This issue of the Toveritar contain no articles such as requlre an afflrmed translatlon aceordlng to Act cf Oet 15th 1917
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEIf
X X N E N K ANNATTAJA
Painos 8045
TIISTAINA HEINÄK 1 P— TUESDAY JULY 1
1919 — Yhdeksäs vuosikerta
No 26
Kasvatus-oppi Kasvatus-ihan-teemme
ja Ihanneliittojemme Työ
Kirj W SOINTU
' (Jatkoa)
Pian Pestalozzin jälestii esiintyi
kasvatusopin alalla saksalainen filo
sofi Herbart jota pidetään porva
rillisten tiedemiesten piireissä varsi
naisena ''tieteellisen" kasvatusopin
perustajana Hänen ja koulukuntan
sa luomilla kasvatusopillisilla teo
rioilla on niinkään ollut suuri vai
kutus myöhempiin kasvatusopillisiin
harrastuksiin ja tutkimuksiin Her
bartilaisessa kasvatusopin filosofias
sa on yksilölliseen elämänymmärryk
seen nojautuva kasvatusteoria äärim
mäiseen muotoonsa kehitettynä Se
rakentuu siveysopin ja sielutieteen
yhtymälle joka asettaa "lujan siveel
lisen luonteen" kasvattamisen yksi
lössä kaiken kasvatuksen päämää
räksi Siinä pidetään "sielullisia" ja
henkisiä tekijöitä niinä pohjaperus
teinä jotka kasvatuksessa ensi kä
dessä ovat huomioonotettavat ja joi
den täytyy myös määrätä kasvatuk
sen suunnan ja pyrintöperän Sielu
tieteen ongelmiin ja sielutieteellisiin'
todistelutapoihin nojautuen väittää
Herbart että sielulliset vaikutelmat
ensikädessä johtayat ihmisten teko
ja että kasvatissa niinmuodoin on
kaikin tavoin kehitettävä sielullisia
ominaisuuksia ja hyveitä niden kor
keimpaan asteeseensa jotta yhteis
kunnallinen uudistus voitaisiin to
teuttaa ja yhteiskunnallinen mätä
poistaa Yhteiskunnallisten olosuh
teiden vaikutus yksilön luonteen ja
sivistyskäsitteiden määräämisessä on
hänen teoriassaan jätetty kokonaan
huomioonottamatta Voimakas si
veellinen luonne ja sielullinen yle
vyys on se ihmelääke jolla tämän
teorian mukaan katsotaan ihmiset
saatavan hyviksi ja yhteiskunnalli
nen sopusointu ihmisten välillä niin
eheäksi että yhteiskunnan uudistus
voidaan sen kautta suorittaa Tä
män kasvatusopillisen järjestelmän
sisimmän olemuksen ja päämäärän
lausuu eräs hänen koulukuntansa op
pilaista seuraavalla lauseella: "Me
emme etsi kasvatuksen tarkotusta
yksilön ulkopuolelta Me emme sitä
käytä " tehdäksemme perheestä val
tiosta ja yhteiskunnasta jotain - eri
koista tahi ohjataksemme niitä mää
rätyttä päämääriä kohden" Tästä
ilmenee opin yksilöllinen suunta sen
räikeimmässä muodossa sekä samal
la ilmasee sen oleellisemman ominai
suuden Herbartflaisen kasvatusopin mu
kaan voidaan siis yhteiskunnalliset
kysymykset tyyydttävästi ratkaista
vain yksilön sielullisten hyveiden ke
hittämisellä jä moraalisen luonteen
kasvattamisella Sellaiset asiat kuin
yhteiskunnallisten olojen vaikutus
kasvatukseen ovat tässä teoriassa ko
konaan jätetty laskuista pois Se ei
siis ensinkään perustu eikä voi pe
rustua taloudellisen elämän lakei
hin s o niihin tekijöihin jotka
yhteiskunnan kehityskulkua määrää
vät ja jotka samalla viittaavat ne pe
riaatteet ja keinot joita ihmiskas
vatuksessa on noudatettava
Uutta nämä tekijät ovat kokonaan
unohdetut (paitsi Pestalozzia) ylläi
mainittujen kasvatustieteilijäin —
Kousesauu Herbartin — esittämissä
kasvatusopin teorioissa He kaikki
yhtyvät lopullisissa päätelmissään
Kaikki porvarilliset kasvatustieteili
jät edustakootpa he sitten mitä kas
vatusopillista "koulukuntaa" tahan
sa ovat miltei poikkeuksetta kaikki
sitä mieltä että yksilön sisäinen uu
distuminen ja parantuminen on yh
teiskunnallisen uudistuksen ja paran
tumisen edellytys eikä päinvastoin
Yksityiskohdissa he kyllä voivat olla
erimieltä mutta peruskäsitys heillä
kumminkin on sama Asetettakoon
pa sitten kasvatuksen päämaaliksi
joko "voimakas siveellinen luonne
ja sielullinen ylevyys" tahi "yksilön
kaikkien ruumiillisten ja henkisten
kykyjen ja avujen sopusuhtainen ke
hittäminen" tahi sitten "luonnolli
nen ja vapaa kasvatus ja luonnon
mukaisen itsetoiminnan elvyttäminen"
siksi päämääräksi jota kasvatukses
sa on noudatettava jotta täydellinen
ja sopusuhtainen yhteiskunta voitai
siin rakentaa niin peruskäsitys ja
pyrintömäärä niissä kuitenkin on sa
ma — vedotaan yksilöön eikä yh
teiskuntaan tahi jos vedotaankin
niin tapahtuu se vain ylimalkaisesti
ja vasta toisessa kädessä Tämä
kasvatusopillinen individualismi on
täydellisesti sopusoinnussa koko por
varillisen ajatusjärjestelmän ja aja
tusmailman (idealismi ja indetermi
nismi) aatteiden kanssa Porvariston
kasvatustilanteeksi jonka etuja se
palvelee se kelpaa mainiosti
Tähän samaan kasvatusopilliseen
käsiteluokkaan voimme myös huolet
ta lukea n s '-suuret utopistit" (Tho
mas More Saint Simon' Owen y m)
Heidän mielestään oli yhteiskunnal
linen kysymys ennenkaikkea kasva
tuskysymys Kasvatuksen kautta n
ihmiset saatava luonteeltaan niin
jaloiksi että he katsomatta yhteis
kunnalliseen asemaansa suostuvat
pelkästä Ihmisrakkaudesta kaikkiin
niihin yhteiskunnallisiin parannuksiin
mitä yhteiskunta aina aikanaan ki
peimmin kaipaa Uudistamalla pe
rinpohjin ihmisten kasvatuksen he
odottivat yksilöiden tulevan luopu
maan itsekkäistä pyyteistään yhteis
kunnan kokonaisuuden hyväksi Mut
ta heidän toiveensa eivät olo ' toteu
tuneet - Heidän kauniit kasvatus
ihanteensa samoin kuin koko porva
rillisutoplnen mailinanparannusjär
jestelmä on mennyt sirpaleiksi kyl
män todellisuuden edessä
Yhteiskunnallinen kasvatusoppi
Yhdekäännentoistavuosisadan lop
pupuolella ilmestyi yllä selostetun
kasvatusopillisen individualismin vas
takohdaksi yhteiskunnallinen kasva
tusoppi Tämän kasvatusopin yhte
nä ja ensimäisenä etevimpänä edus
tajana mainittakoon saksalainen lilo
soofi Paul Natorp Eräässä kasva-
Toukokuu v 1918
Oli kaikonnut kauas talven valta
maat" metsät päässehet 'hankien alta
'helteiset kevätkukkaset hohti
nostaen päätänsä päivää kohti
taivas oi' selkee kuulakas ilma
vienosti väreili järven pinta
keväästä paisui ihmisen rinta
Oli toukokuu kevätkukkien kuu
ja 'hiirenkorvalla koivupuu
Oi kirkas toivojen toukokuu ! —
Sen muistissan' suruni suurentuu
Niin paljon tuhottiin elämää silloin
Voi milloin se korjatuks' saadaan milloin?
Ei silloin säästetty miestä naista
ei isän ja äidin ainokaista
ei armahdettu valkohasta
säälitty nuorta melkein lasta
ei kysytty onko hylky vai hyvä —
yhteinen kaivettiin kuoppa syvä
Armotta surmattiin monta monta
onnellista ja onnetonta
Oli meille toivojen toukokuu
kalman ja kuoleman kaamea kuu
tuhatkumpujen noustessa päivän valoon
ja surujen astuessa jokaiseen taloon
Tullessa mieliimme turman nielun
väristys käy läpi yiumiin sielun
me muistamme hautojen harmaan kuun
kun tästedes elämme toukokuun!
A i n o Somer o
tusopilllsessa teoksessaan hän-asettuu
jyrkästi vastustamaan tuota yk
silöllistä suuntaa jossa kasvatus -tehdään
kokonaan riippumattomaksi yh
teiskunnallisista kysymyksistä Na-
torp on saanut paljon kannattajia
edistysmielisen porvaristonkin f pii
reissä Yhteiskunnallinen kasvetiin
oppl ei aseta yksilöä ja yksilöllisyyt
tä etualalle vaan yhteisyyden -ja( ko
ho yhteiskunnan "Kasvatus on ena
tava kiinteään yhteyteen yhteiskun
nallisten kysymysten ja yhteiskun
nallisten velvollisuuksien kanssa Tä
män oppisuunnan mukaan "ihminen
kehittyy ihmiseksi inhimillisessä' yh
teiskunnassa ja sen jatkuvan -vaikutuksen
alaisena" Sen mukaan on
yhteiskunnan ja ympäristön vaiku
tus tärkein tekijä ihmiskasvätuksea
sa kasvatin mielipiteen ja elämän
ymmärryksen muodostajana hänen
tekojensa ja toimintansa määrääjä
nä Kasvatuskysymys on siis ennon-
kaikkea yhteiskunnallinen kysymys'
Kasvattiin' on heti pienestä pitäen
istutettava syvä velvollisuudentunna
yhteiskuntaa kohtaan Hänet on v
täytettävä yhteiskunnallisella ' hen
gellä Kasvatuksen päämääränä täy
tyy olla yhteiskunta ja yhteisyyden
etu eikä yksilö ja hänen yksilöllinen
etunsa Näiden perusteiden kansita
täysin sopusoinnussa on väite että
"ihminen on vain niin hyvätähl Ia
ha kuin miksi häntä ympäröivät olo
suhteet ovat hänet luoneet" tahi' toi
sin sanoin ilmaistuna: "ihminen en
ympäristönsä tuloä" Tämä T oppi
suunta näkee yksilössä vain yhteis
kunnallisten olojen heijastuksen ja
asettaa yhteiskunnallisen uudistuksen
ja parannuksen yksilön uudistuksen
ja parannuksen edellytykseksi -ei1'ä
päinvastoin Lapsille on siis mah
dollisimman varhain tehtävä yhteis
kunnalliset kysymykset selviksi ei
tä on opetettava tuntemaan yhteis
kuntaa ja velvollisuuttaan sen Jäse
ninä heitä on valistettava ''kollek
tiivista olemassaoloa" s o yhteisyy
den hyvinvointia ja onnea eikä unin
kaan yksilöllistä etujen tavottcllifi
varten
Tästä lyhyestä selonteosta käyneo
selville mitä niiniä kaksi kasvatus
opillista ajatussuuntaa ovat Olemme
siinä koettaneet tarkistella kasva
tuksen tarkotusta ja tehtävää niitit
päämääriä silmällä pitäen mitä 'Hiis
sä kasvatuksen pyrintömäärlisl ja
päämaalikfl on asetettu Olcmmo
huomanneet että kumpikin niiMi
suunnista sekä lähtökohdaltaan että
päämäärältSä eroavat tykkänään toi
sistaan Johtopäätelmä: edellinen
lähtee kokonaan yksilölliseltä poh
jalta mikä on koko porvariston ruiiil
mankatsomukselle luonteenomaista ja
sen luokkaetujen mukaista ja 'aset
taa kasvatuksen päämääräksi -yksilön
moraalisen ja henkisen parantami
sen jonka jälkeen vasta yhteiskun
nallinen uudistus voidaan toteuttaa
kun taas jälkimäinen lähtee yhteis
kunnan kokonaisuuden ja yhteisyy
den edun kannalta — mikä on' sosia
lismin luonteenomaisin piirre ja jouk
kojen etujen mukaista — ja anot
taa kasvatuksen tehläväksi ja pää
määräksi yhteiskunnan parantami
sen joukkojen etujen mukaisesti
jonka jälkeen vasta yksilö yhteis
kunnallisten uudistusten ja pnran--nnsten
kautta ja avulla ' voidaan pa
rantaa Se joka ymmärtää yhteiskuntaa
sen taloudellisia perusteita ja niiden
(Jatkoa toisella sivulla)