Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Aug. 13, 1918)
No 33 Tiistaina Elokuun 13 p:nä SIVU SEITSEMÄN Korven Vappu Kertomus lapsille Kirj Raju Vappu oli erään pienen tytön nimi joka asui kaukana Kuusa mon salomailla Vaikka hän oli jo kuudennella ikävuodella ei hän ollut nähnyt vielä muita kuin omaisensa ja jonkun kau kana asuvista naapureista Pikku Vapun koto oli kurja pahanpäiväinen tölli jonka yh dessä nurkassa oli uuni Siellä uunin' päällä Vappu asui pienten siskojensa ja veljiensä kanssa Siellähän sitä olikin lämmin ' kun ei ollut muuta ruumiin ver hoa kuin hurstipaita Talvisinkin juoksivat lapset a vojaloin ulkona sillä jalkineita ei ollut minkäänlaisia Muuta omaisuutta ei Vapun kotona ollut kuin pahanpäiväi nen hevosluuska Lehmä oli ol lut vaan se oli kuollut nälkään Vaikka ei heillä muuta omaisuut ta ohutkaan kuin hevonen niin sekin oli liikaa herrain mielestä Kerran tuli isä kotiin ja kertoi äidille' että herrat tulevat nou tamaan meidän hevosen 'Silloin pääsi äidiltä itku ja uuninpäältä kuului Vapun ääni : "letut Her ra Jumalako vie meidän hevo ten !" "Olkaa vaiti siellä Ei se ole kuin herra vallesmanni Ja muis takaa olla siellä hiljaa kun her roja tulee Sinä Vappu muista se" "Tiijäkkö tinä Vappu mikä te valletmanni on?" kysyi yksi lapsista "En!" oli Vapun äkäinen vas taus V "Huomenna on se päivä jol loin herroja tulee" ajatteli Vap pu mutta ei uskaltanut tehdä minkäänlaisia kysymyksiä Kun huomispäivä 'tuli ja herrat astuivat sisään töllin ovesta ja alkoivat puhumaan niin Vappu kin kurkisti uuninpäältä sanoen : "aivanhan ne on niin kuin ihmi siä!" Silloin äiti sieppasi nurkasta uuninkohennuskepin ja alkoi sil lä soroa uunin päälle sanoen : "ettekö ole hiljaa siellä !" Vaan vallesmanni meni likem mäksi uunia ja kysyi: "Mitä siellä on ?" Vappu taas kurkisti ja sanoi: "Aivanhan te olette ihmisen nä köisiä" "Kuinkas sitten muuten Tu leppas tänne alas" sanoi valles manni Vappu tuli ja selitti että isä ja äiti sanoivat että te olette her roja mutta aivanhan te olette niinkuin ihmisiä Vallesmannia kovasti huvitti Vapun vilkas luonto ja hän sa noi Vapun vanhemmille tahto vansa viedä Vapun tätinsä luok se joka oli rikkaan talon emän tä kylällä Se tuntui vanhemmista vasten mieliseltä kun he eivät itsekään olleet ilenneet mennä sinne kun tiesivät ettei hän suvaitse' niin kurjia sukulaisia eikä ole vaat teitakaan niitä panna Vapun päälle vaan eivät viitsineet kiel tääkääti kun vallesmanni pyysi Matkamiestä ruvettiin puke maan Ensin puettiin ylle uusi hurstipaita joka oli Vapun ihan oma sitte äidin hame käärittiin kainaloiden alle moneen kertaan äidin röijy sitte sidottiin nuoral la kiinni mutta hihat roikkuivat lattiaan asti "Xiitäkin pitäisi kääriä vaan jos antaisi olla ettei palelisi käsiä kun ei ole vanttui ta" tuumi äiti "Mutta entäs nyt mistä saadaan kengät ja su kat? Sukkia ei ole kenelläkään kengät äidillä on hyvin huonot eikä isälläkään paremmat ja kummatkin tarvitseisimme omam me kun ei ole toisia?" "Minulla on kahdet kengät ja sukat minä annan toiset ja mi nulla on hyvät rekivaatteet niin kyllä hän pärjää" sanoi valles manni innoissaan Ei hän välit tänyt enää koko hevosluuskasta i hän tahtoi vaan ' Vapun sillä Vappu huvitti häntä Oli kiljuva pakkanen Vapun koti oli peninkulmaa pitkän poh jattoman suon takana Vaikka olikin pakkanen niin Vapun ru patus kuului peitteiden sisältä kuin olisi hän ollut kuuman uu nin päällä Vihdoin oltiin perillä Aika oli pian kulunut vallesmannilta ja Vapulta vaan vouti istua jur motti tyytymättömänä ajatellen : "kaikenlaisten kakaroita se viit sii kulettaa mukanaan ja mitä hän siellä Isontalon emäntä sa noo" Vallesmanni nosti pikku Va pun ylös lämpimistä peitteistä ja kantoi hänet taloon "Hyvää päivää emäntä ! Tässä tuon sisarenne tyttären vieraak si ja huviksi teille Tiedän hä nen huvittavan teitä Hyvästi nyf pikku Vappu !" "Hyvästi! Mutta vallesman ni teidän kenkänne ja sukkan ne—?" _ - "Tule sitten joskus tuomaan ne minulle" sanoi vallesmanni kiirehtien pois nähtyään emän nän hätäilemisen "Eihän herra vallesmanni ot tanutkaan sitä hevosta" virkkoi vouti kun lähdettiin ajamaan "Hm ! Parempihan se heidän sinne on kuopata kuin meidän tähän sukulaisten maalle sillä emme ainakaan etemmäksi sitä olisi voineet raahata" "Ettäkö todella olet sisareni lapsi?" virkkoi emäntä hölmisty neenä "En minä tiedä yaan valles mannihan tuon sanoi" "No tule huoneeseen !" Vappu ei enempää odotellut vaan pistäytti itsensä ovesta si sälle ja pudisti pois päältään kaikki lainatavarat sillä olihan hänellä itsellään aivan ihka uusi hurstipaita jota oli kauan ihail lut vaan vanha täytyi ensin pi tää ennenkuin uuden sai "Mita sinä hyvä lapsi nyt olet tehnyt kun olet riisunut itsesi paitasille? Eihän sitä tavata noin olla muulloin kuin nukkuis sa !" "Näin minä ainakin olen aina ollut" "Eikö sinulla sitten muita vaatteita ja kenkiä ole ollut kaan ?" uteli täti "'Ei ikinä!" oli Vapun iloinen vastaus Tädille tuli kova kiire laitta maan Vappua vaatteisiin Mut ta ensin hänen piti viedä Vappu syrjään jos sattuisi joku tule maan "Ole nyt hyvä lapsi täällä ja katsele noita kuvia ja tuossa on pari korppua" Vappu rukka ei ollut korppuja koskaan nähnyt eikä hän ym märtänyt niitä syödä kun ei tä tinsä huomauttanut Hän niitä vähän aikaa hankasi vastakkain kun ne niin sievästi kahisivat sitten hän huomasi savea jota oli käytettyä uunia korjatessa Vappu levitti savea korppujen väliin ja jauhoi innoissaan tuu mien : " jospa sisko ja veikko olisivat täällä!" TeA toi vaatteita Vapulle "Mitä sinä Vappu rukka olet tehnyt kun olet sotkenut korp pusi? Miksi sinä et syönvt nii tä?" Kun Vappu kuuli että ne oli vat syötäviä niin hän molemmin käsin tukki ne suuhunsa ja hy vältä ne maistuivatkin sillä oli han hänellä nälkä Täti ei joutanut Vapun hom mia seuraamaan hänellä oli kii re saada Vappu vaatteisiin "Tu leppas nyt tänne!" "Mitä otatteko te tämän uu den paitani pois?" kysyi Vappu nyrpeissään - "Ei täällä lapset tuollaisia pi dä koita kuinka tämä paita on pehmeä" "No nyt olet toki vaatteissa Lähdeppäs nyt syömään taitaa olla nälkäkin jo Kas niin is tuppas tuohon syömään täti me nee vähän askareilleen" "Ethän sinä ole maitoon kos kenutkaan ! Etkö sinä pidä mai dosta ? "Kyllä minä pidän" oli Va pun raikas vastaus vaan en us kaltanut nostaa sitä astiaa kun se näkyy läpi joka paikasta Vaikka meillä on niin paksu törp pö niin sekin vuotaa" "Se -on puusta se ravistun mutta tämä on lasista ja lasi on sellaista ettei se ravistu" "Kylä on kummaa! Jospa sis ko ja veikkokin tuon näkisivät kun ei vuoda vaikka joka paikas ta näkyy läpi" ihmetteli Vappu "Tuleppas Vappu katselemaan tänne toisiinkin huoneisiin" "Onko täällä pappi käynyt vie raana kun voikin on noin sie västi laitettu?" "Ei hyvä lapsi se ole voita se ori kynttilä Minäpäs noudan tulitikun ja näytän sinulle kuin ka se palaa" "Täti täti tule pian ! Tänne tuli toinenkin tyttö!" "Missä se on !" "Tuolla se seisoo" Täti sanoi nauraen : "Sehän olet sinä se on peili ja sieltä näkyy sinun kuvasi Tuleppas likemmäksi katselemaan itseäsi" Kyllä se ei tahtonut mahtua Vapun päähän että se toinen tyttö oli hän vaan viimein sen täytyi uskoa kun oli kaikki ko keet tehnyt Viikkoja oli kulunut täytyi jo kuukausina laskea sitä aikaa minkä Vappu oli tätinsä luona viettänyt Hän oli käynyt jo vallesmannille saappaatkin vie mässä Se oli ollut hupainen matka se saapasmatkay jonka muistoksi vallesmannin rouva oli antanut Vapulle kaikenlaisia lah joja Paljon olikin Vapulla kää röjä isompia ja pienempiä Nii tä kääröjä tehdessään Vappu ai na iloisesti sanoi : jospa sisko ja veikkokin olisivat täällä Mutta jo viimein tuli ihastuksesta hip pu Koti-ikävä alkoi Vappua vaivaamaan Kerran eräänä aa muna hän tädilleen itkien kertoi uniaan kodista joita ennen oli nauraen kertoillut "Mutta Vappu rakas et sinä nyt voi päästä kotiin sillä se ne va on sula jonka takana kotisi on" "Voi voi! Kuinka kauan sii hen sitten on kun pääsen kotia?" "Ei siihen kauan ole" lohdut teli tätinsä ajatellen : ei se val lesmanni väärässä ollutkaan kun sanoi tuovansa huvin Tuntuu oikein ikävältä kun Vappu alkaa ikävöimään Olisinhan minä hä net pitänyt enemmänkin aikaa Vihdoin valkeni se päivä että Vappu pääsi jälleen kotiin Pal jon oli Vapulla kertomista ret kestään ja paljon oli tuliaisiakin kotoväelle kuin myöskin itsel leen Täti oli hänelle erinomai sen hyvä ollut ja oli vastakin käskenyt käydä Mutta sitä Vap pu suri kun täti ei ollut heitä muita käskenyt sillä Vappu olisi halunnut että sisko ja veikko kin olisivat saaneet käydä tädin luona Aika oli kulunut Vappu oli jo toisenkin kerran käynyt täti lässä mutta paljon tietoisempana oli hän sieltä palannut kuin ensi kerralla lian tiesi jo herrat herroista erottaa Hän selitti siskolle ja veikolle että: Herra Jumala asuu taivaas sa ja hertat asuvat kauniissa ko deissa ja vallesmanni on myös herra ja kauniin kodin asukas Näitä kertoillessa ja muistelles saan siskolle ja veikolle Vapun halu päästä enempi mailmaa nä kemään kasvoi Vappu oli jo kaksitoista vuoti as Hän oli taaskin vieraisilla tätinsä luona kun taloon tuli vanha kaupustelija laukkuryssä Vappu uteli kaikenkiisia asioita kaupustelijalta Hän ihmetteli että mailnia on niin laaja että sitä ulottui niin kauas kuin Pie tariin josta ryssä kertoi "Kuulehan vanha setä! Vie minut mukanasi Pietariin" sa noi Vappu ryssälle "Ah kuinka mie sinut sinne veisin? Itkisihän sun äitis ko vin" - "Ei äiti itkisi Kotona ei ole leipää minulle ja minun täytyy täällä pian mennä vakituiseksi piiaksi Samahan se on missä minä leipäni tienaan" Kun ryssä seuraavana päivänä lähti ajamaan Pietaria kohden laittoi Vappu itsensä ryssän re keen salaa ryssältä ja kaikilta muiltakin Vasta iltapäivällä {Jatttf-a kuudennella sivullal NORVVOOD MASS Tervehdän taas pitkästä ajasta Toverittaren pieniä ja suuria lu kijoita Täällä oli 21 p kesäkuuta i hanneliiton ja sunnuntaikoulun kenttäjuhlat Siellä suoritettiin ohjelmana: runoja lauluja pu heita ja (kertomuksia Se oli en simäinen kenttäjuhla jonka vie timme osuuskauppa "Turvan" farmilla jossa osastomme kenttä juhla nykyään on Norwoodin ihanneliitto menee vierailemaan Quincy'yn 24 p c lok Ouincyn ihanneliitto on saa nut meille haalin sanottua päi vää varten ja niin olemme al kaneet 'harjottelemaan hyviä oh jelmanumeroita Ohjelmaksi o lemme jo järjestäneet kaksi näy töskappaletta puhe laulua ru noja kertomuksia ja kuvaelma sekä lopuksi tanssia Quincyn soittokunnan säestyksellä Tämä on ensimäinen kerta kuin pää semme esiintymään 'vieraan paik kakunnan naalilla Toivomme ei tä Quincyn yleisö saapuu run saslukuisena kuulemaan ja kat somaan meitä Nyt lopuksi toivotan hauskaa kesää 'kaikille ihannelitto-tovc-reille Kun taas alamme toimin tamme kesäloman jälkeen niin toimikaamme innokkaasti Sotai sesta ajasta huolimatta on mei dän joka tapauksessa kehitettä vä itseämme sillä itsetietoisina vasta voimme taistella kapitalis tiluokkaa vastaan Toveruudella - Naima Aitonen
