f
Tiistaina Marraskuun 1 p — Tuesday November lst
No 44
4
mien nukkien "potkimista" niin lie näin indiaanimiehen ia vaimon tule
ovat -ah!— niin kovin tyytyväisiä van ratsain kaupunkiin Mies kan
Jaa-ft! i ! toi komeata Navajopeitettä ja vaimo
Kulkiessani Grand Avenuen köy- kantoi sylilasta Kun he tulivat alas
hempään osaan näin militarismin hevosiltaan vaihtoivat he kantamuk
ruumiillistuneena lihamöhkäleenii siaan mies ottaen lapsen ja jääden
kauppaamassa lyijykyniä Hän oli hevosten luo sillävälin kun vaimo
yksi tuhansista viimeisen suur'sodan meni kauppaan peitteen kanssa Vai
uhreista Kranaatti oli vienyt mo koinen mies joka näki tapaukset nuh
lemmat jalkansa ei ollut edes tynkiä teli indiaania siitä että antoi vaimon
jälellä Noljän pienen pyörän päällä mennä myymään peitteen "Hän o
oli lauta johon oli ruumiinsa asetet- mistaa lampaat ja tekee peitteet Mlk
t sikäs ei hänelle kuuluisi myöskin sit
inhon väreet kiersivät yli koko ole ten sen myynti ja rahat?" vastasi in
mukseni Mikä ironia mikä nykyisen diaanimies
järjestelmän "tuote" Huulilleni tun Valkoset antavat indiaanien tavoil
Hin kohoavan kauheita sanoja joita le monesti kokonaan väärän jnerki
oliin halunnut sinkauttaa vallasluo tyksen Esimerkiksi se tapa etta in
kan hekumoitsijoille jotka yltäkylläi- diaani kävelee vaimonsa ja lastensa
sinä ajoivat loisto-autoissaan pitkin edellä Miksikä sinä kävelet niin kau
avenueta Mitä olisin hyötynyt vaik- kana edellä vaimostasi ja lapset taas
ka olisin huutanut julki viimeisen bo- Jälesrf hänestä? kysyttiin hiljan e
dan julmuudet ja rikokset Sillä niin räällä indiaanilta Oklahomassa Mik
knuan kuin työväenluokassa löytyy ikä te aina kävelette samalla puolel
tuon tunnottoman lihakasan tapaisia 'a (käytävän ulkommaisella puolel-
yksilöitä -valmiina ruudin ruuaksi—
tui ha on heille puhua tämän järjes
telmän vääryyksistä
Yksilöinä ollen olemme heikkoja
mtta yhteenliittyneinä voimakkaita
Paljon täytyy työväenluokan vielä op
pia ennenkuin saadaan hävitetyksi
ne rikokset joita tämä järjestelmä
kantaa povellaan Työväenluokan va
pautuminen taloudellisesta ja henki
seslä orjuudesta tapahtuu sen isensä
avulla luokkataistelun kautta
YHTÄ-JA TOISTA
Indiaaninaiset
Indiaanien elämä ja traditsionit o- sitten kun hän on naimisissa joten
vaf vielä suureksi osaksi väärin ym tyttärenä ollessaan on hänellä monta
märretty ja luikittu amerikkalaisissa vaikeutta
näytelmissä ja lauluissa sanoo neiti Indiaanityttären tulee täydellisesti
Iva Rider Hiilien todellinen nimensä kunnioittaa vanhempiaan ja erittäin
on prinsessa Atalia Unalunt ja on kin isoäitiä Isoäiti on korkein ar
hän täysiverinen indiaani Cherokee voaste indiaanien keskuudessa Ja
heimosta kasvanut vannan Indian surullisin kohta tässä vanhempain
Tcrrytorin reservillä vallassa on se että isoäiti voi pakot
Neiti Rider anoo että päinvastoin taa tyttären naimisiin miehelle jota
ilä otaksumaa että indiaaninaiset o- tyttö ei halua
vat ala-arvoisessa asemassa kodis "Sellaisesta tytöstä he kyllä ylpei
saan vaan työ- ja kuormajuhtia mies levät joka on nerokas ja raivaa jtsel
tensä orjia eikä mitään muuta ovat leen aseman maailmassa tullen takai
indiaaninaiset olleet korkeassa ase Bin 'heimonsa luo korkeasti oppineena
massa ja arvossa heimokuntiensa kes- Hänelle annetaan kunnioitus ja va
kuudessa Ja heimokunnan hallinto paus mutta yleensä tyttöjen asema
ja hyvinvointi ja naisten ia lasten etu on kova ja myrskyinen Tavallisesti
on suurimmaksi osaksi ollut aina nais olivat indiaanityttäret hiljaisia ja tot
ten vallassa" televaisia mutta uusi aika on teh-
"Muistiu kuinka monia vuosia sit- nyt heidätkin levottomiksi ja vapau
ten eräässä heimokunnan neuvottelu teen pyrkiviksi He haluavat päästä
kokouksessa eräs valkoinen mies lau ulos maailmaan"
sui ihmettelynsä siitä että kokouk Tyypillinen indiaatiltyttö joka on
sessa oli enemmän naisia kuin mie raivannut aseman itselleen on Klla
hiä ja naisilla oli suurempi äänivalta Deloria Sioux heimosta Standing Roc
Tähän indiaanimies vastasi: "Miksi kista S D Hän on saanut yliopisto
pi? Hehän edustavat kotia!" Kodis- kasvatuksen Columbian yliopistossa
sa on indiaaninaisella täydellinen hai Viime syksynä hän käänsi heimonsa
lintovalta ja hänellä on aloteoikeus kielelle ja mukaili näytelmäksi viime
kaikissa asioissa Kodin hoito ja huol viisikymmen vuotisen historian Sioux
to lapsista sukupolvi toisensa jälkeen indiaaniheimosta
sillä aikaa kun miehet ovat metsästä Monet indiaanityttäret ovat halli
neet tui käyneet sotaa 011 kehittänyt tuksen palveluksessa superdentteina
naisissa vastuunalaisuuden ja hallin opettajina sihteereinä jne indiaani
tokyvyn Jndiaaniniehet kysyvät vai- toimistoissa ja reserveillä Phila
moillansa neuvoa kaikissa asioissa" delphiassa on nykyään viisi indiaani
Neiti Halih joka 011 viettänyt monia lytärtä käymässä kurssin sairaanhoi
vuosia tämän heimon keskuudessa re- tajiksi indaanien sairaalaan
servillä myöntää neiti Riderin lau- s
sunnon oikeaksi Hän sanoi hymyil- Tsheremissi-nainen
Ien: "liuliaanilla joka luulee ole
vansa viisaampi kuin vaimonsa täy Tutustukaamme erään matkailijan
tyy olla koko paljon valkoisen rodun kuvauksen mukaan tsheremissinais
veita suonissaan Puhun aivan vaka- ten elämään Näin hän kertoo:
vastl: Viime vierailullani reservillä "Kuulin eräässä juhlassa tshere
lal vaimoanne' nan vastasi vai
koinen mies selitti että se oli jäte
ajoilta jolloin miehellä täytyi aina
olla oikea käsi vapaana suojelemaan
vaimoaan päällehyökkäyksiltä Indi
aani nyökäytti päätänsä Ja sitten
hän selitti että heidän tapansa kul
kea vaimon edellä tarkoitti aivan sa
maa "Me kävelemme edellä raiva
ten tietä viitakoissa ja myöskin suo
jalaksemme vaimot ja lapset villipe
doilta ja meillä siis täytyi olla mo
lommat kädet vapaana Turvallisuu
den vuoksi siis naiset kantoivat'
kuorman ja lapset tulivat kaikista
jälimpänä polettua tietä ja turvattu
na tuntemattomilta vaaroilta
Indiaanityttären asema on kummin
kin huomattavasti erilainen kuin hä
nen äitinsä asema selitti neiti Rider
Hänen valtansa tulee hänelle vasta
mtssinalsen laulaivan erästä laulua
tanssien samalla aikaa Nämä sä
keet vieläkin kaikuvat korvissani:
"Olen Sernur kylän tsheremissin
tytär ja Konganur kylän miehen vai
mo" Tähän lauluun niin" lyhyt kuin se
onkin sisältyy koko hänen elämänsä
eikä monen muunkaan tsheremissi
naisen elämä sen kummempaa ole
Lapsuuden koti vanhempien ja mie
hen koti — siinä ne kaksi pistettä joi
den ympärillä liikkuvat tsheremissi
naisen muistot ja mielikuvat ilot ja
surut Suuri maailma 011 hänelle tun
tematon Hän ei ole milloinkaan mis
sään kauempana kulkenut eikä hänen
tietopiiriään ole laajentanut kirjaili
suus ei edes vähäpätöinen mitä hä
nen kielellään on olemassa Ainoas
taan huhujen kautta 011 hänellä aa
vistus seuduista missä elämä on eri
laista kuin hänen kotipaikallaan
Jo lähin kaupunki on jäänyt hänel
tä näkemättä Ei ole ollut mitään syy
tä sinne lähteä Kaiken sen ylelli
syystavarankin mitä hän tarvitsee
voi hän hyvin hankkia itselleen naa
purikylän toripäiviltä tai kulkukaup
piaalta kyläkadulla Kaupungissa hän
olisi outo ja arka Vieraat ihmiset
töllistelisivät häntä kuin mitäkin met
säläistä jo hänen pukunsakiu herät
tää huomiota Eikä hän kaipaa kau
pungin tuotteita Itse hän kehrää ja
värjää langat kutoo kankaat ja om
pelee niistä pukuja perheelleen ja it-'1
selleen
Kesänaikana on tsheremissinaisen
ainoana vaatetuksena housut ja val
koinen hamemainen paita jonka rin
nus on taitehikkaasti koruompelulla
kirjailtu
Varsinkin juhlapidoissa ovat hihat
kin ynnä lieve neulomuksilla koris
tetut Vyötäysillä on erivärisistä lan
goista punottu vyö jonka päät päät
tyvät helmiin ja hopeahelistimiin
Rinnassa on suuri hopeainen solki
Samoin kuin votjakeilla ja muilla
ympärillä asuvilla kansoilla on tshe
remissinaisillakin tapana naimisiin
mentyään kantaa päässään aina sekä
sisällä että ulkona eräänlaista päähi
nettä jonka muoto ja asento eri seu
duilla jonkun verran vaihtelee Se
kin on usein taitehikkaasti ommeltu
Jaloissaan on tsheremisseillä niin hy
vin miehillä kuin naisilla hattarat ja
niinivirsut Toisin paikoin 011 nai
silla lisäksi tapana kiertää mustasta
verasta valmistettu vyö säärien ym
päri Senyuoksi näyttävät heidän
jalkansa paksuilta ja kömpelöiltä A
vopäin ja paljain jaloin ei naidun nai
sen heidän mielestään sovi milloin
kaan näyttäytyä
Päällyspukuna on kesällä pitkä
palttinatakki talvella verkakauhtana
Juhlissa erittäinkin häissä käyte
tään erikoisia pitopukuja Urzhumin
piirissä 011 häävaimiolla yllään vih
reä verkatakki päässä punaverkainen
ketunnahalla päärmitty lakki Muita
muhkeampi 011 morsiamen puku var
sinkin hänen rintapieliinsä on koottu
kaikki mahdollinen komeus Siinä
välkkyy helmiä näkinkenkiä y m
Kuten sanottu valmistaa tshere
missinainen niin 'hyvin arki kuin juh
lapukunsa Ompelu onkin hänen eri
koiskykynsä Jo pienenä tyttönä hän
saa oppia käyttämään neulaa ja nei
doksi tultuaan pitää hän häpeällä
viettää häitään toisen ompelemassa
paidassa Paitsi vaatteita valmistaa
tsheremissitär monenlaisia sieviä kä
sitöitä joita vuosien kuluessa karttuu
aitantäysi Hänellä on arkussaan
ompelukuoseja jo isoäiti- vainajan a
joilta Niitä hän katselee ja ihailee
sillä ne todistavat hänen mielestään
tsheremissiäitien kätevyyttä ja kehit
tynyttä makua
Perheen emäntänä on tsheremissi
nainen uuttera ja kunnollinen Jo
varhain aamulla ennenkuin muut nou
sevat lavitsaltaan hän käy purolta
vettä noutamassa ja illalla kun muut
ovat levolla laskeutuneet hän käy pl
halla portit sulkemassa Omien toi
miensa ohella hän kiireimpänä aika
na avustaa miestään ulkotöissä Hän
perkaa peltoa niittää heinää korjaa
viljaa ja pui riihtä Kaikkialla hän
raataa miehfnsä rinnalla eikä tahdo
olla miestään huonompi Tsheremis
sinaisen uutteruus saattaa muukalai
sessa herättää käsityksen että hän
on orja miehensä kodissa Mutta it
se hän ei sellaiseksi itseään tunne
Koti on hänelle koko hänen elämänsä
eikä hänen mielestään ole lainkaan
alentavaa sen edestä ahertaa
Naisen arvon alemmuutta miehen
rinnalla näyttää lisäksi todistavan
tsheremissien kosinta ja häämenot
Morsiamen tuontia sulhasen kotiin
sanotaan "neidon ryöstämiseksi" mi
kä nimitys samoinkuin monet siihen
liittyvät tavat saattavat osoittaa että
tsheremissit entisinä aikoina ovat
hankkineet vaimon itselleen ryöstä
mällä Tätä nykyä on kuitenkin ylei
sin tapa että sulhanen maksaa mor
siamestaan tämän vanhemmille lun
naat Aviohinnan suuruus vaihtelee
eri seuduilla paikkakunnan varallisuu
den ja ostettavan neidon sukuperän
pulskeuden mukaan
Ryöstö jo osto avioliitosta huoli
matta ei naidun naisen asema ole eil
ti niin huono kuin sen saattaisi olet
taa Ensinnäkin on huomattava et
tei sitä mikä yleensä on tullut ta
vaksi kukaan ymmärrä paheksua
Toiseksi avioliittoon meno riippuu
aina jollakin tavalla tytöstä itsestään
tai ainakin hänen vanhemmistaan Ei
kuka hyvänsä mene ryöstämään ta
hi ostamaan kenen hyvänsä tytärtä
Mutta olivatpa menot mitkä tahan
sa niin häiden jälkeen on neito vai
ma ja sellaisenaan kodin valtijatar
Ja vaikka ei hänen valtakuntansa
ole suuri se ulottuu vain tuvasta ko
taan ja aitasta navettaan on se kui
tenkin hänen valtakuntansa jossa hän
on Itsevaltias Tosin mies jos hän
tahtoo voi hyljätä vaimonsa ilman
että hän voi vedota siitä mihinkään
oikeuteen mutta siitä huolimatta ovat
avioerot perin harvinaisia Perhesi
teiden särkyessä — sanoo tsheremis
si — "kodin sielu" lähtee Se tapah
tuu myös silloin kuin aviopuolisot o
vat riitaisia ja kun vaimo lyö laimin
perheensä hoidon ja pitää tupansa e
päkunnossa ja likaisena Kun kodin
"sielu" on lähtenyt 011 koti "kuollut"
eikä se enää milloinkaan voi olla iloi
nen
Miten läheinen yhteys tsheremis
sien käsityksen mukaan vallitsee mie
hen ja naisen välillä ilmee kertomuk
sesta jonka "kuulin Birskin piirissä
Kerran oli pahanilkinen mies lyönyt
vaimoaan mutta omituista kyllä seu
raavana päivänä oli hänen vaimonsa
aivan terve mutta mies ontui ja hä
nen olkapäänsä olivat puuduksissa
Senvuoksi sanookin tsheremissien sa
nanlasku: "jos vaimoas lyöt ei isku
satu häneen vaan itseesi"
Yleensä kohtelee tsheremissi hyvin
vaimoaan Hän menettelee paljon
paremmin kuin tatari jonka vaimot
usein ovat palvelijan asemassa Vä
häpätöisissäkin asioissa kyselee tshe
remissi vaimonsa mieltä ja monessa
paikassa on kokonaan vainio valtiaa
na
Huolimatta siitä että tatarilais
muhamettilainen maailma on jo van
ii
"A
8
ii
il
ii
f
15
h]