Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Nov. 1, 1921)
f Tiistaina Marraskuun 1 p — Tuesday November lst No 44 4 mien nukkien "potkimista" niin lie näin indiaanimiehen ia vaimon tule ovat -ah!— niin kovin tyytyväisiä van ratsain kaupunkiin Mies kan Jaa-ft! i ! toi komeata Navajopeitettä ja vaimo Kulkiessani Grand Avenuen köy- kantoi sylilasta Kun he tulivat alas hempään osaan näin militarismin hevosiltaan vaihtoivat he kantamuk ruumiillistuneena lihamöhkäleenii siaan mies ottaen lapsen ja jääden kauppaamassa lyijykyniä Hän oli hevosten luo sillävälin kun vaimo yksi tuhansista viimeisen suur'sodan meni kauppaan peitteen kanssa Vai uhreista Kranaatti oli vienyt mo koinen mies joka näki tapaukset nuh lemmat jalkansa ei ollut edes tynkiä teli indiaania siitä että antoi vaimon jälellä Noljän pienen pyörän päällä mennä myymään peitteen "Hän o oli lauta johon oli ruumiinsa asetet- mistaa lampaat ja tekee peitteet Mlk t sikäs ei hänelle kuuluisi myöskin sit inhon väreet kiersivät yli koko ole ten sen myynti ja rahat?" vastasi in mukseni Mikä ironia mikä nykyisen diaanimies järjestelmän "tuote" Huulilleni tun Valkoset antavat indiaanien tavoil Hin kohoavan kauheita sanoja joita le monesti kokonaan väärän jnerki oliin halunnut sinkauttaa vallasluo tyksen Esimerkiksi se tapa etta in kan hekumoitsijoille jotka yltäkylläi- diaani kävelee vaimonsa ja lastensa sinä ajoivat loisto-autoissaan pitkin edellä Miksikä sinä kävelet niin kau avenueta Mitä olisin hyötynyt vaik- kana edellä vaimostasi ja lapset taas ka olisin huutanut julki viimeisen bo- Jälesrf hänestä? kysyttiin hiljan e dan julmuudet ja rikokset Sillä niin räällä indiaanilta Oklahomassa Mik knuan kuin työväenluokassa löytyy ikä te aina kävelette samalla puolel tuon tunnottoman lihakasan tapaisia 'a (käytävän ulkommaisella puolel- yksilöitä -valmiina ruudin ruuaksi— tui ha on heille puhua tämän järjes telmän vääryyksistä Yksilöinä ollen olemme heikkoja mtta yhteenliittyneinä voimakkaita Paljon täytyy työväenluokan vielä op pia ennenkuin saadaan hävitetyksi ne rikokset joita tämä järjestelmä kantaa povellaan Työväenluokan va pautuminen taloudellisesta ja henki seslä orjuudesta tapahtuu sen isensä avulla luokkataistelun kautta YHTÄ-JA TOISTA Indiaaninaiset Indiaanien elämä ja traditsionit o- sitten kun hän on naimisissa joten vaf vielä suureksi osaksi väärin ym tyttärenä ollessaan on hänellä monta märretty ja luikittu amerikkalaisissa vaikeutta näytelmissä ja lauluissa sanoo neiti Indiaanityttären tulee täydellisesti Iva Rider Hiilien todellinen nimensä kunnioittaa vanhempiaan ja erittäin on prinsessa Atalia Unalunt ja on kin isoäitiä Isoäiti on korkein ar hän täysiverinen indiaani Cherokee voaste indiaanien keskuudessa Ja heimosta kasvanut vannan Indian surullisin kohta tässä vanhempain Tcrrytorin reservillä vallassa on se että isoäiti voi pakot Neiti Rider anoo että päinvastoin taa tyttären naimisiin miehelle jota ilä otaksumaa että indiaaninaiset o- tyttö ei halua vat ala-arvoisessa asemassa kodis "Sellaisesta tytöstä he kyllä ylpei saan vaan työ- ja kuormajuhtia mies levät joka on nerokas ja raivaa jtsel tensä orjia eikä mitään muuta ovat leen aseman maailmassa tullen takai indiaaninaiset olleet korkeassa ase Bin 'heimonsa luo korkeasti oppineena massa ja arvossa heimokuntiensa kes- Hänelle annetaan kunnioitus ja va kuudessa Ja heimokunnan hallinto paus mutta yleensä tyttöjen asema ja hyvinvointi ja naisten ia lasten etu on kova ja myrskyinen Tavallisesti on suurimmaksi osaksi ollut aina nais olivat indiaanityttäret hiljaisia ja tot ten vallassa" televaisia mutta uusi aika on teh- "Muistiu kuinka monia vuosia sit- nyt heidätkin levottomiksi ja vapau ten eräässä heimokunnan neuvottelu teen pyrkiviksi He haluavat päästä kokouksessa eräs valkoinen mies lau ulos maailmaan" sui ihmettelynsä siitä että kokouk Tyypillinen indiaatiltyttö joka on sessa oli enemmän naisia kuin mie raivannut aseman itselleen on Klla hiä ja naisilla oli suurempi äänivalta Deloria Sioux heimosta Standing Roc Tähän indiaanimies vastasi: "Miksi kista S D Hän on saanut yliopisto pi? Hehän edustavat kotia!" Kodis- kasvatuksen Columbian yliopistossa sa on indiaaninaisella täydellinen hai Viime syksynä hän käänsi heimonsa lintovalta ja hänellä on aloteoikeus kielelle ja mukaili näytelmäksi viime kaikissa asioissa Kodin hoito ja huol viisikymmen vuotisen historian Sioux to lapsista sukupolvi toisensa jälkeen indiaaniheimosta sillä aikaa kun miehet ovat metsästä Monet indiaanityttäret ovat halli neet tui käyneet sotaa 011 kehittänyt tuksen palveluksessa superdentteina naisissa vastuunalaisuuden ja hallin opettajina sihteereinä jne indiaani tokyvyn Jndiaaniniehet kysyvät vai- toimistoissa ja reserveillä Phila moillansa neuvoa kaikissa asioissa" delphiassa on nykyään viisi indiaani Neiti Halih joka 011 viettänyt monia lytärtä käymässä kurssin sairaanhoi vuosia tämän heimon keskuudessa re- tajiksi indaanien sairaalaan servillä myöntää neiti Riderin lau- s sunnon oikeaksi Hän sanoi hymyil- Tsheremissi-nainen Ien: "liuliaanilla joka luulee ole vansa viisaampi kuin vaimonsa täy Tutustukaamme erään matkailijan tyy olla koko paljon valkoisen rodun kuvauksen mukaan tsheremissinais veita suonissaan Puhun aivan vaka- ten elämään Näin hän kertoo: vastl: Viime vierailullani reservillä "Kuulin eräässä juhlassa tshere lal vaimoanne' nan vastasi vai koinen mies selitti että se oli jäte ajoilta jolloin miehellä täytyi aina olla oikea käsi vapaana suojelemaan vaimoaan päällehyökkäyksiltä Indi aani nyökäytti päätänsä Ja sitten hän selitti että heidän tapansa kul kea vaimon edellä tarkoitti aivan sa maa "Me kävelemme edellä raiva ten tietä viitakoissa ja myöskin suo jalaksemme vaimot ja lapset villipe doilta ja meillä siis täytyi olla mo lommat kädet vapaana Turvallisuu den vuoksi siis naiset kantoivat' kuorman ja lapset tulivat kaikista jälimpänä polettua tietä ja turvattu na tuntemattomilta vaaroilta Indiaanityttären asema on kummin kin huomattavasti erilainen kuin hä nen äitinsä asema selitti neiti Rider Hänen valtansa tulee hänelle vasta mtssinalsen laulaivan erästä laulua tanssien samalla aikaa Nämä sä keet vieläkin kaikuvat korvissani: "Olen Sernur kylän tsheremissin tytär ja Konganur kylän miehen vai mo" Tähän lauluun niin" lyhyt kuin se onkin sisältyy koko hänen elämänsä eikä monen muunkaan tsheremissi naisen elämä sen kummempaa ole Lapsuuden koti vanhempien ja mie hen koti — siinä ne kaksi pistettä joi den ympärillä liikkuvat tsheremissi naisen muistot ja mielikuvat ilot ja surut Suuri maailma 011 hänelle tun tematon Hän ei ole milloinkaan mis sään kauempana kulkenut eikä hänen tietopiiriään ole laajentanut kirjaili suus ei edes vähäpätöinen mitä hä nen kielellään on olemassa Ainoas taan huhujen kautta 011 hänellä aa vistus seuduista missä elämä on eri laista kuin hänen kotipaikallaan Jo lähin kaupunki on jäänyt hänel tä näkemättä Ei ole ollut mitään syy tä sinne lähteä Kaiken sen ylelli syystavarankin mitä hän tarvitsee voi hän hyvin hankkia itselleen naa purikylän toripäiviltä tai kulkukaup piaalta kyläkadulla Kaupungissa hän olisi outo ja arka Vieraat ihmiset töllistelisivät häntä kuin mitäkin met säläistä jo hänen pukunsakiu herät tää huomiota Eikä hän kaipaa kau pungin tuotteita Itse hän kehrää ja värjää langat kutoo kankaat ja om pelee niistä pukuja perheelleen ja it-'1 selleen Kesänaikana on tsheremissinaisen ainoana vaatetuksena housut ja val koinen hamemainen paita jonka rin nus on taitehikkaasti koruompelulla kirjailtu Varsinkin juhlapidoissa ovat hihat kin ynnä lieve neulomuksilla koris tetut Vyötäysillä on erivärisistä lan goista punottu vyö jonka päät päät tyvät helmiin ja hopeahelistimiin Rinnassa on suuri hopeainen solki Samoin kuin votjakeilla ja muilla ympärillä asuvilla kansoilla on tshe remissinaisillakin tapana naimisiin mentyään kantaa päässään aina sekä sisällä että ulkona eräänlaista päähi nettä jonka muoto ja asento eri seu duilla jonkun verran vaihtelee Se kin on usein taitehikkaasti ommeltu Jaloissaan on tsheremisseillä niin hy vin miehillä kuin naisilla hattarat ja niinivirsut Toisin paikoin 011 nai silla lisäksi tapana kiertää mustasta verasta valmistettu vyö säärien ym päri Senyuoksi näyttävät heidän jalkansa paksuilta ja kömpelöiltä A vopäin ja paljain jaloin ei naidun nai sen heidän mielestään sovi milloin kaan näyttäytyä Päällyspukuna on kesällä pitkä palttinatakki talvella verkakauhtana Juhlissa erittäinkin häissä käyte tään erikoisia pitopukuja Urzhumin piirissä 011 häävaimiolla yllään vih reä verkatakki päässä punaverkainen ketunnahalla päärmitty lakki Muita muhkeampi 011 morsiamen puku var sinkin hänen rintapieliinsä on koottu kaikki mahdollinen komeus Siinä välkkyy helmiä näkinkenkiä y m Kuten sanottu valmistaa tshere missinainen niin 'hyvin arki kuin juh lapukunsa Ompelu onkin hänen eri koiskykynsä Jo pienenä tyttönä hän saa oppia käyttämään neulaa ja nei doksi tultuaan pitää hän häpeällä viettää häitään toisen ompelemassa paidassa Paitsi vaatteita valmistaa tsheremissitär monenlaisia sieviä kä sitöitä joita vuosien kuluessa karttuu aitantäysi Hänellä on arkussaan ompelukuoseja jo isoäiti- vainajan a joilta Niitä hän katselee ja ihailee sillä ne todistavat hänen mielestään tsheremissiäitien kätevyyttä ja kehit tynyttä makua Perheen emäntänä on tsheremissi nainen uuttera ja kunnollinen Jo varhain aamulla ennenkuin muut nou sevat lavitsaltaan hän käy purolta vettä noutamassa ja illalla kun muut ovat levolla laskeutuneet hän käy pl halla portit sulkemassa Omien toi miensa ohella hän kiireimpänä aika na avustaa miestään ulkotöissä Hän perkaa peltoa niittää heinää korjaa viljaa ja pui riihtä Kaikkialla hän raataa miehfnsä rinnalla eikä tahdo olla miestään huonompi Tsheremis sinaisen uutteruus saattaa muukalai sessa herättää käsityksen että hän on orja miehensä kodissa Mutta it se hän ei sellaiseksi itseään tunne Koti on hänelle koko hänen elämänsä eikä hänen mielestään ole lainkaan alentavaa sen edestä ahertaa Naisen arvon alemmuutta miehen rinnalla näyttää lisäksi todistavan tsheremissien kosinta ja häämenot Morsiamen tuontia sulhasen kotiin sanotaan "neidon ryöstämiseksi" mi kä nimitys samoinkuin monet siihen liittyvät tavat saattavat osoittaa että tsheremissit entisinä aikoina ovat hankkineet vaimon itselleen ryöstä mällä Tätä nykyä on kuitenkin ylei sin tapa että sulhanen maksaa mor siamestaan tämän vanhemmille lun naat Aviohinnan suuruus vaihtelee eri seuduilla paikkakunnan varallisuu den ja ostettavan neidon sukuperän pulskeuden mukaan Ryöstö jo osto avioliitosta huoli matta ei naidun naisen asema ole eil ti niin huono kuin sen saattaisi olet taa Ensinnäkin on huomattava et tei sitä mikä yleensä on tullut ta vaksi kukaan ymmärrä paheksua Toiseksi avioliittoon meno riippuu aina jollakin tavalla tytöstä itsestään tai ainakin hänen vanhemmistaan Ei kuka hyvänsä mene ryöstämään ta hi ostamaan kenen hyvänsä tytärtä Mutta olivatpa menot mitkä tahan sa niin häiden jälkeen on neito vai ma ja sellaisenaan kodin valtijatar Ja vaikka ei hänen valtakuntansa ole suuri se ulottuu vain tuvasta ko taan ja aitasta navettaan on se kui tenkin hänen valtakuntansa jossa hän on Itsevaltias Tosin mies jos hän tahtoo voi hyljätä vaimonsa ilman että hän voi vedota siitä mihinkään oikeuteen mutta siitä huolimatta ovat avioerot perin harvinaisia Perhesi teiden särkyessä — sanoo tsheremis si — "kodin sielu" lähtee Se tapah tuu myös silloin kuin aviopuolisot o vat riitaisia ja kun vaimo lyö laimin perheensä hoidon ja pitää tupansa e päkunnossa ja likaisena Kun kodin "sielu" on lähtenyt 011 koti "kuollut" eikä se enää milloinkaan voi olla iloi nen Miten läheinen yhteys tsheremis sien käsityksen mukaan vallitsee mie hen ja naisen välillä ilmee kertomuk sesta jonka "kuulin Birskin piirissä Kerran oli pahanilkinen mies lyönyt vaimoaan mutta omituista kyllä seu raavana päivänä oli hänen vaimonsa aivan terve mutta mies ontui ja hä nen olkapäänsä olivat puuduksissa Senvuoksi sanookin tsheremissien sa nanlasku: "jos vaimoas lyöt ei isku satu häneen vaan itseesi" Yleensä kohtelee tsheremissi hyvin vaimoaan Hän menettelee paljon paremmin kuin tatari jonka vaimot usein ovat palvelijan asemassa Vä häpätöisissäkin asioissa kyselee tshe remissi vaimonsa mieltä ja monessa paikassa on kokonaan vainio valtiaa na Huolimatta siitä että tatarilais muhamettilainen maailma on jo van ii "A 8 ii il ii f 15 h]