Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (July 1, 1919)
This issue of the Toveritar contain no articles such as requlre an afflrmed translatlon aceordlng to Act cf Oet 15th 1917 TOVERITAR ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA AMERIKAN SUOMALAIS TEN TYÖLÄISNAISTEIf X X N E N K ANNATTAJA Painos 8045 TIISTAINA HEINÄK 1 P— TUESDAY JULY 1 1919 — Yhdeksäs vuosikerta No 26 Kasvatus-oppi Kasvatus-ihan-teemme ja Ihanneliittojemme Työ Kirj W SOINTU ' (Jatkoa) Pian Pestalozzin jälestii esiintyi kasvatusopin alalla saksalainen filo sofi Herbart jota pidetään porva rillisten tiedemiesten piireissä varsi naisena ''tieteellisen" kasvatusopin perustajana Hänen ja koulukuntan sa luomilla kasvatusopillisilla teo rioilla on niinkään ollut suuri vai kutus myöhempiin kasvatusopillisiin harrastuksiin ja tutkimuksiin Her bartilaisessa kasvatusopin filosofias sa on yksilölliseen elämänymmärryk seen nojautuva kasvatusteoria äärim mäiseen muotoonsa kehitettynä Se rakentuu siveysopin ja sielutieteen yhtymälle joka asettaa "lujan siveel lisen luonteen" kasvattamisen yksi lössä kaiken kasvatuksen päämää räksi Siinä pidetään "sielullisia" ja henkisiä tekijöitä niinä pohjaperus teinä jotka kasvatuksessa ensi kä dessä ovat huomioonotettavat ja joi den täytyy myös määrätä kasvatuk sen suunnan ja pyrintöperän Sielu tieteen ongelmiin ja sielutieteellisiin' todistelutapoihin nojautuen väittää Herbart että sielulliset vaikutelmat ensikädessä johtayat ihmisten teko ja että kasvatissa niinmuodoin on kaikin tavoin kehitettävä sielullisia ominaisuuksia ja hyveitä niden kor keimpaan asteeseensa jotta yhteis kunnallinen uudistus voitaisiin to teuttaa ja yhteiskunnallinen mätä poistaa Yhteiskunnallisten olosuh teiden vaikutus yksilön luonteen ja sivistyskäsitteiden määräämisessä on hänen teoriassaan jätetty kokonaan huomioonottamatta Voimakas si veellinen luonne ja sielullinen yle vyys on se ihmelääke jolla tämän teorian mukaan katsotaan ihmiset saatavan hyviksi ja yhteiskunnalli nen sopusointu ihmisten välillä niin eheäksi että yhteiskunnan uudistus voidaan sen kautta suorittaa Tä män kasvatusopillisen järjestelmän sisimmän olemuksen ja päämäärän lausuu eräs hänen koulukuntansa op pilaista seuraavalla lauseella: "Me emme etsi kasvatuksen tarkotusta yksilön ulkopuolelta Me emme sitä käytä " tehdäksemme perheestä val tiosta ja yhteiskunnasta jotain - eri koista tahi ohjataksemme niitä mää rätyttä päämääriä kohden" Tästä ilmenee opin yksilöllinen suunta sen räikeimmässä muodossa sekä samal la ilmasee sen oleellisemman ominai suuden Herbartflaisen kasvatusopin mu kaan voidaan siis yhteiskunnalliset kysymykset tyyydttävästi ratkaista vain yksilön sielullisten hyveiden ke hittämisellä jä moraalisen luonteen kasvattamisella Sellaiset asiat kuin yhteiskunnallisten olojen vaikutus kasvatukseen ovat tässä teoriassa ko konaan jätetty laskuista pois Se ei siis ensinkään perustu eikä voi pe rustua taloudellisen elämän lakei hin s o niihin tekijöihin jotka yhteiskunnan kehityskulkua määrää vät ja jotka samalla viittaavat ne pe riaatteet ja keinot joita ihmiskas vatuksessa on noudatettava Uutta nämä tekijät ovat kokonaan unohdetut (paitsi Pestalozzia) ylläi mainittujen kasvatustieteilijäin — Kousesauu Herbartin — esittämissä kasvatusopin teorioissa He kaikki yhtyvät lopullisissa päätelmissään Kaikki porvarilliset kasvatustieteili jät edustakootpa he sitten mitä kas vatusopillista "koulukuntaa" tahan sa ovat miltei poikkeuksetta kaikki sitä mieltä että yksilön sisäinen uu distuminen ja parantuminen on yh teiskunnallisen uudistuksen ja paran tumisen edellytys eikä päinvastoin Yksityiskohdissa he kyllä voivat olla erimieltä mutta peruskäsitys heillä kumminkin on sama Asetettakoon pa sitten kasvatuksen päämaaliksi joko "voimakas siveellinen luonne ja sielullinen ylevyys" tahi "yksilön kaikkien ruumiillisten ja henkisten kykyjen ja avujen sopusuhtainen ke hittäminen" tahi sitten "luonnolli nen ja vapaa kasvatus ja luonnon mukaisen itsetoiminnan elvyttäminen" siksi päämääräksi jota kasvatukses sa on noudatettava jotta täydellinen ja sopusuhtainen yhteiskunta voitai siin rakentaa niin peruskäsitys ja pyrintömäärä niissä kuitenkin on sa ma — vedotaan yksilöön eikä yh teiskuntaan tahi jos vedotaankin niin tapahtuu se vain ylimalkaisesti ja vasta toisessa kädessä Tämä kasvatusopillinen individualismi on täydellisesti sopusoinnussa koko por varillisen ajatusjärjestelmän ja aja tusmailman (idealismi ja indetermi nismi) aatteiden kanssa Porvariston kasvatustilanteeksi jonka etuja se palvelee se kelpaa mainiosti Tähän samaan kasvatusopilliseen käsiteluokkaan voimme myös huolet ta lukea n s '-suuret utopistit" (Tho mas More Saint Simon' Owen y m) Heidän mielestään oli yhteiskunnal linen kysymys ennenkaikkea kasva tuskysymys Kasvatuksen kautta n ihmiset saatava luonteeltaan niin jaloiksi että he katsomatta yhteis kunnalliseen asemaansa suostuvat pelkästä Ihmisrakkaudesta kaikkiin niihin yhteiskunnallisiin parannuksiin mitä yhteiskunta aina aikanaan ki peimmin kaipaa Uudistamalla pe rinpohjin ihmisten kasvatuksen he odottivat yksilöiden tulevan luopu maan itsekkäistä pyyteistään yhteis kunnan kokonaisuuden hyväksi Mut ta heidän toiveensa eivät olo ' toteu tuneet - Heidän kauniit kasvatus ihanteensa samoin kuin koko porva rillisutoplnen mailinanparannusjär jestelmä on mennyt sirpaleiksi kyl män todellisuuden edessä Yhteiskunnallinen kasvatusoppi Yhdekäännentoistavuosisadan lop pupuolella ilmestyi yllä selostetun kasvatusopillisen individualismin vas takohdaksi yhteiskunnallinen kasva tusoppi Tämän kasvatusopin yhte nä ja ensimäisenä etevimpänä edus tajana mainittakoon saksalainen lilo soofi Paul Natorp Eräässä kasva- Toukokuu v 1918 Oli kaikonnut kauas talven valta maat" metsät päässehet 'hankien alta 'helteiset kevätkukkaset hohti nostaen päätänsä päivää kohti taivas oi' selkee kuulakas ilma vienosti väreili järven pinta keväästä paisui ihmisen rinta Oli toukokuu kevätkukkien kuu ja 'hiirenkorvalla koivupuu Oi kirkas toivojen toukokuu ! — Sen muistissan' suruni suurentuu Niin paljon tuhottiin elämää silloin Voi milloin se korjatuks' saadaan milloin? Ei silloin säästetty miestä naista ei isän ja äidin ainokaista ei armahdettu valkohasta säälitty nuorta melkein lasta ei kysytty onko hylky vai hyvä — yhteinen kaivettiin kuoppa syvä Armotta surmattiin monta monta onnellista ja onnetonta Oli meille toivojen toukokuu kalman ja kuoleman kaamea kuu tuhatkumpujen noustessa päivän valoon ja surujen astuessa jokaiseen taloon Tullessa mieliimme turman nielun väristys käy läpi yiumiin sielun me muistamme hautojen harmaan kuun kun tästedes elämme toukokuun! A i n o Somer o tusopilllsessa teoksessaan hän-asettuu jyrkästi vastustamaan tuota yk silöllistä suuntaa jossa kasvatus -tehdään kokonaan riippumattomaksi yh teiskunnallisista kysymyksistä Na- torp on saanut paljon kannattajia edistysmielisen porvaristonkin f pii reissä Yhteiskunnallinen kasvetiin oppl ei aseta yksilöä ja yksilöllisyyt tä etualalle vaan yhteisyyden -ja( ko ho yhteiskunnan "Kasvatus on ena tava kiinteään yhteyteen yhteiskun nallisten kysymysten ja yhteiskun nallisten velvollisuuksien kanssa Tä män oppisuunnan mukaan "ihminen kehittyy ihmiseksi inhimillisessä' yh teiskunnassa ja sen jatkuvan -vaikutuksen alaisena" Sen mukaan on yhteiskunnan ja ympäristön vaiku tus tärkein tekijä ihmiskasvätuksea sa kasvatin mielipiteen ja elämän ymmärryksen muodostajana hänen tekojensa ja toimintansa määrääjä nä Kasvatuskysymys on siis ennon- kaikkea yhteiskunnallinen kysymys' Kasvattiin' on heti pienestä pitäen istutettava syvä velvollisuudentunna yhteiskuntaa kohtaan Hänet on v täytettävä yhteiskunnallisella ' hen gellä Kasvatuksen päämääränä täy tyy olla yhteiskunta ja yhteisyyden etu eikä yksilö ja hänen yksilöllinen etunsa Näiden perusteiden kansita täysin sopusoinnussa on väite että "ihminen on vain niin hyvätähl Ia ha kuin miksi häntä ympäröivät olo suhteet ovat hänet luoneet" tahi' toi sin sanoin ilmaistuna: "ihminen en ympäristönsä tuloä" Tämä T oppi suunta näkee yksilössä vain yhteis kunnallisten olojen heijastuksen ja asettaa yhteiskunnallisen uudistuksen ja parannuksen yksilön uudistuksen ja parannuksen edellytykseksi -ei1'ä päinvastoin Lapsille on siis mah dollisimman varhain tehtävä yhteis kunnalliset kysymykset selviksi ei tä on opetettava tuntemaan yhteis kuntaa ja velvollisuuttaan sen Jäse ninä heitä on valistettava ''kollek tiivista olemassaoloa" s o yhteisyy den hyvinvointia ja onnea eikä unin kaan yksilöllistä etujen tavottcllifi varten Tästä lyhyestä selonteosta käyneo selville mitä niiniä kaksi kasvatus opillista ajatussuuntaa ovat Olemme siinä koettaneet tarkistella kasva tuksen tarkotusta ja tehtävää niitit päämääriä silmällä pitäen mitä 'Hiis sä kasvatuksen pyrintömäärlisl ja päämaalikfl on asetettu Olcmmo huomanneet että kumpikin niiMi suunnista sekä lähtökohdaltaan että päämäärältSä eroavat tykkänään toi sistaan Johtopäätelmä: edellinen lähtee kokonaan yksilölliseltä poh jalta mikä on koko porvariston ruiiil mankatsomukselle luonteenomaista ja sen luokkaetujen mukaista ja 'aset taa kasvatuksen päämääräksi -yksilön moraalisen ja henkisen parantami sen jonka jälkeen vasta yhteiskun nallinen uudistus voidaan toteuttaa kun taas jälkimäinen lähtee yhteis kunnan kokonaisuuden ja yhteisyy den edun kannalta — mikä on' sosia lismin luonteenomaisin piirre ja jouk kojen etujen mukaista — ja anot taa kasvatuksen tehläväksi ja pää määräksi yhteiskunnan parantami sen joukkojen etujen mukaisesti jonka jälkeen vasta yksilö yhteis kunnallisten uudistusten ja pnran--nnsten kautta ja avulla ' voidaan pa rantaa Se joka ymmärtää yhteiskuntaa sen taloudellisia perusteita ja niiden (Jatkoa toisella sivulla)
