Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Aug. 13, 1918)
SIVU KUUSI Tiistaina Elokuun 13 p:nä No 33 Pohjolan mummon kaipaus Muistelmia matkoiltani eräälle saarelle Mummo sai vuotuisen pienen eläk- Lieneekö mummo enää elossa en kiinni suureen jäämöhkäleeseen keen valtiolta Miehensä oli ollut tiedä — Siilien aikaan en osannut Myrskyn tauottua oli aamuyön valtion palveluksessa sukeltajana eli arvata miten monta äitiä kantaa pakkanen jäädyttänyt paksun "votalossina" joksi vanhus hänen samanlaista repivää kalvavaa kai- kerroksen hänen kasvoilleen i- mennyttä virkaansa nimitti saaden pausta ja turhaa toivoa povessaan nä -5 nK-n ii viml(ufp11äVaPPn tPh jo nuorena ollessaan reumatismin odotellessaan tietoja mailmalla nar- inoonilnsii tvnnsä nalkaksi Saarelle hailevista laDsistaan Kuinka moni tavansa Saaristolaisten on elämä tavallises- 0li laitettu pieni kirkkomaa Siellä yksinäinen unohdettu vanhus "saa yksinkertaisesti ipuetun nuo ti'joka päivä samanlaista joka päi- lepäsi mummon lapset ja mies ko- vaipua hautaan näkemättä enää lap- 'ren naisen ruumis löydetty kal va uudistuvat samat tehtävät samat ruton risti ollen niiden jokaisen siaan tai voimatta sanoa edes jää- liolta 'Rallaa 18 senttiä sidottuna huolet Hiljaista ja uinailevaa on muistomerkkinä Saaren raittiiseen hyväisiä heille? nenäliuan kulmaan Haudattiin elämä saarella silloin kun nuorempi ilmaan ei olisi luullut keuhkotaudin Tällaisia murheen murtamia äite- tuntemattomana" rotevampi väki on kalanpyynnissä tunkeutuvan mutta kolme lasta oli nykyään lukemattomia jotka Tällainen uutinen ilmestyi pa lat muissa tehtävissä poissa kotoa manen tauti riistänyt vanhukselta- dottelevat tietoja poJlstaan ' Eivät rin päivän perästä joihinkin päi- Lapset ja vanhukset jaavat si lo n ki„ yhtenäkään iltana he laskeudu le- välehtiin Ei sanaakaan hänen kotoBalle ja puolikasvuiset pojat ja Kerran oi n taas jaatä pitkin hiili- sydämistääu muodottomaksi jäätyneistä kas tytötkin saavat seurata vanhempiaan taen matkalla mummoa ervehtimaau a nousisi heidän voistaan ja verisistä kentfättö merelle Heistä kasvaakin ilimetel- Kevätaurinko paahtoi ia paivapais- „„„„„ „„i„„i„i0„ itp- ' tävän rohkeita ja uljaita merikarhu- teen sädevirrassa kirposi jäältä ti- '"-'""' - m isiä jaioiMtan juua u i u ja Saaren vanhuksilla on loppumat- mäntiltä hohtavasta hangesta sei- Puolesla- tornia juttuja saaren nuorukaisten lainen loisto ja sokaiseva valo että uskaliaista meriretkistä Meren kes- täytyi usein varjostaa silmiä näh- kellä kasvaneina he tuntevat meren däkseen edemmäksi Pari suurta kuin oman itsensä ja tietävät saaren laivaa oli talviteloilla rannassa odo jokaisen niemen ja sopen' telle kevään tuloa päästäkseen taaä huomasi rvssä että Vappu o KORVEN VAPPU (Jatkoa seitsemänneltä sivulta) epätoivoisen matkansa iperille kä vellyt ei mitään siitä että hä nellä kylmimpänä talven aikana oli yllään ainoastaan ohuet ja kuluneet pumptilivaatteet ja että hänen kvmmenen sentin arvoi- Aavan meren keskellä olevalla saa- purjehdusmatkoilleen Hiljaista ja lähfenvt mukaan Ja niin Vap- set sukkansa olivat moneeri ker- rella ei kasva kauniita lehtipuita juhlallista oli elämä saarella sunnun- u pä-äs pjetariin Rvssä toi- taan parsitut eikä siitä että hä- vaan mänty petäjä hongat ja kuu- tai-iltapäiyällä Jopa näkyi mummon - hänet piiaks erääseen ta- nen alusvaatteensa' olivat har fjet koristavat karua saarta Joka mökki Astuin sisaan Mummo is- 1 r„ „„„ i---(-„„ n 'ii- i „„i - puolelta huokuu raitis merituuli jo- tui lepotuolissaan niinkuin tavaili- loon- Ja ml 1 YaPP" J01 itSm- marm kellertävät silla yuokral a- ka puolelta puitten välistä saattaa sesti ja ei heti huomannut tuloani sä Pietarin katuja kävelemässä särmien takapihoiha ei-aunnko näliuä aavan meren sinipinnan Ala- Hiivin hiljaa hänen luokseen ja sitte outona ja kieltä taitamattomana yalkase vaatteita Ei muistutettu ti kuuluu rantoja vastaan vyöryvien vaata herätin hänet syvistä ajatuk- kuin myöskin rahattomana sillä karkeista käsistä joita hansik- aaltojen pauhu ja puitten humina sistaan ' kaikki omaisuutensa oli kätketty- kaat eivät peittäneet ja jotka yk- Saaren asujat elivät sillin kalas- "No herranen aika! Olitpa taas n sjjn punaisessa pienessä nyy- sin olivat tienneet 'kuinka suu- tuksella Raskasta1 ja huonosti pai- kauan poissa ja sitten tuolla tavalla tissa j0{a 0j ilann kädessään ' ret rikkaudet ne jo olivat ehti- kattua on heidän elämänsä Jo hy pelottelee vanhaa ihmistä" torut Kova]le ensill ot Vappu raukan neet toisille 1 uomaan Ei mai- vin varhain päivän koitteessa saapii- mummo leikillisesti ' siitähän sitä selviytvi AI- nittu myöskään sitä että ihänel- vat kalastajat veneineen rantaa "Mita mummo noin miettii ettei a?" Miuii-aii =cl ) J -K-it-M-U Qi„rf yölliseltä pyyirtireissultaan Tytöt ja edes kuullut kun tulin tupaan?" koipa aika jo luistaa aikalailla a ei ollut talvitakkia Suuret poiat kantavat sillit rantaan vaimo- "Olen saanut kirjeen" sanoi muni- vaikka vielä usein muistui mie- tummat siimansa jotka olivat la- väen silvottavaksi ja miehet laitte- mo hakien sen kirjahyllyltään "Lue leeu sisko ja veikko Ilmanen- simaiset eivät herättäneet kenen- vat verkot kuivumaan Ukot kor- sinäkin se mutta lue ääneen Kyl- koisen suuria suruja ja vastoin- 'kään ihailua eikä saahyaa osan- jaiievat verkkoja ja kutovat uusia läliän minä osaan sen melkein ulkoa käymisiä oli Vappu elänyt lähes ottoa — "Kahdeksantoista sent- EUmä saarella olisi kaunista ellei nutta en minä kyllästy kuulemaan kahdenkymmenen ikäiseksi en- tiä nenäliinassa" selitti enemmän Hielläkin painaisi raskaat leipähuo Bltä koskaan" Täytin vanhuksen i„iltnt p'Jmäi- kuin pitkät sanomalehti-artikke- let asukkaita pyynnön ja hän toisti useita sanoja -li - 1i "Halna tiikn eikä mitään _ - - nm rtcirnG V5crn nvy vr i r Tutustuin saanmatKoiuani erääseen jaiessäni sekä myonteli asian olevan --- _ 4„„t„„„i-„x" +1-: i-rsP+tr vanhukseen jota kutsuttiin "Pohjo- aivan "prikulleen" sillä tavalla ja Han oli sairas ja onneton ja ensi ' t-nnlilstell- nimisia ia o lan mummoksi" Kävin joskus hä- taas ihmetteli poikansa viisautta - kerran valtasi raskas suru Vapun mai-Sikiiuiusieiia omaisia ja u nen mökillään kesäisin Talvellakin Kirjeessä poika kertoi kokemuksiaan hilpeän mielen Mutta eivät mit- "nPal ' tein hiihtoretkiä sukulaisteni luo ja Amerikassa kuinka hän oli paljon kään surut saaneet sentään Va- 1 tmtcmat oman Hautaaminen samalla kävin tervehtimässä muin- yrittänyt toivonut ja taas pettynyt hilpeää luontoa vangituksi °n tVttu tehtava viranomaisille moakin elämässään 1 El suna tarvitse odotella kutsut Muininon mökki oli kauniilla pai- jjiin kirjotti "Olin ennen iloinen Tuossa vähän kolnienkymme- tuja vieraita saapuvaksi kukka kalla meren rantamalla Sen ympä- s[iadessani työtä ja katsoin työnanta- nen ikäisenä tapasin Vapun Oli- laitteineen Karkea yksinkertai rillä kasvoi harvakseen hongikkoa jaani kiitollisuudella Uskoin työn- lussa sulevana kuin elohopea nen kirstu on niin helppo heit joka vihelsi ja lauloi ihmeellisellä ta- antajani antavan työläisille työtä -Reipas hän oli ja sellainen vek- tää alas monien toisten kanssa valla myrskyn riehuessa mutta tyy- valn uyvästa tahdostaan ja suosios- kuH että naurut hän otti van- yhteen kuoppaan — Ja tehtävä' 'ml ~ " taan naita Koniaan v-i-UrPnt-m tn ta Ei- nti fSvtrrtv Yhteiskunta on 'htio- hlljaa ja juhlallisesti "katsoin työnantajaan iiiinKUiu ~ j k n j:isenestaan henkilöön joka tietaa kaikesta e- „ „: cr! „1SmS„ hen aikaan enaan han oh itsenäinenpä hyvä "Katsoin Usein Istui mummo siistinä ja ar- he vokKaana nioKKinsa pmaia oevassa iu u — mx„t uai lepotuolissaan Kauniina päivinä hän en ymmärtänyt etta työnantajan ja ciiiiiikuuiaca ja -i siinä nypläisl sukan kutimensa kaus- omistajien kohtalo ja hyvinvointi taitoinen Han puinti venäjän- sa huojuttaen itseään hiljaa edes- riippuu ainoastaan meistä työläisistä ruotsin- ja suomenkieltä yhtä hy- takaisin Elinaikaisesta aherruksesta En ymmärtänyt silloin ajatella omii- vm ja tulipa juttuun jo englan- oli mummon vartalo köyrtynyt ja la aivoillani jätin sen tehtävän työn- ninkielessäkin sillä hän kävi vuodet luoneet hänen hapsiinsa ho- teettäjille puolestani Myöhemmin koulua vanhan Candoliniu tvkö- peaa Kasvonsa olivat syvissä ry- se seikka selvisi minulle että ne yr ' „ Vnnnu kerran- pyissä mutta silmistään aina ku- jotka omistavat työpaikat eivätkä „ Q„ uAiiurr-ANiu m r c n uiin Ltui lempeän hellä katse Milloin tee itse niissä työtä saavat kai- m uh ko aan nauroi sanoe WTXvkl ioC vanhus muisteli lapsiaan toi muisto ken tehdä mieltänsä myöten ja elaa merikarhun karjuneen etta on äm ensimaisnä fe 1[olmantena sm heistä hänelle iloa joskin toisinaan ylellisyydessä Samalla ne tyonraa- se aika vanhaa sutta kirjalle o- nuntaina alkaen klo 2 ip — Osaston -syvää suruakin Ennen niin relp- taiat jotka uskaltavat panna elä- pettaa Vappu oli vastannut et- ompeluseuran kokoukset ovat joka toi- paasia joukosta jona ou mummon nmiia uuuui ta se pn pakko kun ranat on jo iriaii aumun mu c jpj nau- l r- i nrian t o pnan 1 1 ui t o irn a rt a a via L-nvnnaan nn irriiQ Meri suuri elämän antaja heitti ihmisille lainan takasin kelpaamattomana hylkytavarana Kylän heittiö H0QUIAM1N S S O ompeluseuran ko koukset pidetään osaston talolla Ahjolas sa joka torstai kello 2 jpp Osote: 3 15 — lOth St Hoquiam Wash ympärillä hyörinyt oli ainoastaan vät saa edes tarpeellisintakaan elä- maksettu kalcsi poikaa jäänyt eloon kin oli kaukana mummon lien merillä ja toinen mummon tietojen mukaan Kumpi- män mukavuutta lukuunottamatta "Vaarallista hotsaa on tuo kalastaminen kesällä kin" tuumi mummo "ja talvella iuota toi: virkistäviä lepohetkiä ja huvituksia Sitte tapasin Vapun tällä man- mullan s a ompelu Jj-- Amerikassa Harvassa poikkeuksessa omistajat tereella rest Supenorissa Vis S jpp Kaikki tervetulleita ymmärtävät vähän tai el ollenkaan Hän asui Duluthm puolella ja POrtlandin S S: Osaston ompeluseuran Töitä johtavat palkatut miten työtä tehdään tai johdetaan kyllä hänestä kerrottiin monta kokoukset pidetään osaston talolla joka ia terveydellekin tu- Tiua iMtovat ToiWnt -mlohot J i __!__ a:i: '?'nen torstai-ilta kello 8 — Osote: 719 naurettavaa kaskua Ajattelin Montana At 'Näitä kaikkia harkitessani tulin „ itsekseni että ei luulisi Va- i„=c = n = e o ymmärtämään miKsi työläisen osa n)1l1 cvntvnpon ia kasvaneen (Box 454) ompeluseura kokoontuu joki V 111 [11 LII Laillaan lllltVOi IJ Uiaiocu uoa i-rn + irnoon i n laa hylkeenpyyntiretket ovat taita- mmiM& on lliUl uiuldta ja että se Pun 3 "f?" Ja kuukauden ensimäiscnä ja kolmantena torstai- u- L-niit-ana 'i-Ömnccn T-Tqn osaston kokouksetkin ovat joka toinen un ta kana kaukana eiamaassa iian nuntaj keIIo 3 pp - _ KUUHUUUCIl cnsllIldlBUUU IB KUlIIiaiUCIIM [ursi luu saarelta monen uljaan elaman- „ „„ „i„!ia„ i„it„i„„ t„t „„t0„ fviuisamon nanaistei sumui ie- itana kello 7:30 Kansanhaaiissa jossa s t IialuUen pojan vieneet ennenaikai- 4„1„„ff„„Iu „„„ ws„msn mitn seeu hautaan Voi sentään jos Voi- nvat 0vvM„ot meirtän elämämme oli aina niin vilkas ia kyvykäs teni ja Eemelini olisivat luonani ellMGllalkaiseen tuhoamiseen Ei Mutta paljonhan niitä on sellai- jos he olisivat vain luonani — — — mailmassa olo mitään niin mahta- sia nerokkaita ja lahjakkaita ih- Tehkää Ostoksenne nilS- yllaha Volte ainakin tulee kay- yaa voimaa kufn „„ yhteenliittvnel j iä köyhälistön joukossa joi- fH lJib-L-H inflra 1 niBitn kotiaan kunhan se laiva jossa „w„ „imn --J t' W lUKKeiStE lOlKu H- iän työskentelee saapuu huomen „ a Bm i)lävvatv ndott[es " _ ~t ' Yw: mn - L-n-ni naavp kp nvmaa hän rannikoille lastia noutamaan" loh- sasi minua kotiin Tiedäthän että mottavat tässä lehdessä MEREN LAINA : T _ _ _ 1 On talvinen ilta Ankara mvrst- J OS OICZtG duttelin vanhusta ja usein kävelim- alna 1[ail)aau slmla ja tahtoisin olla me kivikkoista polkua kalliolle tä- iuouaal 0len ollut sairas ja se liystelemään sivukulkevia laivoja nB nliuSäu vie ainoatkin säästöt jotka riensivät kaupunkiin purka- työläiseltä Lähetän tässä muutamia W"ivo--i Meren siilot lvövät maan lastinsa ja täyttämään taas liolikoita 03ta niiIla jotain vinasta J"?t„?2„!g i °f suurenmoiset runiconsa suomen maas- vaatetU3ta ettet tarvitse palella siel- ta kaadetulla puulastilla lälnin on kova talvi parhaillaan O ™ kllln "haten liavittaa sen "Voi jospa se poikani olisikin nyt j(0 veljeltä saapunut tietoja? kokonaan olemattomiin loinen jo tuossa laivassa huoaten virkkoi ' toistaan korkeammalle vyöryvät Xipeä Pyytäkää- VAPA LA A KB KIRJA Na: S imimmo" Niin han kalpasi poiki- luien varmasti Konin iieia iuok- vaahtopäiset hyrskyt peittäen Josia yli 25 erilaista miesten ja naisten t utu hei lai ja koista huivlaan Joskus vastasi joku lämpimät kädet ylety puristamaan ta makasi nainen Toinen käten- oK meripoika laivalta Ostin mummolle sinua el lausumaan rohkaisevaa sa- sä oh ruhjoutunut muodottomak-" loska taryitsetto sitii Varokaa humbuakl kaukoputken että hän voisi parem- naa elämän myrskyissä kulkeissasi" si vaatteensa olivat repeytyneet 'JurtTia Ant!° ITlL mi n tiihystellä merelle odotellessaan puheli mummo hiljaa itsekseen kyy- terävissä kalliokivissä ja tuuhea suom Apteeki Yhdysvalloissa— — poikiensa palaamista nelten valuessa pitkin poskipäitään tumma tukkansa oli jäätynyt P A LIONEUCO Superlor Wla ank elia usiio ueji nattevausa i itjai-iicu ja mumiau nuiua imu liptl-fk-i a (Mtq k-nk-o ki inn 11 r wytt-uiuBn iiiuiteio suoma 3tä toisen tai toisen ohimenevissä Rakas äiti kirjota pian kaukana „„' -„„:„ c a if 8 TSSSSST lissa "Tuolla kokassa on Volte harhailevalle pojallesi— Eemelille" ! la&ke olisi tilattava lääkkeen hinnan y m han katsoo tännepäin!!' liuudah- "Niin niin kaukana olet toaeua- J 1 ir' i l- -0 tosisuomalaiaialäUkkertä) In In4n Irln L-rttIj at kiln ai-Qii nitisi violil jiiiu nuxu [u vw _ _____
