Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931, August 25, 1920, Page 2, Image 2

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    KESKIVIIKKONA, ELOK. 25 P.—WED., AUGUST 25
TOVERI
nen vahvistikin työläisten m ie-! Monta kertaa nämä sopimukset
ilman, että
m itään tie ­
laitoissa ja
taisteluissa saavutetut voitot on
bíCthe WeÙrn w lrk t’X T Publhlung raukscna oli kehittynyt? Se joh-
m enetetty pakollisten sitoum us­
tm ep
un g
Society.
ti lakkoliikkeisiin. Yleinen hii- ten ja pakollisten neuvottelujen
lenkaivajien lakko viime vuon- ja sopim usten hyväksymisen tä­
li suoranaisena
eunronaie^na seurauksena
lro„n„ U
I™ H iilenkaivajien
_i;__ virkailijat
Office Seventh and Commercial S t. nä
na n oli
kia.
..
4 .°*'",‘n
että hiilenkäivajia uhkasi ovat uhanneet m onta kertaa e-
Phone: OK c ,365. Ed.tor.xl D .p . «32 nälkäkuolema.
Kun 1917 sopi- rottaa kaikki kapinalliset työ-
TO VE R k B»X 99 A « ', “ ; O ,..
° H ™ P « » . m ennyt niin Iäiset järjestöstä.
H e tekivät
--------------------------------hiilikaivosten om istajat kieltäy- niin toista vyöttä sitten Illinoi-
tyivät kohottam asta palkkoja e - s in mainareille, jotka eivät suos-
E D IT O R IA L STAFF
Eli* Sulkanen, Managing Editor, Sulo lintasoa vastaavalle tasolle. Syn­ tuneet olemaan U. M. W . her­
Syvänen, Alex Sevo, Toivo
Johnson. tyi lakko. Sota-ajan säädöksien rojen käskettävissä.
M utta nyt
Leo Leino
mukaan hallituksella oli nimel­ tyytym ättöm iä on liian suuret
kontrollivalta tuotannon joukot. P residentti Lewis sa­
Entered a* second-cla** mail matter linen
yli.
R
iennettiin
lakko nujerta- noi, että jos “laittom assa” la­
July 18, 1912, at the Po»t Office at
Aatoria, Oregon, under the Act of maan tuom ioistuim ien ja mui- kossa olevat työläiset Illinoisis-
March 3. 1879.
den pakkokeinojen kautta ja so- sa saavat palkankorotusta, niin
vittelut alkoivat.
H allitusko- lakkoon kutsutaan kaikki hii
issionit ja monenlaiset tutki- lenkaivajat. M utta todellisuu-
Hiilenkaivajien järjes­ m
jalautakunnat
ryhtyivät toi-!dessa kuitenkin he kiinni pitä-
meen. Sovitteluissa päästiin sii- vät vanhoista jo umpeen kulu-
tön hajoaminen
hen, että työläisten
palkkoja neista sopim uksista ja koetta-
kohotettiin 27 prosentilla. E- vat saada työläisiä r a a t a m a a n
H iilenkaivajien taistelu on lintarpeet olivat kohonneet sit- kuuliaisina.
siirtynyt melko kriitilliseen vai­ te v. 1917 enemmällä kuin sa-
m ,,*«.™
x -
••
x •
nrzvoxxn.m
..
■ • i •,
• • • M utta tämä on toivotonta
heeseen sen kautta, että yhtiöt
vo«vH ^?xX
.r -
1
‘y01^
Työläisiä on mahdoton
osottautuvat täydellisesti taipu­ orosy koröm xtT,0,UH - r ; ' n ’ ’ saada työskentelem ään niissä o-
mattomiksi mihinkään sovin­ E X L a° r0' Usta. . . 1 H l,llkam P '-iloissa joissa he nyt ovat. L a­
toon sellaisten ehtojen pohjalla, koilla se on sitäkin m itatto- kossa ovat hiilenkaivajien pää
jotka työläisille olisivat välttä­ mämpi kun yhtiöt siellä kisko- ;«„i™«.
_ j : ______ •
joukot Illinoisissa, t Indianassa
ja
mättömiä.
(T H E CO M RAD E)
liä ja lisäsi tu lta tyytym ättö- ovat allekirjotetift
The organ of the Finnish worker*
in myyteen, joka heidän keskuu- joukot siitä olisivat
t ie Western State*. The only Finnish dessaan
säännöllisesti h in ta ta -, täneet.
Ja kaikki
DaJy in the Wert. PublishedI Daily, son a litu is e n k o h o am is en
No. 199
on yleensä käynnissä, sitä ei lä on vaara siinä, että I I I teen
voi
kieltää.
H iilenkaivajien Internationaleen pääsee jokai­
järjestön näyttää olevan mahdo- nen haluava ja että siitä on tu l­
toin onnellisesti sivuuttaa tämä lu t muotiasia. Sodan alusta läh ­
kriisi. Jos se hajoaa, hajoaa se tien ensimäiselle todella vallan­
vanhoillisten am m attiunionistien kumouksellisille
ystävillemme,
harjottam an väärän ja porvaril­ italialaisille, on meidän avoi­
lisen taktiikan takia.
Se ha­ mesti sanottava, että heidän on
joaa siksi, että sen jo htajat ovat hinnalla millä hyvänsä ajettava
pitäneet parempaa huolta kapi ) keskuudestansa turattilaiset re-
talistien kuin työläisten asiois-, form istit. Työväenluokalle on
ta'
3
' tuleeko se tahal­
samantekevää,
laan tai epätahallisesti petetyk-
I l l l f ll l ll ll ll l ll ll ll ll l
<
Tx™1.'™1™:__ _
«
si.
Italialaiset
eivät ole
vie­
ETUMAISTEN VA1KEU- lä tässä suhteessa saaneet sak
salaisten käytännön kokem usta
DET
Italialaisten on ryhdyttävä a
T unnettu venäläinen teoree-i j? jssa
varovaisuustoim enpitei
tikko N. Bucharin on käsitellyt s“ n, ettei ratkaisevalla hetkellä
puhuessaan yleisvenäläisen to i-;tu ^e tapahtum aan tuollaisia yl
meenpanevan
keskuskomitean lätyksiä. — Onnittelem m e kan
istunnossa niitä vaikeuksia mi-i nanmuutosta tov. Cachinissa, jo
tä sosialistisen vallankumouk- ka K erenskin kanssa yhdessä
sen viipym inen muissa maissa surullisenkuuluisan A. Thoma
saattaa aikaan Venäjällä.
sin kanssa P ietarin puhujala
Bucharin piti mitä suurtar-
Ö öläisiä sot« "
voisimpana ja m ieltäkiinnittä- j; *?».*“? ’ “ k?aIals? a ,v?s‘aan- P>-
vimpänä, että Lännen ja Idän kaa° inha k5] , .s aksalalsten Palk
—
s ; ■»« -■> ä
heräävää Itää mitä mahtavimpa-
na vallankum ousliikkeen voima-; tuon entisen rikoksen anteeksi-
na. joka tulee nostattam aan sa- £ ^ ± 7 sanoil,a- vaan tod.'1,i
toja miljoonia ihmisiä sosialis-
Ver"? S0V,,ta
miin. Koko kansainvälistä pro- ” ‘sesta’ j ° ka hänen entisen puo
i»*™ i::i._xx_-
. . e . . . seuraa lueensa . m
——
—- on
- - tSal,ä
■
letaarista
liikettä uhkaa
enet,eIj,istä
L
timia työsopimuksia vastaan on yhtään mitään. Työläisten olot ."I“ ;
r-
n , axouam ’ va m itä suurin vaara, edeltäkä-
y
_
x
seksi
nillla
sadoilla
kaivannoil-
vuosien ikäinen. Jo kahdeksan
T ä n S ^ ” Paran ,u " eet-
. Ia. jotka työläiset ovat jättäneet sin ajateltavana ja nähtävissä
vuotta sitten se aiheutti vaka­ Tämänlainen palkankorotus ei on
oleva järkyttävin m urhenäytel­
Hoqaiam, Wash.
x
• on mahdotonta. H iilenkaivajien mä, mikä on to rju ttav a: Kuta
via erim ielisyyksiä Pennsylva­ ciio 4-xrxrmrx,,*x^„,.x *
T a p a tu rm a is e n
ku o lem an uhriksi
niassa ja johti n.s. kapinallisen liä. Alkoi n.s. “laiuom ien" k k - ™ ?.™ ‘“ 8etj S j ' Í IÍ¿a. L O.Vat
myöhempään kansainvälinen vai-
koiiikkeiden
'
aikakausi.
Kansat
^
^
v
a
r
n
siiven vahvistumiseen U. M. W.
lankum ous puhkeaa voittajana,
'• k
« itä
1 -L 2 --
___ 11__
P • :n
ÜS ä P o lso n in tu k k iy h tiö n käm -
järjestössä. M utta nyt liikkuu sissa
sitä
vaikeammaksi
käy
vallan
^ “u s i v a ^ hiilenkaivaja? presidentti W ilsonille. Pyytää
Sa ° tyo8kenteIf loota
taistelu sen sopimuksen p o h jal­ iaiS thmennkaiväiten " S i u ™ “ " aovi,‘«!ua- M utta' kun sV vitti käsiinsä ottaneen työväenluokan Pa d . '
järjestää
oma
kommunistinen
¡'lna,
Ja
Ja‘
put,,.
a ,an tukl" alle' Jote"
la, joka laadittiin 1917. Tämän
sopimuksen historiallinen m er-pakkoliikkeen etunenässä olevat neuvoUe1/ ' ' 3'- '11" 1'?! ? Ie'ielandi.n talousmuoto ja sitä tuntuvani- u° ama .8<,'lra8 ? etl- N*‘n <k»välu
kitys on siinä, että sen kautta ¡toim itsijat vangittiin. N yt vas
™ *el“ ;.,n?,n se,lals' tkaa" « - min realiseksi käy vaara vanhan taval,a päättyl tässäkin r a a ta ja n elä-
perinpohjaisen
murskaamisen “ L Sa’°
°"Ut
lyhyen aja"
työläiset sidottiin sodan vaati- ta hiilenkaivajat pääsivät v m -
, m.
.....................
miin työsuhteisiin hiilikaivan- märtämään mitä todella m erkit- va; i ; J n
« ,ien ,J?,^eSt°P vir" puolitiehen jäämisestä ilman uu-
a perukalla’ Joten ei voi sa«oa
noissa ja että hallitus nyt tuli sivät vanhat sopimukset. Niiden kailljat ovat m erkillisessä ase- den luomista. Liian myöhäisen °nk° han PerheelHnen val yksinä!
« iilfc i
m a h /lilz e i
™ —
l.I_x_ — n nojalla
/> x o 11 nyt
«»«.
•••
heitä voitiin . nuijia
j1138^3’ v T ° ÍSC' la pU° ,en “ “ työväen käsiin vallan oton kan- nen mIes’
siksi
mahdiksi,
joka x tarkistaa
. / i ..............................i
n ilu
u i " j i S
a s t u ^
s ia
i v o s t e n n m om
i s t istajat,
a i a t i n jotka
tk a
«
M
ei
ollut
h
e
J a k a kaivosten
ja voimaan saattaa' kaikkia työ-
sainvälinen vaara piilee juuri
S u u rm ie h iä k ä v ä si k y lässä m m e t.
he.'lta kurinpitotoim en- siinä, että italialaiset järkeile- k‘ 21 p:n a a m u na. D e n tb k ra a ttie n
ja palkkasuhteita koskevia mää- tään m uuta hyötyä. Kansasin 3.
-
vät vaikeudekseen sen, ettei v a ra P ä ä lly sm ie s F ra n k lin D. R oose
ritelm iä.
Tässä sopimuksessa - lakon
todellinen liikkeelle nos- piteita
^ k k n i » taipum attom ia , työläis-
7
izoUrixbe;
tava
vnima
«n,,x
—
_
_
loukkoja
vastaan
ja
toisella
maarataan tvnläicA«-
työläiset kahdeksi tava voima ei ollut paikallinen " tvniä
L ?
13 PU° ' heillä itsellään ole hiiliä, itä- veIt ja taman v a ltio n d e m o k r. k uver-
ih o n
S e n ajan
sian si
,1. ja siitä syystä liike laajeni
? t ’? Iai.st ouk° ‘:. iotka vaati- valtalaiset taas, ettei heiliä ole “ ö ö rin e h d o k a s tu o m a ri VV. VV. B lack
vuodeksi työhön.
Sen
neuvottelukokous 7 - - P,aaJarJ“ ‘<?',a ta r™okaa‘a saatavissa ulkoapäin apua. eng- tu ,la P o rh a ltiv a t tä n n e m eid ä n sa h a
säliä ei ole oikeutta jäädä pois K utsuttiin
yritettiin!
T " 1 “ s ?'Ola‘,St' n .. °!?Jen pa’ lantilaiset puolestaan, että 9-10 m y 1,y k y lää m m e . tie te n k in y lim ää rä !
työstä. Ei ole oikeutta vaatia Clevelandiin, jossa
palkan korotusta, eikä oikeutta sovittaa ristiriito ja ja saada työ- I . X T * 8'' t,
osaa heistä kuolisi kohta näl- 8ella ->unalla. k u in k a s m u u te n , eivät-
l - P° rVa' kään, y.m. Myöhäisestä vallan- kan s u u rm ie h e t voi lo k a rin k a n s sa
vaatia sopimuksen purkamista. Iäiset palaamaan työhön. M uita H llise ^ m ™
•
,
unionin virkailnat
virkailijat tur- kumouksesta ovat seurauksena samassa ju n a s s a m a tk u s ta a . Aikui-
Sodan aikaa käyttivät hiilipa- yhtiöiden ___•
uppiniskaisuuden
ta- Tiiliset
vautuvat
nyt semmoiseen k e i-, sellaiset kärsim ykset, jommois- sin ennen k u k o n la u lu a h e r r u t saapui-
roonit hyväkseen. Ne kiskoivat kia neuvotteluista ei tu llu t mi-
suunnattom ia voittoja.
Jo tk u t tään. Ne eivät suostuneet mi- "S ?"’ t.
eri. alu' l ta työväenluokka koko olem as-ivat> nini klo 7 a a m u lla . N oin pari-
kaivosomistajat saivat seitsemän hinkään sellaisiin palkankoro- t e h d ä J e Pa . . aku" ni11®. .Olkeu5 saolonsa aikana ei ole vielä ko- s a ta a k a u p u n k im m e a s u k a s ta oli
tuhatta prosenttia pääomalleen, tusvaatimuksiin, jotka nykyai- naikaHi«™ ° 1Sia d u.ee ls!a tai kenut. Tämän välttäm iseksi on m en n y t a se m a lle k u u le m a a n m itä
H allitusviranom aiset
joutuivat kana olisivat välttäm
ättöm iä. täiTen
tä’ Joka
n o m ista .
välttämättömiä.
töii*An
' x n : j ^äytettä.vä. sitä tie
ncia,
joaa tar- suurmiebillä
’“"****,c“*““ on
wi* sa
o«*uuiui»ia..
n H e rra t
J . a.. .. Perusteella
j oaa mahdollisuuden
ottaa
parhaansa -----------
m u k aa n —..........
s e lv itte liv ä t puo-
toimeenpanemaan
tutkim uksia J a sen johdosta lakkoliike on sjtte
...
..
-------------------- — • W
XXXXCX . valta
a n t i ---------------
s a a t a s iin
ja ne havaitsivat hiiliparoonien aina vain laajentunut
v ACl,„c;yr 2xe.x"
y°x • . . yn •1.n ' vallankumousprosessin läpikäy- lu ee n sa h y v iä pu o lia noin puoli tun-
K eskusjarjesto menettäisi nam ö ise k si kaikissa maissa, jo tta «a ja s itte n lä h tiv ä t y lim ä ä rä is e llä ä n
liioin myöhästymättä, on vielä J a tk a m a a n m a tk a a n s a jä ttä e n m eille
«
s
^ u k s ie n
suojassa, joiden työläisien liikehtim istä ja pitä-bestiTjVnsä “ “
S u , « X ä jälellä jotakin vanhasta raken- vain m u isto t k ä y n n is tä ä n — bai, bai.
voimassa pitäm istä tuki halli­
teestä muodosteltavaa. —- Toi- K a u p u n k im m e p ä iv ä le h ti, jo k a a in a
h e ' o v atn u h ^ m, v ö n « e « ä S
tus.
N
ähtävästi
juuri
tämän-
. 'T •
j u u r i rämän- ne ovat tehneet työnteettäiien hiilénL aivaii.«
"C """* nCn Vaara on itse kommunisti- y lis te le e re p u b lik a a n ie n o h je lm a a ja
laisten tosiasioiden paljastum i- ja hallitusviranom aisten kanssa m i s t a ' F t t ä
” aJoa? sen puolueen sisällä uhkaava kuvaa .Mr. H a rd in g in h y v iä pu o lia
Kanssa, mista. E ttä tällainen prosessi saastuuntum inen. Tällä h etk eU sanoin A k ä k u v illa, oli k u ltu n k in
m
aSemS_
^1?Itnetaau
s ä ä
111111 III II Mini........ .
lan
selvittäm ällä
näiden h e r m i/
touhuja.
K uhnepyttykylpyjk ovat
ottam aan Kokon pyttylään porna
dlln, Ore. toverlttaret Hanna Mäki
ja Elma Poukkula. Hauskaa
läm atkaa vain!
S u u ri
ra h tlM y ry l.lv « ,
nin)eI
“ E a s te rn O lad e”, on tu llu t Hoquta
m iin, jo k a o tta a l a s t i k i n nolll
3,000,000 ja lk a a p u u tav a raa
Tämii
b
l
-,r
am erikalalsen kohteliaisuuden
suonut etu sivulleen melko , Uuren ‘
< I I IIIIIII|IIIH II|I| M.U IUI||| U . | , . „ JUU||U
» Ity k sc " , o a|a , to | , a v a »ta a n , k u te n ; k a a n „ en k a sltJ,kscn pu„ ,u s ta ja t. e tt ä
k a ik k ia jä r k e v iä k a p ita lis e n k eh itv k - -
j u
«
«en m ah d o llisu u k sie n k ä s ity k s iä v a s
011 v a s ,a «»loin m ahdolli-
taan .
E iv ä t a ik a is e m m a tk a a n talo- n e n ’ kun y ,ld<?ksan k y m m e n e so sa a
usm uodot s itte v a sta h ä v in n e e t kun ! v ä e s tö s tä on p ro le ta a re ja , k o e ttiv a t
11 1 1 1 11!!! ; m ........m in
on s u u re m p ia laiv o ja m itä täällä ta­
p a a käydä.
N a a p u rik .u p u n k lm m e
Aberdeen
n ä y ttä ä p ian p ääsev än suurkaupm,
k len ta so lle k ä sie n “hollauksessa ’ j.
k a ssa k a a p p ie n
aukom isessa.
silli
tä m ä n kuun a ja lla on jo neljä uf
viisi k a s sa k a a p p ia ty h jen n etty ; ka.
sien
h o lla u k sia " tap a h tu u melkein
jo k a yö.
W e atp o rtin uuden valoaseman «.
m o ite ta a n p iak k o in tulevan valm iit
sl. Joten la iv a t voivat parem m in pur­
je h tia tä n n e p im eän k ln aikana.
T yöolot tä ä llä n ä y ttä ä olevan hIL
je n e m ä ä n päin. p ä ä ttä e n siitä koeka
jo ilta k in tä k ä lä is iltä m yllyiltä on lo­
p e te ttu y ö v u o ro je n ru m u u s.
Kai
n ä m ä o v a t n iitä v aaliajan enteitä.
“ Pätkä.”
Seattle, Wash.
S e a ttle n o sa sto n asioita ei ole nä
k y n y t T o v erin p alsto illa pitempään
a ik a a n . S illä o sa sto n toim inta on ol­
lu t hyvin la im e a ta , jo h tu en suureksi
o sa k si s iitä e ttä paikkakunnalta on
m u u tta n u t pois su u ri joukko sen toi­
m iv a m p a a a in e s ta ja loput Jotka ovat
jä lje llä o v a t e n tis e stä ä n väsyneitä.
M u tta n y t ta a s a lk a a saapua toimin-
ta-aik a, siis pois se velttous, joka on
o llu t ja rip e ä m p ä ä n toim intaan o-
sa sto m m e ed u k si.
Se k esälo m a-aik a jo k a päätettiin
p itä ä k a k si viikkoa on venynyt ]o
k o lm eksi viik o k si hyvien uimallmo-
je n vuoksi.
M u tta luultavasti saa­
d a a n jo o h je lm a ilta m a täm än kuun
28 p.
E h k ä m y öskin nlytöskappa
le lä h im m ä s sä tulevaisuudessa, sillä
on jo lta k in e n tis iä osaston jäseniä
s a a p u n u t id ä s tä , jo tk a varm asti taas
o tta v a t to im in ta a n osaa.
S u u rie n jo u k k o je n puolelta näyt­
tä ä o sa sto m m e to im in ta aivan kysy­
m y sm e rk iltä . n im ittä in niiden jotka
jo k u a ik a s itte n vielä kuuluivat osas­
toon ja o liv a t a in a m u k an a huvitilai­
s u u k s is s a .
M u tta
nykyään eivät
k u u lu e ik ä käy ju u ri m issään Tä­
m ä a s ia jo h tu u vain siitä ettei ole
kyllin ta rm o a o tta m a a n osaa osaston
to im in ta a n ja u h ra a m a a n aikaa sen
sian ed u k si, jo n k a lopullista voittoa
k a ik k i ty ö v ä e n lu o k a n jäsenet niin
s u u re lla jä n n ity k s e llä odottavat Vii­
m e a ik a is ia
ta p a h tu m ia
Europassa
tä ä llä k in s e u ra ta a n su u re lla innolla.
K a ik issa k a n s a la is te m m e kokouspai­
k o issa n iis tä k e sk u ste lla a n ja väitel-
ä ä n , se ju u ri n ä y ttä ä e ttä on sitä
i
dän
s o s ia lis tis e t
v iik u n a le h te n sä
T s e re te llit, K e re n s k it ja T s h e rn o v it
Jo u tu iv a t jo u k k o je n , jo tk a tu n s iv a t
k e ’^ at h e id ä n h e d e lm istä ä n , v ih an
se n k a p ita lis tis e n hajaannuksen tue
te tta — , ne m u o d o sta v a t myös sen
jo u d u ttam isa in e k R e n . Siten on va
ta ttu e n s im ä is e e n kysym ykseen, mi­
uuden jä r je s ty k s e n p e ru s tu k s e t täy- i s e littä ä ty ö lä isille o lev an m ahdoton- i O8ineeksi n,in c tta h e id ä t k a >*otet- k ä on k a n s a in v ä lis e n köyhälistön rat­
e s ti
. . a u i la .
tiin.
lle a iv k ä ä t 9 l|„
ty sä
ö lä is e t olisi
tta „ - . k a is ta v a n a :
K oska voi sosialistinen
j . n d e e llis
„ .iv
a , oli
u „ d v ,„ a lm is te ttu v aan kun
„ < » .»
- s l a . H
SoaiaH du , ,le
e t v a E lla
k a p |la a o |1
v a lla n k u m o u s a lk a a ? Se voi ja tulee
m e n sh e v ik ie n — rat-1 k a a n e d u s ta ja t e iv ä t e n ä ä olisi kyen- a lk a m a a n s iin ä m aa ssa , jossa pääo­
sille tu lle e t p a in o sta v ik si ja rru ik s i. m o k ra a ttie n
k a is u k e in o n a oli T A K A S IN K A P IT A -; n e e t a s io ita h a llits e m a a n .
V enäjä
m an luom a tila n n e on tullut työväes­
Y lim eno k a p ita lis m is ta so sialism iin
LISM IIN .
M u tta ty ö lä is e t EIV Ä T olisi jo u tu n u t h illittö m ä ä n a n a rk i-
tö lle s ie tä m ä ttö m ä k s i. — Kansan kir
a lk a a sillo in kun k a p ita lis tin e n yh-
\O I N E E T p a la ta ta k a is in k a p ita lis -i a a n . k a a o k se e n , jo s ta tu lo k se n a el
slm y k se t ilk k u v a t G un o u in ja kump­
Vvo,.™,,,!,
•
< .
i te is k u n ta
on a ih e u tta n u t k a n sa lle
(K a rl R adekin k irja s ta “ V e n ä jän
m
iin. s a a tta m a tta sa m a lla
its e lle e n olisi k ris ta llo itu n u t p ie n in tä k ä ä n so- p an ien tila s to ille ja vallankumouksen
_ oIe . .Pa ,n ° P iste e n ä s e lla is ia k ä rs im y k s iä , että se erka-
v a lla n k u m o u k se n o p e tu s)
yksi tai k aksi p ro s e n ttia en em m än
ja koko m ailm alle m itä s u u rin ta kur- j sia lism in sie m e n tä , m u tta ei m vös-
tu liv u o ri ei od o ta sitä. koska " a ito
.
nee e lä m än ra u h a llis e s ta k u lu s ta ja
tai v ä h em m än p ro h le ta a re ja v e rra ttu
ju u tta . J o s k a p ita lis tit o lis iv a t tul- , k ä ä n k a p ita lis tis ta h a llitu s ta .
Ve-
m a rx is m in ”
tila s to tie te ilijä skolasti’-
nousee k a p ita a lin v a ltiu tta v a sta a n ,
S o sia listise n v a lla n k u m o u k se n en-
na ei p ro le ta a ris e e n
leet ta k a s in v a lta a n , n iin
o lis iv a t n ä jä y k s in k e rta is e s ti olisi jo u tu n u t
k
it
sille
m
erk
in
a n ta v a t. Se joka ti­
TÄYDEI
I
IN
P
V
'
n
’0
kUn
^o
u
k
o
t
e
,v
a
t
e
n
a
a
voi
k
e
stä
n
s im ä is e n ä k y sy m y k se n ä o n : K oska
I a l P E L L IN E N H a M a R a KÄ SITYS
ty ö lä is e t o lle e t p a k o te ttu ja
työsken- - u lk o m asen k a p ita a lin sa a liik si, mi-
la s to llisilla tau lu k o illa osottaa kan
k a p ita lis tis e n talo u d e n luom ia olo-
tu le e
s o s ia lis tin e n
v a lla n k u m o u s?
YLIM EN O STA
K A n T A L IS M IS T Y s u h te ita . J o s jo ss a k in m a a ssa kapl- te le m ä ä n 12 tu n tia p ä iv ä ssä , varus- ; kä k a p ita a li ei su in k a a n ole “kyp- .o u k o ille so sia listise n vallankumouk
K un m arx ism i on o s o tta n u t työ­
SO S IA JJS M IIN .
S e lla ise n k ä sity k
ta lis tln e n k e h ity s on m e n n y t n iin
u u d e ,le e n u u t»a so ta a . Ka- se m p ä ä ", e ik ä k y k e n e v ä m p ä ä seka- sen m ah d o tto m u u d e n , se osottaa. et­
v ä e stö lle . e ttä so sia lism in voitto riip ­
sen e d e lly ty k se n ä , kun G u n o u k in e rutiröii™ ™»*i:
.
■
.
P
»»luetit
e
iv ä t olisi p o is ta n e e t m ail- a o rto is ta m a a ta “jä r je s tä m ä ä n " sen tei hän ole m arx ilaisu u d esta mitään
p itk ä lle , e ttä teo llisu u d e n , luoton ja
puu
U iotantovoim ien
k e h ity k s e s tä ,
s ittä ä
k y sy m y k se ssä
k a p ita lism in k u lk u la ito k se n
b a a r i t m a *ta ta lo u s e la M » m u rtu m ise n seu- k a n sa jo u k k o je n e d u k si kuin m itä y m m ä rtä n y t. F rie d ric h Engel- saat
niin m a rx ila iste n jo u k o ssa sy n ty i
i ..... ix/not n
tä rk e im m ä t
k jp s v y d e s ta , on k ä sity s, e ttä kapi- o v a t
ra u k s ia , v a a n o lis iv a t s y s ä n n e e t ne n u o ri, m u tta ta rm o k a s V e n ä jä n k ö y ­
toi e re h ty ä , kun hun otaksui kapita
v ä ä rä jo h to p ä ä tö s , e ttä s o s ia lis tin e n
k a p ita l istise s ti k e sk it ty n e itte n
tallsrni o ik e a s ta a n its e te k e e sosi
ty ; ö lä iste n n isk o ille. K o m m u n istin e n ’ h ä listö .
ry
h
m
ien
k
ä
sissä
,
sillo
in
n
o
u
ssu
t
k
ö
v
-
'
/
lisrnin
lopun ta p a h tu v a n kahdeksan
v a lla n k u m o u s on vain siilo in m a h ­
Hsmin työn ja e ttä so sia lism i tu le e h ä lis tö
a n voi ........
v aan sen . ta lo
, u , s m e rk its e e k a ik k ie n tu o ta n to ’
in ei
oi a in o a s ta -----
kym en luvulla.
M utta täm än ereh­
dollinen,
kun k a p ita lism i k ä s ittä ä
S a m a n la is e s s a tila s s a kuin V enäjä
a lm u lle , k a te tu lle pöydälle.
K un tä y ty y
y ritta ä k in
o t ta a ’ teo llisu u s i " T
f'u u ,in ite lm a lli8 ‘a k ä y ttä m iä
jo n k u n k a n s a k u n n a n koko talo u d e lli
d y k se n m ah d o llisu u s jo osottaa. et­
«•uiiou s e littä ä , e ttä S a k s a ei ole k u lk u la ito s
l..n tt« ia ifna va.u™™«
k a n s a n jo u k k o je n ed u k si. V ieläpä on Itä v a lta j a Ita lia , ja V en äjän val-
tei h ä n e llä o llu t m itään tilasi Jiöti
k u lk u la ito s ja lu o tto la ito s k ä siin sä
sen e lä m än , kun se on n iin sanoaK-
sillo in k in kun m aa on sodan k a u tta la n k u m o u k se n k o k e m u k s e t sa n o v at,
vielä
k y p . sä so sia lis «m ille, n iin pe- v o ito k k a a n .
,
.
v
a
ltio
v
a
lla
k
s
i
jä
r
je
s
ty
k ä s ity s tä h ä n e n ja Marxin opeista
sem m e k e h ittä n y t sen p ien e k si k a ­
ru s te le e han t ä tä k ä s ity s tä ä n sillä
Järjesty
ä ä rim m ille e n jä r k y te tty on koinm u e tt ä S O S IA L IS T IN E N VA LLA N K U -
T
äm ä m erx lla isu u d e n luudu,taniineu
p ita lis tie n
jo u k o k si ja s o rre tu k s i
n een k ö y h ä listö n k äsiin .
S itä mu- n jKmj ain o a tie, jo n k a k a u tta työ-1
S KI SIU N K A A N ALA KIEL-
i r
k- ' “
"
p ro le ta a ris e k s i e n e m m istö k si.
N iin.
oli k a p ita lis m in rauhallisen kehity-
lle m u o d o stu u toivö j ä ä s t ä p o is! LX’ M ,SSX K A P IT A L IS M I O-N KOR-
k o m m unism in v ä ä re n tä m is e n u lja im ­ kuin k „ 5-h ä , lk,„ v<>, nP o lta a „ X
sen jo h d o sta s e lite ttä v iss ä o b va s.«
r
! » ärky
n e e n k a p ita lis tis e n y h te isk u n - K E IM M A L L E K E H IT T Y N Y T . Vah
ti m a rx ila isu u d e n henkeä vastaan
m a t e s ita is te lija t, re v is io n is tit, s e ­ «ä n tiim n iio s u
. .
on k ö y h ä listö s itte m u o d o sta v a ta ­
nan a ih e u tta m a s ta p u u tte e s ta ja kur- v im in a tkin k a p ita lis tis e t jä r je s tö t o-
h a ltu u n s a v alt onerä^i- '
„
littä v ä t, e ttä so sialism i ei voi v o it­ sa o tta m . . a . lla
V e n ä jän
ty ö v äen
vallankumouk?«
.
; , .
v‘n i l °P e r a s * ; lo u se la m a n su u re m m a s s a ta i pieneni
m en.
ju u d e s ta .
R y h ty ä e n n a k o lta em pi- v a t k y k e n e m ä ttö m iä p o ista m a a n jou-
M utta m in k a v u o k si ei työ-
taa E u ro p a ssa e n n e n kuin k a p ita lis ­
k o k e m u ste n jä lk e e n se ei ole aino»»
m a ssa m itta k a a v a s s a om ien e tu je n s a
n iitä
e n n e n k u u lu m a tto m ia
v ä e stö k ) k „ „ |s t o „ a m a w , k. r t . „ lc„ m u k a , , e k sl , a | lo ls ta l5 e k s| se
m ään tä m ä n talo u d e n jä r je s tä m is tä k o ilta
m i on koko m ailm an s a a tta n u t ik een 1
ta a n v astav allan k u m o u k sellisen ka<
’ k-elB ku„„alH 8tu .U m ä ä n jo k es- om ien e tu je n m u k aan , m e rk its e is i k ä rs im y k s iä , jo ita k a p ita lis tin e n a ty k se n tu o te , vaan myn kin valtava-
sä a lle : tä llä p e ru s te liv a t he ta r p e e l­ . „ „ . » . . . t í “ 1
lis u u fta k ä s iin s ä su o ra a n k a p ita lis k ittv n e itä ta i
h
l
s itä .
«m
e ttä a sy ö k sy isi k a p ita lis tis e e n n a r k*a a ih e u tta a ; m u tta ne o v a t pal-
lis u u tta ty o \ ae n lu o k a n tu k e a k a p ita
lan k u m o u k se llin e n
utopia
Kai«»:
tie n tru s tie n ja k a rte llie n k ä s is t ä ’ s ija a n
™™™x?,!..xfn k u r->u u te i“n p e lo sta , e ttä n u o ri V e -1 jo a ParP m m in k y k e n e v iä p a in a m a a n
lis tis ta s iirto m a a p o litiik k a a .
V enä
M arxin v ä ä re n n e ty llä hengellä etK*
m u ita, k u te n m a a ta lo u tta
uu
L u o n n o llisesti, jo s k ö y h ä listö v a s ta
m isi a joh- ! :’o u k ° t a lle n s a kuin n u o rte n k a p ita
» H
J
Pr o le ta r ia a tt> ei kykenit,.
jä n
v alh esosi& lististen
p u o lu eitte n .
v ain v ä h ite lle n voi lohta
ty t m a n a u k se t ja loibdut eivät p*!**-
8OFlans' ‘ ta m a a n k a p ita lis m in k e s k ittä m iä t a - ! ,is tis te n m a itte n v a ltio v a lta .
s itte tu lisi v o itta m a a n , kun k a p ita
Jotka v a lla n k u m o u k se n a ik a n a a s e t
ta n e e t p o liittis e s ta p erik ad o t’« T»e
m iin. se kun tä h ä n m e n n e ssä on
i r , j X ' „ i o Bk t " r : - 6‘" e
“ ,,u t
louden p a ä a lo ja .
T a m a olisi ei ai
S o s ia listin e n v a lla n k u m o u s a lk a a re te lliä ja D ania. "Sosialistiseen '*•
tu iv a t p o rv a risto n tu e k s i Ja ty ö v äen
.
J tlln lo B .r h a rd S naw n saitaa - 1,11a. N t i , „ v a t a s ia t V e n ijä ll» ? V e - n o a sfa a n
h is to ria llin e n
its e m u rh a , e n s ik s i n iis s ä k a p ita lis tis is s a m aissa, lan k u m o u k se e n epäkypsä pmi e,an-
' a h a a k u m o u k s e n jä lk e e n o v a t o lle e t
ay
taen
jä
r
je
ttö
m
ä
k
s
i
a
p
in
a
k
s
i
ke-
u
ä
jä
llä
p
ro
le
ta
r
ia
a
tti
to
d
ella
m
uodos
“
zww
v
o
u .sv
ita lis
listise
vaan^
se
on
m
yös
k
ä
y
tä
n u n u ö o llis
e s su
ti jo is s a k K a a p p ita
tis e t jä
j ä r je s s tö
tö t t o v a t a a tti a n to i n y rk in iskun vaaten n*1'
v a s ta v a lla n k u m o u k s e llis te n puolella
h itty n y t k a p ita lis tin e n h e rra ih m in e n ta a v ä e stö n v ä h e m m istö n m u tta Ve m ah d o to n fa
M iu m e rk its e is i p a la ta h e ik o im m a t. Ne k a p ita lis tis e t
m a a t, dän k a sv o ja a n . T ilapäisesti voi E8
— m e n sb e v ik it — koko to d iste lu pe
so
rro
n
k
a
u
tta
p
an
isi
liik
k
ee
lle
mil-
„
a
ja
n
ra
u
ta
te
o
llis
u
u
s,
h
iilik
a
iv
o
ste
o
l
!
k
a
Pita
liö
m
iin
Se
m
e
rk
its
e
is
i
jo
is
s
a
ou
e
n
ite
n
s
e
k
a
s
o
rto
o
n
jo
u tu -
ru stu i ju u ri siih en , e ttä so sialism i
ro p a n k a p ita a li k u k istaa '/ ‘-o« > '
jo o n a t o rjik s i m u o d o stu n e e t työläi- lisu u s ja n a fta te o lli* « ,,« .-..„L.i™. I ensl slja 6 sa vM tl°vaU an ta k a is in an- n e e t a lis ta m is o rg a a n it. m u o d o stu v a t
on
V e n ä jällä
m a h d o to n ta ,
k o sk a " L n n n ,._°“ ’ l köyh? l,stö I‘e sa n g e n s a h k ö s a n o m a U im ^ 0 o h v a t '
v a lla n k u m o u k se n , ellei Europ-n k
' ? m l8U k a P‘ta » « teille . s illä köyhä-
so sia lism in
esi in tu n k e u tu m iak o h d lk - h ä lis tö lähitulevalBUudes-sa '-»tm
p ro le ta ria a tti ei m u o d o sta e n e m m is­
helppoa k a rk o tta a n ä m ä jä r je ttö m ä t n e e t m u u ta m iin k ä s i i n I listo
..........
n a j k a p ita si. s ie llä a lk a a s o s ia lis tin e n vallan-
n v a ltio v a lta v.
ei voi o olla
tö ä V en äjän k a n s a k u n n a s s a .
T äm ä
m oibin a se isiin kuin Venäjän r rcz"
k a p ita lis tis e t b e rra -a p in a ih m is e t kes- p ien i lu k u m ä ä rä D ankkeia ia n Jo1 1 H stisten v o itto je n su o je lija n a.
Tä- kum ous. K a n s a llisis s a p u itte is s a lä- ta r ia a tti. M u tta e ttä se on k 1'! 1-1*“
v ä ite sai s u u rta v a s ta k a ik u a E u ro
n m k" u h s ii° n j^ d° Sta ja k s e t a r t ' rä s iv ä t koko m aa n t a l o u d e l l i s e n ° D p id e tta v a m ie le ssä , ym m är-1 päse-e ta m a v a ik e a s ti, 's illä senjäl-
p a ssa n iitte n k e sk u u d e ssa , jo tk a oli- t
tön v a lla n k u m o u s, e ttä te u rh e a t
n'
M
täm ä n ty ö n sä m än.
! ta d k s e e n tä y d e llis e s ti sen ra tk a is u n keen kun s o s ia lis tin e n v a lla n k u m o u s k o e tta a v o itta a anark isti? kapitaJP
v a t m a rx ila isu u d e sta te h n e e t m ekaa
h e lp o tta m ise n saisi k ö y h ä listö m ak-1
s
,
k o p l a n kun s a n o ta a n ta k a isin kapi- on v o itta n u t om an m aan p o rv a risto n
n isen la sk u e sim e rk in .
M u tta osot-
sen ta lo u s jä rje s te lm ä n sosiaiii-*- ■
o .
M tti„„ « tt„ m .lla
k i r , | m y k slIia .
.
' - ' - - ’■ " 'n tll .n n e .
k a . ,a | , sm „ n . El
m |k ä 4 n i a t , „ ma
k a p l u l „ tlsin a
jä rje s tö llä , että. se myös on hf>dalt*'
la a k s e e n tä m ä n k y sy m y k se n j ä r j e t ­
jo tta sille tu o tta is i se. kun se o lisi p,,aIfsni1 m ailm an sodan k a u tta loi. e ttä V e n ä jän k ö y h ä lis tö m a rra s k u u « -» m aa t u h k a a v a t sitä .
S o sia listin e n
töm yyden r iittä ä se. kun m ain itse e
tin e n vallan k u m o u s, jonka va:n
e ttä S a k sa ssa , jo k a on E u ro p an
ta J
J a i,h a n i8 en a k a ts e lija n a kun Johtl k a n sa jo u k o t ta is te lu u n k a p ita ' pa 1917 o tti v allan k ä s iin s ä . K öyhä
v a lla n k u m o u s voi olla v o ito k a s vain
periaU sm iö Jä ttilä in e n s a a tu a ku*-
-
Ta- ,l6tÖ Ottl vaIlan k a s iin s a , kun kapi- siin ä ta p a u k s e s ta , e t u se k ä s ittä ä taa , s iU ei voi kieP aa men=hevik!‘
lo u d e llise sti
k o rk eim m a lle k e h ltty | K apitalism i k o n e e llise sti k u lk isi mi! - . l i s t i s t a ts a a rfv a ltio ta v a s ta a n .
lonpoikien av u lla, jo itte n v erfk im ta l,6 ,ie n h e rru u s
m e n e ttä n y t ei koko
m a n n e rm a a n .
S o sia listin e n e n e m p iä kuin heidän europala:?*
n e itä v a k io ita , on tie te e llis e s tä m e r­ Joonien ru u m iitte n yli.
ll.m l.k » „ „ . „ k „ „ „ ,a k s l on
p e r l .l l.m l
k„l m
v u o tta p X r ' l i l « . „ k? „ ''‘ ' ’’!„'ökk 7 ’ "
l™ k « n k M « voi o- m at k ija n sa k a a n .
k ity k s e s ta olevia m iehiä, k u ten H e in ­
silla
sosiahs” 8*'
n .
P .
k
jo u k k o je n
lu o tu - d o ,ta a s iU . e t u k a u tta m aailm an luonne on ylinnä kaiken sen kt*1*
rich G unow . e s ittä m ä s s ä s iU kan va. e ttä m ek a a n in e n k ä s itv s viim e o n n istu i tv h ia i.t*
n o . , . k , p l u l l , m t , „ s o .i.H .n titn
v^u
m t ä „H ?
. , v S - ’*
7 , . “ " '* y<,el,ls' " 1
k .» l k . M U . k ö y h ä n , h u u t o - pälu-
ti» , e t u S a k s a ss a k in so sia lism i on
lon v iitta n a , se on syntyn- raat**
O u tik o - v a n o in : k . n . a l l t . « . „ „ . U n i s e t vai- se lla v ä ltU m ä ttö m y y d e llä sodan
epäkypsää.
On selvää, e t u tä ssä Ul U i k k t e tä h ä tta s u s e n h is to ria n kä- i v a lla lla .,, a l e t u v . t e h d ä , ' s r ä
m e - .v l t, M iljukovit, T e re s h e n k o t ja h e i- 1 la n k u m o u k s e t o v a t its e k a n sa in v ä li- p e rla lis tis e s ta lu o n teesta
YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL­
LISIA VIRTAUKSIA ULKOM AILLA
Kapitalismin kypsyysaste ja sosialistinen vai-
lankumous
: -i
-¿S- ra a»&£ ; T
: