuota sancii Hilda ikään
kuin häpeillen kukapa niitä kaik
kia kirjeitä sitten aina toisilla
kirjotuttaisi
— Jäikö sinne vanhaan maa
han joku sellainen ystävä
jolle-piti välttämättä kirjottaa?
— Jäihän se Siinäpä sitä ta
rinata onkin kerraksi
— Etkö kertoisi? S
— Miks'ei hän vastasi Nyt
sen jo voikin kertoa kun se on
niin vanhaa jotta sen jo kohta
itsekin unoihdan
Hän kertoi
Se oli vain se vanha tarina :
köyhä rakasti rikasta ja päinvas
toin Poika oli rikas talollinen Van
hemmat eivät suostuneet mini
äkseen ottamaan köyhää palve
lustyttöä Asia sukeusi siten että Hilda"
lähti Ameriikkaan Poika uh
kaili tulla perässä Heidän välil
lään alkoi vilkas kirjevaihto
Silloin ipiti oppia kirjottamaan
Hilda 'hymyili
Vaan mikä lienee tullut —
Hildan ääni värisi — kun yhtäk
kiä kaikki katkesi 'Ei kuulunut
mitään Lieneekö kuollut
mennyt naimisiin tai
Hän vaipui ajatuksiinsa En
jättänyt häntä kauaksi aikaa
muistojensa valtaan
— Joko siitä on kauan kun
tänne saavuit? utelin vaikka
hyvin muistin että ennenkin olin
samaa kysvnyt
— 'Kymmenkunta vuotta jo
— 'Sinä olet kauan rikastutta
nut tämän maan ' kapitalisteja
Ainako olet noin vain raatanut
noussut työhön syönyt ja nuk
kunut — ilman enempää lepoa
ottamatta
— Sen olen tehnyt En ole
laiskuuteen luottanut herra pa
ratkoon en ole sitä sorttia sanoi
hän kuin sillä hieman ylpeillen
— Kai sitten Hilda on saanut
säästöjä 'kootuksi jonkun verran
Tuolla tavalla puskien — katsom
'hänen halpoja vaatteitaan — sil
loin tällöin jää jotain säästöön
luulen
Tuosta 'huomautuksesta _ 'hän
innostui kertomaan tavaroistaan
ja säästöistään
— niissä oloissa kun minäkin
olen lapsena elänyt oppii anta
maan rahalle arvon ja panemaan
pennin tallelle silloin kun sen
käsiinsä saa
— Eivät ne kaikki köyhänä
syntyneet ole samanlaisia Kat
soppas muita naisia tänä aikana
— En kai minäkään olisi niin
kiusannut itseäni jos ei minul
la olisi ollut erikoinen tarkotus
Aavistin hänen pyrintöjensä
päämäärän Tietysti rahaa koot
tuaan ajattelee palata Suomeen
viettämään loppu ikäänsä
Oikein arvasin
Millekään ei hän antanut ar
voa tässä maassa paitsi sille ra
halle jota hän niin kovalla työl
lä ansaitsi ja säästi niin paljon
kuin ikinä voi
Kymmenen vuotta hän oli oi-
lut Amerikassa ja viclä_ hänen
ajatuksissaan oli Suomi niin tuo
reessa muistossa kuin olisi sieltä
juuri viime laivassa tullut
' Häme kaunis Häme Ruove
den rannat Itänen mielssään päi
lyi Sinne hän aina ajatuksis
saan palasi
Hämeen tyttö! Hämeen sini-
silmäincn
— Ei Hilda näytä lainkaan hä
mäläiseltä paremmin on karja
lainen — eikä oikein sekään
Ihmettelin miksi Hilda ei jo
palannut Suomeen kun hän sin
ne niin äärettömästi ikävöitsi'
Arvelin että hänellä voi olla
säästettyä rahaa niin paljon et
tä sinne voi jo hyvin lähteä
Hilda tuli surulliseksi
— Voisihan sinne mennä päät-