Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 4, 1920)
PERJANTAINA, KESÄKUUN 4 P— FRIDAY. JUNE 4 TOVERI (TH E COMRADE) The organ of the Finnish workers in the Western States. The only Finnish Daily in the West. Puhlished Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by *ke Western Workmen's Publishing Society. JOHN VÄ LIM Ä K I, Editor & Manager Office Seventh and Commercial St., Opposita Post Office. TELEPHONE — Office 365.« Editoria! D»p't 032. sellaista millä näiden alueiden auto kraatteja voidaan m yöhem m in iskeä. Tutkim ukset kuuluu nyt olevan jok seenkin loppuun suoritetut. Niistä aijotaan painattaa erityisiä kirjasia joita levitetään yleisölle ja lopuksi julkasta kaikki yhtenä kirjana koko maan nähtäväksi. Nyt kun tämä on tehty aijotaan ruveta lähettämään puhujia. V ali taan kaikkein huom attavimpia libe raalisen liikkeen yliopistom iehiä ja muita sellaisia, joilla on “nimeä ja puolustajia”, niin että jos he vangi tuksikin tulevat, joutuu näiden kau punkien asiat ja mielivaltaisuus ylei sen pohdinnan alaiseksi. Ensimäiseksi aijotaan lähettää kuuluisa vapaam ie linen pastori W. M. Fincke Duques- nen kaupunkiin avaamaan tietä. D u quesne on kaupunki jonka majuri lausui äskettäin eräälle terästyöläis- ten organiseeraajalle, että “ei itse Jeesus Kristuskaan voisi pitää kokous ta tässä kaupungissa, ainakaan niin Viim einen teräslakko avasi äänival taisen am erikalaisen väestön silmät näkem ään m inkälaisen rautakoron al la he elävät ja sosialistien saavutuk set tällä m ustalla alueella tulevat häm m ästyttämään koko maata, vakuut tavat mielialaa ja mahdollisuuksia tutkineet henkilöt. .No. 130 K ysym yluestä keskusteltaessa osot- tivat useat edustajat miten välttämä tön tällainen päätös on. K onepajois sa on tuhansittain japanilaisia, filip- pinejä, neekereitä ja kiinalaisiakin työssä. Kaikkialla missä vaan tulee rettelöitä, käyttävät työnantajat hei tä edukseen union murskaamiseksi. Am erikalaisuuden ja isänmaallisuuden ROTUKYSYMYS UNIOISSA nimessä taisteleva työnantaja ottaa Rotukysym ys länsirannikolla on ta keltasen tai mustan työhön ja jättää kavuosina ollut m elkein yhtä kireä maassa syntyneen am erikalaisen, u- kuin etelävaltioissakin. Erotuksena seinpa entisen sotilaankin syrjään sik vaan on ollut se että täällä on Valko si, että tämä vaatii parempaa kor Kun työnteettäjät nen rotu käynyt sotaa kiinalaisia, ja vausta työstään. kerran avaavat työm aansa keltasille, panilaisia ja hinduja vastaan. Suu on unioiden avattava kokoushuoneen ret korporatsionit ovat niitä tänne sa ovet ja otettava heidät mukaan, tuottaneet takavuosina tuhansittain kerrallaan työskentelem ään rautateil jos mielitään onnistuneesti taistella ja lä, kaivannoissa, farmeilla ja jos mis säilyttää edes se mitä ennen on voi sä. Suurin osa näistä itäraaalaisista tettu. Näin laskivat edustajat päätöstä on tänne tullessaan ollut m elkein sa Se osottaa miten kapi massa asemassa kuin muinoin oli kah- tehdessään. talismi omalla ahneudellaan lopuksi ’«orja-neekeri, joka kaapattiin koto- rikkoo vahvimmatkin ennakkoluulot kauvan kuin minä olen majurina.'* aan Afrikasta ja tuotiin etelän pel ja luo työväenluokasta solidaarisen, He olivat sidottuna kontrah Tässä kaupungissa on 20 vuoden a- loille. yhteisen edun ja yhteisten oikeuk jalla pidetty ainoastaan kuusi union dilla mikä määräsi ankaran rankai sien puolesta taistelevan armeijan. kokousta, tai minkäänlaista kokous- sun ei ainoastaan täällä, vaan useas- Ei ole epäilem istä etteikö toiset am ta, missä olisi työläisten eduista ja *a tapauksessa ▼««’» kotim aassaanko, mattijärjestöt pikapuoliin tulisi seu pyrkimyksistä puhuttu. Sen n y k y i-! jo* k°ntrahtiorja onnistui täältä sin- raamaan masinistien esim erkkiä. nen majuri on majurin toimen ohel- ne takasin pakenem aan. H eid än . . .................... .. Sil- TOVERIN ASIAMIEHILLE Tahdomme ilmottaa että kaikki Suomen ja Keski-Euro. pan kartat ovat nyt loppuneet, joten emme voi niitä antaa Toverin tilausten kanssa. Samalla kehotetaan kaikkia asia- miehiä olemaan ahkerassa toiminnassa kesän aikana tilaus* ten hankkimisessa Toverille ja Toverittarelle y. m. puolueen lehdille. Kenttäjuhlissa oh hyvä tilaisuus ottaa tilauksia lehdille ja toivomme asiamiestemme ottavan tämän hu.u mioon. — TOVERIN LEVITYSOSASTO. 4 :stä jokaisella 20, 2: «ta kum m alla kin 21, 4 :stä jokaisella 22, 3 :sta jo Oregon<Wa«hington alue«, kaisella 23, 4 :sta. jokaisella 24, 3 :sta Entered as second*claes mail matter sihteeri-järjestä jän toimi jokaisella 26, yhdellä 27. l:llä 28. July 18. 1912, at the Post Office avoinna 2 :sta kum m allakin 29, 3 :s tä jokaisel at Astoria, Oregon, under the la 30, 1:111 36, 1:111 37 ja 1:111 41 Täten ilm oitetaan tämän alUeei, Act of March 3. 1079. neuvoa-antavan jäsenen paikka. Mi sihteeri-järjestäjän toimi hakukelpo, kä ihme, jos m iljoneerien luku Preus ten tovereiden haettavaksi. Toimeij TULLAANKO DEBS VA- sissa vuodesta 1895 vuoteen 1911 on alettava viim eistään 4 päivä ht nousi 5,306: sta 9.341 :een. Rouva näkuuta. H akem ukset palkkav«Ms PAUTTAMAAN? B ertha K ruppilla oli jo silloin 187 m uksineen on oltava sisällä kesäkuu- Seattle Union Record tekee tuon milj. m arkkaan nouseva omaisuus. 13 päivään m ennessä, 1920, os«. kysym yksen ja kirjotta« «en johdosta Kruppin laitoksissa oli työssä enn>?n teella: seuraavaa: sotaa 80 tu h a tta ja sodan aikana 115 “Kaikki merkit osottavat että tu h atta työläistä ja virkailijaa. P äi ALUETOIMIKUNTA W ashingtonissa on käynnissä voima* vittäin valm istettiin 40 tu h atta k ra ka» pusku Eugene V. Debsin vapaut* naattia. Ruhtinas Henckel von Don- 719 Montana Ave., tamiseksi. Ei ainoastaan sosialistit, nersm arckin om aisuus nousi vuodes J-H ..«o »» UM. .uh- ta 1897 vuoteen 1908 65:stä 477 milj., Portland, ei vaan radikaalit ja liberaalit yksi I . p r„ ld -n tti p .u k l..., j o . . . te rä ,. . » * - — « o« « ta . riMSut „ i i r i * Oregon. yhtiö tekee liik k e e n ä , k .u p u n ,i„ ..I - ”< ~ W .H .iik i» p ii.k u r .it. , jo tk . töyt- ° llu‘ A - pu«<yue.u.p». nään, mutta vanhan malliset demo- tulot 4 :tä 12 milj. m arkkaan. Uljes- kraatitkin osottavat että Debsin pi- luuston puheenjohtaja, turvallisuus- t,vat Pol,w,n »«ktäviä ja valvoivat et- tin h erttu an om aisuus nousi v :s ta dättäminen vankilassa, sillä aikaa kun kom issioneri, poliisituom ari ja kun- ta kukaan ei päässyt pakenemaan, 1845 vuoteen 1908 45,5—141 milj., tu hän pyrkii presidentiksi, ainoastaan nallistuomari. Samalla tapaa on vi- Palkka liei,,e »iety.ti <>’« ainoastaan lot 2,7 milj. Kreivi von Schaffgat sääntöä vastaan. Tuotantovoimat » antaa sosialisteille marttyyrin puheen- rat keskitetty kaikissa muissakin te- ,e,,ain en e tt i *»• • ’”* •»«▼at halvan sohin omaisuus nousi vuodesta 1896 vat sen m ukaan kehittyneet, ettelvit aineeksi rästru.tin hallitsemissa kaupungeissa riU in ,i ja va h in T ,at«tU - vuoteen 1908 21:stä 79 milj., tulot niitä e n äin yksityiset kaptalistit ^1 Näin ollen ennustetaan aivan avoi- mahdollisimman harvojen ja luotettu-1 V alkoihoinen väki vihasi heitä e- Sanomalehdet keskitetään trustien 4 :stä 4—5 miljoonaan. Kreivi Thlele hillitä. Tuotannon välikappaleita | m va- Jen yh.t,bn m ie,ten k a,iin ' Kaupun- nempi kuin m;tia n m uuta. käsiin amerikalafseen tapaan _ e s ti, että hallitus n k • tulee as piakkoin . Se eJ —W lnklerln omaisuus nousi vuodes yhtelskunnallistuttam lnen kapiuHid päättämään Debsin. Me puolestam me gin pikkuporvaristo, joka on ollut nähnyt kuka oli syyllinen siihen että ta 1896 vuoteen 1908 18:sta 47 mil luokan keskuudessa on el ainoastani (Klrj. A rthur Crlsplen) S J rT I • , t a E j ™ n mahdollisena. , trustin ja trustin al.yhtiöiden hallit- nama kelta.et tulivat tänne ja alkoi- joonaan. tulot 2,5:stä 3—4 miljoo jo kauan sitten alkanut, mutta uj Silla D eb. vanki la ..* tulee vetämään .em ien rahalaitosten ja muiden sei- vat työskentelem ään ainoastaan koi- V apaaherra von Rotchildin myöskin suuri edistyksiä- tehnyt j K ap italistit vallitsevat taloudelli naan. s ojatuhan.ia a .n .a jotka eivät tul,., laisten armoilla elävää, on ollut pa- manneH. osalla siitä mitä Valkoset sesti ja valtiolllsestl ja ovat riittä omaisuus nousi 107 miljoonaan. Ja Taipumus sosialismiin astuu yhä J menemään Deb.,11. j o k . o i.., ulkona kotettu äänestäm ään trustin m iehet oIivat ennen heidän tuloaan saaneet. Kapitalistipohattaiii j vän voim alliset vaikuttaakseen myös 4 5 Preussin väestöstä oli tuloja alle nem m än esiin. H ‘ normaa1" *’ - i *irkaan ’’¡kettä har- Sensijaan että työläi.järje.töt olisivat 1,500 mk.! V äestöstä oli 2 pros. kin yleiseen m ielipiteeseen kapita luvun alituisesti tapahtuvalla väh* •"«•tavat republikaaneja ja de- jottaa. Uppiniskainen liikkeenhän alkaneet valistamaan näitä kontrahti- kansalaisom aisuudesta. 20 nem lsellä, Jotka Räikkiä tämän b | listisia h arrastu k sia silmällä pitäen. puolet Deb.iL nro. tik . aane‘“ ;maÄn UvaHa tai toi»a,Ia orjia, «.ottam aan heille järjestymisen Näinä päivinä on Saksan sanom aleh pros. koko Ja 80 pros. väestöstä ei hitysprosessln etu ja käyttävät hyvät j vankila ” ° n aje“ U hav,äön ¿a u,o‘ kaupungista, hyödyn, suljettiin kaikki portit ja es- dissä kulkenut tieto, e ttä suurteolll- ollut lainkaan om aisuutta. Kolmas seen Ja monopolisoivat, kasvaa la v .n k il..^ Monet joiden valintana Työläisistä on suurin osa ollut ääni- tettHn heidät i d o l i a p i i , e. suusyhtvmä, jonka etupäässä ovat osa väestöstä asui huoneistoissa, joi m aan aikaan niinikään ei ainoasta*-: 0,1 P“ olue, tulevat aa- j Oikeudettomia ulkomaalaisia, joita „¡U tä unioiden jäseneksi, jo . he o- Stinnes ja Krupp-Iaitosten johtaja hin kuului 1—2 huonetta, melkein «4 kurjuus, vääryys, luonnottomuus d '•»•m aan sen listaa eheasti, ellei kohtaan ei paremmin palkatuilla eng- ma.ta alotte«taan k in olisivat niihin kuoli nälvetystautelhln ja % :stä kan- riistäm inen, m utta myöskin alitus.; m initusL 7 i ' “ ’ m“ U J T u“ ' ,a“ "inkia,j” n i ‘^ I ä isillä ole ollut mi- pyrkineet. Väestö yleensä katseli ke!- saksalals-kansallinen edusmies Hu- sakouluoppilaista kärsi lääkärien ker tl paisuva ja kapitalistisen tuotanto gonberg on Berlinissä perustanut mainitussa tapauksessa tulevat he hy- tään ................... ~ Täten taihoi.ta vihamielisesti ja tahtoi »olidari.uuden tuntoa. "Vereltä«” nimisen painotuotteiden tom usten m ukaan ravinnon puutetta, prosessin m ekanism in aiheuttama; | vin luultavasti äänestämään Debsiä. O n n r v n .L ' l- .. , . . . t n “ tî" Poliittinen Herruus pysynyt tää heidät kaikesta Valkosten toimin- kustannusliikkeen. Täm än kapita risatau tia ja hoidon puutetta. yhdistyneen ja Järjestyneen työräes listisen yrityksen tarkoitus on ostaa tavallisesti eivät mene vaaliuurnalle, loudellinen työm aahallintokin. Me emme tarkem m in tahdo ame- luokan nousu. Kapitalimonopoli mur porvaristo tykkäsi tästä, se luuli tä- sanom alehtiä Schverinteollisuutta rikalaisia oloja tark astaa, missä e- tuu kahleeksi tuotannolle, joka | vaan jotka tulisivat vetäytym ään sin Kuuluisassa Homesteadin teräskau- ten voivansa pitää keltasen aina »el- varten. Näiden tietojen mukaan on m yötävaikutuksen ja suojeluksen i! | sim. raliakapitalisti Morganilla jo ne protesteeratakseen Debsin puoles pungi.sa ei ole pidetty yhtään a i- j U isena kuin hän oli tänne tullessaan. iso Buxensteinin kustannusliike 12,5 ennen sotaa oli 45 m iljaardiin (ei la on kukoistanut. Tuotannon lii ta. nonta työväen kokousta kahteenkym - M .. l, l . i i • ostettu. Myöskin miljoonaan) m arkkaan nouseva o- kappaleiden keskitys ja työn yhteir kehityksen laki on armoton milj. m arkalla Siksi me ajattelem me että on enem m eneen seitsemään vuoteen, el, 1 t a r - • Mutta . , , . a a Scherlen kustannusliike on an astet maisuua. Äskettäin kertoi St. Loui kunnalllstuttam inen saavuttavat t«- . ____ • . ja anteeksiantam aton. Kapitalistinen pi kuin luultavaa, että W ashingtonis- kernmin sanoen v. 1892 ja v. 1919 , . . . .. . , , , . N.. , - .. . . konetuotanto repesi keltasenkin sil- tu, jonka toim esta paitsi useita ku- sin työväenlehti e ttä vuonna 1855 teen. jolloin ne käyvät sietämatto| sa oleva hallitus tulee näkemään vaulla. • Nnn puin kuin tämän edel- v- n .............. ,• . . . . . . . . . . . i. ma» auki ja osott, hänelle, että tama valehtiä julaistaan "Die W oehe” se A m erikassa löytyi 48 m iljoneeria. miksi kapitalistiselle kuorelleen Ti valkeuden ja laskemaan Debsin ulos. unen suur, terastyolaisten lakko oli , , • , . , , ,#O 9 , • » * » • / ' «- »«»‘nen maailma kuin nukkuva itä. kä “G arteniauhe’’ kuin myöskin iso K ansalaissodan jälkeen v. 1861—64 mä tulee räjähtäm ään. Kapitale- Mutta tästä nousee kysym ys: tu - b a ^ H , 1892, Kotimaattaan ,.¡ - .1 h . myö.kin l.k - päivälehti "B erliner Lokal-Anzeiger". jo 560. V. 1914 nousi niiden luku sen yksityisom aisuuden tunti In leeko Debs hyväksymään “armah ! “ f .'* * .‘T k aarn a,.. „ u .i . . ¡ . „ „ i JO, k . k. rt<>i. Sam allaisia tietoja saapuu myöskin duksen" (P a rd o n )? Hän on jo sa-1 kouksia ei saatu pitää ja tämä laki 5,000 ja maailmansodan lopussa 25. R iistäjät tulevat riistetyiksi. Ei u. i kouksia e, saatu pitää ja tama laki • . . monesta m uusta Saksan kaupungis nonut ettei h iu tule h u o llm .eo v . - p y . y i h e,„ .k u u n puol,v„. • • « - « • J» « u .t .u „ r t . . 000. M*e emme myöskään voi ruve epäilystä e ttä kapitalism i Saksana' ta. Suurilla rahasum m illa ostetaan ta perusteellisem m in käsittelem ään on vuodesta 1848 kehittynyt s;i:«j p .u J e „ . ellei kaikkia l .i .i .k i a po- . ¡ i m. , oonn. jolloi„ Älw. >• ” »»■» n “ « « » - . ] tisuhteet, orjat pakenivat tyopaikois- sanom alehtiä ja m uutetaan saksalais- sodan liittisia vankeja vapauteta. Debs on « « valm itlautuivat u „ d .l l ..„ aiheuttam ia kapitalististen suuntaan, e ttä nyt taloudellisen« hei<li.( o |. kansallisiksi lehdiksi. Siten ovat suhteiden muutoksia sanansa mittainen mies ja tulee mah luun, Samalla la p a . . . . » . . i a , Toistaiseksi kaikki edellytykset sosialismia vir Ny[ u * myöskin “Sinplicissim us” ja "K lad puuttuu riittäviä tilastollisia aineita ten ovat kypsät. dollisesti tekem ään parhaansa saat . . t.r a ,a lu e .n k a u p u n ,.,. . . ja W . . : r i t l u „ in. ja v ih i|d |e „ deradatsch’’ sanom alehtitrustiin pyy ja aikaa kysymyksen perinpohjaisem- taakseen kaikki toisetkin ulos muka V ,r ,.n ,.n h n li.lu .n ll., JO ,... j o k .m .n t„lu l. ltiin k .ik .n l.i.iin töihin. J ä ä vielä vastattavaksi kysytän Kai- dystetyt. B rzberger—Tlelfferi^h-oi- paa tutkim ista varten. Kuitenkin py onko köyhälistö Saksassa aineellis naan. On arveluttavaa josko hän keusjuttu on niinikään paljastanut syy tosiasiana, että kapitalistisen ti ja aatteellisesti riittävästi vai:: *1 tu l,., tässä onnistumaan ja arvelutta-«öiden py.syhurttain toim eenpanem iin P «" vaa josko hän vois, pysyä vankilassa verilöylyihin. Viimeinen näistä sat tuk’ “ u huolimatta on Japan,la,. m ielenkiintoisia tieto ja k ap italisti voitto-osuuden on Saksassakin tä y ja vahva ottam aan valtiollisen ..... , . . »’» ja muita kaikilla am mattialoilla, sen herrasväen liiketavoista. Thys- jos viranomaiset päättävät panna hä tu, muutamia viikkoja tynyt siirtyä am erikalaisen esim er Iän käsiinsä ja toteuttam aan so6i*Ii»| takaperin joi-j ■ . ... . , ..... ... Matteavva k ' ' ■ ■ Suun osa heistä tekee työnsä yhtä sen-yhtvmä palkkasi edusmies Erz kin mukaan m iljoonatasosta miljaai- min. net ulos, mutta hän voi epäilemättä loin aiheuttaa suuresti keskustelua ja le- kaksi kaivosm iestä j ^ se itse" ä mL»Urt' ta’tava,ti ku‘n *yn»yP«r*»tään ylpei- j bergprin 40,000 m arkan vuoslpalk- ditasoon. Samaisen arviom itan mu vottom uutt. tähän kysym ykseen näh- U a , ai ‘ levä valkonenkin. Ja nyt puolen ' kiosta edustam aan suurkapitalistista kaan on myöskin taloudellinen voi T..... ,,,. . , -, vuosisataa kestäneen boikoteerauksen harrastuksia parlam entissa ja halli den.* ma kohonnut ja rikkaus kasaantu Tata. Iivana julma» V enäjää”. ku- ' ja|Ueen a,kftvat unioni. tit tunnu. taa tuspiireissä. J a tällaiset kapitalis- Edellä oleva on kirjotettu kolme J a ^ k i.^ a p L u k r iL X u T t ^ a T t T erehdy^ en’ a ' u Y " U"io, t,°i,en ,a P - 1 tien <>n varsin paljon, nut yhteiskunnan toisen ja kurjuus Vähän pakinaa. Toverin h uko u» lisääntynyt sen toisen puoliskon kes on vähän jä ttä n y t täälläkin meriä' | raan alkaa puhelemaan keltasten jär- j nim ittävät itseään — kansanedusta- päivää sitten. ^ « jä lk e e n on useissa to paittan yt nyt ,ä h le i p RVaamaan kuudessa. jä m ustan tiensä varteen. Tannei^i Metsä- ja saham ylly- j jiksi. porvanlehdissakm näkynyt »»mail.«.»«» vistykseUe. Mukanaan sillä tulee jestäm isestä. Samoin kuin kapitalism i oman k e kun tuli A storiasta liikemie öll< k* .. »yöl*i«ten järjestöt ovat jo ryhtyneet Yhä enemmän keskittyy taloudelli- arveluita ja viittailuja. Näyttää siis tä, . ä tai, telu„ a o k «"••" * i työ- erityiseen agitatsioniin keltasten jär- nen valta rikkaiden kapitalistien ple- hityksensä k autta sam aan aikaan te hoituksla tässä joku aika takaperä silta, e tt . vallanpitäjät ovat viimein vaenUm ot ja radikaaliset ainekset. kee verivihollisensa köyhälistön yhä En ole tullut kysyneeksi Toverin t-J Viime viikolla päätti nen ryhmän käsiin. Siten oli esim . joutuneet harkitsemaan po im stlen Sosialiitit puolestaan ovat lupautu« jestäm iseksi. lukuisemmaksi ja voimakkaammaksi, m ltukselta. onko toiset liikkeet »va O regonin ja W ashingtonin valtioiden vuonna 1907 10 kapitalistia, joista vankien asiaa oikein vakavassa m ie- ' • ... , .. , nee» alottamaan siellä ankaran vaali- niin on se myöskin k ärjistän y t val- ranneet kehoitusta, m utta tiedän w m asinistien järjestö Tacom assa pitä- jokaisella oli 15 neuvoa antavan jä lessa ja huomaavat että he ovat vn- I„„ i. : u • l , , lisevat vastakohdat sietäm ättöm ään nakin yhden, suomalainen ruonat») il * n- l •• i i taistelun ja jokainen porvariehdokas mässään konventsionissa poistaa es- i senen paikkaa kapitalistisissa yhti- vytelleet liian hauvan tämän, kuten , tilanteeseen saakka. Kilpailu ei ole varakauppias Eklund on katkai»»« _ -j . • ... .. .. vaaditaan väittelyyn, puolustamaa!! monien muidenkin laman apin tar- U t i p y ..yhurttahaI,intoa( jota he oyat teet säännöistään ja “ottaa k aik k i: öissä, 13 k ap italistista oli Jokaisella mikään kapitalistien perussääntö. Ilm oituksensa, häneltä m m. ky»?® ammattialalla työskentelevät rotuun 16, 8 :sta jokaisella 17. 2 :sta kum ke,mpien kysym ysten ratkaisua, ja si- tukeneet kohta k n yuosi .............. ............................. Tuotannon säännöstely k u lu tta ja jä r kerran itse, e ttä eikö hau uurid ä- ten saattaneet itsensä asemaan jossa i ________________________ ! -ia va ri,n katsomatta union jäseneksi. mallakin 18, 2 :sta kummallakin 19, jestöjen k au tta puskee tä tä perus- m oitustaan, m u tta hän sa oi raati .yöntym inen tuoHaa a .u r i. ..¡h a u l.- .. .................................................. N il.......... ... „ 7 „ „ ,........ .....................................ITTÎTIUIHII Kapitalismin kehitys Saksassa Aberdeen, Wash. Ill l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l t i t i t l l l l im u ja kieltäytym inen vielä sitäkin *----- suurempia. Vanhat diplomaatit ei luun vanhaa kaivosteollfsuusliittoa i Unkaria uhkaa uusi kapina. Lahtar.t vät ymmärrä tätä aikaa, eikä tämän vastaan, m utta se el saa olla syynä kerjäävät jo m altillisten sosia ajan psykologiaa. Eivät huomaa si Ruhrinalue tulee yhä punasemmaksl. riihen, e ttä sille käännetään selkä. listien apua. tä miten nopeasti nykyisin särkyy Jokaisen liikeneuvoston jäsenen vel aatteet, ihanteet ja ennakkoluulot, "Frelheit” kertoo: "Vossische Zei- vollisuus on säilyttää järjestön yhte (London Heraldin Ylenin kirjeen joihin vielä eilen kokonaiset kansat tu n g in ' saaman sähkösanoman inu-; näisyys jaa työskennellä liittojen o- vaihtaja kirjottua lehdelleen: luottivat. kaan ovat Gelsenkirchen piirissä massa keskuudessa niiden radikali- Tietoja eri maista liiiim iH in iiiiin m iitiin n iiH iH in iiH H in H iiiiitiiH in im iim m iii11111111111111111111«! annettaisiin takuu loukkaam attom uu puolen jäseniä olla kalvo ty-.Id»'' desta. jos he palaavat Unkariin*. edustajia. Niin tervetulleita kuin tällaiset lain Ilman tä tä toim enpidettä en k* kuuliaiset sosialistit olisivatkin Hor- vosteoIIIsuudella edessään varani!« thyn valtaa tukem aan, eivät he ole ge on sam alla koko maa» ( lii»!# | suostuneet palaam aan Budapestiin pi den vararikko. "H orthyn hallitus odottaa nykyään täen heidän turvallisuudekseen lu kaikki am m attikunnat lopputinsuorii roimispksi. Me vastustam m e k erras AIKOVAT HYÖKÄTÄ KIEL taneet vaalit liikeneusvostoihin. Vaa saan työläisunionia silloin, kun sitä toivottom uudessaan tukea uskom at vattuja takuita riittäm ättöm inä.” LäSkäriköyhälistö Viens- litulokset osoittavat vahvaa äärim johtavat anarkistiset ja syndikalisti tom alta taholta. Se koett&a lähen LETYLLE ALUEELLE Vienln lääkärit ovat to(i>- mäisen vasemmiston kasvua. Kaut set pyrkim ykset. Vallankumoukseni tyä m aatonta talonpoikaisväestöä ja Kaivoksien kansallistuttam inen Eng hädässä. vanhoillisia sosialidem okraatteja. Am erican Civil Liberti«. Union taaltaan salvat vasemmistolals-radl He voivat tuskin virkailiia, __ _ ..u, •» • 1 -------- -v>»a.s-iaui-. nen kuri on tässäkin jokaiselle yksi lannissa. Unkarin m aatalousm inisteri Ru- potilailleen m inkäänlaisia la • , .. .. ... , y e,a ; kaaliset unionistlt enemmistön ääni- tyiselle korkein laki.” hinck. Horthyn aseenkantaja, ilmoit M orfiinipulveri maksaa 2" ki Ö T »“ * *7 m äärän * ^ “ »Alapaikkoihin nähden ----------------- K irjassaan "Kaivoksien kansallis ti julkisesti: m u n u t a , l „ „ l l . O h ,« ^ . > P .„ „ .y l- vanhan ka| ¥Ostyölä|sh|ton k0, u n n u k . tu ttam inen’* Englannin kaivostyöiäis-i aspirinitabletti 6 kruunua. : ‘Ellemme heti pane toimeen laajal ten liiton sihteeri Hodges p e ru s te lu i r n,7 * * * , . W e»’ v ,r,im a n kuli- ee|,a . j oka jatkuvaat| m enettää vai- TJ'0|li,«'< vainotaan K reikastakin, rintam ehua kru’” 1 le ulottuvaa m aareformia, joudumme m ielenkiintoisella tavalla kansallis- PUmpUl,a 270 kruunua- K «shl-isill- pala«. |,U o Van asem ansa. K ristilliset am- i London Daily Heraldille kirjoite- j ennen sykysä tekem isiin talonpoi tuttam isvaatim nsta. odteud«. ovat lah;in a .,, voim a-’ laan A teenasta: no,ta h ^ ö lm ä k e ito n vain kaiskapinan kanssa.’ en potilaan maksettava ' Kuten tiedettyä ei noilla alueilla B« h tee nsa säilyttän eet. G elsenkir- I \ eniselosta pidetään Länsi-Euro-! T ätä ilm oitusta seurasi epämääräi- 10 vuodessa ovat kaivoksien omis jos hän tarvitsee munan ole työläisillä minkänälaista puhe- ja piirissä saivat edustajapaikko- j ia: -U nion" M. Krisllllin-n am m attii ’ “ “ vaPaan,u>li‘ ’ nä ia ’ aliatane».j nen vakuutu» »ilta. o tti m aattom ien tajat voitto-osinkoina p istän eet ta s löytäm ään sen jostain, saa kokoontum isoikeutte. Jokainen joka na valtiomiehenä. Kymmenen vuot-j toiveet tullaan täyttäm ään. Mutta kuihinsa summan, joka on melkein ta 12 kruunua, ja litrasta n noille alueille menee siinä tarkotuk- yhdistys 52. ja vanha liitto 72. Liikeneuvn«»rtv .« n Ä„ . . , . , | ta sitten hän n äytteli ««»alsen osaa vaikka Horthy haluaisikin lujittaa kaksi kertaa niin suuri kuin heidän koo salakauppias 25 kruuis G" 1 Kreika»«a. Hau vakuutti JuMalllue». | aaemaanaa lepyttelem älli sessa että pitäisi siellä julkisia pu kaivoksiin sijoittam ansa pääoma pimiä kylpyjä on mahd heita, saa olla vakuutettu siitä, että Reni<lrchen piirissä ovat ilmauksena | ti tvöläuten «n hä h , . u- , joa hommissaan niin pitkälle pääsee '» im eisistä taisteluista Ruhrin alu- n a ■ / : köyhälistoä, ei hän voi sitä tehdä, Xuoden 1918 tuottam a voitto oli suu- kivihiilipulan takia, eikä että «ai k r i ’ eclla Vanha kaivn t iu nelle sydämen asiana ja lupasi s u u -'sillä Unkarin junkkerit (suurmaan- rempi kuin milloinkaan ennen Ju-1 8’ä hylpyjä ole ollenkaan etta voi kaalin vuokrata ja a lo tta a . cl!a- »anna kaivosteollisuustyovaeri i rin n u d is tu tc in - . • . . ... puhumisen, p ä ä ^ e heti sen jälkeen epävarman kantansa vuoksi I v v -,- . u - - p “ ‘8taJa t >a hänen valtansa no- kuunottam atta vuotta 1916. Näiden numeroiden v .a k ik .n vähintään 3 0 p i i . i k . l " r.u - k»lvo»teolll»uuslaito»t»u « ,.« la ll» lm |.' huomaa nykyuau Ja*. *»«ttui.lv*t kokonaluu.lllo.saan Uaia-zacd^xi-4 . a huom ata, että ta 1: hau U ir iU - m U - t t - i ä m i u „ i k . „ « . ' » o u.Udyn Ja E b o r , _ B X - S ^ . ! »«W n holdäu käylot.ävlsuääu olo- K alvo»,,«talaten e ,a lin ,.» « yhä on saa tta p„,)oa -I m .„ ,„ u .U kaau k a t k a n k X : - ta ohO otu.u.n k u u n ..» ,, I « X k ^ n Ä Ä laajat k .,v „ „ y giaaa on toimitettu niin perinpohiai- suinkaan heikommat, ovat ajautuneet ui«,in.«, «a »en tutkinto kuin «e on ollut suinkin työläisunionin riveihin Tapahtunein ? « j ; mahdollista .¡itä. kenen palvelijoita *a m aali.- ja huhtikuun ta is tlu is s a i i l V .x , ! nai.nn lu e u u tu uaram i, Jäjjec-, BuchInger. Peper ja Preuss Heitä v kehoitettu palaamaan Unkariin ovat kaupungin virkailijat, minkä yh- s*i kaivo»,voiä * T“ “ “ ° ’ a ' ovat m aanpa«.,*. * * " “ *t-. T * * 1“ - k— ' • » « ’ »» p ld itta a työmiehiä edolloon j KelnoMolm Ja rilatäm lavapau. on Vlenissä oleva Unkarin lähettiläs ilm oittaakin: ‘Uskomme, että tal- pungin säädökset, miten nnta pan- ryntäämästä estääkseen suurempia! rajaton Budgedissa on suunnaton pumattomien sosialistien takaisin pa neun käytäntöön, miten paljon ja ' erenvuodatuksia, jotta mitään vas- vajaus. Siitä huolim atta h a llitu s ! luulla olisi hyvaätt-kevä vaikutus Vn ....... ' ” luulla olisi hyväatekevä minkä luontoisia rankaisem attom ia: laavaa valta voittoa ei olisi saavutet ' n j ^ u n n a vaikutu vaimitua l r rikoksia eri virkailijain luetteloon oni tu. i h arrastaa lain uusia vallftltusyrityk- karin asemaan asem aan muissa maissa. Ti- e « U U k .r S i.^ .n ». m. A lt a voi a ih e , a 1 « ,„ * arvoete-1 £ , " ' H ? ~ “« « , „ « « . että lo jija arvoete-j TQgtelun m a assa.’ j erinäisille m altillisille sosialisteille . , ... ■ Uantun,uk^ e lsla t ” alenem assa sam alla kuin osakkeen- j ääressä Potilaan om istajain voitto-osuudet aina vain • i ' >< < sunrenova» i uo,« „ varoja kuolla. S eu rau k - vat 7 , T I kol,“ a V '“" ' “ o ™ Id a h a n ... ' “ll“ t n»lld,u„hk»v,k.i ,.r vanetä pääasiallisesti sen psykologi sen syyn vuoksi, että kaivostyöläiset K oltshskln kulta Moskovasi- tulevat yhä haluttom am m iksi ra a ta M oskovasta llmotetaan t maan osakkeenom istajien “lihottami- seksL” p., e ttä K oltshakin kulta-. ., ka »aatiin Irkustkista ovat A‘noana pelastuksena k irjoittaja e- puneet lopultakin kesk . st tää kaivostyöläisten tunnetun vaa-1 Rahastossa on 400 railjo trtg ¡muksen kaivoksien k a n sa llistu tta -; ruplaa ja 14 miljoonan ruj mlsesta. Kaivosteollisuuden johtoa < ta kultakankia ja vähän a xalvcmtaÄ hoitavissa kansallispiiri- K ultavarasto paino! lähes . Ja paikallisneuvostoissa tulee toisen taa.
