Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Aug. 6, 1918)
Painos on nyt 8265 Amerikan snomaialsten työläisnaisten äänenkannattaja Organ ot the Finnish Hcrilng Womei In America No 32 TIISTAINA ELOKUUN 6 P — TUESDAY AUGUST 6 1918— Kahdeksas vuosikerta Laulu Suomesta Kirj# M Rutanen jVeririutsuja kasvaa Suomenmaa tuta kansa sen kuoleman kauhua saa ja kantaa suurimmat surut Sen rinta ei konsaan iloinnut vaan aina aina on huokaillut Taps'puolena elämän turun Nyt viety on rippehet viimeiset ja tallattu maahan ne oikeudet se jotka niin kalliisti osti s On jälellä — pyövelit — hirsi puut satojen tuhanten nälkäiset suut — niin julmasti tyrannit kosti Niin synkkä on mieli kuin ma nalan yö : — Oi milloin loppuu verinen työ ja tuulonen tuulee lauha? Ei hämärän peitossa valoa näy ja kansa kuoleman keitaalla käy ja saavu ei kultainen rauha 'Tään kansan petturit vieraalle möi ne miljoonani 'hengillä arpaa löi ja voittivat huijarit pelin Verilaakerit hohtavat rinnoissa "ne elävät voittajan kiimoissa ja kääntyvät kansalle selin Väkivalta ja raakuus riehuu taas kun oikeuden puoltajat pyöveli kaas' nuo vapauden sankarit jalot jotka keskellä yrmeän elämän ain' olivat lapsia kevähän ja sytyttivät toivojen valot Nyt nälkäiset järsivät jäkälää surunkyynel silmissä kimmeltää maa täynnä on vaikerrusta On helvetin tuskaa tuiminta ja kurjalan itkua suurinta mutt' saavu ci huojennusta On huulilla kansan kysymys tuo: !— Oi mitähän nuoseva huomen tuo ehkä uusia tuskia lisää? Ei oikeutta pienillä elmään kädet hennot kun etsivät nälis sään nyt äitien tyhjää nisää Mitä kaikkea kansa nyt tuntea saa sitä ei voida kullalla sovittaa ei hyvittää lasten heluin Se kerran on tietona mailman ja suuri on tuomio historian kun käydään suorin pelin Vicl' kerran on onnekas Suomen maa mutt' aika ei haavoja parantaa voi joita nyt iskette meihin ! Siks' nuolet joita nyt tälitäätten rintoihin sorretun työväen ne kirpoavat takasin teihin ! Niin sehän se oikeus ja kohtuus on että saakoon teoistaan tuomion Korkeat elinkustannuk set ja välikädet ————— "Sota nostaa elinkustannusten hintoja'' on tullut aivan sanan parreksi ja jokainen uskoo sii hen ja asettuu välttämättömyy den alle Niin nostaahan sota hintoja tai oikeammin sotavoit toilijat ne 'patriootit'jot'ka kanso jen hätää ja tarvetta hyväkseen käyttäen keinottelevat kaikella mitä kansat ja hallitukset tarvit sevat Noiden sotavoittoilija patrioottien ostama ja ulosanta ma porvarillinen sanomalehdistö uskottelee että elintarpeiden vä hyys ja kuletuksen epävarmuus se nostaa niiden hintoja ja me uskomme ja maksamme tyyty väisinä Meitä kehotetaan sääs tämään ja käyttämään vehnän vastikkeita jotka maksavat 4—5 Js-ertaa niin paljon kuin ennen sotaa ja samalla -kertaa tiedetään mätänevän satojatuhansia bushe leita vehnää siksi että niiden o mistajat odottavat vehnän hinto- jen nousua ja meille sanotaan että vehnää ei ole Samalla ai kaa kun me maksamme perunois ta 5 — 6 — 10 senttiä paunalta mätänete tuhansia busheleita pe runoita farmarien kellareissa sik si että he eivät saa perunoitaan myydyksi koska niille ei ole kysyntää Meitä ' kehotetaan käyttämään paljon perunoita veh nän vastikkeena Monessa kau pungissa maksetaan maidosta 15 — 18—20 senttiä kvartilta Mai topulasta kuulee puhuttavan kaikkialla ja maidon hinta yhä nouee Vaikka maidon hinta on noin korkea niin farmarit myy vät lehmiään teurastuskarjaksi koska maitotalous ei kannata Maidon välittäjät maksavat far mareille ainoastaan 27 — 29 sent tiä gallonalta josta he itse kis kovat kuluttajilta 60 senttiä Rai lona Siis välikäsille menee yli 30 senttiä jokaista gallonaa kohti kuletuspalkkioksi Samalla kertaa kun kalan hin ta hiipoo pilviä korkeudessaan annetaan tonnittani kaloja mä dätä Lohesta saavat kuluttajat maksaa samalla aika 20 senttiä paunalta ja muusta kalasta sa massa suhteessa Xeah lahden Wash kalastajani unio sanoo kannuttimojen kieltäytyneen ot tamasta kaikkea pyydettyä ka laa vastaan koska ne eivät voi sitä myydä nykyisillä korkeilla hinnoilla ja saadakseen kalan menemään täytyisi kalan hintaa -helpottaa joka taas vähentäisi välikäsien voittoja Xeah lahden kannuttimoilla ja neljälläsadalla kalastajalla on sopimus että kan nuttimo ottaa vastaan kaiken ka lan päivän ylimmillä hinnoilla Joku aika sitten oli kalansaalis niin runsas ettei kannuttimo voinut käyttää kaikkea kalaa ei kä se ryhtynyt millinkään toi menpiteisiin kalan markkinoille toimittamiseen ja niin joutui noin (Jatkoa toisella sivulla) ihan jokainen ansion mukaan! Niinkuin meille nyt mitataan samoin teillekin annetaan sinä ei voi moittia kukaan Pesutyöläisten asemasta Pesutyöläiset jotka ovat enim mäkseen naisia ovat jonkun ver ran järjestyneitä yli maan var sinkin länsivaltioissa järjesty misen avulla ovat pesutyöläiset 'kyenneet jonkun verran paranta maan työ-olojansa lyhentämään työpäiväänsä' ja ylentämään palkkojansa mutta paljon olisi silläkin työ-alalla vielä parannuk sien tilaa ennenkuin_se on niin siedettävä kuin sen voi toivoa kapitalistisen järjestelmän aika na voivankaan olla Likasten vaatteiden käsittely ei ole 'hauskaa ja terveellistä työtä ja ellei työvoima olisi niin halpaa niin varmaan keksittäi siin koneita (tai (pantaisiin jo mahdollisesti keksittyjä koneita 'käytäntöön) jotka tekisivät lian ja saastan käsin koskettelun tar peettomaksi New Yorkin terveyslautakun nan raportti koskien tarttuvien tautien leviämisen ehkäisyä se lostaa m m New Yorkin pesu työläisten työ-oloja jokseenkin seuraavaan tapaan: "Likaset vaatteet heitetään huolimatto masti likaselle lattialle jossa ne tahraantuvat lisää ja kaiken lian ja pölyn joutuvat työläiset hen gittämään keuhkoihinsa Jokai nen vaatekappale joutuu kulke maan merkkaajan käsien kautta ennenkuin se joutuu pesukoneeseen- Tässä (merkkaus) osas tossa pitäisi olla hyvät pesupai kat joissa työläiset voisivat pes tä käsiänsä mutta melkein kai kissa tarkastetuissa liikkeissä ne olivat hyvin huonot ja epäkäy tännöllissä paikoissa Kuumaa vettä ja pesuharjoja ei ollut mis sään ja ainoastaan muutamissa oli edes saippuaa ja pyyheliinoja Vaikka työläiset käsittelisivät kuinka likasta ja saastasta pyyk kiä tahansa eivät 'he voi pestä käsiänsä riittävän useasti epäkäy tännöilisten pesulaitosten takia ja useat työnantajat eivät salli kulutettavan aikaa käsien pesuun Melkein kaikissa postilaitok sissa joissa tarkastuksia tehtiin pudistellaan kaikki märät vaat teet käsin hajalleen kuivausta tai muuta käsittelyä varten Se on kovin raskasta työtä joka ra sittaa kovasti selkää hartioita käsivarsia ja käsiä Vanhat nai set enimmäkseen suorittavat tä män työn Tämä tapa ei ole edul lisin työnantajalle ja on työläi sille mitä suurinta rääkkäystä' Suurin osa pudistelijoista oli yli 40-vuotiaita naisia useat turvat tomia leskiä Monet heistä oli melkein vanhuksia kumaraan painuneita työn ja ijän jävkistä miä Vapisevin käsin he koetti vat tehdä tvötä pysyäkseen vauhdissa nuorempien rinnalla Pesuhuoneet ovat kosteita ia kuumia Ainoastaan muutamis sa pesulaitoksissa oli varattu pu kuhuoneita työläisille- 'Mel kein kaikissa niissä riippui nais ten päällysvaatteita seinillä jos sa ne saivat kastua ilman mi tään suojusta ja naiset saivat (Jatkoa toisella sivulla) Yhteistoimintaan las temme kasvatuksessa Paljon on puhuttu ja kirjo tettu lasten kasvatuksesta eikä se olekaan vähäpäitöinen asia Jokainen isä ja äiti tuntee sen tärkeimmäksi tehtäväkseen Mi näkin omaksuin itselleni teori oita lasten kasvatuksesta jr en nenkuin minulla oli-lapsiakaan ja samoin tekevät monet muut Nyt olen kolmen lapsen äiti ja kasvatustyön pitäisi alkaa vaan hyviäkin kasvatusteorioita on oppimattoman äidin vaikea pan na käytäntöön Niiden noudat taminen vaatii tietoja tarmoa ja aikaa Kuuden vuotias lapsikin kyse"ee luonnosta ja sukupuoli asioista sellaista johon mitään kehitystä ja oppia saamattoman äidin tai isän on hyvin vaikea vastata yksinkertasesti ja oikein Lapselta ei tulisi salata mitään mutta kun kaikilla vanhemmil la ei ole samanlaiset kasvatusta vat joutuvat lapset olemaan kes kenään sotajalalla monista eii kysymyksistä Sekin vähänen järkiperäinen ja luonnollinen asi oiden selostelu minkä meikäläi nen äiti voi lapselleen antaa hä viää kuin tuhka tuuleen ympäril lä vallitsevan valheen ja epäluon nollisuuden keskellä- Lastenkaan kasvatuksessa ci yksilönä voi niin paljon kuin joukkona Työ läisten täytyy yhtyä joukkotot mintaan lasten kasvatuksessa kin Jokainen tietlämme ettei kon lukifsvatus riitä varustamaan lapsiamme elämän pitkän taipa leen varalta Me tiedämme et tä koululaitos on kapitalistien c tujen mukainen Hallitseva luok ka on siksi kaukonäköinen että jo lapsesta asti se tahtoo taivut taa ihmiset olemassaoloaan suo jaamaan Se käyttää apunaan uskontoakin sillä se on sen a vtilla myrkyttänyt kansan mie len ja pitänyt sitä sorron kah leissa Siksi meidän täytyy an taa lapsillemme kasvatus joka on meidän luokka-etujemme mu kainen Me työläiset elämme poikke uksetta otoissa joissa meiltä riis tetään aika ja oikeudet elääk semme lastemme hyväksi Isät ja äidit ovat liiaksi väsyneitä usein vastaamaan lastensa kysy myksiin tyydyttävästi Tulee usein työnnetyksi lapsi syrjään ja sanotuksi: Älä kysele ei ole aika selittää Meidän työläisten täytyy aja tella lastemme kasvatusta vaka vasti Meidän täytyy perustaa heille omia opetuslaitoksemme joissa voimme heille selittää so sialistista elämänymmärrystä ja muita elämän totuuksia Ihanne liittoja ja sosialistisia sunnun taikouluja olisiperusteltava kaik kialle Ellemme perusta 'lapsil lemme jpitakin keskuksia joissa he voivat kokoontua ja toimia niin he ovat aina kaduilla ja säh kökuvateattereissa ja siellä he näkerät ja oppivat sellaista jo ka johtaa heidät rikosten ja por- (