Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Jan. 22, 1918)
r SIVU KAKSI Tiistaina tammik:22 p 1913 No 4 MINÄ OLEN SOSIALISTI sillä se joka kerran omaa täy dellisesti sosialistisen mailman katsomuksen ja oiv tietoinen sii tä mitä sosialismi todellisuudes sa tarkoittaa se myöskin on sei- villa siitä että ollakseen sosia listi hänen on kuuluttava so sialistipuoluecn ja järjestyneen puolueen avulla luokkatoverien sa kanssa yhdessä taisteltava val tiollinen valta työläisten käsiin sillä vasta silloin on luokkamme olemassaolo turvattu kun me olemme valtiollisesta järjestynee nä joukkona ottaneet valtiovallan työtätekevän luokan käsiin Siis ystäväni toverini ken lie netkin jos et ole vielä sosialisti puolueen jäsen niin pysähdyppä miettimään hetkeksi näitten ole vien olojen nurihkurisuutta Pian olet huomaava kuinka val ' lassaolevan luokan voitonhimo viepi koko työtätekevää luokkaa varmaa perikatoa kohti Xvi jo kaikkien elintarpeitteu hinnat o „vat niin suunnattoman korkeat että se mitä me saamme työs tämme palkaksi suurintakin säästäväisyyttä noudattaen hä din tuskin riittää jokapäiväisiin elämiimme tarpeisiin ja yhäti jatkuva hintojen nousu tekee en nenpitkää meidät ostokyvytto miksi väUtämäUömimpiinkiiu e lämän tarpeisiin Annammeko riistäjämme edelleenkin vapaasti toimia? Fi meidän on perikatoa välttääksemme noustava toimin taan meidän on luokkatietoisuu della terästettävä taistelukuntoi smittamme ja taloudellisesti ja valtiollisesti järjestyneenä jouk kona yhteisvoimin murrettava riistäjiimahti Siskot toverit kaikkialla ettehän tahdo toime tonna syrjässä seistä silloin kuin koko luokkamme olemassaolo horjuu Ravistakaa pois itses tänne se tylsä tiedottomuus se kylmä välinpitämättömyys jo hon vuosia 'kestänyt työn liika määräisvys on teidät saattanut Herätkää itsetietoiseen toimin taan! Sillä itsenne ja lastenne tulevaisuus vaatii teiltä sitä Liittykää joukkoomme ja muis takaa että vhlceliittvneinä olem me mailman mahtavin voima AJATUKSIA (Jatkoa ciipiiyiis( ltii uita") te uskoneet saavanne jakaa elä män hänetkin he aikovat viedä ja jättää teidät yksin yksin pik ku tyttöjenne kanssa joissa vie lä uinuu tulevien aikojen äitiy den ja naisellisuuden kaipuu Ja te nuoret naiset joiden ra kastetut on viety! Hän jonka kanssa te olette päättäneet elä män unelmanne toteuttaa hiin jonka te olette valinneet puoli soksenne ja lastenne isäksi sen he ovat vieneet Teitä vielä tah dotaan hymyillen lähettämään hänet pois ja ihaillen ajattele maan hänen mahdollisuuttaan tuoda esiin miehuuttaan urhool lisuuttaan ja kykyjään — — Toverini rakkaat siskot ! Voi ko meidän poikiemme puoliso jen! m e ja rakastettujemme per soonallinen miehuus urhoolli suus ja kyvyt saada elämän on nea luovan toimialan ja puhjeta kauneimpaan kukkaansP näin ol len ? Heidän y 'k s i t y i n e n miehuuden voimansa voi puhjeta esiin näin ainoastaan — raakuute na Meidän miehuuden voiman sa voi ainoastaan riutua oikean elämäntyön tantereen kaipuussa ja siksi suurin osa heistä vai putikin tylsään ajattelematto muuteen jätettyään meidät rak kaimpansa äitinsä siskonsa ja tulevat puolisonsa Rakkaat siskoni! Istui me raamatun sijaan tutkisimme e nemmän lakikirjoja joihin mail ina näinä päivinä nojaa niin meidän rakkaimpaimme miehuus pakottaisi heidät lyömään veljen kättä kaikkien kanssa Ja silloin ei teidän tarvitseisi raamatusta kyynelsimin etsiä lohdutusta su ruunne ja anteeksiannon tunteja epämääräiseen poveanne kalva vaan tunteeseen että ette ole tehneet kaikkea mitä olisitte hei dän tähtensä voineet tehdä lii! Vaan' te saisitte silmät ilosta loistaen ja? syli-avoinna ottaa hei dät takaisin ja jakaa elämänne todellisen taistelun heidän kans saan sen taistelun jossa heidän personallinen miehuutensa ur hoollisuutensa ja kykynsä soi sivat oikean alansa ja meidän parhaimmat unelmamme heidän puolisoinaan ja heidän lapsiensa äiteinä toteutuisi Kun ihmiset oppivat ymmärtä mään että kaikki muut saavu tukset ovat pieniä ja mitättömiä sen yhden ja ainoan suuren elä män lyön — kodin perustamisen — rinnalla ja että kaikki muut työt ovat vaan heijastuksia siitit ja siihen ja kiertävät sen yhden työn ympärillä ja että puolisoi na äiteinä ja isinä on elämiin tarkoitus päämäärä ja onni ja vielä että kaikki mikä edistää ja lukee ja turvaa kotia on hy vää ja oikein ja että kaikki mi kä estää repii ja rikkoo kotia on ihmiselon onnen surmaa on väärää ja rikollista Tätä ja paljon muuta hän sii nä istuessaan ajatteli vaan ei kuitenkaan voinut puhua heille sanaakaan painoi vaan päänsä tuolinsa selkänojan tyynyjä vas taan ummisti silmänsä ja huo-kasi U" NYKYAJAN MAHTA VIN VOIMA siinai-i'lr:i MYLtlui maahan" K vöhälistön itsetielie loisuus oli kasvamassa "Pahin kirous un se" sanoo eräs prole- että köyhät ta kurjat tunnustaa onnetonta taan itse eivät tahdi tilaansa" "Mutta' kirjoitukse huudahtaa Väässä i kolmas proletaari "kansan suuri enemmistö ci tule sietämään enää tätä 'painoa työ miehet katkovat ketjunsa heit tävät pois kahleensa tullaksensa taas ihmisiksi" — — — "Tästä kurjuudesta syntvy uuden elä män puhtaus uusi tulevaisuuden aikakausi jolloin mekin istum me luonnon pöydän ääreen cm mejsä enää tarvitse lvvtvä kopeu den suomiin inuruihin" Ia sinä vuiiii lollom tuo nuori mies istui äsken syntyneen lapsensa vuo teen vieressä muuttui hän — so sialistiksi ' ( )len lyhyesti osoltanut miten kä luonnottomat taloudelliset ja yhteiskunnalliset olot aivan luon nollisesti vievät tvökansan sosia lismin helmaan joka todellisesti ja johdonmukaisesti nvrkii pois tamaan kaiken riiston ja sorron Ja nyt tulevat vanhoilliset sosiaa lipoliitikot ja ymmärtämättömät valtaherrat ja julistavat että tuo liike on väkivallalla tukahutelta -va )i noita surkuteltavia hi mk kioita! jo Kncls huomautti el -tä kaikki mailman kuulartliskut eivät voi ampua mailmasta sitä mikä on syöpynyt kansan enem mistön mieleen ja etiä kristinus kokin joka oikeastaan oli orjuu tettujen ja sorrettujen usko kai kesta vainosta huolimatta muut tui melkein mailmanuskoksi Ja Yandervelde muistuttaa Talley raud'iin nojautuen ettei "väkival ta voi ajan pitkään auttaa sillä pajiineltien päälle ei voi istua varsinkaan ei silloin kun nämä pajunelil käyvät älvkkäiksi" Vä kivalta vajn synnyttää väkivalta i kun olot muuttuvat ja väkival taisia in tilisi uksia 1ahtovil sekä vanhoilliset että sosialistit kaikin tavoin karttaa jos ne vain suin kin ovat J-artettavissa Ja näitä kartetaan ainoastaan siten etiä ajan henkeä vmmärretiiän etiä tehdään todellisia eikä vain nä ennäisiä parannuksia alempien kansankerrosten kurjaan vilieli iseen ja toivottomaan tilaan Mikään muu ei auta kaikkein vähimmän väkivalta jeka vain on tedistus vallanpitäjien heikkou desta vaikka sen pitäisi osottaa voimaa ia pontevuutta — Ja kansanvaltainen lyöväenlii ke kulkee kuten sanottu vain yhä riemukulussa eteenpäin Sen mahtavaa vaikutusta voi huoma ta kaikkialla Tästä voisi tuoda esille melkein lukemattomia ' to distuksia — kansan enemmistön y hä kasvavasta vasl enmielisyydes tä sotia kohtaan kunnallisi ilojen uudistuksesta sivistymishalun kohoamisesta v m -Merkillisin ehkä kaikista on sen vaikutus tieteisiin ja sen kautta valistu neiden yleiskäsitykseen Ainoas taan muutamia huomautuksia Kusin teologia "oppi jumalas ta" Suuri sosiaalinen liike on tehnyt sen paljoa "maallisem maksi" Kaloohnen kirkko esim Ranskassa on kyllä pitänyt kiin ni ' vanhoillisista doymipykälistä ia siten melkein tykkänään ka dottanut lampaansa Samoin mo ni muukin uskonto Protestantti suus Saksassa on suuressa mää rin menetellyt samoin ja siellä lienee noin 20''' enää kirkon ta valljjia kannattajia Toisin an losaksilaiset maat ja kansat suden uskonnot ovat itseen -a sulattaneet paljon sosialisia ai neksia siellä papisto ei paljon saarnaa domikristillisvyttä vaan pääasiallisesti sosiaalista van hurskautta ja oikeudentuntoa ja semmoiset uskonnot liitävät vielä jäsenensä koossa kirkot eiv ät ole tyhjiä Hollannissa Sveitsissä Ruotsissa ja muutamissa muissa maissa on samanlaisia oireita ( 1 'Huer Söderblom Kutter Spak l : esim viimemainittujen te oksista mainiturkoon vain "Sc niiisseu" (ruotsiksikin) ja "Land arbetarfräijan" P-llei papisto kaikkialla seuraa anglosaksien o simerkkiä luopuvat yhä suurem niat joukot kaikesta uskosta ja väittävät että "me jo väärien yh teiskunnallisten ja taloudellisten olojen kautta olemme saaneet sel ville ellei mikään järkevä ja kaikkiviisas yliluonnollinen olen to vaikuta häiritsevästi tai edistä västi toimintaamme vaan kaikki riippuu yksinomaan yksityisten ihmisten mielivallasta oikuista vallasta ja vaikutuksesta Pakko ia väkivalta tuottavat tässäkin päinvastaisia seurauksia Ja sitte juridiikan oikeustie teen alalla! Juristisosialismi jon ka prof Mener perusti tunkeu tuu yhä enenmmän esjlle Se pe rustuu enemmän tai vähemmän sosialismin oppeihin ja vaatii et tä yhteiskunnalliset ' olostuhleet ovat pääasiallisesti määrääviä oi keustieteenkin alalla Lapsen murhaaja ei ole tuomittava ta van mukaan nuoret rikoksen te kijät toisin kuin vanhat qienntö oikeus on uudistettava sosialisten periaatteiden mukaan y m Lääketieteenkin alalla voittaa sosiaalinen käsitys yhä cnemm m vanhan vaikutuksen Vaaditaan että lääkärin tulee tuntea sosiaa liset olosuhteet voidakseen me nestyksellä hoitaa potilaitaan ettei hän määrää esim rtiokajär jeslystä johon ci ole varoja ei vaadi lepoa työstä jota ei voi saada kun perhe on elätettävä tahi oikeammin että hän enem män kuin tähän asti toimii y h 'dessä sosiaalisten laitosten kans sa kun jotain määrää Taiteen pyhäkössä on suun muutos jo aikoja sitte valmistu maisillaan Seuroja on perustel tu eri maissa Jotka tarkoittavat taieen saattamista koko kansan omaksi kuten se oli muinoisessa Kreikassa jotta taide kauneus loisi häikäisevän kirkkaan valon sa i n a t a 1 i i n k i n~n i ö k k e i 1 1 i n kirkas tuttaen köyhän kansan synkkää vksiloikkoisia arkielämää Ja ko ko joukko ensi luokan taiteilijoi- -'a kuten Meiinier Millet Dalmi Crane Men-xd ovat luoneet erin omaisia kuvia työväen Äimästä joi-sa tv iin arvoa ja kunniaa vie vällä tavalla -kiitetään eikä työ väen varjopuolia ivaten esitetä kuten esim Ilrouvverin ja llrue- :ht 1'in tauluissa la elleivät tai -teibjat niin suuresti -riippuisi ai neellisessa suhteessa yläluokan aihevalinnasta niin taide paljoa n ipeaniiinn vielä "menisi elä mään" muuttuisi sosiaaliseksi kuvaisi nvkyajan suuria sosiaali sia rientoja s o toteuttaisi sen vh vän tarkoituksen jonka sille Puskin Kiudanniu suurin taide '"ilosoofi ja sosiaalirefonnaattori asetti la "tieteitten tiede' h k iso I ia sekin mi ollut sosialismin vaiku tuksen alaisena Silmiunählä västi nykyinen filosofia yllä e nemmiin vi eraan luu m et a f vsi ika s la yliluonnollisten olojen harkit semisesta ja rajoittuu positivisti siin lopputuloksiin joiden jaloin -!'ina edustajina A Comte ja J Stuart Mill Pääasia filosofien- i1 ti {1 h'