Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (July 30, 1918)
Painos on nyt 8291 n Amerikan suoma aistan työläisnaisten äänenkannattaja Organ ot the Finnlsb Worklng lomra Id America No 31 TIISTAINA HEINÄKUUN 30 P— TUESDAY JULY 30 1918— -Kahdeksas vuosikerta Silloin kun emäntä-Kaisa las ki ompeluksensa alas opastaak seen 'vanhinta tytärtään villojen karstauksessa tai oikoakseen vaaran raidan kankaassa oh koti pvrkivät kasvattamaan hyvinvoi vielä valtion eli yhteiskunnan '„ ta]0i]jsten vuosituloja en keskus Kuinka paljon emanta- tistä suuremmiksi sillä valtion Kaisa ehti pnkomeen ja lapsi- eijnvojpajsmis riippui vuositti neen karstata villoja kehrätä ]o{ta_ Laaitjjn -viisaita" 1a lankoja kutoa kankaita tikuta k -a kahlehdittiin renkiä ja sukKia tallettaa voita ja juustoa kosk siiloin „ huomat- Työläiset tutustumassa valtio-oppiin ia kuinka paljon isäntä-Matti eh ti saada renkinensä pelloistaan ja harjastaan siitä riippui "val tion'' arvo toisten "valtioiden"' rinnalla Valtion rikkaus riip pui kodeista vaan kodit tarvit sivat valtion suojaa ulkonaista vihollista vastaan Tulivatko ta lot omillaan toimeen? Olivatko vuositulot suuret? Oliko sato ollut suurempi kuin tarvittiin ta lon väen ylöspitoon ? Jota suu remmat sadot ja jota suurem mat ylituotannot sitä suurempi valtion vastustuskyky vihollisia vastaan "Viisaat' valtiomiehet yhä uusia riistettäviä Se punoi jättiläis-onkisiinioja joita hei liin mailnian kaikkiin kulmiin — ja onget olivat usein varattu va lesyöteillä Aina kun onki ve dettiin kotiin toi se mukanaan entistä ihmeellisenimän kultalas tiu Siimoja parannettiin kudot tiin verkkoja keksittiin vhä val- lisen Pakotettiin talottomat hi- hcellisenipia syöttejä koilemaan talollisten eduksi Jo- xoti joka ennen oli ollut val ta suuremmat sadot sitö suu- ti(m kcskllS) ja kaikcn rikkauden remma-i vainun uuui iia i !: „„: i„„„_ luoja rappeutui Ktlcl IIIVUSIV1I1 Vrtl lllllllUI rutnni" tlUcllMVCIlcl jl MII tmi vhteistoimuinan tuottavan suuremman sadon kuin kaan "kruunu" ja hänen hovin sa loistolla pelotettiin naapuri valtioita Rikkaat talot rikastuivat ren git ja piijat köyhtyivät mutta valtio paisui Se oli synnyttä nyt itselleen uusia makuja joi den tvvdvltämiseksi tarvittiin raunioille epatoi- tnkahuttivat tuski-Isänlä-Matti jti e joutuivat valtion kasvoi voiset asujat aan etikalla mäntä-Kaisa onkisiinian ristvttyään masta vaan vanha kuolee aino astaan tehdäkseen tilaa tuskilla sviinvttämälleen jälkeläiselle silmukkaan joka ki vapautti heidän elä- Nuori isäntä irrotti itsensä oh dakkeista ja ohjasi askeleensa onkisiinian latuja pitkin lian löysi uuden mailman — vapau den maitaan — joka oli onki siinian syöttipäässä Hän pääsi onkisiinian palvelukseen ja sai hyvän ja runsaan leivän Niin runsaan ettei hänen vaimonsa tarvinnut karstata villoja ei ku toa kankaita ei koota juustoa ei voita Hänen elämänsä ainoaksi tehtäväksi tuli herransa palvele minen Mitä paistattaa niitä keitättää ja miten asettaa tuolit miten pukea itsensä ollakseen mahdollisimman "otollinen" mie helleen !v Siihen" oli supistunut entisen "valtion keskuksen" hal tijan tehtävät Tuosta entisestä rikkauksien luojasta oli tullut kuluttaja Hän ei enään luonut mitään uutta hän vaan kulutti — ja kehitti kulutuskykyjään K siäideillään perimän energian f Jatkoa toisella sivulla) Suomen talonpojan palkka taiste lustaan Katsokaamme mitkä vaikeudet o vat ensiksi painamassa Suomen ta- lonDoikaiskansan elämää joka oli teet ja hirnu-oriin Kykeni rehente lemään tyttärensä myötäjäisillä ja naittamaan hänet toiselle talonpojal le eli kykeni siten rahalla ostamaan tyttärensä rakastajan Samaan aikaan kun Suomen talon pojalla oli juuri tällainen röyhkey den aika oli myöskin puutavarayh- Sota ja Ranskan työ läisnaiset (True transtation filed with the Postmaster at Astenia On- luly '() 191R as i-i-niiril ty section 19 of the Act oi Oct 6th 1917) Kaikkien sotivien maitten teh tailijat käyttävät naisien suku- osallisena työläisten murhaamisessa Niöiden -nousun aika! Se noussut ja puoiiasemaa hyväksensä niittääk- Jos Saksan junkk~erit ja Suomen lahtarien "lait" jäivätkin hetkeksi määräämään Suomen kansan talou dellista jä henkistä elämää niin näi den samojen luokkalakien alaisena joutuu elämään myöskin Suomen ta lonpoika Koko talonpoikaisjokko jota Suo messa on runsaasti verrattuna maan asukaslukuun tulee tuntemaan kat keroitunein mielin että heidän oma työnsä on valmistanut heille oman ruoskansa Ne riistolait mitkä tule vat silloin voimaan koskevat liian likeltä heidän omia selkärankojaan niin likeltä etteivät he voi olla nii hin tyytyväisiä Silloin kun siellä lasketaan porvariston asettama vero laki voimaan silloin talonpoika muis taa mitä vallankumous lupasi vero jen huojentamiseksi tehdä Suomen talonpoika ja palstatilalli nen on velassa elävää väestöä enim mäkseen Suomen talonpoika on ja nauttinut senkin tulopuolen mikä metsän viennistä on ollut nautitta- edelleen nouseva röyhkeys tekikin talonpojista jäykkiä maalaisliittolai sia Eihän sellaisen isännän passan nut olla työläisten kanssa samassa puolueessa Vuosipalkkalainen teki kaikki talossa tarpeelliset työt Ja kun isäntä oli maalaisliittolainen täytyi rengin tehdä työt halvalla palkalla Ei isännän enää tarvinnut nousta aamulla varhain riihelle nuotalle tukki- eikä tervasmetsään sillä met sähän oli myyty ja niilä rahoillahan sitä oltiinkin maalaisliittolaisia — Palkkaväestöhäu ahersi pyöreitä vuorokausia tehden piemeällä sisä töitä ja' hevosmiehet vielä ulkotöis säkin He kutoivat kotona verkot tekivät kengät rekiä astioita kirves ja viikatevarret heinähangot ja ha ravat jopa nikartelivat taiteellisia huonekalujakin Isännällä oli siis etu olla maalaisliittolainen nuorsuo malainen taikka perustuslaillinen Ehdottomasti hänen tuli olte joku vana Kuitenkaan eivät monetkaan jäsen joka lujasti vastustiesim kah ole tyhjennetyn metsänsä tilalle mi tään kyenneet laittamaan Ei ole e distynyt maanviljelys siinä määräs sä kuin hänen metsässä seisonut omaisuutensa on hävinnyt (Tämän kirjottajalla on ollut erikoinen tilai suus tutustua sellaisen metsäkaup-pias-talonpojan elämään) Puutavara yhtiöt (komppaniat) ovat vieneet Suomen talonpojalle ylpeyttä osta mastaan metsästä maksamalla jos kus parempia -joskus huonompia hin toja Se ylpeys enemmistössä kohosi niin korkealle etteivät he voineet huomata mitään tarpeellisia tulevai suuden valmistuksia vaan luulivat sellaista riittävän koko elin ijäkseen — Kun sai myydä metsää oli silloin rahaa maksaa rennosti rengin pesti Emännätkin suorittivat tulevan piikansa alkumaksun jolla sidottiin vuotuinen työnkauppa Val tion ja kunnanverot myöskin silloin kyettiin maksamaan Rovastin ja a pupapin verot ja lukkarin kapatikn saattoi rahalla maksaa Olihan sitä rahaa — Kykeni ostamaan letka varsipiipunkin vieläpä "trikoo"-vaat- sensa ennen kuulumattoman suuria voittoja heidän työstän sä josta he maksavat pientä palkkaa -Naistyöläiset eivät ole juuri milloinkaan millään alalla saaneet samaa ipalkkaa samasta työstä kuin nliehet Se naisen suknpuoliasemaan sisältyvä tra 'ditsioni "heikommasta astiasta" on aina ollut se varustus jonka suojaan työnantajat ovat aina vetäytyneet maksaessaan naisille ipuolta pienempää palkkaa kuin miestyöläisille -Ranskan tehtailijat koettavat myöskin kynsin hampain pitää tuota hataraksi kulunutta tra ditsioiiia verhonaan riistäessään naistyöläisiään enemmän kuin miehiä Ranskan työläisnaisiin maksetaan neljäsosa vähemmän palkkaa kuin miehille vaikka kokemus- on osottanut että naiset porvarien etuja_ suojaavan puolueen kykenevät suorittamaan samat työt ja ne usein vielä nopeam minkin kuin miehet Kun naiset ovat niin monilukuisesti joutu neet teollisuuden palveluksvn ovat he 'huomanneet kuinka tär keitä tekijöitä he ovat ja ovat alkaneet vähän 'kerrallau vaati maan samoja palkkoja kuin miestyöläiselkin a joskin Rans kan naiset eivät ole järjestäyty misen kautta vielä -kyenneet mur tamaan naisia vmpäröivien tra ditsionien voimaa ovat lie kui tenkin kohottaneet ualkkatason sa n-svväisesti olemaan vii 30 'senttiä päivältä mitä se oli en nen -_sota?i ♦"räs ranskalainen kirjottaja Pierre 1 hmm sanoo: Hallituk sen asetehtaiden hallinto on a settanut kiivtäntöön svsteemin joka on vieläkin epäedullisempi naisia kohtaan kuin epätasainen palkkalaksa Näissä asetehtaissa lasketan naisten palkoista neljäs: os pois "koneiden kulumisen deksantunnin työpäivälakia joka oli si lyhentänyt hänen tulojaan Talonpojan jolla sattui olemaan osa manttaalitilasta hallussan tar vitsi paljon palkkatyöväkeä Suruk semme huomaamme että nämä mieli Vallan alaisuudessa elävät palstalilal lisetkin nyt taisteluaikana joutuivat olemaan tukemassa heidän katalia touhujaan Torpparit joutuivat ole maan tilansa omistajien avustajina silloin kun luokkasota syttyi Jää hieman kyseenalaiseksi mik sikä ei ne tarjoukset mitä vallan kumous lupasi saanut kaikkia pals tatilallisia seisomaan vallankumouk sen takana Julistihan vallankumous kirkon eroon valtiosta joka olisi merkinnyt vapautta pakkoveroista Julistihan se niinikään torpparit va paiksi itsenäisesti eläviksi entisistä hallitsijoistaan tilanomistajista — Näyttää kuin perä-Pohjolan väestö olisi ollut vielä paljon tajuamatto mampaa kuin veästö keski suomessa Ehkäpä se Etelä-Pohjanmaalla löysi (Jatkoa toisella sivalla) varalta" La Mouchen asetehtais sa maksetaan ammattitaidotto malle naiselle kolme frangia ]äi vältä ja ammattitaidottomalle miehelle maksetaan neljä frania Im tämä ei ole konetyötä vaan pelkkää käsityötä — 75-kuulan kasoihin latomista tai niiden sul kemista puutapeilla Ainoastaan vanhat ennakkoluulot asettavat naisen tässä alemmalle asteelle "Sotateollisuudessa on käytel-" t'- naisia iouduttamaan tuotan toa 1'seissa tehtaissa joissa tuo tanto on ollut vähäistä on se naistyövoiman käytäntöön tullun lisääntynyt tuntuvasti Tästä he ovat saaneet huonon nimen hei tä on kutsuttu skääpeiksi ja hei tä -on syytetty' koneiden tunne- lemisesta Heidän hyveistään tehdään se oikeus jolle alempi palkkataksa perustetaan Työn laatu ei olisi missään niin vai keaa sietää kuin heidän aseman sa naisina Se naisen vapautus jonka tarve sotateollisuudessa on aiheuttanut 011 kiusallista inui naisaikaisille miesten tavoille Se nopeus niillä naiset ovat suorit taneet monenlaisia töitä heille aivan oudoissa ammateissa on niiden alojen miestyöläislen am-' mattialennusta Naistyöllä on ko keiltu mitä hienoimmissa sekä raskainmiissa tehtävissä Miehet ovat kaikilla aloilla olleet ha lukkaita avustamaan tuota "nai sille neljäsosa vähemmän" palk kataksan asettamista Vanhanai kaisen ammattiylpeyden omaavat miehet ovat tyytyväisiä tähän naisten erilaiseen palkkaan Miesten vaatimus yhtäläisestä palkasta naisille on johtunut pal jon vähemmän solidaarisuudesta kuin halusta eristää heidät työ markkinoilta mahdollisina palk kojen alentajina Yhtäläisen pal kan vaatimus naisille miesten taholta on ollut ensimäiuen va rustautuminen ammatteja valat tavia naistyöläisiä kohtaan "Jos' naiset tekevät vhtä paljon työtä kuin me — sanoivat miehet — niin maksettakoon heille myös kin sama palkka" Mutta sen- (Jatko toisella sivulla) 4