Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 25, 1920)
KESKIVIIKKONA, ELOK. 25 P.—WED., AUGUST 25 TOVERI nen vahvistikin työläisten m ie-! Monta kertaa nämä sopimukset ilman, että m itään tie laitoissa ja taisteluissa saavutetut voitot on bíCthe WeÙrn w lrk t’X T Publhlung raukscna oli kehittynyt? Se joh- m enetetty pakollisten sitoum us tm ep un g Society. ti lakkoliikkeisiin. Yleinen hii- ten ja pakollisten neuvottelujen lenkaivajien lakko viime vuon- ja sopim usten hyväksymisen tä li suoranaisena eunronaie^na seurauksena lro„n„ U I™ H iilenkaivajien _i;__ virkailijat Office Seventh and Commercial S t. nä na n oli kia. .. 4 .°*'",‘n että hiilenkäivajia uhkasi ovat uhanneet m onta kertaa e- Phone: OK c ,365. Ed.tor.xl D .p . «32 nälkäkuolema. Kun 1917 sopi- rottaa kaikki kapinalliset työ- TO VE R k B»X 99 A « ', “ ; O ,.. ° H ™ P « » . m ennyt niin Iäiset järjestöstä. H e tekivät --------------------------------hiilikaivosten om istajat kieltäy- niin toista vyöttä sitten Illinoi- tyivät kohottam asta palkkoja e - s in mainareille, jotka eivät suos- E D IT O R IA L STAFF Eli* Sulkanen, Managing Editor, Sulo lintasoa vastaavalle tasolle. Syn tuneet olemaan U. M. W . her Syvänen, Alex Sevo, Toivo Johnson. tyi lakko. Sota-ajan säädöksien rojen käskettävissä. M utta nyt Leo Leino mukaan hallituksella oli nimel tyytym ättöm iä on liian suuret kontrollivalta tuotannon joukot. P residentti Lewis sa Entered a* second-cla** mail matter linen yli. R iennettiin lakko nujerta- noi, että jos “laittom assa” la July 18, 1912, at the Po»t Office at Aatoria, Oregon, under the Act of maan tuom ioistuim ien ja mui- kossa olevat työläiset Illinoisis- March 3. 1879. den pakkokeinojen kautta ja so- sa saavat palkankorotusta, niin vittelut alkoivat. H allitusko- lakkoon kutsutaan kaikki hii issionit ja monenlaiset tutki- lenkaivajat. M utta todellisuu- Hiilenkaivajien järjes m jalautakunnat ryhtyivät toi-!dessa kuitenkin he kiinni pitä- meen. Sovitteluissa päästiin sii- vät vanhoista jo umpeen kulu- tön hajoaminen hen, että työläisten palkkoja neista sopim uksista ja koetta- kohotettiin 27 prosentilla. E- vat saada työläisiä r a a t a m a a n H iilenkaivajien taistelu on lintarpeet olivat kohonneet sit- kuuliaisina. siirtynyt melko kriitilliseen vai te v. 1917 enemmällä kuin sa- m ,,*«.™ x - •• x • nrzvoxxn.m .. ■ • i •, • • • M utta tämä on toivotonta heeseen sen kautta, että yhtiöt vo«vH ^?xX .r - 1 ‘y01^ Työläisiä on mahdoton osottautuvat täydellisesti taipu orosy koröm xtT,0,UH - r ; ' n ’ ’ saada työskentelem ään niissä o- mattomiksi mihinkään sovin E X L a° r0' Usta. . . 1 H l,llkam P '-iloissa joissa he nyt ovat. L a toon sellaisten ehtojen pohjalla, koilla se on sitäkin m itatto- kossa ovat hiilenkaivajien pää jotka työläisille olisivat välttä mämpi kun yhtiöt siellä kisko- ;«„i™«. _ j : ______ • joukot Illinoisissa, t Indianassa ja mättömiä. (T H E CO M RAD E) liä ja lisäsi tu lta tyytym ättö- ovat allekirjotetift The organ of the Finnish worker* in myyteen, joka heidän keskuu- joukot siitä olisivat t ie Western State*. The only Finnish dessaan säännöllisesti h in ta ta -, täneet. Ja kaikki DaJy in the Wert. PublishedI Daily, son a litu is e n k o h o am is en No. 199 on yleensä käynnissä, sitä ei lä on vaara siinä, että I I I teen voi kieltää. H iilenkaivajien Internationaleen pääsee jokai järjestön näyttää olevan mahdo- nen haluava ja että siitä on tu l toin onnellisesti sivuuttaa tämä lu t muotiasia. Sodan alusta läh kriisi. Jos se hajoaa, hajoaa se tien ensimäiselle todella vallan vanhoillisten am m attiunionistien kumouksellisille ystävillemme, harjottam an väärän ja porvaril italialaisille, on meidän avoi lisen taktiikan takia. Se ha mesti sanottava, että heidän on joaa siksi, että sen jo htajat ovat hinnalla millä hyvänsä ajettava pitäneet parempaa huolta kapi ) keskuudestansa turattilaiset re- talistien kuin työläisten asiois-, form istit. Työväenluokalle on ta' 3 ' tuleeko se tahal samantekevää, laan tai epätahallisesti petetyk- I l l l f ll l ll ll ll l ll ll ll ll l < Tx™1.'™1™:__ _ « si. Italialaiset eivät ole vie ETUMAISTEN VA1KEU- lä tässä suhteessa saaneet sak salaisten käytännön kokem usta DET Italialaisten on ryhdyttävä a T unnettu venäläinen teoree-i j? jssa varovaisuustoim enpitei tikko N. Bucharin on käsitellyt s“ n, ettei ratkaisevalla hetkellä puhuessaan yleisvenäläisen to i-;tu ^e tapahtum aan tuollaisia yl meenpanevan keskuskomitean lätyksiä. — Onnittelem m e kan istunnossa niitä vaikeuksia mi-i nanmuutosta tov. Cachinissa, jo tä sosialistisen vallankumouk- ka K erenskin kanssa yhdessä sen viipym inen muissa maissa surullisenkuuluisan A. Thoma saattaa aikaan Venäjällä. sin kanssa P ietarin puhujala Bucharin piti mitä suurtar- Ö öläisiä sot« " voisimpana ja m ieltäkiinnittä- j; *?».*“? ’ “ k?aIals? a ,v?s‘aan- P>- vimpänä, että Lännen ja Idän kaa° inha k5] , .s aksalalsten Palk — s ; ■»« -■> ä heräävää Itää mitä mahtavimpa- na vallankum ousliikkeen voima-; tuon entisen rikoksen anteeksi- na. joka tulee nostattam aan sa- £ ^ ± 7 sanoil,a- vaan tod.'1,i toja miljoonia ihmisiä sosialis- Ver"? S0V,,ta miin. Koko kansainvälistä pro- ” ‘sesta’ j ° ka hänen entisen puo i»*™ i::i._xx_- . . e . . . seuraa lueensa . m —— —- on - - tSal,ä ■ letaarista liikettä uhkaa enet,eIj,istä L timia työsopimuksia vastaan on yhtään mitään. Työläisten olot ."I“ ; r- n , axouam ’ va m itä suurin vaara, edeltäkä- y _ x seksi nillla sadoilla kaivannoil- vuosien ikäinen. Jo kahdeksan T ä n S ^ ” Paran ,u " eet- . Ia. jotka työläiset ovat jättäneet sin ajateltavana ja nähtävissä vuotta sitten se aiheutti vaka Tämänlainen palkankorotus ei on oleva järkyttävin m urhenäytel Hoqaiam, Wash. x • on mahdotonta. H iilenkaivajien mä, mikä on to rju ttav a: Kuta via erim ielisyyksiä Pennsylva ciio 4-xrxrmrx,,*x^„,.x * T a p a tu rm a is e n ku o lem an uhriksi niassa ja johti n.s. kapinallisen liä. Alkoi n.s. “laiuom ien" k k - ™ ?.™ ‘“ 8etj S j ' Í IÍ¿a. L O.Vat myöhempään kansainvälinen vai- koiiikkeiden ' aikakausi. Kansat ^ ^ v a r n siiven vahvistumiseen U. M. W. lankum ous puhkeaa voittajana, '• k « itä 1 -L 2 -- ___ 11__ P • :n ÜS ä P o lso n in tu k k iy h tiö n käm - järjestössä. M utta nyt liikkuu sissa sitä vaikeammaksi käy vallan ^ “u s i v a ^ hiilenkaivaja? presidentti W ilsonille. Pyytää Sa ° tyo8kenteIf loota taistelu sen sopimuksen p o h jal iaiS thmennkaiväiten " S i u ™ “ " aovi,‘«!ua- M utta' kun sV vitti käsiinsä ottaneen työväenluokan Pa d . ' järjestää oma kommunistinen ¡'lna, Ja Ja‘ put,,. a ,an tukl" alle' Jote" la, joka laadittiin 1917. Tämän sopimuksen historiallinen m er-pakkoliikkeen etunenässä olevat neuvoUe1/ ' ' 3'- '11" 1'?! ? Ie'ielandi.n talousmuoto ja sitä tuntuvani- u° ama .8<,'lra8 ? etl- N*‘n <k»välu kitys on siinä, että sen kautta ¡toim itsijat vangittiin. N yt vas ™ *el“ ;.,n?,n se,lals' tkaa" « - min realiseksi käy vaara vanhan taval,a päättyl tässäkin r a a ta ja n elä- perinpohjaisen murskaamisen “ L Sa’° °"Ut lyhyen aja" työläiset sidottiin sodan vaati- ta hiilenkaivajat pääsivät v m - , m. ..................... miin työsuhteisiin hiilikaivan- märtämään mitä todella m erkit- va; i ; J n « ,ien ,J?,^eSt°P vir" puolitiehen jäämisestä ilman uu- a perukalla’ Joten ei voi sa«oa noissa ja että hallitus nyt tuli sivät vanhat sopimukset. Niiden kailljat ovat m erkillisessä ase- den luomista. Liian myöhäisen °nk° han PerheelHnen val yksinä! « iilfc i m a h /lilz e i ™ — l.I_x_ — n nojalla /> x o 11 nyt «»«. ••• heitä voitiin . nuijia j1138^3’ v T ° ÍSC' la pU° ,en “ “ työväen käsiin vallan oton kan- nen mIes’ siksi mahdiksi, joka x tarkistaa . / i ..............................i n ilu u i " j i S a s t u ^ s ia i v o s t e n n m om i s t istajat, a i a t i n jotka tk a « M ei ollut h e J a k a kaivosten ja voimaan saattaa' kaikkia työ- sainvälinen vaara piilee juuri S u u rm ie h iä k ä v ä si k y lässä m m e t. he.'lta kurinpitotoim en- siinä, että italialaiset järkeile- k‘ 21 p:n a a m u na. D e n tb k ra a ttie n ja palkkasuhteita koskevia mää- tään m uuta hyötyä. Kansasin 3. - vät vaikeudekseen sen, ettei v a ra P ä ä lly sm ie s F ra n k lin D. R oose ritelm iä. Tässä sopimuksessa - lakon todellinen liikkeelle nos- piteita ^ k k n i » taipum attom ia , työläis- 7 izoUrixbe; tava vnima «n,,x — _ _ loukkoja vastaan ja toisella maarataan tvnläicA«- työläiset kahdeksi tava voima ei ollut paikallinen " tvniä L ? 13 PU° ' heillä itsellään ole hiiliä, itä- veIt ja taman v a ltio n d e m o k r. k uver- ih o n S e n ajan sian si ,1. ja siitä syystä liike laajeni ? t ’? Iai.st ouk° ‘:. iotka vaati- valtalaiset taas, ettei heiliä ole “ ö ö rin e h d o k a s tu o m a ri VV. VV. B lack vuodeksi työhön. Sen neuvottelukokous 7 - - P,aaJarJ“ ‘<?',a ta r™okaa‘a saatavissa ulkoapäin apua. eng- tu ,la P o rh a ltiv a t tä n n e m eid ä n sa h a säliä ei ole oikeutta jäädä pois K utsuttiin yritettiin! T " 1 “ s ?'Ola‘,St' n .. °!?Jen pa’ lantilaiset puolestaan, että 9-10 m y 1,y k y lää m m e . tie te n k in y lim ää rä ! työstä. Ei ole oikeutta vaatia Clevelandiin, jossa palkan korotusta, eikä oikeutta sovittaa ristiriito ja ja saada työ- I . X T * 8'' t, osaa heistä kuolisi kohta näl- 8ella ->unalla. k u in k a s m u u te n , eivät- l - P° rVa' kään, y.m. Myöhäisestä vallan- kan s u u rm ie h e t voi lo k a rin k a n s sa vaatia sopimuksen purkamista. Iäiset palaamaan työhön. M uita H llise ^ m ™ • , unionin virkailnat virkailijat tur- kumouksesta ovat seurauksena samassa ju n a s s a m a tk u s ta a . Aikui- Sodan aikaa käyttivät hiilipa- yhtiöiden ___• uppiniskaisuuden ta- Tiiliset vautuvat nyt semmoiseen k e i-, sellaiset kärsim ykset, jommois- sin ennen k u k o n la u lu a h e r r u t saapui- roonit hyväkseen. Ne kiskoivat kia neuvotteluista ei tu llu t mi- suunnattom ia voittoja. Jo tk u t tään. Ne eivät suostuneet mi- "S ?"’ t. eri. alu' l ta työväenluokka koko olem as-ivat> nini klo 7 a a m u lla . N oin pari- kaivosomistajat saivat seitsemän hinkään sellaisiin palkankoro- t e h d ä J e Pa . . aku" ni11®. .Olkeu5 saolonsa aikana ei ole vielä ko- s a ta a k a u p u n k im m e a s u k a s ta oli tuhatta prosenttia pääomalleen, tusvaatimuksiin, jotka nykyai- naikaHi«™ ° 1Sia d u.ee ls!a tai kenut. Tämän välttäm iseksi on m en n y t a se m a lle k u u le m a a n m itä H allitusviranom aiset joutuivat kana olisivat välttäm ättöm iä. täiTen tä’ Joka n o m ista . välttämättömiä. töii*An ' x n : j ^äytettä.vä. sitä tie ncia, joaa tar- suurmiebillä ’“"****,c“*““ on wi* sa o«*uuiui»ia.. n H e rra t J . a.. .. Perusteella j oaa mahdollisuuden ottaa parhaansa ----------- m u k aa n —.......... s e lv itte liv ä t puo- toimeenpanemaan tutkim uksia J a sen johdosta lakkoliike on sjtte ... .. -------------------- — • W XXXXCX . valta a n t i --------------- s a a t a s iin ja ne havaitsivat hiiliparoonien aina vain laajentunut v ACl,„c;yr 2xe.x" y°x • . . yn •1.n ' vallankumousprosessin läpikäy- lu ee n sa h y v iä pu o lia noin puoli tun- K eskusjarjesto menettäisi nam ö ise k si kaikissa maissa, jo tta «a ja s itte n lä h tiv ä t y lim ä ä rä is e llä ä n liioin myöhästymättä, on vielä J a tk a m a a n m a tk a a n s a jä ttä e n m eille « s ^ u k s ie n suojassa, joiden työläisien liikehtim istä ja pitä-bestiTjVnsä “ “ S u , « X ä jälellä jotakin vanhasta raken- vain m u isto t k ä y n n is tä ä n — bai, bai. voimassa pitäm istä tuki halli teestä muodosteltavaa. —- Toi- K a u p u n k im m e p ä iv ä le h ti, jo k a a in a h e ' o v atn u h ^ m, v ö n « e « ä S tus. N ähtävästi juuri tämän- . 'T • j u u r i rämän- ne ovat tehneet työnteettäiien hiilénL aivaii.« "C """* nCn Vaara on itse kommunisti- y lis te le e re p u b lik a a n ie n o h je lm a a ja laisten tosiasioiden paljastum i- ja hallitusviranom aisten kanssa m i s t a ' F t t ä ” aJoa? sen puolueen sisällä uhkaava kuvaa .Mr. H a rd in g in h y v iä pu o lia Kanssa, mista. E ttä tällainen prosessi saastuuntum inen. Tällä h etk eU sanoin A k ä k u v illa, oli k u ltu n k in m aSemS_ ^1?Itnetaau s ä ä 111111 III II Mini........ . lan selvittäm ällä näiden h e r m i/ touhuja. K uhnepyttykylpyjk ovat ottam aan Kokon pyttylään porna dlln, Ore. toverlttaret Hanna Mäki ja Elma Poukkula. Hauskaa läm atkaa vain! S u u ri ra h tlM y ry l.lv « , nin)eI “ E a s te rn O lad e”, on tu llu t Hoquta m iin, jo k a o tta a l a s t i k i n nolll 3,000,000 ja lk a a p u u tav a raa Tämii b l -,r am erikalalsen kohteliaisuuden suonut etu sivulleen melko , Uuren ‘ < I I IIIIIII|IIIH II|I| M.U IUI||| U . | , . „ JUU||U » Ity k sc " , o a|a , to | , a v a »ta a n , k u te n ; k a a n „ en k a sltJ,kscn pu„ ,u s ta ja t. e tt ä k a ik k ia jä r k e v iä k a p ita lis e n k eh itv k - - j u « «en m ah d o llisu u k sie n k ä s ity k s iä v a s 011 v a s ,a «»loin m ahdolli- taan . E iv ä t a ik a is e m m a tk a a n talo- n e n ’ kun y ,ld<?ksan k y m m e n e so sa a usm uodot s itte v a sta h ä v in n e e t kun ! v ä e s tö s tä on p ro le ta a re ja , k o e ttiv a t 11 1 1 1 11!!! ; m ........m in on s u u re m p ia laiv o ja m itä täällä ta p a a käydä. N a a p u rik .u p u n k lm m e Aberdeen n ä y ttä ä p ian p ääsev än suurkaupm, k len ta so lle k ä sie n “hollauksessa ’ j. k a ssa k a a p p ie n aukom isessa. silli tä m ä n kuun a ja lla on jo neljä uf viisi k a s sa k a a p p ia ty h jen n etty ; ka. sien h o lla u k sia " tap a h tu u melkein jo k a yö. W e atp o rtin uuden valoaseman «. m o ite ta a n p iak k o in tulevan valm iit sl. Joten la iv a t voivat parem m in pur je h tia tä n n e p im eän k ln aikana. T yöolot tä ä llä n ä y ttä ä olevan hIL je n e m ä ä n päin. p ä ä ttä e n siitä koeka jo ilta k in tä k ä lä is iltä m yllyiltä on lo p e te ttu y ö v u o ro je n ru m u u s. Kai n ä m ä o v a t n iitä v aaliajan enteitä. “ Pätkä.” Seattle, Wash. S e a ttle n o sa sto n asioita ei ole nä k y n y t T o v erin p alsto illa pitempään a ik a a n . S illä o sa sto n toim inta on ol lu t hyvin la im e a ta , jo h tu en suureksi o sa k si s iitä e ttä paikkakunnalta on m u u tta n u t pois su u ri joukko sen toi m iv a m p a a a in e s ta ja loput Jotka ovat jä lje llä o v a t e n tis e stä ä n väsyneitä. M u tta n y t ta a s a lk a a saapua toimin- ta-aik a, siis pois se velttous, joka on o llu t ja rip e ä m p ä ä n toim intaan o- sa sto m m e ed u k si. Se k esälo m a-aik a jo k a päätettiin p itä ä k a k si viikkoa on venynyt ]o k o lm eksi viik o k si hyvien uimallmo- je n vuoksi. M u tta luultavasti saa d a a n jo o h je lm a ilta m a täm än kuun 28 p. E h k ä m y öskin nlytöskappa le lä h im m ä s sä tulevaisuudessa, sillä on jo lta k in e n tis iä osaston jäseniä s a a p u n u t id ä s tä , jo tk a varm asti taas o tta v a t to im in ta a n osaa. S u u rie n jo u k k o je n puolelta näyt tä ä o sa sto m m e to im in ta aivan kysy m y sm e rk iltä . n im ittä in niiden jotka jo k u a ik a s itte n vielä kuuluivat osas toon ja o liv a t a in a m u k an a huvitilai s u u k s is s a . M u tta nykyään eivät k u u lu e ik ä käy ju u ri m issään Tä m ä a s ia jo h tu u vain siitä ettei ole kyllin ta rm o a o tta m a a n osaa osaston to im in ta a n ja u h ra a m a a n aikaa sen sian ed u k si, jo n k a lopullista voittoa k a ik k i ty ö v ä e n lu o k a n jäsenet niin s u u re lla jä n n ity k s e llä odottavat Vii m e a ik a is ia ta p a h tu m ia Europassa tä ä llä k in s e u ra ta a n su u re lla innolla. K a ik issa k a n s a la is te m m e kokouspai k o issa n iis tä k e sk u ste lla a n ja väitel- ä ä n , se ju u ri n ä y ttä ä e ttä on sitä i dän s o s ia lis tis e t v iik u n a le h te n sä T s e re te llit, K e re n s k it ja T s h e rn o v it Jo u tu iv a t jo u k k o je n , jo tk a tu n s iv a t k e ’^ at h e id ä n h e d e lm istä ä n , v ih an se n k a p ita lis tis e n hajaannuksen tue te tta — , ne m u o d o sta v a t myös sen jo u d u ttam isa in e k R e n . Siten on va ta ttu e n s im ä is e e n kysym ykseen, mi uuden jä r je s ty k s e n p e ru s tu k s e t täy- i s e littä ä ty ö lä isille o lev an m ahdoton- i O8ineeksi n,in c tta h e id ä t k a >*otet- k ä on k a n s a in v ä lis e n köyhälistön rat e s ti . . a u i la . tiin. lle a iv k ä ä t 9 l|„ ty sä ö lä is e t olisi tta „ - . k a is ta v a n a : K oska voi sosialistinen j . n d e e llis „ .iv a , oli u „ d v ,„ a lm is te ttu v aan kun „ < » .» - s l a . H SoaiaH du , ,le e t v a E lla k a p |la a o |1 v a lla n k u m o u s a lk a a ? Se voi ja tulee m e n sh e v ik ie n — rat-1 k a a n e d u s ta ja t e iv ä t e n ä ä olisi kyen- a lk a m a a n s iin ä m aa ssa , jossa pääo sille tu lle e t p a in o sta v ik si ja rru ik s i. m o k ra a ttie n k a is u k e in o n a oli T A K A S IN K A P IT A -; n e e t a s io ita h a llits e m a a n . V enäjä m an luom a tila n n e on tullut työväes Y lim eno k a p ita lis m is ta so sialism iin LISM IIN . M u tta ty ö lä is e t EIV Ä T olisi jo u tu n u t h illittö m ä ä n a n a rk i- tö lle s ie tä m ä ttö m ä k s i. — Kansan kir a lk a a sillo in kun k a p ita lis tin e n yh- \O I N E E T p a la ta ta k a is in k a p ita lis -i a a n . k a a o k se e n , jo s ta tu lo k se n a el slm y k se t ilk k u v a t G un o u in ja kump Vvo,.™,,,!, • < . i te is k u n ta on a ih e u tta n u t k a n sa lle (K a rl R adekin k irja s ta “ V e n ä jän m iin. s a a tta m a tta sa m a lla its e lle e n olisi k ris ta llo itu n u t p ie n in tä k ä ä n so- p an ien tila s to ille ja vallankumouksen _ oIe . .Pa ,n ° P iste e n ä s e lla is ia k ä rs im y k s iä , että se erka- v a lla n k u m o u k se n o p e tu s) yksi tai k aksi p ro s e n ttia en em m än ja koko m ailm alle m itä s u u rin ta kur- j sia lism in sie m e n tä , m u tta ei m vös- tu liv u o ri ei od o ta sitä. koska " a ito . nee e lä m än ra u h a llis e s ta k u lu s ta ja tai v ä h em m än p ro h le ta a re ja v e rra ttu ju u tta . J o s k a p ita lis tit o lis iv a t tul- , k ä ä n k a p ita lis tis ta h a llitu s ta . Ve- m a rx is m in ” tila s to tie te ilijä skolasti’- nousee k a p ita a lin v a ltiu tta v a sta a n , S o sia listise n v a lla n k u m o u k se n en- na ei p ro le ta a ris e e n leet ta k a s in v a lta a n , n iin o lis iv a t n ä jä y k s in k e rta is e s ti olisi jo u tu n u t k it sille m erk in a n ta v a t. Se joka ti TÄYDEI I IN P V ' n ’0 kUn ^o u k o t e ,v a t e n a a voi k e stä n s im ä is e n ä k y sy m y k se n ä o n : K oska I a l P E L L IN E N H a M a R a KÄ SITYS ty ö lä is e t o lle e t p a k o te ttu ja työsken- - u lk o m asen k a p ita a lin sa a liik si, mi- la s to llisilla tau lu k o illa osottaa kan k a p ita lis tis e n talo u d e n luom ia olo- tu le e s o s ia lis tin e n v a lla n k u m o u s? YLIM EN O STA K A n T A L IS M IS T Y s u h te ita . J o s jo ss a k in m a a ssa kapl- te le m ä ä n 12 tu n tia p ä iv ä ssä , varus- ; kä k a p ita a li ei su in k a a n ole “kyp- .o u k o ille so sia listise n vallankumouk K un m arx ism i on o s o tta n u t työ SO S IA JJS M IIN . S e lla ise n k ä sity k ta lis tln e n k e h ity s on m e n n y t n iin u u d e ,le e n u u t»a so ta a . Ka- se m p ä ä ", e ik ä k y k e n e v ä m p ä ä seka- sen m ah d o tto m u u d e n , se osottaa. et v ä e stö lle . e ttä so sia lism in voitto riip sen e d e lly ty k se n ä , kun G u n o u k in e rutiröii™ ™»*i: . ■ . P »»luetit e iv ä t olisi p o is ta n e e t m ail- a o rto is ta m a a ta “jä r je s tä m ä ä n " sen tei hän ole m arx ilaisu u d esta mitään p itk ä lle , e ttä teo llisu u d e n , luoton ja puu U iotantovoim ien k e h ity k s e s tä , s ittä ä k y sy m y k se ssä k a p ita lism in k u lk u la ito k se n b a a r i t m a *ta ta lo u s e la M » m u rtu m ise n seu- k a n sa jo u k k o je n e d u k si kuin m itä y m m ä rtä n y t. F rie d ric h Engel- saat niin m a rx ila iste n jo u k o ssa sy n ty i i ..... ix/not n tä rk e im m ä t k jp s v y d e s ta , on k ä sity s, e ttä kapi- o v a t ra u k s ia , v a a n o lis iv a t s y s ä n n e e t ne n u o ri, m u tta ta rm o k a s V e n ä jä n k ö y toi e re h ty ä , kun hun otaksui kapita v ä ä rä jo h to p ä ä tö s , e ttä s o s ia lis tin e n k a p ita l istise s ti k e sk it ty n e itte n tallsrni o ik e a s ta a n its e te k e e sosi ty ; ö lä iste n n isk o ille. K o m m u n istin e n ’ h ä listö . ry h m ien k ä sissä , sillo in n o u ssu t k ö v - ' / lisrnin lopun ta p a h tu v a n kahdeksan v a lla n k u m o u s on vain siilo in m a h Hsmin työn ja e ttä so sia lism i tu le e h ä lis tö a n voi ........ v aan sen . ta lo , u , s m e rk its e e k a ik k ie n tu o ta n to ’ in ei oi a in o a s ta ----- kym en luvulla. M utta täm än ereh dollinen, kun k a p ita lism i k ä s ittä ä S a m a n la is e s s a tila s s a kuin V enäjä a lm u lle , k a te tu lle pöydälle. K un tä y ty y y ritta ä k in o t ta a ’ teo llisu u s i " T f'u u ,in ite lm a lli8 ‘a k ä y ttä m iä jo n k u n k a n s a k u n n a n koko talo u d e lli d y k se n m ah d o llisu u s jo osottaa. et «•uiiou s e littä ä , e ttä S a k s a ei ole k u lk u la ito s l..n tt« ia ifna va.u™™« k a n s a n jo u k k o je n ed u k si. V ieläpä on Itä v a lta j a Ita lia , ja V en äjän val- tei h ä n e llä o llu t m itään tilasi Jiöti k u lk u la ito s ja lu o tto la ito s k ä siin sä sen e lä m än , kun se on n iin sanoaK- sillo in k in kun m aa on sodan k a u tta la n k u m o u k se n k o k e m u k s e t sa n o v at, vielä k y p . sä so sia lis «m ille, n iin pe- v o ito k k a a n . , . v a ltio v a lla k s i jä r je s ty k ä s ity s tä h ä n e n ja Marxin opeista sem m e k e h ittä n y t sen p ien e k si k a ru s te le e han t ä tä k ä s ity s tä ä n sillä Järjesty ä ä rim m ille e n jä r k y te tty on koinm u e tt ä S O S IA L IS T IN E N VA LLA N K U - T äm ä m erx lla isu u d e n luudu,taniineu p ita lis tie n jo u k o k si ja s o rre tu k s i n een k ö y h ä listö n k äsiin . S itä mu- n jKmj ain o a tie, jo n k a k a u tta työ-1 S KI SIU N K A A N ALA KIEL- i r k- ' “ " p ro le ta a ris e k s i e n e m m istö k si. N iin. oli k a p ita lis m in rauhallisen kehity- lle m u o d o stu u toivö j ä ä s t ä p o is! LX’ M ,SSX K A P IT A L IS M I O-N KOR- k o m m unism in v ä ä re n tä m is e n u lja im kuin k „ 5-h ä , lk,„ v<>, nP o lta a „ X sen jo h d o sta s e lite ttä v iss ä o b va s.« r ! » ärky n e e n k a p ita lis tis e n y h te isk u n - K E IM M A L L E K E H IT T Y N Y T . Vah ti m a rx ila isu u d e n henkeä vastaan m a t e s ita is te lija t, re v is io n is tit, s e «ä n tiim n iio s u . . on k ö y h ä listö s itte m u o d o sta v a ta nan a ih e u tta m a s ta p u u tte e s ta ja kur- v im in a tkin k a p ita lis tis e t jä r je s tö t o- h a ltu u n s a v alt onerä^i- ' „ littä v ä t, e ttä so sialism i ei voi v o it sa o tta m . . a . lla V e n ä jän ty ö v äen vallankumouk?« . ; , . v‘n i l °P e r a s * ; lo u se la m a n su u re m m a s s a ta i pieneni m en. ju u d e s ta . R y h ty ä e n n a k o lta em pi- v a t k y k e n e m ä ttö m iä p o ista m a a n jou- M utta m in k a v u o k si ei työ- taa E u ro p a ssa e n n e n kuin k a p ita lis k o k e m u ste n jä lk e e n se ei ole aino»» m a ssa m itta k a a v a s s a om ien e tu je n s a n iitä e n n e n k u u lu m a tto m ia v ä e stö k ) k „ „ |s t o „ a m a w , k. r t . „ lc„ m u k a , , e k sl , a | lo ls ta l5 e k s| se m ään tä m ä n talo u d e n jä r je s tä m is tä k o ilta m i on koko m ailm an s a a tta n u t ik een 1 ta a n v astav allan k u m o u k sellisen ka< ’ k-elB ku„„alH 8tu .U m ä ä n jo k es- om ien e tu je n m u k aan , m e rk its e is i k ä rs im y k s iä , jo ita k a p ita lis tin e n a ty k se n tu o te , vaan myn kin valtava- sä a lle : tä llä p e ru s te liv a t he ta r p e e l . „ „ . » . . . t í “ 1 lis u u fta k ä s iin s ä su o ra a n k a p ita lis k ittv n e itä ta i h l s itä . «m e ttä a sy ö k sy isi k a p ita lis tis e e n n a r k*a a ih e u tta a ; m u tta ne o v a t pal- lis u u tta ty o \ ae n lu o k a n tu k e a k a p ita lan k u m o u k se llin e n utopia Kai«»: tie n tru s tie n ja k a rte llie n k ä s is t ä ’ s ija a n ™™™x?,!..xfn k u r->u u te i“n p e lo sta , e ttä n u o ri V e -1 jo a ParP m m in k y k e n e v iä p a in a m a a n lis tis ta s iirto m a a p o litiik k a a . V enä M arxin v ä ä re n n e ty llä hengellä etK* m u ita, k u te n m a a ta lo u tta uu L u o n n o llisesti, jo s k ö y h ä listö v a s ta m isi a joh- ! :’o u k ° t a lle n s a kuin n u o rte n k a p ita » H J Pr o le ta r ia a tt> ei kykenit,. jä n v alh esosi& lististen p u o lu eitte n . v ain v ä h ite lle n voi lohta ty t m a n a u k se t ja loibdut eivät p*!**- 8OFlans' ‘ ta m a a n k a p ita lis m in k e s k ittä m iä t a - ! ,is tis te n m a itte n v a ltio v a lta . s itte tu lisi v o itta m a a n , kun k a p ita Jotka v a lla n k u m o u k se n a ik a n a a s e t ta n e e t p o liittis e s ta p erik ad o t’« T»e m iin. se kun tä h ä n m e n n e ssä on i r , j X ' „ i o Bk t " r : - 6‘" e “ ,,u t louden p a ä a lo ja . T a m a olisi ei ai S o s ia listin e n v a lla n k u m o u s a lk a a re te lliä ja D ania. "Sosialistiseen '*• tu iv a t p o rv a risto n tu e k s i Ja ty ö v äen . J tlln lo B .r h a rd S naw n saitaa - 1,11a. N t i , „ v a t a s ia t V e n ijä ll» ? V e - n o a sfa a n h is to ria llin e n its e m u rh a , e n s ik s i n iis s ä k a p ita lis tis is s a m aissa, lan k u m o u k se e n epäkypsä pmi e,an- ' a h a a k u m o u k s e n jä lk e e n o v a t o lle e t ay taen jä r je ttö m ä k s i a p in a k s i ke- u ä jä llä p ro le ta r ia a tti to d ella m uodos “ zww v o u .sv ita lis listise vaan^ se on m yös k ä y tä n u n u ö o llis e s su ti jo is s a k K a a p p ita tis e t jä j ä r je s s tö tö t t o v a t a a tti a n to i n y rk in iskun vaaten n*1' v a s ta v a lla n k u m o u k s e llis te n puolella h itty n y t k a p ita lis tin e n h e rra ih m in e n ta a v ä e stö n v ä h e m m istö n m u tta Ve m ah d o to n fa M iu m e rk its e is i p a la ta h e ik o im m a t. Ne k a p ita lis tis e t m a a t, dän k a sv o ja a n . T ilapäisesti voi E8 — m e n sb e v ik it — koko to d iste lu pe so rro n k a u tta p an isi liik k ee lle mil- „ a ja n ra u ta te o llis u u s, h iilik a iv o ste o l ! k a Pita liö m iin Se m e rk its e is i jo is s a ou e n ite n s e k a s o rto o n jo u tu - ru stu i ju u ri siih en , e ttä so sialism i ro p a n k a p ita a li k u k istaa '/ ‘-o« > ' jo o n a t o rjik s i m u o d o stu n e e t työläi- lisu u s ja n a fta te o lli* « ,,« .-..„L.i™. I ensl slja 6 sa vM tl°vaU an ta k a is in an- n e e t a lis ta m is o rg a a n it. m u o d o stu v a t on V e n ä jällä m a h d o to n ta , k o sk a " L n n n ,._°“ ’ l köyh? l,stö I‘e sa n g e n s a h k ö s a n o m a U im ^ 0 o h v a t ' v a lla n k u m o u k se n , ellei Europ-n k ' ? m l8U k a P‘ta » « teille . s illä köyhä- so sia lism in esi in tu n k e u tu m iak o h d lk - h ä lis tö lähitulevalBUudes-sa '-»tm p ro le ta ria a tti ei m u o d o sta e n e m m is helppoa k a rk o tta a n ä m ä jä r je ttö m ä t n e e t m u u ta m iin k ä s i i n I listo .......... n a j k a p ita si. s ie llä a lk a a s o s ia lis tin e n vallan- n v a ltio v a lta v. ei voi o olla tö ä V en äjän k a n s a k u n n a s s a . T äm ä m oibin a se isiin kuin Venäjän r rcz" k a p ita lis tis e t b e rra -a p in a ih m is e t kes- p ien i lu k u m ä ä rä D ankkeia ia n Jo1 1 H stisten v o itto je n su o je lija n a. Tä- kum ous. K a n s a llisis s a p u itte is s a lä- ta r ia a tti. M u tta e ttä se on k 1'! 1-1*“ v ä ite sai s u u rta v a s ta k a ik u a E u ro n m k" u h s ii° n j^ d° Sta ja k s e t a r t ' rä s iv ä t koko m aa n t a l o u d e l l i s e n ° D p id e tta v a m ie le ssä , ym m är-1 päse-e ta m a v a ik e a s ti, 's illä senjäl- p a ssa n iitte n k e sk u u d e ssa , jo tk a oli- t tön v a lla n k u m o u s, e ttä te u rh e a t n' M täm ä n ty ö n sä m än. ! ta d k s e e n tä y d e llis e s ti sen ra tk a is u n keen kun s o s ia lis tin e n v a lla n k u m o u s k o e tta a v o itta a anark isti? kapitaJP v a t m a rx ila isu u d e sta te h n e e t m ekaa h e lp o tta m ise n saisi k ö y h ä listö m ak-1 s , k o p l a n kun s a n o ta a n ta k a isin kapi- on v o itta n u t om an m aan p o rv a risto n n isen la sk u e sim e rk in . M u tta osot- sen ta lo u s jä rje s te lm ä n sosiaiii-*- ■ o . M tti„„ « tt„ m .lla k i r , | m y k slIia . . ' - ' - - ’■ " 'n tll .n n e . k a . ,a | , sm „ n . El m |k ä 4 n i a t , „ ma k a p l u l „ tlsin a jä rje s tö llä , että. se myös on hf>dalt*' la a k s e e n tä m ä n k y sy m y k se n j ä r j e t jo tta sille tu o tta is i se. kun se o lisi p,,aIfsni1 m ailm an sodan k a u tta loi. e ttä V e n ä jän k ö y h ä lis tö m a rra s k u u « -» m aa t u h k a a v a t sitä . S o sia listin e n töm yyden r iittä ä se. kun m ain itse e tin e n vallan k u m o u s, jonka va:n e ttä S a k sa ssa , jo k a on E u ro p an ta J J a i,h a n i8 en a k a ts e lija n a kun Johtl k a n sa jo u k o t ta is te lu u n k a p ita ' pa 1917 o tti v allan k ä s iin s ä . K öyhä v a lla n k u m o u s voi olla v o ito k a s vain periaU sm iö Jä ttilä in e n s a a tu a ku*- - Ta- ,l6tÖ Ottl vaIlan k a s iin s a , kun kapi- siin ä ta p a u k s e s ta , e t u se k ä s ittä ä taa , s iU ei voi kieP aa men=hevik!‘ lo u d e llise sti k o rk eim m a lle k e h ltty | K apitalism i k o n e e llise sti k u lk isi mi! - . l i s t i s t a ts a a rfv a ltio ta v a s ta a n . lonpoikien av u lla, jo itte n v erfk im ta l,6 ,ie n h e rru u s m e n e ttä n y t ei koko m a n n e rm a a n . S o sia listin e n e n e m p iä kuin heidän europala:?* n e itä v a k io ita , on tie te e llis e s tä m e r Joonien ru u m iitte n yli. ll.m l.k » „ „ . „ k „ „ „ ,a k s l on p e r l .l l.m l k„l m v u o tta p X r ' l i l « . „ k? „ ''‘ ' ’’!„'ökk 7 ’ " l™ k « n k M « voi o- m at k ija n sa k a a n . k ity k s e s ta olevia m iehiä, k u ten H e in silla sosiahs” 8*' n . P . k jo u k k o je n lu o tu - d o ,ta a s iU . e t u k a u tta m aailm an luonne on ylinnä kaiken sen kt*1* rich G unow . e s ittä m ä s s ä s iU kan va. e ttä m ek a a n in e n k ä s itv s viim e o n n istu i tv h ia i.t* n o . , . k , p l u l l , m t , „ s o .i.H .n titn v^u m t ä „H ? . , v S - ’* 7 , . “ " '* y<,el,ls' " 1 k .» l k . M U . k ö y h ä n , h u u t o - pälu- ti» , e t u S a k s a ss a k in so sia lism i on lon v iitta n a , se on syntyn- raat** O u tik o - v a n o in : k . n . a l l t . « . „ „ . U n i s e t vai- se lla v ä ltU m ä ttö m y y d e llä sodan epäkypsää. On selvää, e t u tä ssä Ul U i k k t e tä h ä tta s u s e n h is to ria n kä- i v a lla lla .,, a l e t u v . t e h d ä , ' s r ä m e - .v l t, M iljukovit, T e re s h e n k o t ja h e i- 1 la n k u m o u k s e t o v a t its e k a n sa in v ä li- p e rla lis tis e s ta lu o n teesta YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOM AILLA Kapitalismin kypsyysaste ja sosialistinen vai- lankumous : -i -¿S- ra a»&£ ; T :
