Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 3, 1920)
<?. z’?p» S»v .-*,’ KESKIVIIKKONA, MAALISK. 3 R.—WED., MARCH 3 TOVERI (T H E C O M R A D E ) tien, vastustamaan tuota tekoa ja vaativat edustusoikeuksien Sa- T he organ o f the F innish worker* ia palautam ista sosialisteille. tk . S ta te .. T h . only F.nmJ. nom alehdetkin ovat järk iään a- D oily in tk . W ..I PuklUkea D . i l , . s" tu n eet »Mtaltstien puolelle, Englannin hirmahalli- tus Intiassa L u ku ta id o tto m u u s seuraava E nglannin avustaja. “H in d u jen valistum isesta oli si eittäm ättöm änä seurauksena englannin valtiollinen v ararik ko”, lausuu In tian varakuningas loordi E llenborough jo vuonna 1842. “ H in d u illa on n iin tavaton m uisti ja ovat he n iin äly k k äi tä, e ttä englantilaiset eivät voi kilpailla heidän kanssaan”, se littä ä W illiam A rcher k irja s saan “In tia ja tulevaisuus.” K irjassaan sanoo A rcher, e ttä “E n g lan ti on yksi m ailm anhis- to rian hyödyllisim piä tosiseik k o ja”, niin että ei voida m iten kään sy y ttää häntä In tia n ja sen asukkaiden etu jen puolus tam isesta. K ahdeksan p ro sen ttia In tia n väestöstä on lu k u taito ista ja y h deksänkym m entä kaksi pro sen t tia lukutaidotonta. V uosittain käytetään In tiassa kaksi ja puo li sen ttiä asukasta kohden ope- tu stark o tu k siin . Y hdysvaltain asukkaista on yhdeksänkym m entä kaksi p ro sen ttia luk u taito isia ja kahdek san p ro sen ttia lukutaidottom ia ja vuosittaiset o p etuskustannuk set henkilöä kohtaan tekevät neljä dollaria. M iksi on In tian väestö niin lukutaidotonta. K oska kouluikäisistä lapsista kävi koulua E nglannin Intiassa vuonna 1912 esim. vähemmän kuin kolme prosenttia. M uuan toinen tehokas ase E n glannin käytettävänä In tia s sa on ollut sisäisten erim ieli syyksien lietsom inen. K autta maan on sijo ite ttu poliisikäty- reitä, joiden tehtävänä on ret- telöiden aikaansaam inen h in d u jen ja m uham ettilaisten välillä. R ikosasioita hoitavan p o liisilai toksen k ä ty rit ovat tappaneet sikoja ja kulottaneet niiden raa to ja m uham ettilaisten tem ppe leihin ja senjälkeen vuorostaan teu rastan eet lehm iä ja se littä neet intialaisille, että m uham et tilaiset ovat tappaneet pyhän lehm än ! K irj. B hagw an Singh. c , . a . • sanoen että lain laatn ak u n n an , by the v ... w . n ... C !m enettely ei o llu m t i sopusoinnus- “T aloudellisen ryöstön ja w e ster n w o r k m e n s P ub lishin g --j ! sa niiden am en k alaisten p eri E ng lan n in harjottam an sorron S ociety. aatteiden kanssa, jo ita se on seurauksena löydäm m e In tiassa JO H N VÄLIM ÄKI. E d ,to , & M .n .g .r ’VPa u tu " u t noudattam aan Yk- vältettävissä olevaa kärsim ystä, sin p ro k u raatto ri P alm erkm lyö nälänhätää, alastom uutta, ty l O ffice Seventh and C om m ercial St., leim ansa vastalauseen alle ja sa s is ty te tty jä älyjä, hukkaan ku noo ettei sosialisteilta saa edus lu te ttu a elämää ja p etty m y stä.” O pposite Poat O ffice. tusoikeuksia riistää. TELEPH O NE — O ffice 3 6 5 ; — Sir William Digby, Englan M utta siitä h u o lim atta on nin ed u staja Intiassa. Editorial D e p ’t 8 3 2 . lain laatijak u n n alla selkärankaa Entered as s e o o n d -c k ss m ail m attet ja keinoja taistella sosialistien In tiassa on kaksi toisistaan Joly 18. 1912, at th e Poat O ffice vaatim usta vastan. M istä saa selvästi eroavaa luokkaa: b r itti se täm än rohkeuden? E p äile läinen virkam iehistö, joka on at A storia, O regon , und er the m ättä siitä e ttä salaisesti ovat siellä riistääkseen kaiken m itä A c t o f M arch 3 , 1 8 7 9 . _______________________________ suurim m at porvariston voim at irti saa hallituksensa nim essä ja sen päätöksen takana ja vaikka käytettävissään olevien aseellis P A L K IN T O H E V O S E S T A ne julk isu u d essa puhuvat kau- TU LLU T P A T T I JA LK A - n iitä sanoja, k e h o tta v a t-n e hil- ten joukkojen avulla ja Intian K O N I. jaisuudessa lain laatijak u n taa kansa, In tian varsinaiset om is ta jat, aseettom at ja siitä syystä V iim e viikolla ilm o te ttiin iseisomaan päätöksensä takana, ensinm ainitun luokan arm oilla. vaalien tu lo k set P aisley n vaali-! vakuuttaen kannatustaan, p iiristä E nglannissa. E h d o k - ', . J a J ? tkuu. taistelu. R aik M aata voidaan riistää kahdel kaina p arlam en ttiin tu o sta pii- kl m andolliset ja m ahdottom at la tavalla. V allottava valtak u n ristä oli o llu t en tin en E nglan- ^ t u t ja syytökset esitetään so- ta voi anastaa, pàkkoluovuttaa nin pääm inisteri ja liberaali- sia h ste ja vastaan. Satojen vuo- ja hävittää valtaam ansa maan puolueen jo h taja. A squith, ja S1.e.n ..7an^ at as*a t’. lausunnot ja aineelliset rik k au d et — kullan, hänen k ilp ailijan aan työväen- päätökset esitetään sosialisteja hopean, kallisarvoiset m etallit puolueen ehdokas J. M. B igger. vastaan i a k aik in keinoj n tah- ja jalokivet — ja siten antaa V aalitaistelua se u ra ttiin suurel dotaan päästä siihen, että sosia kuoliniskun heikom m an olem as la m ielenkiinnolla, sillä h eti a- listien oikeuksia ei tarv itseisi saololle. M utta todellinen is L u sk erit häärivät lusta lähtien oli havaittavissa, palauttaa. ku on se joka tähdätään vallo- että B igger sai enem pi kanna ju tu ssa m inkä kerkiävät ja tuo' tetu n maan aineelliseen ja hen tu sta kuin oli o sattu porvarien todistuksia. O n ilm eistä kiseen voimaan. puolelta odottaakaan etta Jos he ju tu ssa voittavat, a- E n g lan ti on ry ö stän y t In tiaa A squith v oitti, m u tta hän letaan sosialistien suhteen te- kum m allakin tavalla. v o itti niin pienellä ään im ääräl-! kemäan samaa kuin äskettäin Se on anastanut ja pakkoluo- lä, että se ei ollenkaan anta- j te h tlin kom m unistien suhteen, v u tta n u t In tian aineelliset rik n u t hänelle sitä vahvaa jo h taja- • on täm än ju tu n pohjalla, asemaa m itä hän oli toivonut. Kun voitaisiin todistaa, että so- kaudet, Ja se on myöskin hei H än sai ainoastaan 2,500 äänen sialistit ovat liitossa V enäjän k entänyt sen asukkaiden fyy- enem m istön. - työväen vallan kanssa, m ikä on sillisen olem uksen ja ty ls is ty t E räs en g lan tilain en pilalehti luskerien pääväite, silloin olisi tä n y t heidän henkisyytensä ta onkin kuvannut täm än A squit- i syytös kaikkia sosialisteja vas- valla joka ilm enee erään sen om ista edustajista, Sir W m . hin voiton sattu v asti, e sittä m ä l-; taan valmis. D igbyn lausunnosta. lä hänet kilpa-ajohevosena, jo- Täm än tähden New Y orkin Ä skettäin sai In tia osakseen ka tulee uudelleen radalle koe- so siah stlt ovat p äättän eet tais- ajon jälkeen p a ttija lk a konina. tella täm än Ju tu n voitokkaaseen m yötätu n to isu u tta, kun B rita n harjottam an P orvarip u o lu eet E ng lan n issa loPPuun, m aksoipa se ty ö tä ja nian ja m uiden tu n tev at asem ansa pahasti hor- vaivaa m iten paljon tahansa, kahdeksan kuukauden p id äty k juvan ja vaikka liberaalit tässä M utta täm ä taistelu on vaikeaa, sen ja sensuurin jälkeen tu li vaalissa saivat voiton, ei voitto e* ainoastaan ty ö tä vaan myös- tiedoksi, että su rullisen k u u lu i ollenkaan vah v istan u t sitä hor- kin rahaa kysyvään puoleensa sa “valtakunnan rak e n ta ja ” ken juvaa tilaa m ihin ne o v a f k a ik - nähden. New Y orkin lainlaa- raali D yer oli am m ututtanut kien täytevaalien k au tta jo u tu - tija k u n ta on jo k u lu ttan u t $50,- A m ritsarissa kylm äverisesti kak neet. T yöväenpuolue on vai- 000 y ksin to d istu sten hankki- situ h atta intialaista. lan n u t jokaisen paikan porva- naiseen. K uka tietää m iten paa Täm ä kuitenkin oli ainoastaan re ilta m itä avoim eksi on tu llu t, Jon W all S treet on täm än li pisara Kenraali D yerin selitys. englantilaisen sorron p a k si tätä, ja tässäk in vaalissa, saksi k u lu ttan u t ja kuluttaa. Ja maljassa. Kun kenraali D yerin sotalain jossa vähän tu n n e tu n työväen- so sialistien täy ty y kyetä vas- T ietääkö A m erikan kansa et ju listu s lu e ttiin A m ritsarissa, m iehen v astu stajan a oli vanha taam aan kaikkeen. E tte i ju t- tä m iljoonia intialaisia m eneh eivät sikäläiset asukkaat osot- tu n n e ttu p o rvariston “palkinto- tu a rahan p u u tteen vuoksi hä- ju o k sija ”, ed elläm ain ittu a verta- v ittäisi -ovat New Y orkin so- ty i kym m enkuukautisen nälän taneet asianm ukaista kunnioi u sta käy ttäen , oli se vähällä sia listit lähettäneet kaikille A- hädän vallitessa toukokuusta v. tu sta tälle “valtakunnan raken viedä voiton. m erikan sosialisteille vetoom uk- 1918 m aaliskuuhun v. 1919? ta ja n ” m anifestille. H u n terin V oim akkain englantilainen valiokunnan kysym ykseen: m in P id etään varm ana, että kun sen. PY)*äen avustusta. A sian In tiassa on kenraali kä vaikutuksen ju listu k sen lu ensim äiset yleiset vaalit tu le v a t,: tärk ey teen katsoen, olisi jokai- kenraali N älänhätä. • kem inen teki väestöön, se litti saa työväenpuolue enem m istön sen siihen vointinsa m ukaan Sitä seuraava on kenraali L u D y er: “Se n auroi; se . ei k äy t ja tulee ottam aan vastaan hai- i vastattava. kutaidottom uus. litu k sen . Jos näin käy, saam tä y ty n y t e rittä in hyvin.” S itte K U U S IT U H A T T A K A P I K äsikädessä hallitsevat nä oli D yer ku u llu t eräästä koko me nähdä voiko vallankum ous N A L L IS T A . mä In tia a sillä aikaa kun sitä uksesta, joka oli ilm otettu p i ta p ah tu a rau h allisesti. V aikka ryöstetään ja riistetään m eneh dettäväksi Jalianw alan kylässä. ei E n g lan n in työväenpuolue o- V iim eisten vuosien ajalla on tym iseen saakka. lekaan selva sosialistinen puo- meiIlä o„,J t jlo nähda y lio p isto _ H än ry h ty i nopeisiin toim enpi lue sim a m erkityksessä kuin me jenkin joutuvan sJ siall smin teisiin, m ieh itti strateeg iset pai 90,000,000 alituisessa nälän sosialism ia ym m ärräm m e. on ••rtlvrkyty à en - a!aiseksi, kuten kat ja m arssitti kylään kaksi hädässä. sen ohjelm assa k u iten k in m in p ahotteIevat professorit ovat ta- kym m entäviisi kivääreillä va paljon io sia listisia vaatim uksia, vanneet sanoa. O n täm än tuos- Sir W illiam D igby, m uuan ru ste ttu a gurka-sotilasta (p a r etta jos E n g lan n in porvaristo takin lö y ty n y , kym m enien tu - englantilainen hallitusviranom ai haita intialaisia so tilaita), nel aste e tta .sta sosialism iin sn rty - hansien profeS5orien joukosta nen Intiassa, arvioi, että yhdek jäkym m entä k u k ri-v eitsillä(su u ’ m ista pelkää ja alkaa sita vas- sellainenkin joka on u sk altanut sänkym m entä m iljoonaa in tia ri käyräteräinen m iekka) v aru s aan taistelem aan kaikilla käy- ajate„ a itsenaisesti ja lausua laista elää alitu isesti riittäv än te ttu a gurkaa, kaksikym m entä tettavissaan olevilla keinoilla. sj n ju [k ; Näma QVJat ravinnon puutteessa. M utta a- viisi kivääreillä asestettu a sikh- m in työväenpuolueen valtaan saaneJe t e sit ksi to isensa nousun hetkellä sen lu u lisi vas- ään „{.omatuin heistä on lastcn to tu u s on, että vähintäin sotilasta (M yös alkuasukkaita) ta n n ta n sa osottavan ehkä. sittem m in vakaantuneesi! puolet koko In tian asukkaista, ja kaksi konetykeillä v aru ste t viisikym m entä m iljoonaa tua panssaroitua autoa. Näin N ykyisin ei E n g lan n in por- soslalistien j oukkoon antautu- sata ihm istä, elää nälänhädän p ar m arssittiin kylään, sijo ite ttiin v ar.sto n äy tä työväenpuolueen n u t Scot, NeJari joka sodan taalla vuodet ym päri. joukot oikeaan ja vasem paan ja j altaan -nousua n u n ajallakin - ihm eellistä kyllä - In tiassa on kyllä riittäv ästi a lettiin am pua kokoontuneeseen ti pelkäävän kuin taalla pelai- kJesti kaikki j ais.in. jos taalla olisi vaara puo cikä kom Inunistikiihkon aika. elin tarp eita jokaisen ravitsem i väkijoukkoon, jossa arvioitiin seksi. In tiah an on mailman lekatkaan m in lähellä. Stella nakaan ajau tu n u t to is te n .. - o p . olleen noin v iidestätuhannesta päinvastoin puuhaavat rad.aaa- ineiden..J kan5sa p ilvilinnoja suurin riisin uloslähettäjäm aa. kym m eneentuhanteen ihm iseen. hsem m at liberaalit kovasti yh- r a k e n t a m a a n M utta siitä huolim atta m eneh “ M inusta tu n tu i siltä että mää- te y ttä työväenpuolueen kanssa N yt kertoo Neari joka tyvät sadat m iljoonat ihm iset räyksiäni ei oltu to teltu , että ja lupaavat m ennä stta autta- h a t/ seuraa k iin teästi yliopisto- ju u ri riisin puutteessa. H ei sotalakia oli p ilk attu , ja siksi maan h allitu k sen m uodostam i asiain kehitystä, että A m erikan näkuun v. 1917 ja heinäkuun v. pidin velvollisuutenani heti ha sessa ja m uuten. . „ 'rik k a id e n yliopistokom itea on 1918 välisellä ajalla v ietiin I n jo tta a väkijoukon kivääritulel- M utta tuossa • e« v • V i v-m iSCS-S, v - • tu llu t siihen tulokseen, että tä- tiasta ulkom aille 5,400,000 to n la”, selitti kenraali D yer jäles- Fncrla nin ein o .® a mi a män maan korkeam m issa oppi- nia viljaa, sisältyen siihen m. täpäin. V äkijoukko oli n iin t i E nglannm porvaristo aikoo työ- laitoksis3Ä on k u u s i t u h a t t a s e i - m. 1,500,000 tonnia vehnää. Sil heä, että pyssym iehet eivät oi väeniiikkeen aikeet ty h jä k si teh S’a ° k u u sltu h atta seI n .. r 1 • laista da. On sanottu, e tta E n glannin „ ... .* professoria, ... J jo tk x a v evät n- läkin olisi ravinnut jo suuren keastaan voineet am pua h a r 1 _ • - - ! epäluotettavia , yliopistohallin joukon In tian asukkaita. haan, sanoi kenraali itse, siksi porvaristo on k ettu raaisin ia . ■ , j . i . r • . t 1 J tojen kannalta katsoen ia nai- Yksin B engalin m aakunnan noin viisisataa ihm istä, m iehiä, vnsain koko m aailm an porva- , J , , ....... ristosta. Se on m onta kertaa den lu k u ™ " 3 y h at. kasva- vuotuisella viljasadolla ravitsisi naisia ja lapsia (sy n ty n eitä ja ennenkin -a u tta n u t" y rityksiä. ma5fsa' sentahde”. « ta yhoptsto- koko In tian väestön kahden syntym ättöm iä) kaatui hefi ja joilla sen valtaa on uhattu. Mlk- P e s o n e n palkat ovat sodan vuoden ajan. p u o lito ista tu h atta haavottui, sika ei se saattaisi sitä n y tk in a?alla J33? « 1. a!as’ etta su u ‘ M istä sitte johtuu nälänhätä? n iistä moni kuollen jäiem mir. tehdä, koska se käsittää että se ™ 053 *’e“ U k ars" suorana“ kysytään. haavoihinsa. on parhain keino suo riu tu a pui- sestl Pu u t' , , a ' J a samassa V astaukseksi siihen lainaan K uuluisaa ryöm im ism ääräys- m as,a > asemassa kuin tavallinen päivä- tähän erään toisen en g lan tilai tään, joka pakotti jokaisen hin Joka tapauksessa lupaa Eng- Pa ‘kka työläinen. Täm än C h sen viranom aisen, loordi G eor dun joka k äy tti kulkutienään ianti. tuo kapitalism in syntym ä- « « « a a n k u i yliopistoille ge H am iltonin lausunnon; H a erästä solakatua, jossa m uuan maa. antaa yhtä m ielenkiinto!- kerattav3KS! 200 „ tIuljo“ n do1' m ilton oli aikoinaan E nglannin englantilainen koulunopettaja- sen näytelm än työväenliikkeen rah ast“ ' « ta Pa l>“ ' ».»- In tian valtiom inisterinä. ta r oli kerran jo u tu n u t pahoin ta iste lu ista kuin on viim e vuo- ,a,a.‘?n 1Korottaa Ja professorien N älänhätä In tiassa ei ole pitelyn alaiseksi, ryöm im ään sinä an tan u t V enäjä, vaikkakin radikaalisuus sam m uttaa Mu seuraus ravinnon vaan rahan polvillaan ja käsillään ja otsa tuo näytös alkaa kokonaan toi- “ ' ° Ja ° n d<i ..k.u ,te n k ,n eh‘ p u u tteesta.” m aassa sen päästä päähän, puo senlatsella esityksellä kuin Ve- t,n y ' s“ ?? maarIn Pllaa° ‘“ a N iin kuuluu H am iltonin lau lu sti hän selityksellä että “me nälällä p u utteen kiusaam ana ja maail- J ________ man m u llistu sten johdosta ettei sunto. Ja hänen pitäisi tu n te englantilaiset pidäm m e naista maan asian. pyhänä.” D yer m ääräsi rak en N E W Y O R K IN S O S IA L IS heihin nähden auta enää m uu In tialaisia kuolee laum ottain, nettavaksi kolmion, jossa ru o s kuin toim estaan ero tta m in e n .— T IE N J U T T U . Sosialistinen liike saa heistä uu- koska ei heillä ole riittäv ästi k ittiin jokainen jo ta vain epäil New Y orkin sosialistien erot- siä profeetoita. Moni heistä oli- rahaa ostaakseen niin paljoa e- tiin osanottajaksi ylläm ainitun tam isessa kuvastuu taas porva- si valmis vapaaehtoisestikin luo lintarpeita kuin tarvitsisivat e- o p ettajatta re n pahoinpitelyyn, rip o litik o itsija in ja porvariston purnaan toim estaan kun vaan lääkseen. sekä ju listi kadun pyhäksi. johtavain ainesten kierous täy- tietäisi m iten tu lla toim een, H eiliä ei ole rahaa siksi että K asurissa olivat sotilaat am dessä karvassaan. M elkein he- m utta opettaja-aloilla on kaik- heillä ei ole teollisuuslaitoksia, puneet läpikulkevasta junasta ti erottam isen jälkeen, kun huo- kialla samat kahleet ja m uuta joista saisivat rahaa. H eillä ei kansajoukkoon, joka vastasi am m attiin m iten jy rk ä sti työväki eivät he ju u ri osaa tehdä. Kas- ole rahaa siksi että m aavero itse m untaan kivittäm ällä kuoliaak alkoi tu o llaista m enettelyä tuo- vava työväenliike lienee ainoa, asiassa on n iin korkea, e ttä sen si kaksi sotilasta. m itä. riensivät kaikki porvaril- m ikä näm äkin u h rit viim ein suorittam iseen tarvitaan koko •» E versti D oveton rak en n u tti liset y h d isty k set, lo ijareista lä h -< pelastaa. vuodentulo. yleisen hirttolavan asujaimiston kauhuksi ja ru o sk itu tti jo k ai sen jo ta ep äiltiin hänen so tilait tensa vastustam isesta. H än pa n e tti toim een yleisiä ruoskijai- sia ja pakotti p ro stitu e e ra tu t (V älttäm ätön E n g lan n in arm ei ja n lisäke In tiassa) ottam aan osaa näihin ruoskijaisiin. A lkuasukkaat p ak o tettiin ku m artam aan otsansa m aahan u u ten a kunnianosotustapana e n g lantilaisia upseereja kohtaan, ja ev ersti-lu u tn an tti M cRae ru o s k itu tti kuusi koulupoikaa, “kos ka ne olivat suurim m at” erääs sä joukossa, jo sta hän ei p itä nyt. Nämä ovat vain m uutam ia e- sim erkkejä siitä tunnottom asta raakalaisuudesta,* jo ta käytetään viim eisenä keinona In tia n asu jaimiston terrorisoim iseksi, jo t ta se täy d ellisesti alistu isi E n g lannin riisto n ja sorron alai seksi. Se ei ole v aik u ttan u t m uuta kuin lisännyt liekkejä siihen ty ytym ättöm yyteen joka leik- kaa In tia n asujaimiston sydäntä. Ja m eitä on kolm esataa m iljoo naa! Seattle, Wash. ko väestöllä on polltillinen vapaus man lähettämään asianomaiseen Yhdysvalloissa. Täällä el ole porva- paikkaan. A. Ahti sanoi itsensä irti riluokkaa. Ei ole proletariaattia toimestaan osaston frAtokunassa ja täällä. Täällä el ole poliittisesti rahastonhoitajan toimen omien työ- maaorjaln (serfs) asemassa olevia. suhteittensa takia. Hänen tilalleen — Proletariaatilla tässä maassa ei tuli varajäsen D. Laine. Huvltoimi ole kahleita menetettävänä”. — Uni kuntaan valittiin O. Hakala ja <; on Recordlssa Austin E. Griffiths. Altman. Näytelmäseura pyysi haa Hui, hai. Vai täällä muka olisi lia ja kekkerikulunkeja osaston kor semmoistakin kuin porvaristoa ja vaamaan, jonka toimii näyttelijät proletarlaatiaa sekä poliittisesti epä siihen suostuttiin Sarja-iltama ko oikeutetussa asemassa olevia. Kaik miteaan valittiin J. Sjölund, G. Alt- kia nyt vielä. Radikaalejahan se man, Mrs. Tolkka. S. Peterson ja J vaan työnantajista käyttää hyviä Nymalm Taloudenhoitajalle annet työväenjärjestöjä saamassa pahaa tiin lupa myödä kaikki vanhat sano si. Niin tekee. malehdet Ja muut vanhentuneet o Osaston huvit. Viime sunnuntaina saaton paperit Suununtaikoululaiset “Mikkel Larssenln pojat” keräsi täy pyysivät haalia 3:si päiväksi huhti den huoneen yleisöä. Näyttämölle a- kuuta, se heille myönnettiin. Jäse- setus ja esitys ylipäänsä oli kiitet n i| kokouksessa oli vähän, mutta tävä. Kappale el ole pois paikoil muuten kurssi oli hyvä; asioista ke»- taan työväen näyttämöille asetettu kusteltiin vilkkaasti ja asiallisesti na Että intelligentti tässäkin näy Mikä vaivaa jäseniä kun ette saavu telmässä suuressa Ihmisjaloudessaan virallisiin kokouksiin? Jäsen« joka ei tulee sosialistisen työväenliikkeen käy osaston kokouksissa ei tee vei uhrautuvaksi etuväestöksi, saadaan vollisuuttaan osastoa Ja puoluetta kaiketi lukea sen moderaatti sosui- ; kohtaan. hsmin opetukseksi joka Tanskassa, Viime pyhänä ^ello 2 J. p. p. piti josta kappaleen aihe on, esiintyy olla puhumaseuran kokous, vaan o määräävänä suuntana vielä. Voidak sanottajia ei saapunutkaan, etta oli seen kappale antaa mitään viehätys si voitu kokousta pitää. Näyttää sil tä katselijalle, tulee esityksen olla tä kun mainittu seura kuolee osan ehyttä ja osat näyttämötehtävsiän oton puutteeseen. Puhumaseuran toi pystyvien henkilöiden käsissä. Näy- minta on yhtä tärkeä kuin mikä toi tPimäseuramme kuitenkin omaa ky mi hyvänsä osastossa, sillä sen kaut kyjä siinä määrin että nätrai vaa ta jäsenet voivat kehittää itsensä tilaukset, pieniä poikkeuksia lukuun ohjelman suorittajiksi ja muihin 0- cttuinatta, tulivat tunnolla täytetyk saston toimiin. si.. Tyytyväisenä ja kiitollisena Pyhäillalla näyteltiin osaston näyt poistui yleisö arvokkaasta tilaisuu tämöllä näytöskappale “Hehkuva tu desta Se menneestä. Ensisunnun livuori”, ufoin kolmattasataa kat tataa on iltama hyvällä oh leimalla. sojajoukolle, katsojien Joukossa oli M. iu näytös “Työväen elämästä ’ Portlandin ympäristön farmareita ai Sitten seuraavana sunnuntaina, 14 p. na Hood Riveriltä saakka. Kappa Iitana, on kokoillan humocria. Esi .leessa on monta järkyttävää ja raa tetään ‘‘Eläviä kuvia”. Tämä vaih kaa kohtausta. Yleisön myötätunto telu, tfea n vakavan illan jälkeen on ja mieltenliikutus oli paikotellen voi taasen kuin virkistävä sade erä makas katsoessa kuvauksia Suomen maassa ja sitä on jo va-ustaudutta luokkasodasta. Kappaleessa juoni va kaisomaan. Iltamapilettejä aina on koko hyvä, joskin monessa koh saatavana Erkin ja Hannulan pallo- din pilkistää kirjailijan kypsymättö- sapasta, Ne ovat nämät S. S osas myys asiain käsittelyssä. Esitys su tot suomalaisen työväestön sivistys- jui kautaaltaan hyvin. Mitinie Siro Keskuksia Niiden tule^ vaan aina leskivaimon osassa onnistui mainha saada joukot mukaan Sinä työläis hyvin. Saimi Laurila toimivana pu nainen jo -mies joka rivejä nakaartin qotil&ana ja naisagitaatto- silmäät, teeppä vaan osaltasi min rina onnistui monivaiheisessa osas kä voit, että näiden psastojen toimin saan muuten hyvin paitsi joissakin ta ynä suuremmassa ja suuremmas kohtauksissa käsienliikkeet eivät ol sa m äärässä saisi työiäistovereidesi leet luontevia ja joissakin puheen ja sinun itsesi antama 1 aineellisen vuoroissa ääni särkyi, lauseet tulivat ?a h e tu s e n kannatuksen. Haulil ulos rämilhtelevinä. Muuten mielen lemme lm sunneeiHi sankat •jou liikutukset hän sai asianmukaisesti kot — Kirjeenvaia 1. ulos. Selvästi näki. että hänellä or Kelpo lahjat näyttelyalalle. Väinö Gust Kuljua pyydetään tärkeän Itauttu vei osansa muutan hvvin, asian vuoksi ilmotlamaan osott€‘en- vaan hänellä el ole luontaista taipu sa Toverin konttoriin. Viime huh m asta agitaattoriksi jona hän kap tikuulla asunut Seattlessa Diller Ho i paieepsa oli, joten hän puheillaan ei tellissa. saanut joukkoihin sitä tunnetta, min kä hyvä agitaattori saa. Hilda Rose petetyn yksinäisen naisen osassa on nistui kelpohyvin. Otto Rautiainen Osaston kokouksessa helmik. 26 n. lahtari pomona oli mies paikallaan, yhtyi täkäläiseen osastoon muutto- i Reno Korhonen, Oscar Yrjölä, John kortilla Superiorln Wis., osastosta Laitinen, Oscar Aaka, Chas. Markko Matti Lehtinen. Terve tuloa jouk la, William Halonen, Petteri Siida, koomme! Järjestön virastosta oii John Peura, Lydia Suhonen, Olga kirje jossa kehotetaan osastoita ti | Hill, Lauri Herranen ja Hilma Harju laamaan havainnollisia opetusväli« joilla kaikilla oli pieniä joukkokoh- neitä ihanneliitoille ja sunnuntai Ou tausosia, on tarpeeton yksityiskoh luille. Asia jätettiin keskeneräisek tainen arvostelu. He kaikin onni» si kunnes nähdään lähempi selitys, 1 tnivat tyydyttävän hyvin, Jotart jouk mitä ne välineet ovat. Kirjallisuus- kokohtauksetkin menivät hvvin. asiamies ilmotti tilanneensa kaikki Näyttämölle asetus oli asianmukai tarpeelliset lehdet osaston lukutu nen, näytösten väliajat eivät 1 ll*-‘t paan, paitsi Säkeniä, syystä kun sii pitkät, joten illanvietossa ei tullut tä ei ole suurta hyötyä mainitussa irJtään joka olisi ikävystyttänyt ilta- paikassa siksi että säännöllisesti nt»yleisöä. Olisi suotavaa, että noin- joka numero varastetaan. Kokous j kin hyviä illanviettoja saisimme ti- kumminkin päätti tilata edelleenkin j sein. mainitun julkaisun ja ryhtyä asialli l Ensi lauantai iltana on tavanmu siin toimenpiteisiin varkauksien va kaiset tanssit ja pyhä-iltana ohjel ralta. Miljoonanmarkan tilintarkas ma iltama, johon varataan moni;’ •> tajat antoivat hyväksyvän lausunnon linen ja arvokas ohjelma. mainitun rahaston hoitamisessa. Ra sv vapaa. Saapukaa joukolla vapaa- haston jäännös velvotettiin G. Alt- seen illanviettoon. — Kiri’ ■ nv Vanha laulu, nuotti sama. ‘‘Radi- kaaliset työväenmiehet, ovat kapi talistien asioilla työväenliikkeessä. Järkevällä, hiljaisella kehityksellä työväenjärjestöt saisivat parannuk sia järjestyneen työväen oloihin mut ta työväenärjestölhin tunkeutuu ra- dikaalea jotka toimien kiihottavasti piellä saavat vaan hajaannusta ai kaan ja siten hyödyttävät kapitalis teja. Useasti ovat nämät radikaalit vain kapitalistien kät>-*reitä mak sun edestä.” Tunnette kait tämän laulun? Tätä laulua sitä taasenkin erinomaisen kimeäänisesti luikutel- laan Seattlessakin. Miehen kuten Wells. Green ja jotkut muutkin työ väenmiehet, jotka mätänevät vanki loissa mitkä pakoilevat terroria tällä kertaa. ovat näiden ‘‘järkeväin” “maltillisten” ja “älykkäiden” työvä en johtajain mielestä syyllisiä sii hen että ty ö v ä k i^ ! saavuta täällä enempää voittoja. Nuo radikaalit kuulemma ovat olleet herrojen asia miehiä vain kiihottamassa työväkeä ppis oikealta radalta. Porvarilehdis- sä saadaan näitä valituksia lukea joita niille lähettelevät nämä ‘‘järke vät” työväenmiehet. Viimeisin näy te on tämänviikon maanantain P.-I. toimitusslvulla luettavana. A. Pet ter Anderson, vanha työväen järjes tömies on .kirjotuksen sepittänyt. Nyt kun tässä maassa riehuva Val konen terrori on kyennyt tilapäises ti tukahduttamaan julkisuudesta mil tei kaiken selvän luokkatietoisen työväenliikkeen, astuu nämät van hoilliset esille koloistaan ja tavatto man “viisaalla” naamalla hörähtä- vät: “No, eikös sitä me jo sanottu.” Kapitalistit tietenkin, ulkoa ja sisäl tä koettavat vaikuttaa työväen jär jestöihin olipa nämät järjestöt muu toin hengeltään minkälaisia hyvänsä, a kuin he työväenluokan heikon luokkatietoisuuden, heikon järjesty neisyyden takia vieläkin saavat hy vin järjestyneenä luokkana työväes töstä kaatavia otteita, kuten Seatt lessakin tietysti porvarit vielä saa vat, t)n se muka radikaalisten työ- väenmiesten syy. Syytöksien sävy on niin kovin kotoinen. Vanha lau lu, nuotti sama. Mutta aika myös kin laulaa lauluaan ja sitä laulua ei enää räkättirastaiden ruikuttelut on nistu tyyten vaientamaan. Se laulu on oleva kerran valistuneen, voitok kaan työväestön riemuhymniä. Tie- täkööt myöskin tämän vanhat va rikset. Metsävalkeat jo toiminnassa. Näyt teeksi siitä kuivuudesta mikä täällä näillä perukoilla vallitsee, kerrotta koon että jo viimeviikon lopulla eri näisissä paikoissa pääsi metsävalke at toimimaan. Kylmät yöt ja tyyni ilma kuitenkin ovat olleet hyvänä apuna vielä näiden vaikeitten tukah duttamisessa. Useassa paikassa TOIMEENPANEVAT HOBARTILAISET myöskin maaseuduilla valitetaan kai ISSAQUAH’N GRANCE HAALILLA vojen kuivavan ja karjan kärsivän veden puutteesta. Niin että ei se ai na täälläkään sada kolmeatoista kuu kautta vuodessa kuten ennen tavat HUOM! — Kaikki naiset tuovat joko kukan eli niitin. tiin sanoa Washingtonistakin. Taasen kamala vaunuonnettomuus. Seattle—Tacoma sähköjuna. ajaen viidenkymmenen mailin nopeudella tunnissa, ajoi viime sunnuntaina näi den kaupunkien välillä eräässä yli -esittää- käytävässä autoon seurauksella että A. Fleming 62 vuoden ja Mrs. Clara Fleming. 52 vuoden vanha, kuolivat ja Mrs. Betty Fleming 37 vanha, e- dellisen, A. Flemingin vaimo, pahas ti loukkaantui. Olkoon tämäkin varotuksena että toisen kerran yleisön pyynnöstä kuuluisan englantilaisia ylikäytäville ajaessa katsoa josko on satiriikkokirjailijan Bernard Shaw’n kirj. nävtösk tp p ’-¿n; junaa tulossa eikä yrittää “piitata” sillä siinä sitä useasti laskut pet tää ja seuraukset ovat näin kamalat, j Auto lensi noin kaksikymmentä jal kaa tien sivuun {Viskautuen puhelin pylvästä vastaan mäsäksi. V a alit huomenna. Huomenna tiis taina, on sitten ne kauhealla melul la agiteeratut kaupungin virkailijain ’•’»alit. Työväestönkin puolelta on tämä vaalitaistelu käyty narri maisen tapselliselia ja vähänkin luokka tie Esitys alkaa täsmälleen klo 7 :30 ip. — Sisäänpääsj’ 25e toista tympäisevällä tavalla. Portland, Ore. SUURTA! SUURTA, KOMEAT, REIPPAAT RUSETTI- JA KUKKA-TANSSIT MAALISKUUN 6 PÄIVÄN ILLALLA. PORTLANDIN S. ENSI PYHÄNÄ, MAALISKUUN 7 PÄIVÄNÄ, SANKARI” (Arms and the man, eli Suklaatisotilas) Ei m itään näistä ole täällä. » <aKo- PORTLAND1N S. S. OSASTON NÄYTTÄMÖ.
