Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (May 28, 1918)
Painos on nyt 8247 m X9A m Amerikan suomalaistan työläisnaisten äänenkannattaja Organ ot ine Finnish Worklng flfomen In America N:o 22 TIISTAINA 28 P TOUKOK — TUESDAY MAY 28 1918 — Kahdeksas vuosikerta NAISELLISET NAISET Eikö olisi jo aika unohtaa et tä ennen muinoin on naista pi detty puoli-ihmisenä jolta puut tui järkeä vaan jonka vailli naisttuden luoarto oli korvannut antamalla tunteita — lä hänestä viehättävän hänelle yliannoksen ja muuten tekemal fyysillisesti miehiä olion'? Olemme karsineet itsestämme pois muita vanhoillisia käsittei tä miksi sitten emme voisi luo pua tästä homehtuneesta harha luulosta? Varsinkin nyt jolloin enemmistö naisista alkaa lähen nellä miehiä järkevyydessä ja fvvsillisestikään emme ole enää niin viehättäviä että voisimme vksiu sen avulla saada oikeuden elämään Ihanne-nainen jolla on "vir heettömät kasvonpiirteet iho pehmeä kuin juuri syntyneen lapsen ruumis on täyteläisen pyöreä" ja jonka koko ole mus miehen silmissä on "nais ta' on tuollainen nainen jos hän loskus ollutkaan olemassa teiskunnan kaikista alhaisim aikoia sitten kuollut suku malle asteelle painuneita naisia on puuttoon Kuitenkin kirjailijamme joita tulisi '-pitää aikansa tuntijoina eivät voi kirjottaa aikamme nai sista Ei he etsivät jonkun puoli lahonneen kuvan jostain mui naismuseosta ja sitten pistelevät sen suuhun kaikenlaista jiehme- ää ja usein vielä antavat tuon muumio-paran ratsastaa_suonian Palvelijalarpulasla Se erikoistilanne missä nyky ään elämme on tuonut esille mo n ia uusia ilmiöitä 'Muun muassa" on ilmestynyt sellainenkin umio kuin palvelijatar-pula Porvarilli sissa lehdissä' ja naisten juHkai - suissa kirjotetaan paljon palveli jattarien erikoisesti perhe-palvelijattarien vähyydestä Muutamat New Yorkin' naisten tyfi välitys toimistot ilmottivat useissa eri kielisissä lehdissä haluttavan kak sisataa perhepalvelijatarta ivaan ilmotukseeii vastasi vain kuusi työnhakijaa Idän valtioissa vali tetaan erikoisempaa palvelijatta rien vähyyttä Syynä palvelijat tarien vähyyteen on sota CM ai s -työläisten kysyntä moniile uusil le työaloilla' erittäin idässäpäin n tarjennut sadoilletuhansille naisille tilaisuuden päästä pois palvelijattaren kurjasta ammatis ta jossa ei kukaan nainen ole muuten kuin pakosta Jdkaiifen palvelijatar ja siinä ammatissa ollut nainen tietää kuinka ikävä sorronalainen ja halveksittu on palvelijattaren asema -Monessa suhteessa se ei ole 'huonommin palkittu kuin tehdastyö tai joku muu työ vaan siihen sisältyvä orjuus ja yksinäisyys ja varsinkin englanninkieltä taitamattomille naisille aivan sietämätön Sitä to distaa ne lukuisat mielisairaudet ja harhateille joutumiset perhs palvelijattarien keskuudessa Sil- turmioonsyi — ainoan hyveensä tunteellisuuden selässä Ai kamme eniten luetut novellit ei vät ole mitään muuta kuin tai tavia sukupuolikysymyksen tee sejä — Otaksutaan että tunteel lisuus on rakkauden suuruuden mitta Realistiset kirjailijat nä kevät rakkaudessa vain suku puolisuhteet Miehen joka on joka on aina järkevä ja naisen aina ylen tunteellinen o tois- laau arvokasitteita 'ja joka tun tensa pyydysteleminen se ''juo- tee rahan ja markkina-arvot ni" Jota taitavammin se oh las- jolle tunteet rakkaus ja suku- kettu ja kuinka hyvin kirjailija osaa värittää tuoii naisen tun teellisuutta ja naisellisuutta sii tä pääasiallisesti riippuu kirjai lijan nimi josta seuraa että se kirjailija jolla' on ' eniten ' koke musta ''naismaailmassa" voi par haiten kuvata noita naisellisia ominaisuuksia Parhaat novellien kiriottaiat ovat suurimpia elos- telijoita Ile tuntevat ainoastaan niitä naisia jotka tekevät elämän sä myymällä naisellisuut taan Prostitutsioniin vaipuneet naiset tavallisesti scsti puoleensa ovat fyysilli- vetäviä vaan henkisesti rappeutuneita- Nämä kirjailijat tuntevat vain noita yh- jotka! tekevät elämänsä maila naisellisuudellaan pelaa- siksi he eivät useinkaan nae naisessa muuta kuin "naisellisuutta" jos joku aikamme käytännöl linen mies mies joka joka päi vä näkee satoja naisia — ei nai sina vaan kanssaihmisinä jotka ansaitsevat leipänsä liike-elämässämme: tehtaissa kaupoissa ja lliin kuu naiset voivat jotakin l muuten ansaita touncentulnns eivät 'he mielellään mene palveli jattariksi perheisiin Rouyasväki on nyt- pulan tui- Ien ryhtynyt pohtimaan palveli- jattarien asemaa ja muka paran- taniaan heidän olojaan ylentä mällä hiukan palkkoja j n ' mutta palvelijattaret kaikista luio liinatta muuttavat muille työ-aloille Sota vähentää yhtämittaa palvelijattarien lukua ja estää uu sien työläisten ttilon Europasta Amerika on aina saanut perhe: ravintola- ja hotellipalvelijatta rensa kielentaitamattomista siir tolaismaista Siirtolaisuus on vä hentynyt sodan ajalla niin että uusien palvelijattarien saanti on melkein mahdoton Viime vuosi en ajalla tänne tulleista siirtolai sista on noin SO prosenttia keski- itä- ja etelä-europalaisia CMäistä kansallisuuksista ovat ravintolo ja hotelli-palvelijattaret suurim malta osalta ja on heitä ' hyvin paljon perhepalveljjattarinakin Noin viisitoista vuotta sitten oli siirtolaisuus suurin Englannista Skotlannista Irlannista Skandi navian maista ja Saksasta Sodan edellisinä vuosina oli siirtolaisuus 1 -f 00000 vuodessa josta luku määrästä lähes puolet oli naisia Siirtolaisuus on vähentynyt itiin että viime vuonna se oli vain 25403 Maasta poismuutto on ollut sodan ajalla verrattain suu ri Niinpä onkin palvelijattarien lukumäärä noin miljoona pienem- (Jalkoa toisella sivulla) 'kaikkialla missä työvoimaa tarvi taan kirjottaisi novellin! niin luulenpa että hän ei näkisi nai sessa vain naista sukupuoli oliona vaan ihmisenä ei rakka utta uhkuvana nuorena kuk kaan puhkeavana sukupuolioliiv na vaan naisena joka katsoo e- lamaa arvosilrmn la osaa itse johtaa ja hallita oman puolensa kaupassa naisena jolla on itsel- puolielämä ovat samoin kuin miehelle: vain sivuasioita joi den tähden ei kannata itseään syöstä surman suuhun Hän ei kuten esiäitinsä ajattele että ennenkuin hän voi päästä - elä män polulle täytyy hänen arpoa rakkauden kanssa Meidän sosialistiset kirjailijat (jotkut) menevät vielä niinkin pitkälle että kuvaavat miehen aina järkevänä ja selvän luok kakannan omaavana vaan nai nen hänet voitetaan rakkauden avulla Han luopuu luokastaan ja unohtaa entisen upean kotin sa kääntää selkänsä kaikille niil- le elämän mukavuuksille joihin hän on kehdosta ia lähtee melkein asti tottunut paljain jaloin taivaltamaan "akitaattorin" -ki vistä taivalta Sellainen on rak kauden voima naisiin nähden Jollei tuo rikas tyttö olisi rakas tunut "akitaattoriin" niin hän ei ikinä olisi tullut tajuamaan kuinka oikeudeton' hän on kaik keen tuohon ylellis3'yteen Hä neltä nälikääs puuttuu järkeä — i latkia toisella sivulla) Naistyö Soksassa (True trnnslation filcd vith the Postmaster at Artona On' May JS 191 us mivin-d by scction 19 of tlie Act of Ocl 6th 1U17) Yhdysvaltain kauppa-depart-mentin julkaisussa: "'Saksan kauppa' ja sota" sanotaan m m seuraavaa: Kun miehet palaavat sodasta joutuvat :Iie kokonaan uusiin -olosuhteisiin He näkevät että naistyöläisten lukumäärä ei ole ainoastaan lisääntynyt "teolli suusaloilla vaan että he ovat tunkeutuneet useille kokonaan uusille aloille Ile eivä työsken tele ainoastaan teollisuuden kaupan ja maanviljelyksen aloil la vaan suorittavat kaikenlaisia tehtäviä niinkin ehta-vanhoillisella alalla kuin oikeuslaitos jossa ainoastaan mieliet ennen työskentelivät Voimme otaksua etteivät naiset sodan loputtua poistu niiltä työaloilta jotka he ovat sodan ajalla vallanneet "Jo vuonna 1916 oli 134-:ssä konepajassa ja metallityö-alalla naistyöläisten lukumäärä 2627Ö Samalla aikaa työskenteli 3"202 naista !'3 :ssa sähkölaitoksessa joissa ennen solaa neita oli vain muutamia Naistyöläisten lisään tyminen on huomattavin metalli ia koneteollisuuden aloilla ylei sissä laitoksissa ammattialoilla liikenne- ja ruokatavarain-val-mistusaloilla Koti- ja perhetyös tä ja muilta aloilta joita ennen liidettiin yksinomaan naisille I Missisippi Kirj Jenny Trast Missisippi — vetten isä — niinhän sua sanotaan Virtas kiitää vapahana eesaäin aina uomassaan Kesä-illoin rannallesi useinkin käyn istahdan „ työni raskaan päätyttyä väsyneenä huo'ahdan Aurinko kun laskiessaan lännen taivaan purppuroi silloin pintas ihanimmin loistaa välkkyy hoh teloi Tullessa joskus tuulisen sään käyt sinäkin metiruten myrs kyämään Silloinpa lainehet vaahtopäät pintaasi hurjana viillättää Jälleen kun tyyntyvi tuulinen s:ii käyt sinäkin myrskystä levähtä mään Taas pintasi kirkkaana kimmel tää niin tyyneenä hiljaa himmeltää Yälkkeesi tuhatvärinen tuo mieleeni haaveita outoja luo On kurri kuiskisi lainehet nuo: kas näin käy vapaana vetten vuo! Niin -vapaa niin vapaa on vetten vuo — Mutta orjana luiokaapi joukot nuo joiden raadanta kaiken sen rik kauden luo mi harvoille elämän nautinnon- SUO " " Ah ! Tos sorretut joukkonsa yli distäis' ia viitenä miehenä rvnnistäis Lailla virran mi vuolaana eteen päin aina vapaana uhmaten (kiidättää Niin silloimia 'osana jokaisen oi s' onni ja elämän ihanuus ja ilmassa helkkyen riemuiten sois ilo-lauluna vapaus kuuluvina on naisten -lukumäärä tavattomasti vähennyt "Rauta tieliikenteessä tapaam me kaikkialla naisia Me työs kentelevät verstaissa ja varasto huoneissa toimivat konduktöö reinä vailidemiehinä (eli naisi na) he tarkastavat ja myyvät matkaliput hoitavat liikenteen konttoorityöt- ja puhelinlinjat ilmottavat junien tulot sulkevat ja merkitsevät ~ rahtivaunut j i toimivat junapalvelijoina Rautatie-hallinto on täydellisesti tyy tyväinen naisten työhön Preus sin ja Havarian ministerit ovat julistaneet että naistyöläiset tul laan pitämään rautateillä sodan jälkeenkin ''Nitiset työskentelevät kati# raitioteillä kaikenlaisissa tehtä vissä kaikissa Saksan kaupun geissa Suuret joukot naisia työs kentelee postilaitoksen -palveluksessa Preussin ja Bavarian met- (Jatkoa toisella sivulla)
