<?.
z’?p» S»v .-*,’
KESKIVIIKKONA, MAALISK. 3 R.—WED., MARCH 3
TOVERI
(T H E C O M R A D E )
tien, vastustamaan tuota tekoa
ja vaativat edustusoikeuksien
Sa-
T he organ o f the F innish worker* ia palautam ista sosialisteille.
tk .
S ta te .. T h . only F.nmJ. nom alehdetkin ovat järk iään a-
D oily in tk . W ..I
PuklUkea D . i l , . s" tu n eet »Mtaltstien puolelle,
Englannin hirmahalli-
tus Intiassa
L u ku ta id o tto m u u s seuraava
E nglannin avustaja.
“H in d u jen valistum isesta oli
si eittäm ättöm änä seurauksena
englannin valtiollinen v ararik
ko”, lausuu In tian varakuningas
loordi E llenborough jo vuonna
1842.
“ H in d u illa on n iin tavaton
m uisti ja ovat he n iin äly k k äi
tä, e ttä englantilaiset eivät voi
kilpailla heidän kanssaan”, se
littä ä W illiam A rcher k irja s
saan
“In tia
ja tulevaisuus.”
K irjassaan sanoo A rcher, e ttä
“E n g lan ti on yksi m ailm anhis-
to rian hyödyllisim piä tosiseik
k o ja”, niin että ei voida m iten
kään sy y ttää häntä In tia n ja
sen asukkaiden etu jen puolus
tam isesta.
K ahdeksan p ro sen ttia In tia n
väestöstä on lu k u taito ista ja y h
deksänkym m entä kaksi pro sen t
tia lukutaidotonta.
V uosittain
käytetään In tiassa kaksi ja puo
li sen ttiä asukasta kohden ope-
tu stark o tu k siin .
Y hdysvaltain
asukkaista on
yhdeksänkym m entä kaksi p ro
sen ttia luk u taito isia ja kahdek
san p ro sen ttia lukutaidottom ia
ja vuosittaiset o p etuskustannuk
set
henkilöä kohtaan tekevät
neljä dollaria.
M iksi on In tian väestö niin
lukutaidotonta.
K oska kouluikäisistä lapsista
kävi koulua E nglannin Intiassa
vuonna 1912 esim. vähemmän
kuin kolme prosenttia.
M uuan
toinen tehokas ase
E n glannin käytettävänä In tia s
sa on ollut sisäisten erim ieli
syyksien lietsom inen.
K autta
maan on sijo ite ttu poliisikäty-
reitä, joiden tehtävänä on ret-
telöiden aikaansaam inen h in d u
jen ja m uham ettilaisten välillä.
R ikosasioita hoitavan p o liisilai
toksen k ä ty rit ovat tappaneet
sikoja ja kulottaneet niiden raa
to ja m uham ettilaisten tem ppe
leihin ja senjälkeen vuorostaan
teu rastan eet lehm iä ja se littä
neet intialaisille, että m uham et
tilaiset ovat tappaneet pyhän
lehm än !
K irj. B hagw an Singh.
c ,
.
a .
•
sanoen
että lain laatn ak u n n an
, by the
v ...
w
. n ... C !m enettely
ei o llu m t i sopusoinnus-
“T aloudellisen
ryöstön
ja
w e ster n w o r k m e n s P ub lishin g
--j
! sa niiden am en k alaisten p eri E ng lan n in harjottam an sorron
S ociety.
aatteiden
kanssa, jo ita se on seurauksena löydäm m e In tiassa
JO H N VÄLIM ÄKI. E d ,to , & M .n .g .r ’VPa u tu " u t noudattam aan
Yk- vältettävissä olevaa kärsim ystä,
sin p ro k u raatto ri P alm erkm lyö nälänhätää, alastom uutta, ty l
O ffice Seventh and C om m ercial St., leim ansa vastalauseen alle ja sa s is ty te tty jä älyjä, hukkaan ku
noo ettei sosialisteilta saa edus lu te ttu a elämää ja p etty m y stä.”
O pposite Poat O ffice.
tusoikeuksia riistää.
TELEPH O NE —
O ffice 3 6 5 ;
— Sir William Digby, Englan
M utta
siitä h u o lim atta on nin ed u staja Intiassa.
Editorial D e p ’t 8 3 2 .
lain laatijak u n n alla selkärankaa
Entered as s e o o n d -c k ss m ail m attet ja keinoja taistella sosialistien
In tiassa on kaksi toisistaan
Joly 18. 1912, at th e Poat O ffice
vaatim usta vastan.
M istä saa selvästi eroavaa luokkaa: b r itti
se täm än rohkeuden?
E p äile läinen virkam iehistö, joka on
at A storia, O regon , und er the
m ättä siitä e ttä salaisesti ovat siellä riistääkseen kaiken m itä
A c t o f M arch 3 , 1 8 7 9 .
_______________________________ suurim m at porvariston voim at irti saa hallituksensa nim essä ja
sen päätöksen takana ja vaikka käytettävissään olevien aseellis
P A L K IN T O H E V O S E S T A
ne julk isu u d essa puhuvat kau-
TU LLU T P A T T I JA LK A -
n iitä sanoja, k e h o tta v a t-n e hil- ten joukkojen avulla ja Intian
K O N I.
jaisuudessa
lain laatijak u n taa kansa, In tian varsinaiset om is
ta jat, aseettom at ja siitä syystä
V iim e
viikolla
ilm o te ttiin iseisomaan päätöksensä takana, ensinm ainitun luokan arm oilla.
vaalien tu lo k set P aisley n vaali-! vakuuttaen kannatustaan,
p iiristä
E nglannissa.
E h d o k - ', . J a
J ? tkuu. taistelu. R aik
M aata voidaan riistää kahdel
kaina p arlam en ttiin tu o sta pii- kl m andolliset ja m ahdottom at la tavalla. V allottava valtak u n
ristä oli o llu t en tin en E nglan- ^ t u t ja syytökset esitetään so- ta voi anastaa, pàkkoluovuttaa
nin
pääm inisteri ja liberaali- sia h ste ja vastaan. Satojen vuo- ja hävittää valtaam ansa maan
puolueen jo h taja. A squith, ja S1.e.n ..7an^ at as*a t’. lausunnot ja aineelliset rik k au d et — kullan,
hänen
k ilp ailijan aan työväen- päätökset esitetään sosialisteja hopean, kallisarvoiset m etallit
puolueen ehdokas J. M. B igger. vastaan i a k aik in keinoj n tah- ja jalokivet — ja siten antaa
V aalitaistelua se u ra ttiin suurel dotaan päästä siihen, että sosia kuoliniskun heikom m an olem as
la m ielenkiinnolla, sillä h eti a- listien oikeuksia ei tarv itseisi saololle.
M utta todellinen is
L u sk erit häärivät
lusta lähtien oli havaittavissa, palauttaa.
ku on se joka tähdätään vallo-
että B igger sai enem pi kanna ju tu ssa m inkä kerkiävät ja tuo' tetu n maan aineelliseen ja hen
tu sta kuin oli o sattu porvarien
todistuksia.
O n ilm eistä kiseen voimaan.
puolelta odottaakaan
etta Jos he ju tu ssa voittavat, a-
E n g lan ti on ry ö stän y t In tiaa
A squith
v oitti, m u tta hän letaan sosialistien suhteen te- kum m allakin tavalla.
v o itti niin pienellä ään im ääräl-! kemäan samaa kuin äskettäin
Se on anastanut ja pakkoluo-
lä, että se ei ollenkaan anta- j te h tlin kom m unistien suhteen,
v
u
tta n u t In tian aineelliset rik
n u t hänelle sitä vahvaa jo h taja- •
on täm än ju tu n pohjalla,
asemaa m itä hän oli toivonut. Kun voitaisiin todistaa, että so- kaudet, Ja se on myöskin hei
H än sai ainoastaan 2,500 äänen sialistit ovat liitossa V enäjän k entänyt sen asukkaiden fyy-
enem m istön.
-
työväen vallan kanssa, m ikä on sillisen olem uksen ja ty ls is ty t
E räs en g lan tilain en pilalehti luskerien pääväite, silloin olisi tä n y t heidän henkisyytensä ta
onkin kuvannut täm än A squit- i syytös kaikkia sosialisteja vas- valla joka ilm enee erään sen
om ista
edustajista, Sir W m .
hin voiton sattu v asti, e sittä m ä l-; taan valmis.
D
igbyn
lausunnosta.
lä hänet kilpa-ajohevosena, jo-
Täm än tähden New Y orkin
Ä skettäin sai In tia osakseen
ka tulee uudelleen radalle koe- so siah stlt ovat p äättän eet tais-
ajon jälkeen p a ttija lk a konina. tella täm än Ju tu n voitokkaaseen m yötätu n to isu u tta, kun B rita n
harjottam an
P orvarip u o lu eet E ng lan n issa loPPuun, m aksoipa se ty ö tä ja nian ja m uiden
tu n tev at asem ansa pahasti hor- vaivaa
m iten paljon tahansa, kahdeksan kuukauden p id äty k
juvan ja vaikka liberaalit tässä M utta täm ä taistelu on vaikeaa, sen ja sensuurin jälkeen tu li
vaalissa saivat voiton, ei voitto e* ainoastaan ty ö tä vaan myös- tiedoksi, että su rullisen k u u lu i
ollenkaan vah v istan u t sitä hor- kin rahaa kysyvään puoleensa sa “valtakunnan rak e n ta ja ” ken
juvaa tilaa m ihin ne o v a f k a ik - nähden.
New Y orkin lainlaa- raali
D yer oli am m ututtanut
kien täytevaalien k au tta jo u tu - tija k u n ta on jo k u lu ttan u t $50,- A m ritsarissa kylm äverisesti kak
neet.
T yöväenpuolue on vai- 000 y ksin to d istu sten hankki- situ h atta intialaista.
lan n u t jokaisen paikan porva- naiseen. K uka tietää m iten paa
Täm ä kuitenkin oli ainoastaan
re ilta m itä avoim eksi on tu llu t, Jon W all S treet on täm än li pisara
Kenraali D yerin selitys.
englantilaisen
sorron
p a k si tätä, ja tässäk in vaalissa, saksi k u lu ttan u t ja kuluttaa. Ja maljassa.
Kun kenraali D yerin sotalain
jossa vähän tu n n e tu n työväen- so sialistien täy ty y kyetä vas-
T ietääkö A m erikan kansa et ju listu s
lu e ttiin A m ritsarissa,
m iehen v astu stajan a oli vanha taam aan kaikkeen.
E tte i ju t-
tä m iljoonia intialaisia m eneh eivät sikäläiset asukkaat osot-
tu n n e ttu p o rvariston “palkinto- tu a rahan p u u tteen vuoksi hä-
ju o k sija ”, ed elläm ain ittu a verta- v ittäisi -ovat New Y orkin so- ty i kym m enkuukautisen nälän taneet asianm ukaista kunnioi
u sta
käy ttäen , oli se vähällä sia listit lähettäneet kaikille A- hädän vallitessa toukokuusta v. tu sta tälle “valtakunnan raken
viedä voiton.
m erikan sosialisteille vetoom uk- 1918 m aaliskuuhun v. 1919?
ta ja n ” m anifestille.
H u n terin
V oim akkain
englantilainen valiokunnan kysym ykseen: m in
P id etään varm ana, että kun sen. PY)*äen avustusta. A sian
In tiassa on kenraali kä vaikutuksen ju listu k sen lu
ensim äiset yleiset vaalit tu le v a t,: tärk ey teen katsoen, olisi jokai- kenraali
N
älänhätä.
• kem inen teki väestöön, se litti
saa työväenpuolue enem m istön sen
siihen vointinsa m ukaan
Sitä seuraava on kenraali L u D y er: “Se n auroi; se . ei k äy t
ja tulee ottam aan vastaan hai- i vastattava.
kutaidottom
uus.
litu k sen . Jos näin käy, saam
tä y ty n y t e rittä in hyvin.” S itte
K U U S IT U H A T T A K A P I
K äsikädessä hallitsevat nä oli D yer ku u llu t eräästä koko
me nähdä voiko vallankum ous
N A L L IS T A .
mä In tia a sillä aikaa kun sitä uksesta, joka oli ilm otettu p i
ta p ah tu a rau h allisesti. V aikka
ryöstetään ja riistetään m eneh dettäväksi Jalianw alan kylässä.
ei E n g lan n in työväenpuolue o-
V iim eisten vuosien ajalla on tym iseen saakka.
lekaan selva sosialistinen puo- meiIlä o„,J t jlo nähda y lio p isto _
H än ry h ty i nopeisiin toim enpi
lue sim a m erkityksessä kuin me jenkin
joutuvan
sJ siall smin
teisiin,
m ieh itti strateeg iset pai
90,000,000 alituisessa nälän
sosialism ia
ym m ärräm m e.
on ••rtlvrkyty à en - a!aiseksi, kuten
kat ja m arssitti kylään kaksi
hädässä.
sen ohjelm assa k u iten k in m in p ahotteIevat professorit ovat ta-
kym m entäviisi
kivääreillä va
paljon io sia listisia vaatim uksia, vanneet sanoa. O n täm än tuos-
Sir W illiam D igby, m uuan ru ste ttu a gurka-sotilasta (p a r
etta jos E n g lan n in porvaristo takin lö y ty n y , kym m enien tu - englantilainen hallitusviranom ai haita intialaisia so tilaita), nel
aste e tta .sta sosialism iin sn rty - hansien
profeS5orien joukosta nen Intiassa, arvioi, että yhdek
jäkym m entä k u k ri-v eitsillä(su u ’
m ista pelkää ja alkaa sita vas- sellainenkin joka on u sk altanut
sänkym
m
entä
m
iljoonaa
in
tia
ri käyräteräinen m iekka) v aru s
aan taistelem aan kaikilla käy- ajate„ a itsenaisesti ja lausua
laista elää alitu isesti riittäv än te ttu a gurkaa, kaksikym m entä
tettavissaan
olevilla keinoilla. sj n ju [k ;
Näma QVJat
ravinnon
puutteessa. M utta a- viisi kivääreillä asestettu a sikh-
m in työväenpuolueen valtaan saaneJe t e
sit
ksi to isensa
nousun hetkellä sen lu u lisi vas-
ään
„{.omatuin heistä on lastcn to tu u s on, että vähintäin sotilasta (M yös alkuasukkaita)
ta n n ta n sa osottavan
ehkä. sittem m in vakaantuneesi! puolet koko In tian asukkaista, ja kaksi konetykeillä v aru ste t
viisikym m entä m iljoonaa tua panssaroitua autoa.
Näin
N ykyisin ei E n g lan n in por- soslalistien j oukkoon antautu- sata
ihm
istä,
elää
nälänhädän
p
ar
m arssittiin
kylään, sijo ite ttiin
v ar.sto n äy tä työväenpuolueen n u t Scot, NeJari
joka sodan
taalla
vuodet
ym
päri.
joukot
oikeaan
ja vasem paan ja
j altaan -nousua n u n
ajallakin - ihm eellistä kyllä -
In tiassa on kyllä riittäv ästi a lettiin am pua kokoontuneeseen
ti pelkäävän kuin taalla pelai- kJesti kaikki
j
ais.in. jos taalla olisi vaara puo cikä
kom Inunistikiihkon aika. elin tarp eita jokaisen ravitsem i väkijoukkoon,
jossa arvioitiin
seksi.
In
tiah
an
on
mailman
lekatkaan m in lähellä. Stella nakaan ajau tu n u t to is te n .. - o p .
olleen noin v iidestätuhannesta
päinvastoin puuhaavat rad.aaa- ineiden..J kan5sa p ilvilinnoja suurin riisin uloslähettäjäm aa. kym m eneentuhanteen ihm iseen.
hsem m at liberaalit kovasti yh- r a k e n t a m a a n
M utta siitä huolim atta m eneh “ M inusta tu n tu i siltä että mää-
te y ttä työväenpuolueen kanssa
N yt kertoo Neari
joka
tyvät sadat m iljoonat ihm iset räyksiäni ei oltu to teltu , että
ja lupaavat m ennä stta autta- h a t/ seuraa k iin teästi yliopisto- ju u ri riisin puutteessa. H ei sotalakia oli p ilk attu , ja siksi
maan h allitu k sen m uodostam i
asiain kehitystä, että A m erikan näkuun v. 1917 ja heinäkuun v. pidin velvollisuutenani heti ha
sessa ja m uuten.
.
„ 'rik k a id e n yliopistokom itea on 1918 välisellä ajalla v ietiin I n jo tta a väkijoukon kivääritulel-
M utta
tuossa
•
e« v •
V i v-m iSCS-S, v - • tu llu t siihen tulokseen, että tä- tiasta ulkom aille 5,400,000 to n la”, selitti kenraali D yer jäles-
Fncrla nin
ein o .® a
mi a män maan korkeam m issa oppi- nia viljaa, sisältyen siihen m. täpäin. V äkijoukko oli n iin t i
E nglannm porvaristo aikoo työ- laitoksis3Ä on k u u s i t u h a t t a s e i - m. 1,500,000 tonnia vehnää. Sil heä, että pyssym iehet eivät oi
väeniiikkeen aikeet ty h jä k si teh
S’a ° k u u sltu h atta seI
n
..
r
1
•
laista
da. On sanottu, e tta E n glannin „ ... .* professoria,
...
J jo tk x a v evät
n- läkin olisi ravinnut jo suuren keastaan voineet am pua h a r
1
_ • -
- ! epäluotettavia , yliopistohallin joukon In tian asukkaita.
haan, sanoi kenraali itse, siksi
porvaristo
on k ettu raaisin ia . ■
,
j .
i
.
r
•
.
t
1
J
tojen
kannalta
katsoen
ia
nai-
Yksin
B
engalin
m
aakunnan
noin viisisataa ihm istä, m iehiä,
vnsain koko m aailm an porva- , J , ,
.......
ristosta. Se on m onta kertaa den lu k u ™ " 3
y h at. kasva- vuotuisella viljasadolla ravitsisi naisia ja lapsia (sy n ty n eitä ja
ennenkin -a u tta n u t" y rityksiä. ma5fsa' sentahde”. « ta yhoptsto- koko In tian
väestön kahden syntym ättöm iä) kaatui hefi ja
joilla sen valtaa on uhattu. Mlk- P e s o n e n palkat ovat sodan vuoden ajan.
p u o lito ista tu h atta
haavottui,
sika ei se saattaisi sitä n y tk in a?alla J33? « 1.
a!as’ etta su u ‘
M istä sitte johtuu nälänhätä? n iistä moni kuollen jäiem mir.
tehdä, koska se käsittää että se ™ 053 *’e“ U k ars" suorana“ kysytään.
haavoihinsa.
on parhain keino suo riu tu a pui- sestl Pu u t' , , a ' J a
samassa
V astaukseksi
siihen lainaan
K uuluisaa ryöm im ism ääräys-
m as,a >
asemassa kuin tavallinen päivä- tähän erään toisen en g lan tilai tään, joka pakotti jokaisen hin
Joka tapauksessa lupaa Eng- Pa ‘kka työläinen.
Täm än C h sen viranom aisen, loordi G eor dun joka k äy tti kulkutienään
ianti. tuo kapitalism in syntym ä-
« « « a a n k u i yliopistoille ge H am iltonin lausunnon; H a erästä solakatua, jossa m uuan
maa. antaa yhtä m ielenkiinto!- kerattav3KS! 200 „ tIuljo“ n do1' m ilton oli aikoinaan E nglannin
englantilainen
koulunopettaja-
sen näytelm än työväenliikkeen
rah ast“ ' « ta Pa l>“ ' ».»- In tian valtiom inisterinä.
ta r oli kerran jo u tu n u t pahoin
ta iste lu ista kuin on viim e vuo- ,a,a.‘?n 1Korottaa Ja professorien
N älänhätä
In tiassa ei ole pitelyn
alaiseksi,
ryöm im ään
sinä an tan u t V enäjä, vaikkakin radikaalisuus sam m uttaa
Mu
seuraus
ravinnon vaan rahan polvillaan ja käsillään ja otsa
tuo näytös alkaa kokonaan toi-
“ ' ° Ja ° n d<i ..k.u ,te n k ,n eh‘ p u u tteesta.”
m aassa sen päästä päähän, puo
senlatsella esityksellä kuin Ve- t,n y '
s“ ?? maarIn Pllaa° ‘“ a
N iin kuuluu H am iltonin lau lu sti hän selityksellä että “me
nälällä
p u utteen kiusaam ana ja maail-
J
________
man m u llistu sten johdosta ettei sunto. Ja hänen pitäisi tu n te englantilaiset
pidäm m e naista
maan
asian.
pyhänä.” D yer m ääräsi rak en
N E W Y O R K IN S O S IA L IS heihin nähden auta enää m uu
In
tialaisia
kuolee
laum
ottain,
nettavaksi kolmion, jossa ru o s
kuin toim estaan ero tta m in e n .—
T IE N J U T T U .
Sosialistinen liike saa heistä uu- koska ei heillä ole riittäv ästi k ittiin jokainen jo ta vain epäil
New Y orkin sosialistien erot- siä profeetoita. Moni heistä oli- rahaa ostaakseen niin paljoa e- tiin osanottajaksi ylläm ainitun
tam isessa kuvastuu taas porva- si valmis vapaaehtoisestikin luo lintarpeita kuin tarvitsisivat e- o p ettajatta re n
pahoinpitelyyn,
rip o litik o itsija in ja porvariston purnaan toim estaan kun vaan lääkseen.
sekä ju listi kadun pyhäksi.
johtavain ainesten kierous täy- tietäisi m iten tu lla toim een,
H eiliä ei ole rahaa siksi että
K asurissa olivat sotilaat am
dessä karvassaan. M elkein he- m utta opettaja-aloilla on kaik- heillä ei ole teollisuuslaitoksia, puneet
läpikulkevasta junasta
ti erottam isen jälkeen, kun huo- kialla samat kahleet ja m uuta joista saisivat rahaa. H eillä ei kansajoukkoon, joka vastasi am
m attiin m iten jy rk ä sti työväki eivät he ju u ri osaa tehdä. Kas- ole rahaa siksi että m aavero itse m untaan kivittäm ällä kuoliaak
alkoi tu o llaista m enettelyä tuo- vava työväenliike lienee ainoa, asiassa on n iin korkea, e ttä sen si kaksi sotilasta.
m itä. riensivät kaikki porvaril- m ikä
näm äkin u h rit viim ein suorittam iseen
tarvitaan koko •» E versti
D oveton rak en n u tti
liset y h d isty k set, lo ijareista lä h -< pelastaa.
vuodentulo.
yleisen hirttolavan asujaimiston
kauhuksi ja ru o sk itu tti jo k ai
sen jo ta ep äiltiin hänen so tilait
tensa vastustam isesta. H än pa
n e tti toim een yleisiä ruoskijai-
sia ja pakotti p ro stitu e e ra tu t
(V älttäm ätön E n g lan n in arm ei
ja n lisäke In tiassa) ottam aan
osaa näihin ruoskijaisiin.
A lkuasukkaat p ak o tettiin ku
m artam aan otsansa m aahan u u
ten a kunnianosotustapana e n g
lantilaisia upseereja kohtaan, ja
ev ersti-lu u tn an tti M cRae ru o s
k itu tti kuusi koulupoikaa, “kos
ka ne olivat suurim m at” erääs
sä joukossa, jo sta hän ei p itä
nyt.
Nämä ovat vain m uutam ia e-
sim erkkejä siitä tunnottom asta
raakalaisuudesta,* jo ta käytetään
viim eisenä keinona In tia n asu
jaimiston terrorisoim iseksi, jo t
ta se täy d ellisesti alistu isi E n g
lannin riisto n ja sorron alai
seksi.
Se ei ole v aik u ttan u t m uuta
kuin lisännyt
liekkejä siihen
ty ytym ättöm yyteen
joka leik-
kaa In tia n asujaimiston sydäntä.
Ja m eitä on kolm esataa m iljoo
naa!
Seattle, Wash.
ko väestöllä on polltillinen vapaus man
lähettämään
asianomaiseen
Yhdysvalloissa. Täällä el ole porva- paikkaan. A. Ahti sanoi itsensä irti
riluokkaa. Ei ole
proletariaattia toimestaan osaston frAtokunassa ja
täällä.
Täällä el ole poliittisesti rahastonhoitajan toimen omien työ-
maaorjaln (serfs) asemassa olevia. suhteittensa takia. Hänen tilalleen
— Proletariaatilla tässä maassa ei tuli varajäsen D. Laine. Huvltoimi
ole kahleita menetettävänä”. — Uni kuntaan valittiin O. Hakala ja <;
on Recordlssa Austin E. Griffiths.
Altman. Näytelmäseura pyysi haa
Hui, hai. Vai täällä muka olisi lia ja kekkerikulunkeja osaston kor
semmoistakin kuin porvaristoa ja vaamaan, jonka toimii näyttelijät
proletarlaatiaa sekä poliittisesti epä siihen suostuttiin Sarja-iltama ko
oikeutetussa asemassa olevia. Kaik miteaan valittiin J. Sjölund, G. Alt-
kia nyt vielä. Radikaalejahan se man, Mrs. Tolkka. S. Peterson ja J
vaan työnantajista käyttää hyviä Nymalm
Taloudenhoitajalle annet
työväenjärjestöjä saamassa pahaa tiin lupa myödä kaikki vanhat sano
si. Niin tekee.
malehdet Ja muut vanhentuneet o
Osaston huvit. Viime sunnuntaina saaton paperit Suununtaikoululaiset
“Mikkel Larssenln pojat” keräsi täy pyysivät haalia 3:si päiväksi huhti
den huoneen yleisöä. Näyttämölle a- kuuta, se heille myönnettiin. Jäse-
setus ja esitys ylipäänsä oli kiitet n i| kokouksessa oli vähän, mutta
tävä. Kappale el ole pois paikoil muuten kurssi oli hyvä; asioista ke»-
taan työväen näyttämöille asetettu kusteltiin vilkkaasti ja asiallisesti
na Että intelligentti tässäkin näy Mikä vaivaa jäseniä kun ette saavu
telmässä suuressa Ihmisjaloudessaan virallisiin kokouksiin? Jäsen« joka ei
tulee sosialistisen
työväenliikkeen käy osaston kokouksissa ei tee vei
uhrautuvaksi etuväestöksi, saadaan vollisuuttaan osastoa Ja puoluetta
kaiketi lukea sen moderaatti sosui- ; kohtaan.
hsmin opetukseksi joka Tanskassa,
Viime pyhänä ^ello 2 J. p. p. piti
josta
kappaleen aihe on, esiintyy olla puhumaseuran kokous, vaan o
määräävänä suuntana vielä. Voidak sanottajia ei saapunutkaan, etta oli
seen kappale antaa mitään viehätys si voitu kokousta pitää. Näyttää sil
tä katselijalle, tulee esityksen olla tä kun mainittu seura kuolee osan
ehyttä ja osat näyttämötehtävsiän oton puutteeseen. Puhumaseuran toi
pystyvien henkilöiden käsissä. Näy- minta on yhtä tärkeä kuin mikä toi
tPimäseuramme kuitenkin omaa ky mi hyvänsä osastossa, sillä sen kaut
kyjä siinä määrin että nätrai vaa ta jäsenet voivat kehittää itsensä
tilaukset, pieniä poikkeuksia lukuun ohjelman suorittajiksi ja muihin 0-
cttuinatta, tulivat tunnolla täytetyk saston toimiin.
si..
Tyytyväisenä ja kiitollisena
Pyhäillalla näyteltiin osaston näyt
poistui yleisö arvokkaasta tilaisuu tämöllä näytöskappale “Hehkuva tu
desta
Se menneestä. Ensisunnun livuori”, ufoin kolmattasataa kat
tataa on iltama hyvällä oh leimalla. sojajoukolle, katsojien Joukossa oli
M. iu näytös “Työväen elämästä ’ Portlandin ympäristön farmareita ai
Sitten seuraavana sunnuntaina, 14 p. na Hood Riveriltä saakka. Kappa
Iitana, on kokoillan humocria. Esi .leessa on monta järkyttävää ja raa
tetään ‘‘Eläviä kuvia”. Tämä vaih kaa kohtausta. Yleisön myötätunto
telu, tfea n vakavan illan jälkeen on ja mieltenliikutus oli paikotellen voi
taasen kuin virkistävä sade erä makas katsoessa kuvauksia Suomen
maassa ja sitä on jo va-ustaudutta luokkasodasta.
Kappaleessa juoni
va kaisomaan. Iltamapilettejä aina on koko hyvä, joskin monessa koh
saatavana Erkin ja Hannulan pallo- din pilkistää kirjailijan kypsymättö-
sapasta, Ne ovat nämät S. S osas myys asiain käsittelyssä. Esitys su
tot suomalaisen työväestön sivistys- jui kautaaltaan hyvin. Mitinie Siro
Keskuksia Niiden tule^ vaan aina leskivaimon osassa onnistui mainha
saada joukot mukaan Sinä työläis hyvin. Saimi Laurila toimivana pu
nainen jo -mies joka
rivejä nakaartin qotil&ana ja naisagitaatto-
silmäät, teeppä vaan osaltasi min rina onnistui monivaiheisessa osas
kä voit, että näiden psastojen toimin saan muuten hyvin paitsi joissakin
ta ynä suuremmassa ja suuremmas kohtauksissa käsienliikkeet eivät ol
sa m äärässä saisi työiäistovereidesi leet luontevia ja joissakin puheen
ja sinun itsesi antama 1 aineellisen vuoroissa ääni särkyi, lauseet tulivat
?a h e tu s e n kannatuksen.
Haulil ulos rämilhtelevinä. Muuten mielen
lemme
lm sunneeiHi sankat •jou liikutukset hän sai asianmukaisesti
kot — Kirjeenvaia
1.
ulos. Selvästi näki. että hänellä or
Kelpo lahjat näyttelyalalle. Väinö
Gust Kuljua pyydetään tärkeän Itauttu vei osansa muutan hvvin,
asian vuoksi ilmotlamaan osott€‘en- vaan hänellä el ole luontaista taipu
sa Toverin konttoriin. Viime huh m asta agitaattoriksi jona hän kap
tikuulla asunut Seattlessa Diller Ho i paieepsa oli, joten hän puheillaan ei
tellissa.
saanut joukkoihin sitä tunnetta, min
kä hyvä agitaattori saa. Hilda Rose
petetyn yksinäisen naisen osassa on
nistui kelpohyvin. Otto Rautiainen
Osaston kokouksessa helmik. 26 n. lahtari pomona oli mies paikallaan,
yhtyi täkäläiseen osastoon muutto- i Reno Korhonen, Oscar Yrjölä, John
kortilla Superiorln Wis., osastosta Laitinen, Oscar Aaka, Chas. Markko
Matti Lehtinen. Terve tuloa jouk la, William Halonen, Petteri Siida,
koomme!
Järjestön virastosta oii John Peura, Lydia Suhonen, Olga
kirje jossa kehotetaan osastoita ti | Hill, Lauri Herranen ja Hilma Harju
laamaan havainnollisia opetusväli« joilla kaikilla oli pieniä joukkokoh-
neitä ihanneliitoille ja sunnuntai Ou tausosia, on tarpeeton yksityiskoh
luille. Asia jätettiin keskeneräisek tainen arvostelu. He kaikin onni»
si kunnes nähdään lähempi selitys, 1 tnivat tyydyttävän hyvin, Jotart jouk
mitä ne välineet ovat. Kirjallisuus- kokohtauksetkin
menivät hvvin.
asiamies ilmotti tilanneensa kaikki Näyttämölle asetus oli asianmukai
tarpeelliset lehdet osaston lukutu nen, näytösten väliajat eivät 1 ll*-‘t
paan, paitsi Säkeniä, syystä kun sii pitkät, joten illanvietossa ei tullut
tä ei ole suurta hyötyä mainitussa irJtään joka olisi ikävystyttänyt ilta-
paikassa siksi että säännöllisesti nt»yleisöä. Olisi suotavaa, että noin-
joka numero varastetaan. Kokous j kin hyviä illanviettoja saisimme ti-
kumminkin päätti tilata edelleenkin j sein.
mainitun julkaisun ja ryhtyä asialli l Ensi lauantai iltana on tavanmu
siin toimenpiteisiin varkauksien va kaiset tanssit ja pyhä-iltana ohjel
ralta. Miljoonanmarkan tilintarkas ma iltama, johon varataan moni;’ •>
tajat antoivat hyväksyvän lausunnon linen ja arvokas ohjelma.
mainitun rahaston hoitamisessa. Ra sv vapaa. Saapukaa joukolla vapaa-
haston jäännös velvotettiin G. Alt- seen illanviettoon. — Kiri’ ■ nv
Vanha laulu, nuotti sama. ‘‘Radi-
kaaliset työväenmiehet, ovat kapi
talistien asioilla työväenliikkeessä.
Järkevällä, hiljaisella kehityksellä
työväenjärjestöt saisivat parannuk
sia järjestyneen työväen oloihin mut
ta työväenärjestölhin tunkeutuu ra-
dikaalea jotka toimien kiihottavasti
piellä saavat vaan hajaannusta ai
kaan ja siten hyödyttävät kapitalis
teja. Useasti ovat nämät radikaalit
vain kapitalistien kät>-*reitä mak
sun edestä.” Tunnette kait tämän
laulun? Tätä laulua sitä taasenkin
erinomaisen kimeäänisesti luikutel-
laan Seattlessakin.
Miehen kuten
Wells. Green ja jotkut muutkin työ
väenmiehet, jotka mätänevät vanki
loissa mitkä pakoilevat terroria tällä
kertaa.
ovat näiden ‘‘järkeväin”
“maltillisten” ja “älykkäiden” työvä
en johtajain mielestä syyllisiä sii
hen että ty ö v ä k i^ ! saavuta täällä
enempää voittoja.
Nuo radikaalit
kuulemma ovat olleet herrojen asia
miehiä vain kiihottamassa työväkeä
ppis oikealta radalta. Porvarilehdis-
sä
saadaan näitä valituksia lukea
joita niille lähettelevät nämä ‘‘järke
vät” työväenmiehet. Viimeisin näy
te on tämänviikon maanantain P.-I.
toimitusslvulla luettavana. A. Pet
ter Anderson, vanha työväen järjes
tömies on .kirjotuksen sepittänyt.
Nyt kun tässä maassa riehuva Val
konen terrori on kyennyt tilapäises
ti tukahduttamaan julkisuudesta mil
tei kaiken selvän luokkatietoisen
työväenliikkeen, astuu nämät van
hoilliset esille koloistaan ja tavatto
man “viisaalla” naamalla hörähtä-
vät: “No, eikös sitä me jo sanottu.”
Kapitalistit tietenkin, ulkoa ja sisäl
tä koettavat vaikuttaa työväen jär
jestöihin olipa nämät järjestöt muu
toin hengeltään minkälaisia hyvänsä,
a kuin he työväenluokan
heikon
luokkatietoisuuden, heikon järjesty
neisyyden takia vieläkin saavat hy
vin järjestyneenä luokkana työväes
töstä kaatavia otteita, kuten Seatt
lessakin tietysti porvarit vielä saa
vat, t)n se muka radikaalisten työ-
väenmiesten syy. Syytöksien sävy
on niin kovin kotoinen. Vanha lau
lu, nuotti sama. Mutta aika myös
kin laulaa lauluaan ja sitä laulua ei
enää räkättirastaiden ruikuttelut on
nistu tyyten vaientamaan. Se laulu
on oleva kerran valistuneen, voitok
kaan työväestön riemuhymniä. Tie-
täkööt myöskin tämän vanhat va
rikset.
Metsävalkeat jo toiminnassa. Näyt
teeksi siitä kuivuudesta mikä täällä
näillä perukoilla vallitsee, kerrotta
koon että jo viimeviikon lopulla eri
näisissä paikoissa pääsi metsävalke
at toimimaan. Kylmät yöt ja tyyni
ilma kuitenkin ovat olleet hyvänä
apuna vielä näiden vaikeitten tukah
duttamisessa.
Useassa
paikassa
TOIMEENPANEVAT HOBARTILAISET
myöskin maaseuduilla valitetaan kai
ISSAQUAH’N GRANCE HAALILLA
vojen kuivavan ja karjan kärsivän
veden puutteesta. Niin että ei se ai
na täälläkään sada kolmeatoista kuu
kautta vuodessa kuten ennen tavat
HUOM! — Kaikki naiset tuovat joko kukan eli niitin.
tiin sanoa Washingtonistakin.
Taasen kamala vaunuonnettomuus.
Seattle—Tacoma sähköjuna. ajaen
viidenkymmenen mailin nopeudella
tunnissa, ajoi viime sunnuntaina näi
den kaupunkien välillä eräässä yli
-esittää-
käytävässä autoon seurauksella että
A. Fleming 62 vuoden ja Mrs. Clara
Fleming. 52 vuoden vanha, kuolivat
ja Mrs. Betty Fleming 37 vanha, e-
dellisen, A. Flemingin vaimo, pahas
ti loukkaantui.
Olkoon tämäkin varotuksena että toisen kerran yleisön pyynnöstä kuuluisan englantilaisia
ylikäytäville ajaessa katsoa josko on
satiriikkokirjailijan Bernard Shaw’n kirj. nävtösk tp p ’-¿n;
junaa tulossa eikä yrittää “piitata”
sillä siinä sitä useasti laskut pet
tää ja seuraukset ovat näin kamalat, j
Auto lensi noin kaksikymmentä jal
kaa tien sivuun {Viskautuen puhelin
pylvästä vastaan mäsäksi.
V a alit huomenna. Huomenna tiis
taina, on sitten ne kauhealla melul
la agiteeratut kaupungin virkailijain
’•’»alit. Työväestönkin puolelta on
tämä vaalitaistelu käyty narri maisen
tapselliselia ja vähänkin luokka tie Esitys alkaa täsmälleen klo 7 :30 ip. — Sisäänpääsj’ 25e
toista tympäisevällä tavalla.
Portland, Ore.
SUURTA!
SUURTA,
KOMEAT, REIPPAAT
RUSETTI- JA KUKKA-TANSSIT
MAALISKUUN 6 PÄIVÄN ILLALLA.
PORTLANDIN S.
ENSI PYHÄNÄ, MAALISKUUN 7 PÄIVÄNÄ,
SANKARI”
(Arms and the man, eli Suklaatisotilas)
Ei m itään näistä ole täällä.
»
<aKo-
PORTLAND1N S. S. OSASTON NÄYTTÄMÖ.