No 33
Tiistaina Elokuun 13 p:nä
SIVU SEITSEMÄN
Korven Vappu
Kertomus lapsille Kirj Raju
Vappu oli erään pienen tytön
nimi joka asui kaukana Kuusa
mon salomailla Vaikka hän oli
jo kuudennella ikävuodella ei
hän ollut nähnyt vielä muita
kuin omaisensa ja jonkun kau
kana asuvista naapureista
Pikku Vapun koto oli kurja
pahanpäiväinen tölli jonka yh
dessä nurkassa oli uuni Siellä
uunin' päällä Vappu asui pienten
siskojensa ja veljiensä kanssa
Siellähän sitä olikin lämmin
' kun ei ollut muuta ruumiin ver
hoa kuin hurstipaita
Talvisinkin juoksivat lapset a
vojaloin ulkona sillä jalkineita
ei ollut minkäänlaisia
Muuta omaisuutta ei Vapun
kotona ollut kuin pahanpäiväi
nen hevosluuska Lehmä oli ol
lut vaan se oli kuollut nälkään
Vaikka ei heillä muuta omaisuut
ta ohutkaan kuin hevonen niin
sekin oli liikaa herrain mielestä
Kerran tuli isä kotiin ja kertoi
äidille' että herrat tulevat nou
tamaan meidän hevosen 'Silloin
pääsi äidiltä itku ja uuninpäältä
kuului Vapun ääni : "letut Her
ra Jumalako vie meidän hevo
ten !"
"Olkaa vaiti siellä Ei se ole
kuin herra vallesmanni Ja muis
takaa olla siellä hiljaa kun her
roja tulee Sinä Vappu muista
se"
"Tiijäkkö tinä Vappu mikä
te valletmanni on?" kysyi yksi
lapsista
"En!" oli Vapun äkäinen vas
taus V
"Huomenna on se päivä jol
loin herroja tulee" ajatteli Vap
pu mutta ei uskaltanut tehdä
minkäänlaisia kysymyksiä
Kun huomispäivä 'tuli ja herrat
astuivat sisään töllin ovesta ja
alkoivat puhumaan niin Vappu
kin kurkisti uuninpäältä sanoen :
"aivanhan ne on niin kuin ihmi
siä!" Silloin äiti sieppasi nurkasta
uuninkohennuskepin ja alkoi sil
lä soroa uunin päälle sanoen :
"ettekö ole hiljaa siellä !"
Vaan vallesmanni meni likem
mäksi uunia ja kysyi: "Mitä
siellä on ?"
Vappu taas kurkisti ja sanoi:
"Aivanhan te olette ihmisen nä
köisiä" "Kuinkas sitten muuten Tu
leppas tänne alas" sanoi valles
manni Vappu tuli ja selitti että isä
ja äiti sanoivat että te olette her
roja mutta aivanhan te olette
niinkuin ihmisiä
Vallesmannia kovasti huvitti
Vapun vilkas luonto ja hän sa
noi Vapun vanhemmille tahto
vansa viedä Vapun tätinsä luok
se joka oli rikkaan talon emän
tä kylällä
Se tuntui vanhemmista vasten
mieliseltä kun he eivät itsekään
olleet ilenneet mennä sinne kun
tiesivät ettei hän suvaitse' niin
kurjia sukulaisia eikä ole vaat
teitakaan niitä panna Vapun
päälle vaan eivät viitsineet kiel
tääkääti kun vallesmanni pyysi
Matkamiestä ruvettiin puke
maan Ensin puettiin ylle uusi
hurstipaita joka oli Vapun ihan
oma sitte äidin hame käärittiin
kainaloiden alle moneen kertaan
äidin röijy sitte sidottiin nuoral
la kiinni mutta hihat roikkuivat
lattiaan asti "Xiitäkin pitäisi
kääriä vaan jos antaisi olla ettei
palelisi käsiä kun ei ole vanttui
ta" tuumi äiti "Mutta entäs
nyt mistä saadaan kengät ja su
kat? Sukkia ei ole kenelläkään
kengät äidillä on hyvin huonot
eikä isälläkään paremmat ja
kummatkin tarvitseisimme omam
me kun ei ole toisia?"
"Minulla on kahdet kengät ja
sukat minä annan toiset ja mi
nulla on hyvät rekivaatteet niin
kyllä hän pärjää" sanoi valles
manni innoissaan Ei hän välit
tänyt enää koko hevosluuskasta i
hän tahtoi vaan ' Vapun sillä
Vappu huvitti häntä
Oli kiljuva pakkanen Vapun
koti oli peninkulmaa pitkän poh
jattoman suon takana Vaikka
olikin pakkanen niin Vapun ru
patus kuului peitteiden sisältä
kuin olisi hän ollut kuuman uu
nin päällä
Vihdoin oltiin perillä Aika
oli pian kulunut vallesmannilta
ja Vapulta vaan vouti istua jur
motti tyytymättömänä ajatellen :
"kaikenlaisten kakaroita se viit
sii kulettaa mukanaan ja mitä
hän siellä Isontalon emäntä sa
noo" Vallesmanni nosti pikku Va
pun ylös lämpimistä peitteistä
ja kantoi hänet taloon
"Hyvää päivää emäntä ! Tässä
tuon sisarenne tyttären vieraak
si ja huviksi teille Tiedän hä
nen huvittavan teitä Hyvästi
nyf pikku Vappu !"
"Hyvästi! Mutta vallesman
ni teidän kenkänne ja sukkan
ne—?" _ -
"Tule sitten joskus tuomaan
ne minulle" sanoi vallesmanni
kiirehtien pois nähtyään emän
nän hätäilemisen
"Eihän herra vallesmanni ot
tanutkaan sitä hevosta" virkkoi
vouti kun lähdettiin ajamaan
"Hm ! Parempihan se heidän
sinne on kuopata kuin meidän
tähän sukulaisten maalle sillä
emme ainakaan etemmäksi sitä
olisi voineet raahata"
"Ettäkö todella olet sisareni
lapsi?" virkkoi emäntä hölmisty
neenä "En minä tiedä yaan valles
mannihan tuon sanoi"
"No tule huoneeseen !"
Vappu ei enempää odotellut
vaan pistäytti itsensä ovesta si
sälle ja pudisti pois päältään
kaikki lainatavarat sillä olihan
hänellä itsellään aivan ihka uusi
hurstipaita jota oli kauan ihail
lut vaan vanha täytyi ensin pi
tää ennenkuin uuden sai
"Mita sinä hyvä lapsi nyt olet
tehnyt kun olet riisunut itsesi
paitasille? Eihän sitä tavata
noin olla muulloin kuin nukkuis
sa !"
"Näin minä ainakin olen aina
ollut"
"Eikö sinulla sitten muita
vaatteita ja kenkiä ole ollut
kaan ?" uteli täti
"'Ei ikinä!" oli Vapun iloinen
vastaus
Tädille tuli kova kiire laitta
maan Vappua vaatteisiin Mut
ta ensin hänen piti viedä Vappu
syrjään jos sattuisi joku tule
maan "Ole nyt hyvä lapsi täällä ja
katsele noita kuvia ja tuossa on
pari korppua"
Vappu rukka ei ollut korppuja
koskaan nähnyt eikä hän ym
märtänyt niitä syödä kun ei tä
tinsä huomauttanut Hän niitä
vähän aikaa hankasi vastakkain
kun ne niin sievästi kahisivat
sitten hän huomasi savea jota
oli käytettyä uunia korjatessa
Vappu levitti savea korppujen
väliin ja jauhoi innoissaan tuu
mien : " jospa sisko ja veikko
olisivat täällä!"
TeA toi vaatteita Vapulle
"Mitä sinä Vappu rukka olet
tehnyt kun olet sotkenut korp
pusi? Miksi sinä et syönvt nii
tä?" Kun Vappu kuuli että ne oli
vat syötäviä niin hän molemmin
käsin tukki ne suuhunsa ja hy
vältä ne maistuivatkin sillä oli
han hänellä nälkä
Täti ei joutanut Vapun hom
mia seuraamaan hänellä oli kii
re saada Vappu vaatteisiin "Tu
leppas nyt tänne!"
"Mitä otatteko te tämän uu
den paitani pois?" kysyi Vappu
nyrpeissään -
"Ei täällä lapset tuollaisia pi
dä koita kuinka tämä paita on
pehmeä"
"No nyt olet toki vaatteissa
Lähdeppäs nyt syömään taitaa
olla nälkäkin jo Kas niin is
tuppas tuohon syömään täti me
nee vähän askareilleen"
"Ethän sinä ole maitoon kos
kenutkaan ! Etkö sinä pidä mai
dosta ?
"Kyllä minä pidän" oli Va
pun raikas vastaus vaan en us
kaltanut nostaa sitä astiaa kun
se näkyy läpi joka paikasta
Vaikka meillä on niin paksu törp
pö niin sekin vuotaa"
"Se -on puusta se ravistun
mutta tämä on lasista ja lasi on
sellaista ettei se ravistu"
"Kylä on kummaa! Jospa sis
ko ja veikkokin tuon näkisivät
kun ei vuoda vaikka joka paikas
ta näkyy läpi" ihmetteli Vappu
"Tuleppas Vappu katselemaan
tänne toisiinkin huoneisiin"
"Onko täällä pappi käynyt vie
raana kun voikin on noin sie
västi laitettu?"
"Ei hyvä lapsi se ole voita
se ori kynttilä Minäpäs noudan
tulitikun ja näytän sinulle kuin
ka se palaa"
"Täti täti tule pian ! Tänne
tuli toinenkin tyttö!"
"Missä se on !"
"Tuolla se seisoo"
Täti sanoi nauraen : "Sehän
olet sinä se on peili ja sieltä
näkyy sinun kuvasi Tuleppas
likemmäksi katselemaan itseäsi"
Kyllä se ei tahtonut mahtua
Vapun päähän että se toinen
tyttö oli hän vaan viimein sen
täytyi uskoa kun oli kaikki ko
keet tehnyt
Viikkoja oli kulunut täytyi jo
kuukausina laskea sitä aikaa
minkä Vappu oli tätinsä luona
viettänyt Hän oli käynyt jo
vallesmannille saappaatkin vie
mässä Se oli ollut hupainen
matka se saapasmatkay jonka
muistoksi vallesmannin rouva oli
antanut Vapulle kaikenlaisia lah
joja Paljon olikin Vapulla kää
röjä isompia ja pienempiä Nii
tä kääröjä tehdessään Vappu ai
na iloisesti sanoi : jospa sisko ja
veikkokin olisivat täällä Mutta
jo viimein tuli ihastuksesta hip
pu Koti-ikävä alkoi Vappua
vaivaamaan Kerran eräänä aa
muna hän tädilleen itkien kertoi
uniaan kodista joita ennen oli
nauraen kertoillut
"Mutta Vappu rakas et sinä
nyt voi päästä kotiin sillä se ne
va on sula jonka takana kotisi
on"
"Voi voi! Kuinka kauan sii
hen sitten on kun pääsen kotia?"
"Ei siihen kauan ole" lohdut
teli tätinsä ajatellen : ei se val
lesmanni väärässä ollutkaan kun
sanoi tuovansa huvin Tuntuu
oikein ikävältä kun Vappu alkaa
ikävöimään Olisinhan minä hä
net pitänyt enemmänkin aikaa
Vihdoin valkeni se päivä että
Vappu pääsi jälleen kotiin Pal
jon oli Vapulla kertomista ret
kestään ja paljon oli tuliaisiakin
kotoväelle kuin myöskin itsel
leen Täti oli hänelle erinomai
sen hyvä ollut ja oli vastakin
käskenyt käydä Mutta sitä Vap
pu suri kun täti ei ollut heitä
muita käskenyt sillä Vappu olisi
halunnut että sisko ja veikko
kin olisivat saaneet käydä tädin
luona
Aika oli kulunut Vappu oli
jo toisenkin kerran käynyt täti
lässä mutta paljon tietoisempana
oli hän sieltä palannut kuin ensi
kerralla lian tiesi jo herrat
herroista erottaa
Hän selitti siskolle ja veikolle
että: Herra Jumala asuu taivaas
sa ja hertat asuvat kauniissa ko
deissa ja vallesmanni on myös
herra ja kauniin kodin asukas
Näitä kertoillessa ja muistelles
saan siskolle ja veikolle Vapun
halu päästä enempi mailmaa nä
kemään kasvoi
Vappu oli jo kaksitoista vuoti
as Hän oli taaskin vieraisilla
tätinsä luona kun taloon tuli
vanha kaupustelija laukkuryssä
Vappu uteli kaikenkiisia asioita
kaupustelijalta Hän ihmetteli
että mailnia on niin laaja että
sitä ulottui niin kauas kuin Pie
tariin josta ryssä kertoi
"Kuulehan vanha setä! Vie
minut mukanasi Pietariin" sa
noi Vappu ryssälle
"Ah kuinka mie sinut sinne
veisin? Itkisihän sun äitis ko
vin" - "Ei äiti itkisi Kotona ei ole
leipää minulle ja minun täytyy
täällä pian mennä vakituiseksi
piiaksi Samahan se on missä
minä leipäni tienaan"
Kun ryssä seuraavana päivänä
lähti ajamaan Pietaria kohden
laittoi Vappu itsensä ryssän re
keen salaa ryssältä ja kaikilta
muiltakin Vasta iltapäivällä
{Jatttf-a kuudennella sivullal
NORVVOOD MASS
Tervehdän taas pitkästä ajasta
Toverittaren pieniä ja suuria lu
kijoita Täällä oli 21 p kesäkuuta i
hanneliiton ja sunnuntaikoulun
kenttäjuhlat Siellä suoritettiin
ohjelmana: runoja lauluja pu
heita ja (kertomuksia Se oli en
simäinen kenttäjuhla jonka vie
timme osuuskauppa "Turvan"
farmilla jossa osastomme kenttä
juhla nykyään on
Norwoodin ihanneliitto menee
vierailemaan Quincy'yn 24 p c
lok Ouincyn ihanneliitto on saa
nut meille haalin sanottua päi
vää varten ja niin olemme al
kaneet 'harjottelemaan hyviä oh
jelmanumeroita Ohjelmaksi o
lemme jo järjestäneet kaksi näy
töskappaletta puhe laulua ru
noja kertomuksia ja kuvaelma
sekä lopuksi tanssia Quincyn
soittokunnan säestyksellä Tämä
on ensimäinen kerta kuin pää
semme esiintymään 'vieraan paik
kakunnan naalilla Toivomme ei
tä Quincyn yleisö saapuu run
saslukuisena kuulemaan ja kat
somaan meitä
Nyt lopuksi toivotan hauskaa
kesää 'kaikille ihannelitto-tovc-reille
Kun taas alamme toimin
tamme kesäloman jälkeen niin
toimikaamme innokkaasti Sotai
sesta ajasta huolimatta on mei
dän joka tapauksessa kehitettä
vä itseämme sillä itsetietoisina
vasta voimme taistella kapitalis
tiluokkaa vastaan
Toveruudella - Naima Aitonen