Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (May 21, 1918)
No 21 SIVU KAKSI Tiistaina Toukokuun 21 p NAISKYSYMYKSESTÄ (Jatkoa ensTmäiselti ilvulta) Sl llllomauieuaKoon eua Kysy- iapSamme! Kuinka alttiita he taan saastaaksemme seiKanannojam- sia tuomareita naisille Mutta mys ei ole nyt taloudellisesta ovat jos minkälaisille vaikutelmille me suunnittelimme yhdessä valheita ios naisen väitetään olevan sor- sorrosta ia epäoikeuden mukai- kuvaa parhaiten ne monet huonosti — Kuinka monelta ankaralta sauno Salaisemmassa asemassa kuin suudesta vaan niin -noakseni kasvate miehen ei tuo sortaja ole aina- henkista sorrosta joka esiintyy "llTmaisen pojan joka tervehtii Epäsäännöllinen elämä huono ja kaan mies vaan nainen Naisella jokapäiväisen elaman 'pikkumai- meitj ta Ylittää meitä äitinsä tees- usein huonosti valmistettu ravinto ja ei koskaan voi olla pahempaa mvHkvllisempää ia leppymättö mämpää vihamiestä kuin hänen kristisisarensa nainen Vanha-aika on opettanut miestä halveksi- llldctll naisia vj-p xavw suosiollisella myötävaikutuksella j "" rimmäisyyden välille Toisessa päas iuinit paijoii uu aiu-ijuiuiieu ictnnnf luinasi miehen nahoissa vaikutustaan menettäisi koko e- sä ovat n6i jotka hermostuttavat voinut lievittää omaa taakkaansa iltf rnakläisasteelta on lämä viehätyksensä Hän kantaa meitä meteleillään ja toisessa ne jos hän olisi Pyrkinyt kasvattamaa! Alutta silta raakaiaisasteeita on sukUDolvet svdämehsä jotka saavat hampaamme ratisemaan enemmän esimerkillä ja jos olisi ol nykyajan mies kehittynyt kor- "le£ath?u™ ainaisella naukumisellaan Siksipä lut yhtä täsmällinen ja huolellinen keammalle kuin nykyajan nai- aa ]a nanen suioisuta nniion Iläkee perheeni jossa lap meidän fyysilliBesta voinnistamme nen taan saa elaman jaloimmat muo-4get eivät varsin irrota 0Via saranoiI-r kuin hän oli lehmiensä Jos hän o- dot ja ytevät pyrkimykset ra- ta tai huuda korviamme lukkoon ei- Iisi säästänyt koston ruoskaa ja jos Tuo vanha epaoikeuden mu- viiltonsa Ei ole mitään niin ih- vätkä silti maurua kuin kollikissat kuskaan astunut tuomioistuimeltaan kainen katsantokanta on miehis- nieelHstä kuin äitivs Ei ole mi- keväällä pääsee helpotuksen huokaus alas meidän pikkuinailmaamme jos tä imeytynyt naisiin mutta ik- ÄnhÄ j juhlallista - JTSÄÄÄ Ä SI Se IlClSöa 1LUU lUCUUUMaa kuin miehissä itsessään konut tulevien sukupolvien koh En yritä lähteä kysymystä talon I 1 4 11 1 1 1 1 1 1 I I I I 1 1 1 1 1 1 1 1 1 I KODIN h i 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 h 1 1 1 1 1 in PINAATTIA pitäisi syödä myöskin keväisin pai- jon PtaaatUta voi valmista keittoa paisti ja salaattia (OhjeUa pinaatin eri valmistustavoileon Ykslnkertai- sessa KasvlakelttokJrjassa Saatavana Toverln kirjakaupan hinta 25c ) t-Htnnitln -tnfn imi tonlnta """"T?? ' 7 keitetyn riisin tai riisipallerojen tai - kasviksien kera valmistetaan seuraavalla tavalla: Lehdet pestäftn ja letKataan iru _varaiaia Keiieiaan huvin viihrfeaä vfinaaad Innaa nn niin- 1 l_l1-t-M_ nmialnin IrAltntbHn i7a „ „ inm mV m laa noin JS — U minUUllia vesi Kaa- detaan pois ja lehtikasan läpi yiillel- lään veitsellä pari kertaa Maistetaan vuma uu uijjia ja w - nm rvnniiDnuiimiiii jama — " SIPULIKEITTOA - Kolme kupillista voimakasta sipu- Ilen kelttovettä ja yksi kuppi maitoa kuumennetaan ja suurustetaan kah- della ruokal jauhoja jotka on Beko- uDo j i-i tettu sulatetun voin kanssa Mauste- taan suolalla ja pippurilla larjotaan paahdetun leivän tai kakkujen kans- ' sa' emmi i DnoKiMAKFiTTni SIPULI JA PORKKANAKEITTOA Kaksi ruokal voita sulatetaan pa dassa leikotaan sekaan kolme ta- leikotaan sekaan kolme ta- vallisen kokoista sipulia ja annetaan Sfis ä 1 toTZJat&niimen sekaan virat irvnrtti lrnmnnn mnitnn in Hplrn- Ltaan al kerasU ettei keitto pala XÄttirÄ nmn mtnuutin alan- vksl kun hienok- 7 iprMMä Ättv ä rrkkänoita sl leikeltyjä Keitettyjä porkkanoita kaadetaan liemeen maustetaan suo- lalla ja pippurilla maun mukaan Kaunista ja maukasU keittoa SIPULI JA JUUSTOKEITTOA Valmistetaan muuten samoin kuin dellinen vaan porkkanain asemasta käytetään yksi kupillinen raastittua 3UUSCOa' AURINGONVALON TÄRKEYDESTÄ IHMISEN TERVEYDELLE ei voi koskaan kylliksi paljon puhua tai kirjottaa Auringonvalo on luon- uon mahtava ase jolla se suojelee ihmistä taudeilta ellemme vain itse tahallamme toi olojen pakosta olo it„n v„v„riin ~ Trion rik0 PKi3taa- että edes Jolloinkin Meille puhuttiin raa'an ruoskan kie-liÄ-HSäm111- Zt "l ruumiimme saisi sen terveyttä antn- leUii s'e 1[ehitti meissä vain entistä ringonvalossa Auringonvalo puhdiB taa veden kaksi kolme jalkaa syväl tä kun vesi ei ole sameaa Siksi pi täisi ottaa vettä lammikosta ja järviä' — i „ tA„ yvI"pin"aIta' los 011 Patotettu niistä sitä ottamaan ' Kosteissa pimeissä ja huonosti tuuletetuissa huoneissa kasvaa kai kenlaisia terveydelle vaarallisia ba silleja ja siksi pitäisi vuodevaattei ta lattiamattoja ja uutimia usein ' tuulluttaa ja päästää huoneeseen es teettomästi auringonvaloa Monet nai tsei puavai aina uyvni larHasu ikku- navernoi ainaans cnui vam pienm- Zn wSTvarhnii MlpZm Tla kuin asutaan terveellisissä tuulu- tetiiissa ja auringonvalon puhdista- „„„„ iätsn „p„ naistci tft- l tehtäväksi _ _ Väärin käsitysten valttamiseK- sessa kanssakäymisessä Kysyvä NAISET (Jatkoa efisimAlseTta sivulta) tnlll-fn U„r nj„o„ inlla linntn nll HS- Hl 1 1 I I I 1 1 1 M I I 1 1 1 1 1 1 1 1 H W OSASTO i n 1 1 1 1 1 1 iiii 1 1 n 1 1 i m n missä nuoneissa muou ja an uu usein asetettu edelie terveyden ja J£i?Ita™™ht?"!™ Taatimuksia n PUauden vaaUmuk9i £tta nMhdcMrtinimui terveellistä aa tleateeIllstä elintapaa on sotilailla Jmäära kerran virko8sa tuulluttaa j im vuoaevaatteensa auringonva- j lossa „tu 4 Aurinensaiet Hinuiiuvtt tunnun- „„Kt „„„ „ai hMtaa fJuiftmi 'taterMlmränto- — wU_ — — j käytetään auringonvaloa yhte- -r _ nä Parhaana parannuskeinona yp- „ „„ no Hr n nnrinirnnlrvlnv- „„„ etta h oVat ruskeita kuin illdlaanit Auringonsäteet tunkeutuvat ihoon ja tappavat nasiint verestä ]a auttavat potilaitten elinvoimaa Kämp- pailussa taudin basilleja vastaan Kaikissa tai melkein kaikissa paran- toloissa on otettu aurinko-kylvyt käy- täntöön Sairaille varustetaan paikko- Ja joissa he saavat niitä kylpyjä se- kä kesällä että talvella Kaikkien ih- t f „ ft nnrfnknkvlnvift m is en t lj ottaa aur nkokylpyja " - "''""T viÄtt siim aa nnta säännöllisesti Amu amaa OIKO min perin varuvuiBin iaiou ana- volttumisesta tai jos heidän hiusten latvat sattuisivat kesän aikana vaalo- Antataa asten Baada au ringonvaloa ja antakaa heille oikein nnrlnknkvlnvlä Vähemmän he sitten ""J'hj' " '""T es' la!v?"" '77 sttfÄS: terveydenvoimaa - auringonvaloa °n monta kertaa todistettu etta keuhkotauti ja monet muut sairaudet tukÄ kÄtnÄa (essa varsinkin suurkaupungeissa Kurjat asuto-olot vuokrakasarmit cs- ä ät j t tärkeän auringonva- „' „„JaDomiata h„„„oiDti„ r„uAaata 7h UH vnr ia junnot' "oat tauUenpeaia Tyi- paikat ovat samoin tautienpes a ja niin ovat huonosti ravitut rasitetut työläiset kaikenlaisten tautien uhre- ja Suurin osa työläisiä vielä ei osaa antaa arvoa luonnonmukaiselle 1 terve- antavan tautien tehdä tuhojaan Kun kk:ik puutteellisuudet ja syyt mistä taudit- kin johtuvat eivät he' tyydy työsken- teleinään pimeissä kurjissa tehtaissa elk asumaan kosteissa kasarmeissa rpervevilenhoidolle pitäisi työläisten myöskin lainata huomiota Sunnuntai- Bjn voisimroe menllä uios puistoihin tftj sellaigiin paikkojhin jonne au- via sateita osattseen seiisijatiii cllu istuskelisimme pimeissä kuvateatte relssa tai kahvikesteissä Me sosia listit olemme siinäkin edellä muista työläisistä että edes vähänkään har- rastamme 'urheilua ja ulkona luonnos- sa oloa Lasten kasvatuksesta Voi että me näkisimme itsemme niinkuin muut näkevät meidät! Ku- kapa nieistä ei kääntäisi uutta ien- elämän kirjassa! Mutta vaikkapa olisimme juuri kääntäneet uuden sivun ja joku tai- ka voima saattaisi meidät vain yhdek- sl tunniksi pienokalstemme kenkiin niin luulenpa ettemme tyytyisi vain kääntämään uutta sivua vaan tah- toisimme aivan uuden elämän kirjan Kujnka vä]]än me ymm(!ilrämme kenteleväisellä hymyllä Myöskin työläiskodin antaat 1a umattomat tunnemme Mrs B:n terveyttä uhku- huoneet olivat omiausa kiihdyttä vän tytön tyllerön jonka läsnäolon mään jo perinnöllisesti heikkoa her tiedämme ovien läimäyksistä ja mostoa Vanhempain julma kuritus muusta ukkojen ilmaa muistuttavasta tapa näiden muiden lisäksi oli kyl jylinästä Muiden tuttaviemine lapsia Uksi tekemään lapsuuskodistani rii VOlIIIlllö litj lltJUU iiaiucii ivaiiucu n- voimme lajitella näiden kahden aa- uncuiYoai ™J emaVn ykTnönin oman nokkani ymmärtäväisyydellä voit lapsia Kuitenkin tiedän omasta ko- enemra" ku''1 kemuksestanl että työväenluokan lap- mafa verisillä sodIla set kärsivät huonosta kasvatuksesta Mutta mehän olimme vain v tsaus monin kerroin enemmän kuin ylä- 'hane% 'eäh" S?Ä luokan lapset Myöskin tiedän että Tämänpäivän äidit mitkä ovat tei siellä missä parempiosaisten lapsien motiivinne lastenne kasvatnk- kärsii huonosta kasvatuksesta on se?sa äiti melkein poikkeuksetta syypää Katsotteko aina ennen kaikkea Vaan työväenluokassa on joko talou- lastenne parasta? Saava ko apsen- delllnen ahdinko tai sitten äidin tie- " W ™ IeDoa? Saavatko lapsen- nvm i"'" — ' — — - lisistä oloista) usein molemmat svvnä lasten kasvatuksen puut tee li yyna laste kasvatuksen uutteelli ollenkaan kärsimään huonosta kasva- tuksesta on seurauksena siitä että ihmisten lapsilla ei ole ollut "mark- kina-arvoa" Lapset ovat nykyisen _ r järjestelmän vallitessa hävlötililie ™„ii(„(k iiMin vtiihin iv mcjnuiju "j „„„ „„i0 vaon voinon vanhin tietää että' laDsista ei koidu heille ' - _ vanhanpäivän turvaa Lapset ovat _ ja neita Konoeuaan siten Kuin ne Allho vlIcQim vonkommlllBon Karjankasvattaja seuraa aikaansa karjankasvatuksessa Hän ei säästä vaivojansa parantaakseen karjansa rotua Sen pitää saada hyvän ja säännöllisen hoidon Hyvällä karjal- la on korkea markkina-arvo Muistuit mieleeni oma kotini Äi- tini oli perin huolellinen lehmiensä „ xtiu „tn „nnAn v 4Q suhteen Niiden piti saada hyvän ja täsmällisen Hoidon Maaratunneiua ruokitt)in ja lyD8ettIln Vaan me lanset saimme svödä silloin kun äiti -" -"V""™ „ vlBh „„„ — Menimme levolle silloin kun satuim- me torkahtamaan jonnekin penkille josta meldat sitten puolinukuksissa ajettiin sänkyyn Paitsi Joka lauan- taista saunotusta (ainoa pelastukseni- v „„ i„„ 77 HeXn iässä kin puutteellisempi Jos meiltä kiel- lettiin jotakin niin se oli aina isän tai äidin tahdosta Ei koskaan se- "-"tr p%r?a millekään kiellolle Käsky oli vain heidän tahto meidän tahtomme yli ia _ilia hvva Kun tavallisesti itse- & 31 ld_ nva:u" _talal" r?"l P"lta"en nau"ura'"Bn "aU rl ""'J SaS" "siih™" Ä- ae' M& kieUot ja kaikki meiIle epämlelulset piätökset olivat vanhem- lmme omavaltaisia päätöksiä joita tarvinnllt kunnIoUtaa Emme op- t kllnnioittamaan vanhempiam- ™- em™ t0 slamme' !I"wn f' llvT amme Aiti ia isä raatoivat anka- rasti kieltäytyivät kaikesta l uvituk- sesta ja kielsivät kaikki huvit meil- " """ lia"Vja' ' meitä kohtaan Heidän tilanteihinsä la unelmiinsa tutustuimme vasta ai- kuislksi tultuamme Jos valehtelimme ja jouduimme vai- heistä kiinni saimme selkäsaunan stä suurempaa taituruutta valehtelemi- seen Kalkki rikoksemme tuomittiin tuomioistuimella joka el tuntenut meidän mailmaamme ja jonka moraa likaavat olivat meille käsittämättö miä Vaistomaisesti tiesimme että paljon niitä asioita joista meitä ran gaistiin pitivät vanhempamme itsel- leen luvallisina Jos äiti joskus alistui meille jota kin selittämään niin se ei koskaan tapahtunut ilman ettei tuo selitys nUa nllnt runsaasti hrivstpttv niih- teillä Meidän syntimme olivat an- tAPltaiHiitnmattnmat vaikka vhtpniiän teeKsiantamattomat vaiKKa ymenaan kuulimme saarnoja anteeksiannosta aikuisten synneille Koko kasvatuk- semme oli karjumista pauhaamista ja nälvimistä jonka yksitoikkoisuus ja varmuus oli meille yhtä tuttua kuin seinäkellomme säännöllinen naksutus Vanhempaimme "raivostu- minen"-saattoi meidät kauhun val- Lojen Ja iuneu mau "Ju „ „ „„lla nn(Bi[n vhtvnnt niihin knninnltfip- "kaÄt" Z Ä# viin jotka tahtovat sitä kaikille kyl- R ] nukkeja taT annatteko heidän tehdä oman elämänne sietämät o- maksi holtittomuudellanne?- Mulsta- ? änil että lastemme tehtäväksi ia h mollan llia n talt tornina tntAiitra — mlnen Köyhyys 011 mahdoton sellai- sen järjestelmiin vallitessa jossa j j tuotetaan kansan tarvetta vaf- ten eka yksityisten voitonhimoa varten i! idetään oBaston talolla Ahjolas- ta joka torsiai kello 2 jpp O ote: 315— '"" = Moqmara vvasn ROSSLAND B C Canada S S Oaaslon (Box 454) -orap!asira kokoontuu joka kuukauden ensimaiscna Ja kolmantena torstai jltan ke]0 l:30 KansanhaalUsa Jossa a osaston kokouksetkin ovat oka toinen un- "untai kello ip HANNAN S S O ompeluseuran kokoukset pidetään jokaisen viikon torstaina kello jpp j-iuom l Jvativia saatavana jona o kouksen loputtua „„„„„ „ s s o viralliset W„St pidetääniokk kuukauden S mäisenä ja kolmantena sunnuntaina alkaen kello 2 ip — Osaston ompeluseuran ko- koukset ovat joka kuukauden toisena torstai- alkMn kell° 2 ' Kahvia kokouksen r::NSSO — = — —t pidetään joka torstai Sunnii-haaiilla kello s jpp Kaikki tervetulleita p™™?™ ~ ns: toi„en torstai-ilta kello 8 - Osote: 719 Montan Ave ' ~ astorian s s O omuelusenran kokouk- t pidetään osaston talolla joka torstai- ilta kello S Osote : 262 Taylor Ave NAISTEN OSUUSKOTI 2185— 15th St SAN FRANCISCO CAL Telefooni: Market 3958 SAN FRANCISCO 4WW4WtWHW M-H-W 4 A + NEW YORKIN SUOM NAISTEN ♦ + t OSUUSKOTI $ + JA PAIKANVÄLITYS-TOIMISTO + + 241 Lenox Ave & 122 St + + + Telefooni: 813- Mornlng fde } H 11 I l i I 1 I 1 1' H-H-H-H-r-i-i-r-M' Jos olette Pyytäkää VAPA LAA K H KIRJA No: 9 Jo9tH yli 25 erilaista miesten ja naisten tautv on solitetty sekä täydellinen luettelo suomat laisista liiiikkeista-IfLiihottfikfiä tondän iiiinl eli taudin oireet ja me eiitämmo teille miint Itiilkn olisi tilattava lääkkeen hinnan y m (LM k koet eivät ilo pa ten ttilauk keitä vaa tosi Huomalaitiia lääkkeitä) - (Tämän kirjan saatte vapaasti ia pitäisi olit) °ksen suoma lisen kodissa sillä ette tiedä jIopka tarvit8etto 8iti Varokaa humbuui? lääkkeitä ja bubuuki tohtoria Liirneirin Aorpptri on gnnrin 8Doin Apteelli VridrsTalloissa— — - P A L10NELL CO SuDtrtor VVU