Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 6, 1921)
I Lauantaina, Elokuun 6 p.— Saturday, Ai tuom ittu taistelum uotona, aivan kuin j talonpojan, saattoi keksiä Joukkoar- pataljoonakolonna ja linjarlvikin; me i Ja n Ja sam alla sen vapaat liik luovuttiin yrityksestäkin panna miu- > keet, Joita vastaan m urtuivat van- käänlaisla suljettuja joukkoja vihol- hat Jäykät lin jat — itsevaltiuden 'Haen klvääritulelle alttiiksi, ja s a k -, sotilaalliset heijastukset. Ja kuten salaisten puolelta U isteltiin vala • tekniikan edistykset, niin pian kun niissä “ taajoissa tarkka-ampujajou- ’ niitä voitiin sotilaallisesti sovellut u is s a . Joiksi' kolonna kuulasajecn taa ja sovellutettiin, heti m iltei vä ällä jo Itsestään oli hajautunut, valk klvaltalsesti aiheuttivat talstelutapo- ka sitä oli ylhäältäpäin v astustettu ! jen muutoksia, Jopa mullistuksia, järjestyksen vastaisena; ja samoin ! usein arm eijaniohdou tahtoa vas tuu juoksuatkel nyt ainoaksi Uikku- taankin, sen olemme nähneet askel mismuodoksl vihollisen kivääritulep askeleelta. Kuinka paljon sodan- alaisena. Sotilas oli taaskin ollut käynti sitäpaitsi riippuu oman taka- upseeria viisaampi; hän oli vaisto- maan ja sotanäyttäm ön tuottavaisuu- m alsesti keksinyt sen ainoan tals- desta ja liikennevälineistä, siitä voi telumuodon. Joka tähän saakka on nykyisin jo toimekas aliupseeri antaa OTTAESSANNE VOITTE LUOTTAMUKSELLA säilynyt takaaladattavan tulessa, ja tietoja. Lyhyesti, kaikkialla ja aina KÄÄNTYÄ PUOLEEMME pani sen käytäntöön joh<on vastaan- ovat taloudelliset edellytykset Ja hankauksia vastaan.*) Säksan Ran* valtakeinot olleet auttam assa "väki- kan sota m erkitsi myös käännekoh valtaa” voittoon, jolta Ilman se lak- taa / aivan toisessa m erkityksessä kaa olem asta väkivaltaa Ja Joka kuin kalkki edelliset , Ensiksikiu Duhringln periaatteiden mukaan lä- ovat aseet niin täydelliset, ettei enää . hestyi sotalaitosta uudistamaan vää- 131— 7th katu — vastapäätä postikonttoria. ole m ahdollista kehittää uusia mul rästä päästä, ei saisi muuta kuin listavam pia keksintöjä. Kun on ty selkäänsä.*) kit, joilla voi osua pataljoonaan heti (Tämän jälkeen osottaa Engels, kun silmä sen erottaa. Ja kiväärit, kuinka laivastopolitiikka ja merisota jotka tekevät yksityisen sotilaan sa riippuvat taloudellisista seikoista: m anlaiseksi m aalitauluksi, ja joiden esittää sitten piirteitä luokkien ke ; lataam inen vie lyhyemmän ajan kuin hityksestä; suomennamme tähän luvunlasku, niin ovat kaikki lisäkek- vain pari kappaletta tästä esitykses sinnöt kenttäsotaa varten enemmän tä.) tai vähemmän yhdentekevät. Kehi Vasta suurteollisuuden synnyttäm ä tyksen aika on tähän puoleen näh tuotantovoimien valtava kohoaminen den jo oleellisesti päättynyt.**) To tekee mahdolliseksi jakaa työn kaik seksi on täm ä sota pakottanut kaik kien yhteiskunnan jäsenten kesken ki m antereen suurvallat toteutta poikkeuksetta ja sen k autta rajot maan preussilaisen asevelvollisin] taa kunkin työaikaa niin, että jää den. terotetussa muodossa, ja sRen riittävästi vapaata aikaa yhteiskun 'o ttam aan niskoilleen sellaisen soii- nan yleisten, teoreettisten ja käy lastaakan. että niiden täytyy muu- tännöllisten asiain hoitoon. Vasta I tamien vuosien kuluessa siihen tu nyt on siis hallitsevan ja riistävän houtua. Armeija on tullut valtion luokan olemassaolo käynyt tarp eet päätarkotukseksi, itse tarkotuksek tomaksi, jopa yhteiskunnallisen ke si; kansat ovat olemassa vain liank hityksen esteeksi, ja vasta nyt on se kiakseen sille sotilaita ja elättääk ehdottom asti poistettava, olkoon sen LÄHETYSKUSTANNUKSET— 40c lähetyksistä alle seen niitä. Militarismi vallitsee Eu hallussa sitten kuinka paljon tahan $30.00 ; 50c lähetyksistä $30— 40; 60c lähetyksistä I ropan ja kietoo sen syleilyynsä. sa “välitöntä väkivaltaa”. $4^— 60; 75c lähetyksistä $60— 100. Jokaiselta seu- Mutta täm ä m ilitarism i sisältää myös On siis selvää, mitä osaa väkival oman tuhonsa siemenen. Yksityis ta on historiassa esittänyt. Ensiksi raavalta sadalta on lähetyskulut 25 senttiä. ten valtioitten keskinen kilpailu pa kin perustuu kaikki valtiollinen val kottaa ne toiselta puolen käyttä ta alkujaan taloudelliseen, yhteis mään joka vuosi yhä enemmän ra kunnalliseen toimintaan, ja kasvaa se haa arm eijaan, laivastoon, tykis sikäli kuin alkuperäisen yhdyskun töön jne., siis yhä jouduttam aan fi nan hajoam isen kautta yhteiskunnan | nanssiensa rom ahdusta; toiselta puo jäsenet m uuttuivat yksityistuottajik- len yhä enemmän toteuttam aan y- si, siis joutuvat yhä kauemmaksi ' leistä asevelvollisuutta ja siten lop yhteiskunnallisten toimien hoitajista. I pujen lopuksi totuttam aan koko kan Toiseksi, sen jälkeen kuin valtiolli ' san aseitten käyttöön, joka taas ta- nen valta on itsenäistynyt yhteis | kee sen kykeneväksi jonain hetke kuntaan näiiden. m uuttunut palveli ■ nä panemaan tahtonsa täytäntöön jasta isännäksi, voi se vaikuttaa I komentavaa sotilasjoukkuetta vaa- kahteen suuntaan. Joko vaikuttaa e VALITAMME ! taan. J a täm ä hetki tulee niin pian se todellisen yhteiskuntakehityksen i kuin kansan suurilla joukoilla suuntaan ja sen mukaisesti. Siinä PANKKEIHIN TAI YKSITYISILLE ■ maalais- ja kaupunkilaistyöväellä §e- tapauksessa ei synny riitaa niiden | ka talonpojilla — on tahto. Sinä kesken, vaan jouduttaa se taloudel hetkenä muuttuu ruhtinasten arraei lista kehitystä. Tai toimii se tätä | ja kansanarm eijaksi; koneisto kiei vastaan, ja siinä tapauksessa se, j täytyy tottelem asta, m ilitarism i tu pienillä poikkeuksilla, on sortunut j houtuu oman kehityksensä dialek taloudellisen kehityksen jalkoihin. ! tiikkaan (ristiriitaan ). Mitä porva Poikkeuksia on sattunut erinäisissä ! rillinen dem okratia y ;lta 1848 ei voi vallotustapauksissa. jolloin Poatilähetyksiia nähden on voimassa lähetyksen konttoriimm e saa raaem nut juuri siksi että se oli porvarilli- mat vallottajat tuhosivat tai ajoivat pum ispäivän kurssi. Summilla > 1 ,000.00 tai yli kannattaa kysyä kurssia sähkösanom alla. I nen eikä proletaarinen, nim. antaa pois jonkun maan väestön ja antoi ‘ työväenjoukoille yhtenäistä tahtoa, vat rappeutua ja tuhoutua tuotan LA HKTYSK ULU T i 4 0 c lähetyksistä alla >30; 50c lähstyks. >30— $40; 6 0 c lakettyksistä $40— $60; 73c lähetyksistä $60— >100. . - joka vastaa sen luokka-asemaa — tovoimien, joita ei osanneet käyt | sen on sosialismi tekevä ehdotto tää. Niin tekivät k ristity t Espan jmasti.***) Ja tämä m erkitsee mi jassa maurien kastelulaitoksille, jois TYÖMIES FOREIGN EXCHANGE CO., i litarism in sekä sen mukana vakinais ta oli riippunut näiden korkea maan- BOX »33. SUPERIOR. W1S. ten arm eijain räjäyttäm istä hajalle ja puutarhaviljely». Kaikkinainen sisältä päin. raaemman kansan vallotus häiritsee Tämä on uusaikaisen jalkaväen tietenkin taloudellista kehitystä ja kutuksesta. Mutta sillä oli lisäksi ' historiamme yksi opetus. Toinen on tuhoaa paljon tuotantovoimia. Mut i kaksi hyvin tärkeää teknillistä edel- se. että arm eijain koko organisa' ta verrattom asti useimmissa pysy j lytystä: ensiksi G ribeauvalin raken sioni ja taistelutapa, sekä sen mu vän vallotuksen tapauksissa täytyy tama keveämpi kenttätykistön lavet- kana voitto ja tappio, osottautuvai ra a ’an vailottajan sopeutua korkean» , ti. jonka kautta vain kävi mahdoi- riippuviksi aineellisista, s. o. talou paan “taloustilaan”, sellaisena kuin - iiseksi nyt tarpeellinen nopea liikun dellisista edellytyksistä; ihmis- ja se selviää vallotuksesta; vallotetut ' ta. ja toiseksi Ranskassa v. 1777 asem ateriaalista, siis väestön ja tek sulattavat hänet itseensä, omaksuu- käy tantöonpantu. me tsästy «pyssystä niikan la a d u s^ ja m äärästä. Vain pa hän useimmin näiden kielenkin. I lainattu ennen piipusta suoraan jat- m etsästäjäkansa kuten am erikalaisot Mutta niissä — vallotuksista pois ' k uneen perän kaarros, joka teki voi uudelleen keksiä ampumaketjun siirtyäksem m e — jonkun maan s i (Jatkoa) mahdolliseksi tarkau tähtäyksen yk säinen valtiovalta asettuu sen ta-II Minkä Amerikan vallankumous al sityiseen mieheen. Ilman tätä pa- — ja m etsästäjiä olivat he pelkistä loudellista kehitystä vastaan, kuten taloudellisista syistä, kuten sittem koi. «en täydensi Ranskan vallanku 1 rannusta ei kivääriä olisi voinut min nämä vanhain valtioitten jänkit tähän saakka on eräällä asteella mil mous, sotilaallisella k in alalla. Rans , k ä y ttä ä k e tju ssa . l ovat puhtaasti taloudellisista syistä tei jokainen valtiovalta tehnyt, sii kaa vastaan liittoutuneitten harjoi Koko kansan aseistam isen vallan kehittyneet maanviljelijöiksi, teolli- loin on taistelu aina päättynyt "sel te ttu ia värviyaarm eijolta vaataan oli ! suusväeksi, m erenkulkijoiksi ja kaup- laisen valtiovallan kukistumiseen. tällä vain huonosti harjoitettuja, kumouksellinen järjestelm ä rajotet- pian pakkoasevelvoilisuudeksi pamiehiksi, jotka eivät enää ole väl- Poikkeuksetta ja leppym ättöm ästi or. m utta lukuisia joukkoja, koko kansa tiin taloudellinen kehitys avannut, tieusä kunnan liikkeelle pantu miesväki. (ollen varakkailla mahdollisuus os , jyksissä metsissä, m utta sitä parem viimeinen sattuvin esim erkki on M utta näillä Joukoilla oli suojeltava taa toinen tilalleen) ja sellaisena sen min keinottelun kentillä, joilla ovat- Ranskan vallankumous. Jos (hra sen kehittäneet valtavam ittal- Pariisia. siis turvattava m äärätty panivat käytäntöön useimmat Euro | kin Diihringin opin m ukaisesti) jonkun alus-, eikä sitä voitu tehdä ilman voit pan m antereen suuret valtiot. Vain seksi. — Vain vallankumous, sellai nen kuin Ranskan, joka vapautti ta maun taloudellinen tila ja sen mu toa avoimessa joukkotaistelussa. — Preussi koetti maanpuolustus- (nos- loudellisesti porvarin ja varsinkin kana sen taloudellinen peruslaki riip Pelkkä tarkka am pujataistelu el riit toväki-) järjestelm änsä kautta käyt puisi pelkästä valtiovallasta, niin tänyt; oli keksittävä myös joukko tää kansan asevoimaa suuremmassa •) Engelsin kirja on kirjoitettu v emme voisi ymmärtää, miksei Fried liikkeen muoto; se oli kolonna. Ko määrässä. Preussi oli myös ensim rich Wilhelm IV: lie v:n 1848 jäl lonna järjesty käessä voivat vähem mäinen valtio, joka varustst koko 1876, joten sotatavat taas ovat en keen onnistunut, hänen “ihanasta so m änkin harjaantuneet Joukot liik jalkaväkensä uudella aseella, ta k aa nättäneet muuttua. — Suom. tajoukostaan” huolimatta, tunkea sitten kun 1830—'6') kua joltisessakin Järjestyksessä ja ladattavalla, keskiaikaisia am m attikuntiaan j.i **) Tässä Engels erehtyi. Impe suurem m alla vauhdilla (sata askelta keksitty, sotakelpoinen suustaladat- i tava rihlakivääri oli esittänyt ly rialistinen suursota toi yli 100 km :n muita rom anttisia oikkujaan ra u ta m inuutissa ja yllkinl, sillä voitiin osansa. N äitä uudis tykit, lentokoneet, tulenheiton, ta n teille, höyrykoneisiin ja samalla ke m urtaa vanhan linjajärjestyksen jäy hytaikaisen hittyvään suurteollisuuteen, tai mik k ät muodot, taistella jokaisella, siis tuksia sai se kiittää voitostaan v. kit y. m. ja sen jälkeen on kuulem si \ enäjän keisari, joka on vielä linjalle epäedullisellakin maaperällä, 186«. ma valmiina yllätyksiä kuten myrk- mahtavampi, ei vain ole m aksam at ryhm itellä joukot millaisella tahan Ranskan Saksan sodassa (1870—71) kysade, jättiläistan k it (meven-maan- ta velkojaan, vaan ei voi pitää “vä sa sopivalla tavalla ja yhteydessä törm äsivät ensikerran yhteen arm ei kulkijat) jne. Kapitalismi, joka ei kivaltaansa'' yllä ilman jatkuvia vip- h a jo te ttu je n am pum aketjujen kans ja t joilla kummallakin oli takaala saa eläm istarpeiden tuotantoa käyn pauksia Länsi-Europaa “taloudelli a a . pidättää, kunnes oli tullut het d attavat rihlakiväärit, ollen kumpi tiin. osottaa vielä viimeisiä elinvoi sesta tilasta”. ki. jolloin ne voi heittää aseman kin Jaetut sam anlaisiin taktillisiin Oliansa keksim ällä niin pirullisia ih H ra Duhringille on väkivalta eh ratkaisevaan paikkaan reservissä pi joukkoihin, kuin vanhan sileäpiip missuvun tuhoaraiskeinoja, ettei ai doton paha, ensimmäinen väkivallan dettyjen Joukkojen kanssa. Tämä puisen piilukkopyssyn aikoihin. Valu kaisempi aatos voinut sitä kuvitel teko on hänelle syntiinlankeem us, uusi taistelutapa. joka perustui am Preussi oli panemalla toimeen komp la. Mutta silti ovat Engelsin seu- koko hänen esityksensä on valitui- pum aketjujen ja kolonnain yhtey j paniakolonnan y rittän y t keksiä uut raavat ennustukset osottautuneet to teen ja arm eijan jakam iseen itse ' ta aseistusta vastaavan taistelumuo- siksi. kuten on nähty Venäjän. Sak •) Preussin yleisesikunnassa tiedet näisiin. kaikista aselajeista kokoon dou. M utta kun Preussin kaarti san, Itävallan y. m. vallankumouk tiin täm ä hyvin. “Sotalaitoksen pe pantuihin divisioniin ja arm eijakun «loit. 18 p. s t. P riv afin luona yritti sissa. — Suom. rusta on ensi kädessä kansojen ylei tiin. ja jonka Napoleon täydellises , toteuttaa kom ppaniakolonataistelua. nen taloudellinen eläm äntila”, sanoo ti kehitti niin taktilliseen kuin stra m enettivät enimmän toim essa olleet *••) Engels kirjoitti “pettam ättö ira Max Jähns, esikuntakapteeni e- tegiseen puoleensa nähden, oli siis viisi rykm enttiä korkeintaan kahden m àsti’ (unfelbar), eikä erehtynyt rä is s ä esitelm ässä (Kortn. Zg 20- käynyt välttäm ättöm äksi ennen kaik tunnin aikana yli kolmanneksen voi m utta hän tarkottikin sosialismilla 4-1876). — (Suomentaja m u istu ttai kea Ranskan vallankumouksen anta m istaan (176 upseeria ja 5,114 rnies- muuta kuin “sosialidem okraatit”. — suursodan valtavasta valtiokapitalis- man. Ju u ttu n e e n sotilasalneksen vai )ta ), ja silla oli komppania kolonna Suom. mista m. m. juuri Saksassa). PALO- vakuutuksià Pacific Development Society MAKSAMME S 60:00 S lähetyksistä Suomeen yksityisille tai pan keille, kunnes toisin ilmoitamme. TOVERIN RAHANVÄUTYSLIIKE Box 99, Astoria, Oregon 6th. . veisu perisynnin tartunnan johdos ta koko tähänastiseen historiaan, kaikkien niiden luonnollisten ja yh teiskunnallisten lakien loukkausten johdosta, joihin täm ä helvetlnvoima. väkivalta, on syypää. M utta että väkivalta on historiassa esittänyt vielä toistakin osaa. vallankum ouk sellista osaa, että se. Marxin sano jen mukaan, on jokaisen vanhan yh teiskunnan kätilö, joka kantaa koh dussaan uutta, e ttä se on väline, jolla yhteiskunnallinen liike mur tuutuu läpi Ja tuhoo jähm ettyneitä, kuolleita poliittisia muotoja — sii tä el sanaakaan hra DUhringiliä. Vain huokaillen ja äihkien myöntää hän sen mahdollisuuden, e ttä riisto- talouden kukistam iseksi on ehkä ta r peen väkivalta — valitettavasti kun muka kalkkf väkivalta turm elee käyttäjäänsä. Tämä huolim atta sil tä suuresta m oraalisesta ja henkises tä noususta, Joka on ollut jokaisen voittoisan vallankumouksen seurauk sena! J a vielä Saksassa, jossa vä kivaltainen yhteentörm äys, johon kansa voidaan pakottaa, ainakin toi si sen edun, että tuhoisi 30-vuotisen sodan alennuksesta kansalliseen tie toisuuteen tarttuneen lukeijahengen Ja täm ä laimea, veretön ja voima ton saarnaajanuotti pyrkii vallitse maan vallankuniouksellisinta puolu etta, jonka historia tuntee? PORVARILLI8-8OSIALIDEMO- KRAATTI8TA ASUNTO PO L IT IIK K A A . Tam pereella saatiin omin silmin nähdä, m inkälaista asuntopolitiikkaa porvarillinen yhteiskunta lakiensa m ukaisesti h arjo ittaa työläisiä, kai ken rikkauden luojia kohtaan. Tampereella Lasaretink. 12 olevas sa Tampereen Työväen Asunto osa keyhtiön talossa hääräilivät kaupun- ginpalvelijat virkatehtävissään kan taen työmies Herman Lindroosin, joka itse nytkin oli työssä, tavaroita pihalle. Todisteeksi, etteivät he o- masta innostaan hääräilieet, vaan oli vat oikealla asialla, he näyttivät so s ia lid e m o k ra a tti H ak k ilan allekirjoittam an tuomion, johon työ läisperheen häätäm inen perustui. Tä tä herraa oli siis “virkavelvollisuus” velvoittanut varm entam aan paperin, jolla 7 alaikäistä työläislasta määrä- No. 183 TUTUSTUKAA JULKAISUUN “TYÖLÄISTEN KARJALA” Teos on selostus työläisten Karjalasta. Tilataan osotteella: • Hinta on 5oc. i mui- w — •»—»*«- »n» Toverin Kirjakauppa, Box 99, Astoria, Ore. tään paljaan taivaan alle, koska h er ra villakehruutehtailija Lilljeroos niin halusi. Huoneet, joissa täm ä työ läisperhe oli 2 vuotta asunut ja aina säännöllisesti vuokransa m aksanut, ovat tehduspatronan. Olisi niissä työläinen edelleenkin saanut asua, jos olisi suostunut jatkam aan raa dantaansa tehtailijan hyväksi 50) mk: n kuukausipalkalla. Mutta 503 mk. ei riitä 10-henkisen perheen kuu kautiseen elantoon ja siksi perheen isä m uutti työpaikkaa. Tässä syy, miksi h ä ä d e ttiin * vaikka vuokrakin oli m aksettu säännöllisesti. Täm äkin häätö todistaa, m ikä oi keus työläisellä on porvarien ja so sialidem okraattien yhteiskunnassa. Sillä m itään laitonta tässä ei tapah tunut. Tosin pidettiin kiirettä, jotta häätö tapahtui takuiden perusteella, m utta sellaisenkin porvarien lasi kyllä suvaitsee. Ja sosialidem okraat tinen herra kansanedustaja työväen asiaa ajaessaan antaa niissä virka- apuaan, koska hänessä ei ole kapi- nahenkeä; sillä hänen olonsa kyllä ovat siedettävät. “ A M N E S T IA N ” ANTO . Kun eräs Perkjärvellä asuva työ läinen, jonka valtiorikosoikeus ai koinaan tuom itsi 5 vuoden kuritus- huonerangäistukseen ja olemaan 8 v. kansalaisluottam usta vailla, äsk et täin tilasi Muolaan kirkkoherranvi rastosta itselleen mainetodistuksen oli siinä täsm älleen samallainen mer kintä kuin aikaisemminkin, ennen vy. tueksi voimaan astuneen armahdus lain, s. o. ettei Muolaan kirkkoher ranvirastossa vieläkään tiedetty, «h teivät ylläm ainittuun rangaistukseen tuom itut enää ole pappien niin ha- lusta toim ittam ien merkintöjen alai sia. V A L K O IS E N M AA N PUNAISET HAUDAT. Joitakin aikoja sitten haudattiin Ju antehtaalla sikäläisen nuoriso-osas ton eräs jäsen. Tovereitten laskenu seppele vainajan haudalla ei saanut- kaan kauan olla rauhassa paikka kunnan valkaisijoilta. Niinkuin hye- nat hyökkäsivät nämä hautauspäivän iltana tuhoam aan sen. Repivät Ja tallasivat jalkoihinsa niin, ettei jää nyt rim suakaan jälelle. Eipä saa siis valkoisessa m aassa punaiset haudat olla rauhassa vaikka "Järjestys j» laillisuus” on näiden korppien tun nuslauseena. ( P U N A O R P O JE N AVUSTAM INEN ON R IK O L L IS T A . Lahden raastuvanoikeus on tuo m innut työmies E. Järvisen 200 mk. sakkoon punaorpojen hyväksi va! m istetun kukan myymisestä. Porvarien ja heidän oikeuksiensa m ielestä m urhattujen työläisten lap set kuolkoon puutteeseen Ja nälkään. Mitä sanovat tähän työläiset. Rahaa Suomeen Toverin Maksamme kunnes toisin ilmotamme Smk. 60.00 Dollarilta VÄKIVALLAN , M E R K IT Y S - HISTORIASSA menette £ . rop««„, niin lottaa K. CAUSE’S Kaupassa on paljon kirjoja, jotka avartavat lukijain käsitystä elämän ymmär tämisessä. Sellaisina mainitsemme tässä muutamia: PARIISIN VERIPÄIVÄT ELI KOMMUUNIN HISTORIA HINTA $180 KRISTINUSKON ALKUPERÄ HINTA $2.00 VOIMA JA AINE HINTA $2.00 \ llämainitut kirjat ovat kirjoitetut historian ja tieteen valossa ja siinä muodossa, että työläislukija helposti tulee tietoiseksi niistä asioista, joita kirjoissa käsitellään. TILATAAN OSOTTEELLA: TOVERIN KIRJAKAUPPA BOX 99, 9-11-13 M a l f a i ^ , S è i Korit, Saari • -;.w •»»»-, ASTORIA, OREGON kelloa, fal)n. b
