PERJANTAINA, KESÄKUUN 4 P— FRIDAY. JUNE 4
TOVERI
(TH E COMRADE)
The organ of the Finnish workers in
the Western States. The only Finnish
Daily in the West. Puhlished Daily,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
by *ke Western Workmen's Publishing
Society.
JOHN VÄ LIM Ä K I, Editor & Manager
Office Seventh and Commercial St.,
Opposita Post Office.
TELEPHONE — Office 365.«
Editoria! D»p't 032.
sellaista millä näiden alueiden auto
kraatteja voidaan m yöhem m in iskeä.
Tutkim ukset kuuluu nyt olevan jok
seenkin loppuun suoritetut.
Niistä
aijotaan painattaa erityisiä kirjasia
joita levitetään yleisölle ja lopuksi
julkasta kaikki yhtenä kirjana koko
maan nähtäväksi.
Nyt kun tämä on tehty aijotaan
ruveta lähettämään puhujia.
V ali
taan kaikkein huom attavimpia libe
raalisen liikkeen yliopistom iehiä ja
muita sellaisia, joilla on “nimeä ja
puolustajia”, niin että jos he vangi
tuksikin tulevat, joutuu näiden kau
punkien asiat ja mielivaltaisuus ylei
sen pohdinnan alaiseksi. Ensimäiseksi
aijotaan lähettää kuuluisa vapaam ie
linen pastori W. M. Fincke Duques-
nen kaupunkiin avaamaan tietä. D u
quesne on kaupunki jonka majuri
lausui äskettäin eräälle terästyöläis-
ten organiseeraajalle, että “ei itse
Jeesus Kristuskaan voisi pitää kokous
ta tässä kaupungissa, ainakaan niin
Viim einen teräslakko avasi äänival
taisen am erikalaisen väestön silmät
näkem ään m inkälaisen rautakoron al
la he elävät ja sosialistien saavutuk
set tällä m ustalla alueella tulevat häm
m ästyttämään koko maata, vakuut
tavat
mielialaa ja mahdollisuuksia
tutkineet henkilöt.
.No. 130
K ysym yluestä keskusteltaessa osot-
tivat useat edustajat miten välttämä
tön tällainen päätös on. K onepajois
sa on tuhansittain japanilaisia, filip-
pinejä,
neekereitä ja kiinalaisiakin
työssä. Kaikkialla missä vaan tulee
rettelöitä, käyttävät työnantajat hei
tä edukseen union murskaamiseksi.
Am erikalaisuuden ja isänmaallisuuden
ROTUKYSYMYS UNIOISSA nimessä taisteleva työnantaja ottaa
Rotukysym ys länsirannikolla on ta keltasen tai mustan työhön ja jättää
kavuosina ollut m elkein yhtä kireä maassa syntyneen am erikalaisen, u-
kuin
etelävaltioissakin.
Erotuksena seinpa entisen sotilaankin syrjään sik
vaan on ollut se että täällä on Valko si, että tämä vaatii parempaa kor
Kun työnteettäjät
nen rotu käynyt sotaa kiinalaisia, ja vausta työstään.
kerran
avaavat
työm
aansa keltasille,
panilaisia ja hinduja vastaan.
Suu
on
unioiden
avattava
kokoushuoneen
ret korporatsionit ovat niitä tänne
sa
ovet
ja
otettava
heidät
mukaan,
tuottaneet
takavuosina
tuhansittain
kerrallaan työskentelem ään rautateil jos mielitään onnistuneesti taistella ja
lä, kaivannoissa, farmeilla ja jos mis säilyttää edes se mitä ennen on voi
sä.
Suurin osa näistä itäraaalaisista tettu.
Näin
laskivat edustajat päätöstä
on tänne tullessaan ollut m elkein sa
Se osottaa miten kapi
massa asemassa kuin muinoin oli kah- tehdessään.
talismi
omalla
ahneudellaan lopuksi
’«orja-neekeri, joka kaapattiin koto-
rikkoo
vahvimmatkin
ennakkoluulot
kauvan kuin minä olen majurina.'* aan Afrikasta ja tuotiin etelän pel
ja
luo
työväenluokasta
solidaarisen,
He olivat sidottuna kontrah
Tässä kaupungissa on 20 vuoden a- loille.
yhteisen
edun
ja
yhteisten
oikeuk
jalla pidetty ainoastaan kuusi union dilla mikä määräsi ankaran rankai
sien
puolesta taistelevan armeijan.
kokousta, tai minkäänlaista kokous- sun ei ainoastaan täällä, vaan useas-
Ei
ole
epäilem istä etteikö toiset am
ta, missä olisi työläisten eduista ja *a tapauksessa ▼««’» kotim aassaanko,
mattijärjestöt
pikapuoliin tulisi seu
pyrkimyksistä puhuttu.
Sen n y k y i-! jo* k°ntrahtiorja onnistui täältä sin-
raamaan
masinistien
esim erkkiä.
nen majuri on majurin toimen ohel- ne
takasin
pakenem aan.
H eid än .
. ....................
.. Sil-
TOVERIN ASIAMIEHILLE
Tahdomme ilmottaa että kaikki Suomen ja Keski-Euro.
pan kartat ovat nyt loppuneet, joten emme voi niitä antaa
Toverin tilausten kanssa. Samalla kehotetaan kaikkia asia-
miehiä olemaan ahkerassa toiminnassa kesän aikana tilaus*
ten hankkimisessa Toverille ja Toverittarelle y. m. puolueen
lehdille.
Kenttäjuhlissa oh hyvä tilaisuus ottaa tilauksia
lehdille ja toivomme asiamiestemme ottavan tämän hu.u
mioon. — TOVERIN LEVITYSOSASTO.
4 :stä jokaisella 20, 2: «ta kum m alla
kin 21, 4 :stä jokaisella 22, 3 :sta jo Oregon<Wa«hington alue«,
kaisella 23, 4 :sta. jokaisella 24, 3 :sta
Entered as second*claes mail matter
sihteeri-järjestä jän toimi
jokaisella
26, yhdellä 27. l:llä 28.
July 18. 1912, at the Post Office
avoinna
2 :sta kum m allakin 29, 3 :s tä jokaisel
at Astoria, Oregon, under the
la 30, 1:111 36, 1:111 37 ja 1:111 41
Täten
ilm oitetaan tämän alUeei,
Act of March 3. 1079.
neuvoa-antavan jäsenen paikka. Mi sihteeri-järjestäjän toimi hakukelpo,
kä ihme, jos m iljoneerien luku Preus ten tovereiden haettavaksi. Toimeij
TULLAANKO DEBS VA-
sissa vuodesta 1895 vuoteen 1911 on alettava viim eistään 4 päivä ht
nousi 5,306: sta 9.341 :een.
Rouva näkuuta.
H akem ukset
palkkav«Ms
PAUTTAMAAN?
B ertha K ruppilla oli jo silloin 187 m uksineen on oltava sisällä kesäkuu-
Seattle Union Record
tekee tuon
milj. m arkkaan nouseva omaisuus. 13 päivään m ennessä, 1920, os«.
kysym yksen ja kirjotta« «en johdosta
Kruppin laitoksissa oli työssä enn>?n teella:
seuraavaa:
sotaa 80 tu h a tta ja sodan aikana 115
“Kaikki
merkit
osottavat
että
tu h atta työläistä ja virkailijaa. P äi
ALUETOIMIKUNTA
W ashingtonissa on käynnissä voima*
vittäin valm istettiin 40 tu h atta k ra
ka» pusku Eugene V. Debsin vapaut*
naattia. Ruhtinas Henckel von Don-
719 Montana Ave.,
tamiseksi.
Ei ainoastaan sosialistit,
nersm arckin om aisuus nousi vuodes
J-H ..«o »» UM. .uh- ta 1897 vuoteen 1908 65:stä 477 milj., Portland,
ei vaan radikaalit ja liberaalit yksi I . p r„ ld -n tti p .u k l..., j o . . . te rä ,. . » * - — « o« « ta . riMSut „ i i r i *
Oregon.
yhtiö
tekee
liik
k
e
e
n
ä
,
k
.u
p
u
n
,i„
..I
-
”<
~
W
.H
.iik
i»
p
ii.k
u
r
.it.
,
jo
tk
.
töyt-
°
llu‘
A
- pu«<yue.u.p».
nään, mutta vanhan malliset demo-
tulot 4 :tä 12 milj. m arkkaan. Uljes-
kraatitkin osottavat että Debsin pi- luuston puheenjohtaja,
turvallisuus- t,vat Pol,w,n »«ktäviä ja valvoivat et-
tin h erttu an om aisuus nousi v :s ta
dättäminen vankilassa, sillä aikaa kun kom issioneri, poliisituom ari ja kun- ta kukaan ei päässyt pakenemaan,
1845 vuoteen 1908 45,5—141 milj., tu
hän pyrkii presidentiksi, ainoastaan nallistuomari.
Samalla tapaa on vi- Palkka liei,,e »iety.ti <>’« ainoastaan
lot 2,7 milj. Kreivi von Schaffgat sääntöä vastaan. Tuotantovoimat »
antaa sosialisteille marttyyrin puheen- rat keskitetty kaikissa muissakin te- ,e,,ain en e tt i *»• • ’”* •»«▼at halvan
sohin omaisuus nousi vuodesta 1896 vat sen m ukaan kehittyneet, ettelvit
aineeksi
rästru.tin hallitsemissa kaupungeissa riU in ,i ja va h in T ,at«tU -
vuoteen 1908 21:stä 79 milj., tulot niitä e n äin yksityiset kaptalistit ^1
Näin ollen ennustetaan aivan avoi- mahdollisimman harvojen ja luotettu-1
V alkoihoinen väki vihasi heitä e- Sanomalehdet keskitetään trustien
4 :stä 4—5 miljoonaan. Kreivi Thlele hillitä.
Tuotannon välikappaleita |
m
va- Jen yh.t,bn m ie,ten k a,iin ' Kaupun- nempi kuin m;tia n m uuta.
käsiin amerikalafseen tapaan
_ e s ti, että hallitus
n k • tulee
as piakkoin
.
Se eJ
—W lnklerln omaisuus nousi vuodes yhtelskunnallistuttam lnen kapiuHid
päättämään Debsin. Me puolestam me gin pikkuporvaristo, joka on ollut nähnyt kuka oli syyllinen siihen että
ta 1896 vuoteen 1908 18:sta 47 mil luokan keskuudessa on el ainoastani
(Klrj. A rthur Crlsplen)
S J rT I
• , t a E j ™ n mahdollisena. , trustin ja trustin al.yhtiöiden hallit- nama kelta.et tulivat tänne ja alkoi-
joonaan. tulot 2,5:stä 3—4 miljoo jo kauan sitten alkanut, mutta uj
Silla D eb. vanki la ..* tulee vetämään .em ien rahalaitosten ja muiden sei- vat työskentelem ään ainoastaan koi-
V apaaherra von Rotchildin myöskin suuri edistyksiä- tehnyt j
K ap italistit vallitsevat taloudelli naan.
s ojatuhan.ia a .n .a jotka eivät tul,., laisten armoilla elävää, on ollut pa- manneH. osalla siitä mitä Valkoset
sesti ja valtiolllsestl ja ovat riittä omaisuus nousi 107 miljoonaan. Ja Taipumus sosialismiin astuu yhä J
menemään Deb.,11. j o k . o i.., ulkona kotettu äänestäm ään trustin m iehet oIivat ennen heidän tuloaan saaneet.
Kapitalistipohattaiii j
vän voim alliset vaikuttaakseen myös 4 5 Preussin väestöstä oli tuloja alle nem m än esiin.
H
‘
normaa1" *’ - i *irkaan
’’¡kettä har- Sensijaan että työläi.järje.töt olisivat
1,500
mk.!
V
äestöstä
oli
2
pros.
kin yleiseen m ielipiteeseen kapita
luvun alituisesti tapahtuvalla väh*
•"«•tavat republikaaneja ja de- jottaa.
Uppiniskainen
liikkeenhän alkaneet valistamaan näitä kontrahti-
kansalaisom aisuudesta.
20 nem lsellä, Jotka Räikkiä tämän b |
listisia h arrastu k sia silmällä pitäen. puolet
Deb.iL nro. tik
. aane‘“ ;maÄn
UvaHa tai toi»a,Ia orjia, «.ottam aan heille järjestymisen Näinä päivinä on Saksan sanom aleh pros. koko Ja 80 pros. väestöstä ei
hitysprosessln etu ja käyttävät hyvät j
vankila ”
° n aje“ U hav,äön ¿a u,o‘ kaupungista, hyödyn, suljettiin kaikki portit ja es- dissä kulkenut tieto, e ttä suurteolll- ollut lainkaan om aisuutta.
Kolmas seen Ja monopolisoivat, kasvaa la
v .n k il..^
Monet joiden valintana Työläisistä on suurin osa ollut ääni- tettHn heidät
i d o l i a p i i , e.
suusyhtvmä, jonka etupäässä ovat osa väestöstä asui huoneistoissa, joi m aan aikaan niinikään ei ainoasta*-:
0,1
P“ olue, tulevat aa- j Oikeudettomia
ulkomaalaisia,
joita „¡U tä unioiden jäseneksi, jo . he o-
Stinnes ja Krupp-Iaitosten johtaja hin kuului 1—2 huonetta, melkein «4 kurjuus, vääryys, luonnottomuus d
'•»•m aan
sen listaa eheasti, ellei kohtaan ei paremmin palkatuilla eng- ma.ta alotte«taan k in olisivat niihin
kuoli nälvetystautelhln ja % :stä kan- riistäm inen, m utta myöskin alitus.;
m initusL 7
i ' “ ’ m“ U J T u“ ' ,a“ "inkia,j” n i ‘^ I ä isillä ole ollut mi- pyrkineet. Väestö yleensä katseli ke!- saksalals-kansallinen edusmies Hu-
sakouluoppilaista kärsi lääkärien ker tl paisuva ja kapitalistisen tuotanto
gonberg
on
Berlinissä
perustanut
mainitussa tapauksessa tulevat he hy- tään
...................
~ Täten taihoi.ta vihamielisesti ja tahtoi
»olidari.uuden
tuntoa.
"Vereltä«” nimisen painotuotteiden tom usten m ukaan ravinnon puutetta, prosessin m ekanism in aiheuttama; |
vin
luultavasti
äänestämään
Debsiä.
O n n r v n .L '
l-
..
, .
. .
t n “ tî" Poliittinen Herruus pysynyt tää heidät kaikesta Valkosten toimin- kustannusliikkeen.
Täm än kapita risatau tia ja hoidon puutetta.
yhdistyneen ja Järjestyneen työräes
listisen
yrityksen
tarkoitus
on
ostaa
tavallisesti eivät mene vaaliuurnalle, loudellinen työm aahallintokin.
Me emme tarkem m in tahdo ame- luokan nousu. Kapitalimonopoli mur
porvaristo tykkäsi tästä, se luuli tä-
sanom alehtiä
Schverinteollisuutta rikalaisia oloja tark astaa, missä e- tuu kahleeksi tuotannolle, joka
|
vaan jotka tulisivat vetäytym ään sin
Kuuluisassa Homesteadin teräskau- ten voivansa pitää keltasen aina »el-
varten.
Näiden
tietojen
mukaan
on
m
yötävaikutuksen
ja
suojeluksen
i!
|
sim. raliakapitalisti Morganilla jo
ne protesteeratakseen Debsin puoles pungi.sa ei ole pidetty yhtään a i- j U isena kuin hän oli tänne tullessaan.
iso Buxensteinin kustannusliike 12,5 ennen sotaa oli 45 m iljaardiin (ei la on kukoistanut. Tuotannon lii
ta.
nonta työväen kokousta kahteenkym -
M ..
l,
l .
i i •
ostettu.
Myöskin miljoonaan) m arkkaan nouseva o- kappaleiden keskitys ja työn yhteir
kehityksen laki on armoton milj. m arkalla
Siksi me ajattelem me että on enem m eneen seitsemään vuoteen, el, 1 t a r - • Mutta
. , , . a
a
Scherlen
kustannusliike
on
an astet maisuua. Äskettäin kertoi St. Loui kunnalllstuttam inen saavuttavat t«-
. ____ •
.
ja anteeksiantam aton.
Kapitalistinen
pi kuin luultavaa, että W ashingtonis- kernmin
sanoen v. 1892 ja v. 1919 ,
. . .
.. . , ,
, .
N..
, -
..
. . konetuotanto repesi keltasenkin sil- tu, jonka toim esta paitsi useita ku- sin työväenlehti e ttä vuonna 1855 teen. jolloin ne käyvät sietämatto|
sa oleva hallitus tulee
näkemään vaulla. •
Nnn puin kuin tämän edel-
v- n
..............
,•
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
i. ma» auki ja osott, hänelle, että tama valehtiä julaistaan "Die W oehe” se A m erikassa löytyi 48 m iljoneeria. miksi kapitalistiselle kuorelleen Ti
valkeuden ja laskemaan Debsin ulos. unen suur, terastyolaisten lakko oli
, , •
, .
, ,
,#O 9 , • » * » • / '
«-
»«»‘nen maailma kuin nukkuva itä. kä “G arteniauhe’’ kuin myöskin iso K ansalaissodan jälkeen v. 1861—64 mä tulee räjähtäm ään.
Kapitale-
Mutta tästä nousee kysym ys: tu - b a ^ H , 1892,
Kotimaattaan ,.¡ - .1 h . myö.kin l.k -
päivälehti "B erliner Lokal-Anzeiger". jo 560. V. 1914 nousi niiden luku sen yksityisom aisuuden tunti In
leeko
Debs hyväksymään “armah
! “ f .'* *
.‘T k aarn a,.. „ u .i . . ¡ . „ „ i JO, k . k. rt<>i. Sam allaisia tietoja saapuu myöskin
duksen" (P a rd o n )? Hän on jo sa-1 kouksia ei saatu pitää ja tämä laki
5,000 ja maailmansodan lopussa 25. R iistäjät tulevat riistetyiksi. Ei u. i
kouksia e, saatu pitää ja tama laki
• .
.
monesta
m
uusta
Saksan
kaupungis
nonut ettei h iu tule h u o llm .eo v . - p y . y i
h e,„ .k u u n puol,v„.
• • « - « • J» « u .t .u „ r t . .
000. M*e emme myöskään voi ruve epäilystä e ttä kapitalism i Saksana'
ta. Suurilla rahasum m illa ostetaan ta perusteellisem m in käsittelem ään on vuodesta 1848 kehittynyt s;i:«j
p .u J e „ . ellei kaikkia l .i .i .k i a po-
. ¡ i m. , oonn. jolloi„
Älw.
>• ” »»■» n “ « « » -
.
] tisuhteet, orjat pakenivat tyopaikois- sanom alehtiä ja m uutetaan saksalais- sodan
liittisia vankeja vapauteta.
Debs on « « valm itlautuivat u „ d .l l ..„
aiheuttam ia
kapitalististen suuntaan, e ttä nyt taloudellisen«
hei<li.( o |.
kansallisiksi lehdiksi.
Siten ovat suhteiden muutoksia
sanansa mittainen mies ja tulee mah luun, Samalla la p a . . . . » . . i a ,
Toistaiseksi kaikki edellytykset sosialismia vir
Ny[
u
*
myöskin “Sinplicissim us” ja "K lad puuttuu riittäviä tilastollisia aineita ten ovat kypsät.
dollisesti tekem ään parhaansa saat . . t.r a ,a lu e .n k a u p u n ,.,. . . ja W . . : r i t l u „ in. ja v ih i|d |e „
deradatsch’’ sanom alehtitrustiin pyy ja aikaa kysymyksen perinpohjaisem-
taakseen kaikki toisetkin ulos muka V ,r ,.n ,.n h n li.lu .n ll., JO ,... j o k .m .n t„lu l. ltiin k .ik .n l.i.iin töihin.
J ä ä vielä vastattavaksi kysytän
Kai-
dystetyt.
B rzberger—Tlelfferi^h-oi- paa tutkim ista varten. Kuitenkin py onko köyhälistö Saksassa aineellis
naan.
On arveluttavaa josko hän
keusjuttu on niinikään paljastanut syy tosiasiana, että kapitalistisen ti ja aatteellisesti riittävästi vai:: *1
tu l,., tässä onnistumaan ja arvelutta-«öiden py.syhurttain toim eenpanem iin
P «"
vaa josko hän vois, pysyä vankilassa verilöylyihin.
Viimeinen näistä sat
tuk’ “ u huolimatta on Japan,la,. m ielenkiintoisia tieto ja k ap italisti
voitto-osuuden on Saksassakin tä y ja vahva ottam aan valtiollisen
.....
,
.
. »’» ja muita kaikilla am mattialoilla, sen herrasväen liiketavoista. Thys-
jos viranomaiset päättävät panna hä tu, muutamia viikkoja
tynyt
siirtyä am erikalaisen esim er Iän käsiinsä ja toteuttam aan so6i*Ii»|
takaperin joi-j
■ . ... . ,
.....
...
Matteavva
k
' '
■ ■ Suun osa heistä tekee työnsä yhtä sen-yhtvmä palkkasi edusmies Erz kin mukaan m iljoonatasosta miljaai- min.
net ulos, mutta hän voi epäilemättä loin
aiheuttaa suuresti keskustelua ja le- kaksi kaivosm iestä j ^ se itse" ä mL»Urt' ta’tava,ti ku‘n *yn»yP«r*»tään ylpei- j bergprin 40,000 m arkan vuoslpalk-
ditasoon. Samaisen arviom itan mu
vottom uutt. tähän kysym ykseen näh- U a , ai
‘ levä
valkonenkin.
Ja nyt puolen ' kiosta edustam aan suurkapitalistista
kaan on myöskin taloudellinen voi
T..... ,,,.
. ,
-,
vuosisataa kestäneen boikoteerauksen harrastuksia parlam entissa ja halli
den.*
ma kohonnut ja rikkaus kasaantu
Tata. Iivana julma» V enäjää”. ku- ' ja|Ueen a,kftvat unioni. tit tunnu. taa
tuspiireissä. J a tällaiset kapitalis-
Edellä oleva on kirjotettu kolme
J a ^ k i.^ a p L u k r iL X u T t ^ a T t T erehdy^ en’ a ' u Y " U"io, t,°i,en ,a P - 1 tien
<>n varsin paljon, nut yhteiskunnan toisen ja kurjuus
Vähän pakinaa. Toverin h uko u»
lisääntynyt sen toisen puoliskon kes on vähän jä ttä n y t täälläkin meriä' |
raan alkaa puhelemaan keltasten jär- j nim ittävät itseään — kansanedusta-
päivää sitten. ^ « jä lk e e n on useissa to paittan yt nyt ,ä h le i p RVaamaan
kuudessa.
jä m ustan tiensä varteen. Tannei^i
Metsä- ja saham ylly- j jiksi.
porvanlehdissakm näkynyt »»mail.«.»«» vistykseUe.
Mukanaan
sillä tulee jestäm isestä.
Samoin kuin kapitalism i oman k e kun tuli A storiasta liikemie öll< k*
.. »yöl*i«ten järjestöt ovat jo ryhtyneet
Yhä enemmän keskittyy taloudelli-
arveluita ja viittailuja.
Näyttää siis tä, . ä tai, telu„ a o k
«"••"
*
i
työ-
erityiseen
agitatsioniin
keltasten
jär-
nen
valta rikkaiden kapitalistien ple- hityksensä k autta sam aan aikaan te hoituksla tässä joku aika takaperä
silta, e tt . vallanpitäjät ovat viimein vaenUm ot
ja radikaaliset ainekset.
kee verivihollisensa köyhälistön yhä En ole tullut kysyneeksi Toverin t-J
Viime viikolla päätti nen ryhmän käsiin. Siten oli esim .
joutuneet
harkitsemaan
po im stlen Sosialiitit puolestaan ovat lupautu« jestäm iseksi.
lukuisemmaksi ja voimakkaammaksi, m ltukselta. onko toiset liikkeet »va
O regonin ja W ashingtonin valtioiden vuonna 1907 10 kapitalistia, joista
vankien asiaa oikein vakavassa m ie- '
• ...
,
.. ,
nee» alottamaan siellä ankaran vaali-
niin on se myöskin k ärjistän y t val- ranneet kehoitusta, m utta tiedän w
m asinistien järjestö Tacom assa pitä- jokaisella oli 15 neuvoa antavan jä
lessa ja huomaavat että he ovat vn-
I„„ i. : u •
l , ,
lisevat vastakohdat sietäm ättöm ään nakin yhden, suomalainen ruonat»)
il * n-
l
••
i
i taistelun ja jokainen porvariehdokas
mässään konventsionissa poistaa es- i senen paikkaa kapitalistisissa yhti-
vytelleet liian hauvan tämän, kuten
,
tilanteeseen saakka. Kilpailu ei ole varakauppias Eklund on katkai»»«
_ -j . •
... ..
..
vaaditaan
väittelyyn,
puolustamaa!!
monien muidenkin laman apin tar- U t i p y ..yhurttahaI,intoa( jota he oyat teet säännöistään ja “ottaa k aik k i: öissä, 13 k ap italistista oli Jokaisella
mikään
kapitalistien
perussääntö. Ilm oituksensa, häneltä m m. ky»?®
ammattialalla
työskentelevät
rotuun 16, 8 :sta jokaisella 17. 2 :sta kum
ke,mpien kysym ysten ratkaisua, ja si- tukeneet
kohta
k n yuosi
..............
.............................
Tuotannon säännöstely k u lu tta ja jä r kerran itse, e ttä eikö hau uurid ä-
ten saattaneet itsensä asemaan jossa i ________________________
! -ia va ri,n katsomatta union jäseneksi.
mallakin 18, 2 :sta kummallakin 19,
jestöjen k au tta puskee tä tä perus- m oitustaan, m u tta hän sa oi raati
.yöntym inen tuoHaa a .u r i. ..¡h a u l.- .. .................................................. N il.......... ...
„ 7 „ „ ,........ .....................................ITTÎTIUIHII
Kapitalismin kehitys
Saksassa
Aberdeen, Wash.
Ill l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l t i t i t l l l l im u
ja kieltäytym inen vielä sitäkin
*-----
suurempia.
Vanhat diplomaatit ei
luun vanhaa kaivosteollfsuusliittoa i Unkaria uhkaa uusi kapina. Lahtar.t
vät ymmärrä tätä aikaa, eikä tämän
vastaan, m utta se el saa olla syynä
kerjäävät jo m altillisten sosia
ajan psykologiaa.
Eivät huomaa si
Ruhrinalue tulee yhä punasemmaksl. riihen, e ttä sille käännetään selkä.
listien apua.
tä miten nopeasti nykyisin särkyy
Jokaisen liikeneuvoston jäsenen vel
aatteet,
ihanteet ja ennakkoluulot,
"Frelheit” kertoo: "Vossische Zei- vollisuus on säilyttää järjestön yhte
(London Heraldin Ylenin kirjeen
joihin vielä eilen kokonaiset kansat tu n g in ' saaman sähkösanoman inu-; näisyys jaa työskennellä liittojen o- vaihtaja kirjottua lehdelleen:
luottivat.
kaan
ovat Gelsenkirchen piirissä massa keskuudessa niiden radikali-
Tietoja eri maista
liiiim iH in iiiiin m iitiin n iiH iH in iiH H in
H iiiiitiiH in im iim m iii11111111111111111111«!
annettaisiin takuu loukkaam attom uu puolen jäseniä olla kalvo ty-.Id»''
desta. jos he palaavat Unkariin*. edustajia.
Niin tervetulleita kuin tällaiset lain
Ilman tä tä toim enpidettä en k*
kuuliaiset sosialistit olisivatkin Hor- vosteoIIIsuudella edessään varani!«
thyn valtaa tukem aan, eivät he ole ge on sam alla koko maa» ( lii»!# |
suostuneet palaam aan Budapestiin pi den vararikko.
"H
orthyn
hallitus
odottaa
nykyään
täen heidän turvallisuudekseen lu
kaikki am m attikunnat lopputinsuorii roimispksi. Me vastustam m e k erras
AIKOVAT HYÖKÄTÄ KIEL taneet vaalit liikeneusvostoihin. Vaa saan työläisunionia silloin, kun sitä toivottom uudessaan tukea uskom at vattuja takuita riittäm ättöm inä.”
LäSkäriköyhälistö Viens-
litulokset osoittavat vahvaa äärim johtavat anarkistiset ja syndikalisti tom alta taholta. Se koett&a lähen
LETYLLE ALUEELLE
Vienln lääkärit ovat to(i>-
mäisen vasemmiston kasvua. Kaut set pyrkim ykset. Vallankumoukseni tyä m aatonta talonpoikaisväestöä ja
Kaivoksien kansallistuttam inen Eng hädässä.
vanhoillisia sosialidem okraatteja.
Am erican
Civil
Liberti«. Union taaltaan salvat vasemmistolals-radl
He voivat tuskin
virkailiia,
__ _ ..u, •» • 1
--------
-v>»a.s-iaui-. nen kuri on tässäkin jokaiselle yksi
lannissa.
Unkarin
m
aatalousm
inisteri
Ru-
potilailleen
m inkäänlaisia la
• ,
.. ..
...
, y e,a
; kaaliset unionistlt enemmistön ääni- tyiselle korkein laki.”
hinck.
Horthyn
aseenkantaja,
ilmoit
M
orfiinipulveri
maksaa 2" ki
Ö T
»“ * *7 m äärän * ^ “ »Alapaikkoihin nähden
-----------------
K irjassaan "Kaivoksien kansallis
ti julkisesti:
m u n u t a , l „ „ l l . O h ,« ^ . > P .„ „ .y l- vanhan ka| ¥Ostyölä|sh|ton k0, u n n u k .
tu ttam inen’* Englannin kaivostyöiäis-i aspirinitabletti 6 kruunua. :
‘Ellemme heti pane toimeen laajal ten liiton sihteeri Hodges p e ru s te lu i
r n,7 * * * , . W e»’ v ,r,im a n kuli- ee|,a . j oka jatkuvaat| m enettää vai- TJ'0|li,«'< vainotaan K reikastakin,
rintam ehua
kru’” 1
le ulottuvaa m aareformia, joudumme m ielenkiintoisella tavalla kansallis- PUmpUl,a 270 kruunua- K
«shl-isill- pala«. |,U o Van asem ansa. K ristilliset am- i
London
Daily Heraldille kirjoite- j ennen sykysä tekem isiin talonpoi tuttam isvaatim nsta.
odteud«.
ovat lah;in a .,, voim a-’ laan
A teenasta:
no,ta h ^ ö lm ä k e ito n vain
kaiskapinan
kanssa.’
en
potilaan maksettava '
Kuten tiedettyä ei noilla alueilla B« h tee nsa säilyttän eet.
G elsenkir-
I
\ eniselosta pidetään Länsi-Euro-! T ätä ilm oitusta seurasi epämääräi-
10
vuodessa
ovat
kaivoksien
omis
jos
hän tarvitsee munan
ole työläisillä minkänälaista puhe- ja
piirissä saivat edustajapaikko- j
ia: -U nion" M. Krisllllin-n am m attii ’ “ “
vaPaan,u>li‘ ’ nä ia ’ aliatane».j nen vakuutu» »ilta. o tti m aattom ien tajat voitto-osinkoina p istän eet ta s löytäm ään sen jostain, saa
kokoontum isoikeutte.
Jokainen joka
na valtiomiehenä. Kymmenen vuot-j toiveet tullaan täyttäm ään. Mutta
kuihinsa summan, joka on melkein ta 12 kruunua, ja litrasta n
noille alueille menee siinä tarkotuk- yhdistys 52. ja vanha liitto 72.
Liikeneuvn«»rtv .« n Ä„ . . , .
, | ta sitten hän n äytteli ««»alsen osaa vaikka Horthy haluaisikin lujittaa kaksi kertaa niin suuri kuin heidän koo salakauppias 25 kruuis
G" 1 Kreika»«a. Hau vakuutti JuMalllue». | aaemaanaa lepyttelem älli
sessa että pitäisi siellä julkisia pu
kaivoksiin
sijoittam ansa
pääoma pimiä kylpyjä on mahd
heita, saa olla vakuutettu siitä, että Reni<lrchen piirissä ovat ilmauksena | ti
tvöläuten
«n hä h ,
. u-
,
joa hommissaan niin pitkälle pääsee '» im eisistä taisteluista Ruhrin alu-
n
a
■ /
: köyhälistoä, ei hän voi sitä tehdä, Xuoden 1918 tuottam a voitto oli suu- kivihiilipulan takia, eikä
että «ai k r
i
’ eclla
Vanha kaivn t iu
nelle sydämen asiana ja lupasi s u u -'sillä Unkarin junkkerit (suurmaan- rempi kuin milloinkaan ennen Ju-1 8’ä hylpyjä ole ollenkaan
etta voi kaalin vuokrata ja a lo tta a . cl!a- »anna kaivosteollisuustyovaeri i rin n u d is tu tc in
- . • .
. ...
puhumisen, p ä ä ^ e heti sen jälkeen
epävarman kantansa vuoksi I v
v
-,- .
u - - p “ ‘8taJa t >a
hänen valtansa no- kuunottam atta vuotta 1916.
Näiden
numeroiden
v .a k ik .n vähintään 3 0 p i i . i k . l " r.u - k»lvo»teolll»uuslaito»t»u « ,.« la ll» lm |.'
huomaa nykyuau Ja*. *»«ttui.lv*t kokonaluu.lllo.saan
Uaia-zacd^xi-4
.
a huom ata, että ta 1:
hau U ir iU - m U - t t -
i ä m i u „ i k . „ « . ' » o u.Udyn Ja E b o r , _ B X - S ^ . !
»«W n holdäu käylot.ävlsuääu olo-
K alvo»,,«talaten
e ,a
lin ,.» « yhä on saa tta p„,)oa
-I m .„ ,„ u
.U kaau k a t k a n
k X
:
- ta
ohO otu.u.n
k u u n ..» ,, I
« X k ^ n
Ä
Ä
laajat k .,v „ „ y
giaaa on toimitettu niin perinpohiai- suinkaan heikommat, ovat ajautuneet ui«,in.«, «a
»en tutkinto kuin «e on ollut suinkin työläisunionin riveihin
Tapahtunein ? «
j ;
mahdollista .¡itä. kenen palvelijoita *a m aali.- ja huhtikuun ta is tlu is s a i i l V
.x ,
!
nai.nn lu e u u tu uaram i,
Jäjjec-, BuchInger. Peper ja Preuss
Heitä
v
kehoitettu palaamaan Unkariin
ovat kaupungin
virkailijat, minkä yh- s*i kaivo»,voiä
*
T“ “ “ ° ’ a '
ovat m aanpa«.,*.
* * " “ *t-. T * * 1“ -
k— ' • » « ’ »» p ld itta a työmiehiä edolloon j KelnoMolm Ja rilatäm lavapau.
on Vlenissä oleva Unkarin lähettiläs
ilm oittaakin:
‘Uskomme, että tal-
pungin säädökset, miten nnta pan- ryntäämästä estääkseen suurempia! rajaton
Budgedissa
on
suunnaton
pumattomien
sosialistien
takaisin pa
neun käytäntöön, miten
paljon ja ' erenvuodatuksia, jotta mitään vas-
vajaus. Siitä
huolim atta h a llitu s ! luulla olisi hyvaätt-kevä
vaikutus Vn
....... '
”
luulla olisi hyväatekevä
minkä
luontoisia
rankaisem attom ia: laavaa valta voittoa ei olisi saavutet '
n j ^ u n n a vaikutu
vaimitua l r
rikoksia eri virkailijain luetteloon oni tu.
i h arrastaa lain uusia vallftltusyrityk- karin asemaan
asem aan muissa maissa. Ti-
e « U U k .r S i.^ .n ». m.
A lt a voi a ih e , a 1 « ,„ * arvoete-1 £
,
" ' H ?
~
“« « , „ « « . että
lo jija arvoete-j TQgtelun m a assa.’
j erinäisille m altillisille sosialisteille
.
,
... ■
Uantun,uk^ e lsla
t ”
alenem assa sam alla kuin osakkeen- j ääressä
Potilaan
om istajain voitto-osuudet aina vain
• i
'
>< <
sunrenova» i uo,«
„
varoja kuolla. S eu rau k -
vat
7 ,
T I kol,“ a V '“" ' “ o ™
Id a h a n ...
' “ll“ t n»lld,u„hk»v,k.i ,.r
vanetä pääasiallisesti sen psykologi
sen syyn vuoksi, että kaivostyöläiset
K oltshskln kulta Moskovasi-
tulevat yhä haluttom am m iksi ra a ta
M oskovasta llmotetaan t
maan osakkeenom istajien “lihottami-
seksL”
p., e ttä K oltshakin kulta-.
.,
ka »aatiin Irkustkista ovat
A‘noana pelastuksena k irjoittaja e- puneet lopultakin kesk .
st tää kaivostyöläisten tunnetun vaa-1 Rahastossa on 400 railjo
trtg
¡muksen kaivoksien k a n sa llistu tta -; ruplaa ja 14 miljoonan ruj
mlsesta.
Kaivosteollisuuden johtoa < ta kultakankia ja vähän
a xalvcmtaÄ hoitavissa kansallispiiri- K ultavarasto paino! lähes .
Ja paikallisneuvostoissa tulee toisen taa.