Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (June 24, 1919)
ff This issue of the Toveritar contains nn articles such as requlre an afflrmed translatlon according to Act of Oct 15th 1917 TOVERITAR ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN AMERICA Painos 8010 AMERIKAN SUOMALAIS TEN TYÖLÄISNAISTEN X X N E N K ANNATTAJA No 25 TIISTAINA KBSÄK 24 P — TUESDAY JLTNE 24TH 1 919— Yhdeksäs vuosikerta Kasvatus teemme ja Kirj W SOINTU Sosialistinen työväenliike on va listuslilkettä Tätä liikkeemme omi nr ismittä emme voi liian suureksi ar vioida Valistustyö ja tiedon levit täminen yhä laajemmille työläisjou koille on liikkeemme tärkeimpiä teh täviä Ainoastaan valistunut ja pää määrästään tietoinen joukko voi py syväisiä voittoja itselleen vallottaa Voidakseen kunnollisesti täyttää vel vollisuutensa luokkaansa kohtaan tarvitsee työläinen ennenkaikkea tie toa Mitä laajemmat tiedot työläi sellä on sitä helpommin voi hän myös muodostaa itselleen varman ja elieän mailmankatsomuksen voi omintakeisemmin arvostella yhteis kunnallisia tapahtumia ja niitä ilmi öitä joiden ympäröimänä hän elää sekä myöskin voi niihin oikealla ta valla suhtautua sanalla sanoen mi tä tietoisempi työläinen sitä taiste lukykyisempi hän on Kasvatus työllä siis on ja täytyy olla suuriar voinen merkitys ei vain tämän päi vän mutta myöskin tulevaisuuden yhteiskunnallisissa - taisteluissa Voi daan sanoa että ilman liikkeemme kasvatuksellista ominaisuutta emme voisi taisteluamme kunnolleen suo rittaa Sillä joskaan ei valistuksem me kohoamme tiedon ja lisäänty minen sinänsä pelasta työväenluok kaa kapitalismin orjuudesta niin on sen merkitys kuitenkin suurenmoi nen työväenluokan vapaustaistelussa sillä yhteiskunnallisesti tietoinen työ läinen on aina kapinallinen riistäji ään vastaan Mutta samalla kun liikkeemme ole mukseen kiinteänä osana kuuluu täysi-ikäisten joukkojen kasvattaminen ja valistaminen niin täytyy tehtä viimme samalla sisältyä nuorison ja lastenkasvatus Meidä on istu tettava lapsiimme jo mahdollisimman varhain innostusta luokkamme va paustaisteluun sekä elvytettävä hei hin syvä yhteiskunnallinen velvolli suuden tunne työväenluokan jäse ninä Se joka pitempiä aikoja on seu rannut amerikalaisen sosialistiliik keen käytännöllistä toimintaa on voinut panna merkille sen ilahutta van ilmiön että harrastus lastenkas vatukseen puolueen keskuudessa on viimeisimpinä vuosina suuresti lisäy tynyt Tämä on ollut yleisesti huo mattavissa oleva tosiseikka On alet tu yhä selvemmin käsittää että las tenkasvatuksella on suurenmoinen merkitys kasvavan sukupolven elä mänkatsomuksen ja mielensuunnan muodostajana Monissa suomalaisis sa osastoissa onkin lastenkasvatus työ jo varsin hyvällä alulla niin että se on oleellinen osa osaston sisäises tä toiminnasta (Ihanneliitot ja sun nuntaikoulut) Samaa edistystä on ollut huomattavissa myös amerika laisissa osastoissa sillä useimmissa niissä ainakin suuremmissa on nuoriso-osastonsa (Young People's So cialist League) joissa työläisnuori solle opetetaan sosialismia ja sitä vartutetaan puoluetyöhön oppi Kasvatus-ihan-Ihanneliittojemme Työ Kaksi kasvatusopillista ajatus suuntaa Kasvatusoppi on tietopuolinen esi tys eli oppirakennelma kasvatuksen tarkotusperästä ja tehtävästä sekä siinä noudatettavista menettelytavois ta ja välikappaleista Samoin kuin yleensä muidenkin teoriain ilmenee kasvatusopinkin pääsisältö ja olemus ilmeisimmin siinä päämaalissa min kä se itselleen asettaa ja jota pyrkii toteuttamaan Päästäkseen siis selville mitä joku kasvatusopillinen teoria sisältää ja tunteakseen sen tärkeimmän käytän nöllisen puolen on tarpeellista tie tää mihin päämaaliin sen kautta py ritään Esim Sosialismin teorian ja ajätusjärjestelmän saa parhaiden sel ville sen tarkotusperiä tutkimalla Sama on asianlaita kasvatusopin ja siihen perustuvan kasvatusjärjestel män Sivuuttamalla tässä kaiken yk sityiskohtaisuuden jä vähemmän tär keät pikkuseikat ja käyttämällä niis sä esitettyjä päämääriä ja tarkotus periä mittapuuna voimme jakaa tun temamme kasvatusopilliset teoriat kahteen pääluokkaan nim individua listiseen eli yksilölliseen kasvatusop piin ja yhteiskunnalliseen kasvatus oppiin eli sosialipedagogikaan Yksilöllisen kasvatusopin kuten nimestäkin jo voi päättää pääominaisuutena on sen yksilölli syys minkä luonteenomaisin piirre ilmenee siinä että se asettaa kai ken kasvatuksellisen tehtävän pyrin- tömääräksi yksilön ja hänen paranta misensa Se siis kohdistaa vaati muksensa vain yksilöön Yksilön si säisen ja moraalisen uudistuksen kautta toivoo se saatavan ihmiset niin hyviksi ja heidän yksilölliset hyveensä ja ominaisuutensa kehitty vän niin korkealle että yhteiskun nallinen uudistus voidaan sen kautta toteuttaa ja vallitsevat epäkohdat poistaa Yksilön uudistuminen ja sisäinen parantuminen on tämän ajatussuun nan mukaan kaiken yhteiskunnalli sen uudistuksen perusedellytys' Yh teiskuntaa ei muka voida parantaa ellei yksilöä ensin paranneta Jo kaista yksilöä on kehitettävä hänel le ominaisten luonnonlahjain ja ky kyjen edellyttämään suuntaan yh teiskunnan' kokonaisuuden eduista ja pyrkimyksistä mitään välittämättä siinä on tämän kasvatusjärjestelmän korkein ihanne Se ei käsittele yk silöä yhtenä kokonaisuuden jäsenenä Sellainen kuin "joukkotahto'' ja "joukkomielipide" ovat kokonaan vie raita tälle hengensuunnalle Se ei opeta kasvattiaan mitään yhteistä joukkoesiintymistä varten ei kehitä hänessä yhteistunnetta muita samas sa asemassa olevia veljiään kohtaan siinä ovat tärkeimmät tämän kasva tustilanteen silmiinpistävlmmlstä puo lista Tämä oppisuunta l-äikeimmäs-sä muodostaan ja äärimmilleen ke hittyneenä kieltää myös kokonaan ympäristön ja yhteiskunnallisten olo jen vaikutuksen ihmiskasvatuksessa Ensimäisiä _ huomatavampia tä män oppisuunnan edustajia on rans kalainen kasvatustieteilijä ja ajatte lija Rousseau joka vaikutti 18:11a vuosisadalla 1712 — 78 Rousseaun luomilla kasvatusopeilla on ollut ta vattoman suuri vaikutus kalkkiin jälkeisiinsä kasvatustieteilijöihin Hä nellä on ollut suuri joukko kannat tajia aina meidän päiviimme asti Rakentaen kasvatusteoriansa sille pe riaatteelle että ihminen on alkupe räisesti hyvä hän ehdottaa kasva tuksensa vapaampien ja "luonnonmu kaisten" menetelmien käytäntöön saattamista Hän vaatii että jokai sen yksilön on sallittava kehittyä taipumustensa mukaisesti ja että hä nen yksilöllisyyttään ei saa vangifa eikä sitoa Yksilölle on myönnettä vä mahdollisimman laaja itsetoimin taoikeus jotta yhteiskunnallinen so pusointu yhteiskunnallisen kokonai suuden ja yksilön välillä saavutettai siin Rousesaun kasvatusoppien yh tenä pääominaisuutena on äärimmäi nen Individualismia Yhteiskunta on parannettavissa vain yksilön ''luon nollisen" ja "vapaan" kasvatuksen kautta eikä päinvastoin Siinä on Rousseaun oppien oleellisin puoli Vaikka useimmat Rousseaun jäl keisistä 18:n ja 19: n vuosisadan kas vatustieteilijöistä ovatkin yksityis kohdissa asettuneet vastustamaan Rousseaun esittämiä oppeja ovat pe ruskäsitykset heillä kuitenkin pää piirteiltään samat: yksilön sisäinen parannus ja moraalinen uudistuminen on yhteiskunnallisen uudistuksen e dellytys eikä päinvastoin Sveitsiläinen kasvatustieteilijä Pes talozzi jota pidetään kansanopetuk sen Isänä nojautuu kasvatusopeis saan hyvin paljon Rousseaun oppien pohjalle tai tarkemmin sanoen hä nen oppinsa lähtökohtana on juuri Rousseaun kasvatusoppi Hänenkin vaatimuksensa kasvatuskysymykses sä kohdistuvat etupäässä yksilöön eikä yhteiskuntaan Kasvatuksen kautta on vaikutettava ihmisen kaik kien ominaisuuksien kykyjen ja avu jen "sopusuhtaiseksi" kehittämiseksi siten että perheestä yhteiskunnas ta ja valtiosta voitaisiin epäkohdat poistaa ja yhteiskunnallinen uudistua toteuttaa Mutta vaikka hänen op pinsa pääperustana olikin etupäässä yksilöön vetoaminen niin ei hän sii tä huolimatta ole suoranaisesti kiel tänyt etteikö yhteiskunnallisilla olo suhteilla ja ympäristön vaikutuksella olisi tekemistä kasvatuksen kanssa Mutta tämä seikka ei ollut kummin kaan hänen opeissaan huomattavam pana tekijänä eikä hän täysin tajun nut yhteiskunnallisen vaikutuksen suhdetta yksilöön joten hän lopuksi joutui samaan tulokseen kuin edel täjänsäkin — että yhteiskunnan pa rantumisen ehtona on yksilön paran tuminen Mutta sittenkin hän sel vemmin kuin kukaan edeltäjistään käsitti yhteiskunnallisten olosuhtei den ja ympäristön vaikutuksen suu ren merkityksen kasvatukseen s' o yksilön mielipiteen muodostumiseen ja toiminnan määräämiseen nähden Hän ei ole kasvatusperiaatteissaan kokonaan jättänyt näitä seikkoja lu- EI KELVANNUT JULAISTAVAKSI New York Times harjottaa myöskin hyväntekeväisyyttä Se huomaa kerran vuodessa että köyhiäkin ja puutteenalaisia on olemassa ja silloin se julkaisee kaksi sivua kertomuksia sadan kaikista köyhimpien perheiden elämästä joille se anoo aineellis ta avustusta Eräs lahjottaja lähetti Timesille leirjeen selos taen puolestaan myöskin noi den t puutteenalaisten asemaa Koska kirjeessä puhuttiin lapsi rajotuksesta noiden köyhien kes kuudessa ja koska Times ei ole laipsirajotuksen kannalla niin se ei julkaissut sitä Joku aika sit ten Arbitrate julkaisu tarjosi Timesille ilmotusta julkaistavak si niin ei se siitäkään huolinut syystä että tuossa julkaisussa käsitellään lapsirajotuskvsymys-tä Lahjottajan kirje Times'in toi mittajalle kuuluu seuraavasti: Herra — minä toivon että nä mä sata suurimmassa puutteessa olevaa perhettä tulevat autetuk si sillä he todella tarvitsevat apua Ja toivon että heidän a vunkeräyksensä tuottaisi nyt c nemmän kuin viime vuonna jol loin keskimääräinen avustus nousi $135 perhettä kthden Tuo summa ei riittäisi nyt kitu van kun elinkustannukset ovat kohonneet 65 iprosentilla "Minä ilolla lahjotan $25 tuohon avus tuskassaan jos te julkasette tä män myötäseuraavn kirjeen koskien noiden sadan hädänalai sen asemaa Neljänkymmenen yhden perheen tuosta sadasta kärsimykset olisivat olleet pal jon pienemmät ja jossakin tapa uksessa kokonaan vältettävissä jos vanhemmat olisivat olleet tietoisia rajottamaan lapsilau mansa lukua Toisin sanoen he tarvitsisivat niitä välttämättömiä tieteellisiä tietoja joita meidän typerät lakimme kieltävät levit tämästä kansan keskuuteen 18:ssa perheessä oli toinen vanhemmista — joissakin per heissä molemmat — olleet jo pi temmän aikaa ennen heidän nuo rempien lastensa syntymää keuhkotautisia On hyvin tun nettu asia luonto on omituisen julma siinä suhteessa että va rustaa keuhkotautiset usein suu remmalla siitoskyvyllä kuin nor maalitilassa olevat henkilöt On myöskin tunnettu asia että äi diksi tuleva nainen ei aseta ai noastaan lapsensa elämää vaa raan vaan samalla lisää oman elämänsä vaaraa Tällaisten per heitten lapset on usein huomat tu olevan tuon kamalan taudin saastuttamia On useita perhci lä joissa on syntynyt lapsia sen jälkeen kun isä on tullut heikko mieliseksi ja monella lapsirau- (Jatkoa toisella sivulla) kuunottamatta Ja joskaan hän CU ole kasvatusopeissaan tätä puolta vielä kyllin kehittänyt niin on hä nen opeillaan tässä suhteessa olin -kuitenkin suuri vaikutus myöhem män ajan kasvatustieteilijöihin (Jatk)