I
Lauantaina, Elokuun 6 p.— Saturday, Ai
tuom ittu taistelum uotona, aivan kuin j talonpojan, saattoi keksiä Joukkoar-
pataljoonakolonna
ja
linjarlvikin; me i Ja n Ja sam alla sen vapaat liik
luovuttiin yrityksestäkin panna miu- > keet, Joita vastaan m urtuivat van-
käänlaisla suljettuja joukkoja vihol- hat Jäykät lin jat — itsevaltiuden
'Haen klvääritulelle alttiiksi, ja s a k -, sotilaalliset heijastukset. Ja kuten
salaisten
puolelta
U isteltiin vala • tekniikan edistykset, niin pian kun
niissä “ taajoissa
tarkka-ampujajou- ’ niitä voitiin sotilaallisesti sovellut
u is s a . Joiksi' kolonna kuulasajecn taa ja sovellutettiin, heti m iltei vä
ällä jo Itsestään oli hajautunut, valk klvaltalsesti aiheuttivat talstelutapo-
ka sitä oli ylhäältäpäin v astustettu ! jen
muutoksia, Jopa mullistuksia,
järjestyksen vastaisena; ja samoin ! usein
arm eijaniohdou tahtoa vas
tuu juoksuatkel nyt ainoaksi Uikku- taankin, sen olemme nähneet askel
mismuodoksl vihollisen kivääritulep askeleelta.
Kuinka
paljon sodan-
alaisena.
Sotilas oli taaskin ollut käynti sitäpaitsi riippuu oman taka-
upseeria viisaampi; hän oli vaisto- maan ja sotanäyttäm ön tuottavaisuu-
m alsesti keksinyt sen ainoan tals- desta ja liikennevälineistä, siitä voi
telumuodon. Joka tähän saakka on nykyisin jo toimekas aliupseeri antaa
OTTAESSANNE VOITTE LUOTTAMUKSELLA
säilynyt takaaladattavan tulessa, ja tietoja. Lyhyesti, kaikkialla ja aina
KÄÄNTYÄ PUOLEEMME
pani sen käytäntöön joh<on vastaan- ovat
taloudelliset edellytykset Ja
hankauksia vastaan.*) Säksan Ran* valtakeinot olleet auttam assa "väki-
kan sota m erkitsi myös käännekoh valtaa” voittoon, jolta Ilman se lak-
taa / aivan
toisessa m erkityksessä kaa
olem asta väkivaltaa Ja Joka
kuin
kalkki edelliset , Ensiksikiu Duhringln periaatteiden mukaan lä-
ovat aseet niin täydelliset, ettei enää . hestyi sotalaitosta uudistamaan vää-
131— 7th katu — vastapäätä postikonttoria.
ole m ahdollista kehittää uusia mul rästä päästä, ei saisi muuta kuin
listavam pia keksintöjä. Kun on ty selkäänsä.*)
kit, joilla voi osua pataljoonaan heti
(Tämän jälkeen osottaa Engels,
kun silmä sen erottaa. Ja kiväärit, kuinka laivastopolitiikka ja merisota
jotka tekevät yksityisen sotilaan sa riippuvat taloudellisista
seikoista:
m anlaiseksi m aalitauluksi, ja joiden esittää sitten piirteitä luokkien ke
; lataam inen vie lyhyemmän ajan kuin hityksestä;
suomennamme
tähän
luvunlasku, niin ovat kaikki lisäkek- vain pari kappaletta tästä esitykses
sinnöt kenttäsotaa varten enemmän tä.)
tai vähemmän yhdentekevät. Kehi
Vasta suurteollisuuden synnyttäm ä
tyksen aika on tähän puoleen näh tuotantovoimien valtava kohoaminen
den jo oleellisesti päättynyt.**) To tekee mahdolliseksi jakaa työn kaik
seksi on täm ä sota pakottanut kaik kien yhteiskunnan jäsenten kesken
ki
m antereen suurvallat toteutta poikkeuksetta ja sen k autta rajot
maan
preussilaisen
asevelvollisin] taa kunkin työaikaa niin, että jää
den. terotetussa muodossa, ja sRen riittävästi vapaata aikaa yhteiskun
'o ttam aan niskoilleen sellaisen soii- nan yleisten, teoreettisten ja käy
lastaakan. että niiden täytyy muu- tännöllisten asiain hoitoon.
Vasta
I tamien vuosien kuluessa siihen tu nyt on siis hallitsevan ja riistävän
houtua. Armeija on tullut valtion luokan olemassaolo käynyt tarp eet
päätarkotukseksi, itse tarkotuksek tomaksi, jopa yhteiskunnallisen ke
si; kansat ovat olemassa vain liank hityksen esteeksi, ja vasta nyt on se
kiakseen sille sotilaita ja elättääk ehdottom asti poistettava, olkoon sen
LÄHETYSKUSTANNUKSET— 40c lähetyksistä alle
seen niitä. Militarismi vallitsee Eu hallussa sitten kuinka paljon tahan
$30.00 ; 50c lähetyksistä $30— 40; 60c lähetyksistä
I ropan
ja
kietoo sen syleilyynsä. sa “välitöntä väkivaltaa”.
$4^— 60; 75c lähetyksistä $60— 100. Jokaiselta seu-
Mutta täm ä m ilitarism i sisältää myös
On siis selvää, mitä osaa väkival
oman
tuhonsa
siemenen.
Yksityis
ta
on historiassa esittänyt. Ensiksi
raavalta sadalta on lähetyskulut 25 senttiä.
ten valtioitten keskinen kilpailu pa kin perustuu kaikki valtiollinen val
kottaa ne toiselta puolen käyttä ta
alkujaan taloudelliseen, yhteis
mään joka vuosi yhä enemmän ra kunnalliseen toimintaan, ja kasvaa se
haa
arm eijaan,
laivastoon, tykis sikäli kuin alkuperäisen yhdyskun
töön jne., siis yhä jouduttam aan fi nan hajoam isen kautta yhteiskunnan
| nanssiensa rom ahdusta; toiselta puo jäsenet m uuttuivat yksityistuottajik-
len yhä enemmän toteuttam aan y- si, siis joutuvat yhä kauemmaksi
' leistä asevelvollisuutta ja siten lop yhteiskunnallisten toimien hoitajista.
I pujen lopuksi totuttam aan koko kan Toiseksi, sen jälkeen kuin valtiolli
' san aseitten käyttöön, joka taas ta- nen valta on itsenäistynyt yhteis
| kee sen kykeneväksi jonain hetke kuntaan näiiden. m uuttunut palveli
■ nä panemaan tahtonsa täytäntöön jasta isännäksi, voi se vaikuttaa
I komentavaa
sotilasjoukkuetta vaa-
kahteen suuntaan.
Joko vaikuttaa
e
VALITAMME
! taan. J a täm ä hetki tulee niin pian se todellisen yhteiskuntakehityksen
i kuin kansan suurilla joukoilla
suuntaan ja sen mukaisesti. Siinä
PANKKEIHIN TAI YKSITYISILLE
■ maalais- ja kaupunkilaistyöväellä §e- tapauksessa ei synny riitaa niiden
| ka talonpojilla — on tahto. Sinä kesken, vaan jouduttaa se taloudel
hetkenä muuttuu ruhtinasten arraei lista kehitystä. Tai toimii se tätä
| ja kansanarm eijaksi; koneisto kiei vastaan, ja siinä tapauksessa se,
j täytyy tottelem asta, m ilitarism i tu pienillä poikkeuksilla, on sortunut
j houtuu oman kehityksensä dialek taloudellisen
kehityksen jalkoihin.
! tiikkaan (ristiriitaan ). Mitä porva Poikkeuksia on sattunut erinäisissä
! rillinen dem okratia y ;lta 1848 ei voi vallotustapauksissa. jolloin
Poatilähetyksiia nähden on voimassa lähetyksen konttoriimm e saa
raaem
nut juuri siksi että se oli porvarilli- mat vallottajat tuhosivat tai ajoivat
pum ispäivän kurssi.
Summilla > 1 ,000.00 tai yli kannattaa kysyä
kurssia sähkösanom alla.
I nen eikä proletaarinen, nim. antaa pois jonkun maan väestön ja antoi
‘ työväenjoukoille yhtenäistä tahtoa, vat rappeutua ja tuhoutua tuotan
LA HKTYSK ULU T i 4 0 c lähetyksistä alla >30; 50c lähstyks. >30— $40;
6 0 c lakettyksistä $40— $60; 73c lähetyksistä $60— >100. . -
joka vastaa sen luokka-asemaa — tovoimien, joita ei osanneet käyt
| sen on sosialismi tekevä ehdotto tää.
Niin tekivät k ristity t Espan
jmasti.***) Ja tämä m erkitsee mi jassa maurien kastelulaitoksille, jois
TYÖMIES FOREIGN EXCHANGE CO.,
i litarism in sekä sen mukana vakinais ta oli riippunut näiden korkea maan-
BOX »33. SUPERIOR. W1S.
ten arm eijain räjäyttäm istä hajalle ja
puutarhaviljely».
Kaikkinainen
sisältä päin.
raaemman kansan vallotus häiritsee
Tämä
on uusaikaisen jalkaväen tietenkin taloudellista kehitystä ja
kutuksesta.
Mutta sillä oli lisäksi ' historiamme yksi opetus. Toinen on tuhoaa paljon tuotantovoimia. Mut
i kaksi hyvin tärkeää teknillistä edel- se. että arm eijain koko organisa' ta verrattom asti useimmissa pysy
j lytystä: ensiksi G ribeauvalin raken sioni ja taistelutapa, sekä sen mu vän vallotuksen tapauksissa täytyy
tama keveämpi kenttätykistön lavet- kana voitto ja tappio, osottautuvai ra a ’an vailottajan sopeutua korkean»
, ti. jonka kautta vain kävi mahdoi- riippuviksi aineellisista, s. o. talou paan “taloustilaan”, sellaisena kuin
- iiseksi nyt tarpeellinen nopea liikun dellisista
edellytyksistä; ihmis- ja se selviää vallotuksesta; vallotetut
' ta. ja toiseksi Ranskassa v. 1777 asem ateriaalista, siis väestön ja tek sulattavat hänet itseensä, omaksuu-
käy tantöonpantu.
me tsästy «pyssystä niikan la a d u s^ ja m äärästä. Vain pa hän useimmin näiden kielenkin.
I lainattu ennen piipusta suoraan jat- m etsästäjäkansa kuten am erikalaisot Mutta niissä — vallotuksista pois
' k uneen
perän kaarros, joka teki voi uudelleen keksiä ampumaketjun siirtyäksem m e — jonkun maan s i
(Jatkoa)
mahdolliseksi tarkau tähtäyksen yk
säinen valtiovalta asettuu sen ta-II
Minkä Amerikan vallankumous al sityiseen mieheen. Ilman tätä pa- — ja m etsästäjiä olivat he pelkistä loudellista kehitystä vastaan, kuten
taloudellisista syistä, kuten sittem
koi. «en täydensi Ranskan vallanku 1 rannusta
ei kivääriä olisi voinut min nämä vanhain valtioitten jänkit tähän saakka on eräällä asteella mil
mous, sotilaallisella k in alalla. Rans , k ä y ttä ä k e tju ssa .
l ovat puhtaasti taloudellisista syistä tei jokainen valtiovalta tehnyt, sii
kaa vastaan liittoutuneitten harjoi
Koko kansan aseistam isen vallan kehittyneet maanviljelijöiksi, teolli- loin on taistelu aina päättynyt "sel
te ttu ia värviyaarm eijolta vaataan oli
! suusväeksi, m erenkulkijoiksi ja kaup- laisen
valtiovallan
kukistumiseen.
tällä
vain
huonosti harjoitettuja, kumouksellinen järjestelm ä rajotet-
pian pakkoasevelvoilisuudeksi pamiehiksi, jotka eivät enää ole väl- Poikkeuksetta ja leppym ättöm ästi or.
m utta lukuisia joukkoja, koko kansa tiin
taloudellinen kehitys avannut, tieusä
kunnan
liikkeelle pantu miesväki. (ollen varakkailla mahdollisuus os , jyksissä metsissä, m utta sitä parem
viimeinen sattuvin esim erkki on
M utta näillä Joukoilla oli suojeltava taa toinen tilalleen) ja sellaisena sen min keinottelun kentillä, joilla ovat- Ranskan vallankumous.
Jos (hra
sen kehittäneet valtavam ittal-
Pariisia.
siis turvattava m äärätty panivat käytäntöön useimmat Euro | kin
Diihringin
opin
m
ukaisesti)
jonkun
alus-, eikä sitä voitu tehdä ilman voit pan m antereen suuret valtiot. Vain seksi. — Vain vallankumous, sellai
nen kuin Ranskan, joka vapautti ta maun taloudellinen tila ja sen mu
toa avoimessa joukkotaistelussa. — Preussi koetti maanpuolustus- (nos-
loudellisesti porvarin ja varsinkin kana sen taloudellinen peruslaki riip
Pelkkä tarkka am pujataistelu el riit toväki-) järjestelm änsä kautta käyt
puisi
pelkästä valtiovallasta, niin
tänyt; oli keksittävä myös joukko tää kansan asevoimaa suuremmassa
•) Engelsin kirja on kirjoitettu v emme voisi ymmärtää, miksei Fried
liikkeen muoto; se oli kolonna. Ko määrässä. Preussi oli myös ensim
rich Wilhelm IV: lie v:n 1848 jäl
lonna järjesty käessä voivat vähem mäinen valtio, joka varustst koko 1876, joten sotatavat taas ovat en keen onnistunut, hänen “ihanasta so
m änkin
harjaantuneet Joukot liik jalkaväkensä uudella aseella, ta k aa nättäneet muuttua. — Suom.
tajoukostaan”
huolimatta,
tunkea
sitten kun 1830—'6')
kua joltisessakin Järjestyksessä ja ladattavalla,
keskiaikaisia
am m attikuntiaan
j.i
**) Tässä Engels erehtyi. Impe
suurem m alla vauhdilla (sata askelta keksitty, sotakelpoinen suustaladat-
i tava rihlakivääri oli esittänyt ly rialistinen suursota toi yli 100 km :n muita rom anttisia oikkujaan ra u ta
m inuutissa ja yllkinl, sillä voitiin
osansa.
N äitä uudis tykit, lentokoneet, tulenheiton, ta n teille, höyrykoneisiin ja samalla ke
m urtaa vanhan linjajärjestyksen jäy hytaikaisen
hittyvään suurteollisuuteen, tai mik
k ät muodot, taistella jokaisella, siis tuksia sai se kiittää voitostaan v. kit y. m. ja sen jälkeen on kuulem
si \ enäjän keisari, joka on vielä
linjalle epäedullisellakin maaperällä, 186«.
ma valmiina yllätyksiä kuten myrk-
mahtavampi, ei vain ole m aksam at
ryhm itellä joukot millaisella tahan
Ranskan Saksan sodassa (1870—71) kysade, jättiläistan k it (meven-maan- ta velkojaan, vaan ei voi pitää “vä
sa sopivalla tavalla ja yhteydessä törm äsivät ensikerran yhteen arm ei kulkijat) jne. Kapitalismi, joka ei
kivaltaansa'' yllä ilman jatkuvia vip-
h a jo te ttu je n am pum aketjujen kans ja t joilla kummallakin oli takaala saa eläm istarpeiden tuotantoa käyn
pauksia
Länsi-Europaa “taloudelli
a a . pidättää, kunnes oli tullut het d attavat rihlakiväärit, ollen kumpi tiin. osottaa vielä viimeisiä elinvoi sesta tilasta”.
ki. jolloin ne voi heittää aseman kin Jaetut sam anlaisiin taktillisiin Oliansa keksim ällä niin pirullisia ih
H ra Duhringille on väkivalta eh
ratkaisevaan paikkaan reservissä pi joukkoihin, kuin vanhan sileäpiip missuvun tuhoaraiskeinoja, ettei ai
doton paha, ensimmäinen väkivallan
dettyjen Joukkojen kanssa.
Tämä puisen piilukkopyssyn aikoihin. Valu kaisempi aatos voinut sitä kuvitel
teko on hänelle syntiinlankeem us,
uusi taistelutapa. joka perustui am Preussi oli panemalla toimeen komp la. Mutta silti ovat Engelsin seu-
koko hänen esityksensä on valitui-
pum aketjujen ja kolonnain yhtey j paniakolonnan y rittän y t keksiä uut raavat ennustukset osottautuneet to
teen ja arm eijan jakam iseen itse ' ta aseistusta vastaavan taistelumuo- siksi. kuten on nähty Venäjän. Sak
•) Preussin yleisesikunnassa tiedet
näisiin. kaikista aselajeista kokoon dou.
M utta
kun Preussin kaarti san, Itävallan y. m. vallankumouk
tiin täm ä hyvin. “Sotalaitoksen pe
pantuihin divisioniin ja arm eijakun «loit. 18 p. s t. P riv afin luona yritti sissa. — Suom.
rusta on ensi kädessä kansojen ylei
tiin. ja jonka Napoleon täydellises , toteuttaa
kom ppaniakolonataistelua.
nen taloudellinen eläm äntila”, sanoo
ti kehitti niin taktilliseen kuin stra m enettivät enimmän toim essa olleet
*••) Engels kirjoitti “pettam ättö ira Max Jähns, esikuntakapteeni e-
tegiseen puoleensa nähden, oli siis viisi rykm enttiä korkeintaan kahden m àsti’ (unfelbar), eikä erehtynyt
rä is s ä esitelm ässä (Kortn. Zg 20-
käynyt välttäm ättöm äksi ennen kaik tunnin aikana yli kolmanneksen voi m utta hän tarkottikin sosialismilla
4-1876). — (Suomentaja m u istu ttai
kea Ranskan vallankumouksen anta m istaan (176 upseeria ja 5,114 rnies- muuta kuin “sosialidem okraatit”. —
suursodan valtavasta valtiokapitalis-
man. Ju u ttu n e e n sotilasalneksen vai )ta ), ja silla oli komppania kolonna Suom.
mista m. m. juuri Saksassa).
PALO-
vakuutuksià
Pacific Development Society
MAKSAMME
S 60:00 S
lähetyksistä Suomeen yksityisille tai pan
keille, kunnes toisin ilmoitamme.
TOVERIN RAHANVÄUTYSLIIKE
Box 99,
Astoria, Oregon
6th.
.
veisu perisynnin tartunnan johdos
ta
koko tähänastiseen historiaan,
kaikkien niiden luonnollisten ja yh
teiskunnallisten lakien loukkausten
johdosta, joihin täm ä helvetlnvoima.
väkivalta, on syypää. M utta että
väkivalta
on historiassa esittänyt
vielä toistakin osaa. vallankum ouk
sellista osaa, että se. Marxin sano
jen mukaan, on jokaisen vanhan yh
teiskunnan kätilö, joka kantaa koh
dussaan uutta, e ttä se on väline,
jolla
yhteiskunnallinen liike mur
tuutuu läpi Ja tuhoo jähm ettyneitä,
kuolleita poliittisia muotoja — sii
tä el sanaakaan hra DUhringiliä.
Vain huokaillen ja äihkien myöntää
hän sen mahdollisuuden, e ttä riisto-
talouden kukistam iseksi on ehkä ta r
peen väkivalta — valitettavasti kun
muka
kalkkf väkivalta
turm elee
käyttäjäänsä. Tämä huolim atta sil
tä suuresta m oraalisesta ja henkises
tä noususta, Joka on ollut jokaisen
voittoisan vallankumouksen seurauk
sena! J a vielä Saksassa, jossa vä
kivaltainen
yhteentörm äys,
johon
kansa voidaan pakottaa, ainakin toi
si sen edun, että tuhoisi 30-vuotisen
sodan alennuksesta kansalliseen tie
toisuuteen tarttuneen lukeijahengen
Ja täm ä laimea, veretön ja voima
ton saarnaajanuotti pyrkii vallitse
maan vallankuniouksellisinta puolu
etta, jonka historia tuntee?
PORVARILLI8-8OSIALIDEMO-
KRAATTI8TA ASUNTO
PO L IT IIK K A A .
Tam pereella saatiin omin silmin
nähdä, m inkälaista asuntopolitiikkaa
porvarillinen
yhteiskunta
lakiensa
m ukaisesti h arjo ittaa työläisiä, kai
ken rikkauden luojia kohtaan.
Tampereella Lasaretink. 12 olevas
sa Tampereen Työväen Asunto osa
keyhtiön talossa hääräilivät kaupun-
ginpalvelijat virkatehtävissään kan
taen
työmies Herman Lindroosin,
joka itse nytkin oli työssä, tavaroita
pihalle. Todisteeksi, etteivät he o-
masta innostaan hääräilieet, vaan oli
vat oikealla asialla, he näyttivät
so s ia lid e m o k ra a tti
H ak k ilan
allekirjoittam an tuomion, johon työ
läisperheen häätäm inen perustui. Tä
tä herraa oli siis “virkavelvollisuus”
velvoittanut varm entam aan paperin,
jolla 7 alaikäistä työläislasta määrä-
No. 183
TUTUSTUKAA JULKAISUUN
“TYÖLÄISTEN KARJALA”
Teos on selostus työläisten Karjalasta.
Tilataan osotteella:
•
Hinta on 5oc.
i mui- w —
•»—»*«- »n»
Toverin Kirjakauppa, Box 99, Astoria, Ore.
tään paljaan taivaan alle, koska h er
ra villakehruutehtailija Lilljeroos niin
halusi.
Huoneet, joissa täm ä työ
läisperhe oli 2 vuotta asunut ja aina
säännöllisesti vuokransa m aksanut,
ovat tehduspatronan.
Olisi niissä
työläinen edelleenkin saanut asua,
jos olisi suostunut jatkam aan raa
dantaansa tehtailijan hyväksi 50)
mk: n kuukausipalkalla.
Mutta 503
mk. ei riitä 10-henkisen perheen kuu
kautiseen elantoon ja siksi perheen
isä m uutti työpaikkaa. Tässä syy,
miksi h ä ä d e ttiin * vaikka vuokrakin
oli m aksettu säännöllisesti.
Täm äkin häätö todistaa, m ikä oi
keus työläisellä on porvarien ja so
sialidem okraattien
yhteiskunnassa.
Sillä m itään laitonta tässä ei tapah
tunut. Tosin pidettiin kiirettä, jotta
häätö tapahtui takuiden perusteella,
m utta
sellaisenkin porvarien lasi
kyllä suvaitsee. Ja sosialidem okraat
tinen herra kansanedustaja työväen
asiaa ajaessaan antaa niissä virka-
apuaan, koska hänessä ei ole kapi-
nahenkeä; sillä hänen olonsa kyllä
ovat siedettävät.
“ A M N E S T IA N ”
ANTO .
Kun eräs Perkjärvellä asuva työ
läinen, jonka valtiorikosoikeus ai
koinaan tuom itsi 5 vuoden kuritus-
huonerangäistukseen ja olemaan 8
v. kansalaisluottam usta vailla, äsk et
täin tilasi Muolaan kirkkoherranvi
rastosta itselleen mainetodistuksen
oli siinä täsm älleen samallainen mer
kintä kuin aikaisemminkin, ennen vy.
tueksi voimaan astuneen armahdus
lain, s. o. ettei Muolaan kirkkoher
ranvirastossa vieläkään tiedetty, «h
teivät ylläm ainittuun rangaistukseen
tuom itut enää ole pappien niin ha-
lusta toim ittam ien merkintöjen alai
sia.
V A L K O IS E N M AA N PUNAISET
HAUDAT.
Joitakin aikoja sitten haudattiin
Ju antehtaalla sikäläisen nuoriso-osas
ton eräs jäsen. Tovereitten laskenu
seppele vainajan haudalla ei saanut-
kaan kauan olla rauhassa paikka
kunnan valkaisijoilta. Niinkuin hye-
nat hyökkäsivät nämä hautauspäivän
iltana tuhoam aan sen. Repivät Ja
tallasivat jalkoihinsa niin, ettei jää
nyt rim suakaan jälelle. Eipä saa siis
valkoisessa m aassa punaiset haudat
olla rauhassa vaikka "Järjestys j»
laillisuus” on näiden korppien tun
nuslauseena.
(
P U N A O R P O JE N
AVUSTAM INEN
ON R IK O L L IS T A .
Lahden raastuvanoikeus on tuo
m innut työmies E. Järvisen 200 mk.
sakkoon
punaorpojen hyväksi va!
m istetun kukan myymisestä.
Porvarien ja heidän oikeuksiensa
m ielestä m urhattujen työläisten lap
set kuolkoon puutteeseen Ja nälkään.
Mitä sanovat tähän työläiset.
Rahaa Suomeen
Toverin
Maksamme kunnes toisin ilmotamme
Smk. 60.00 Dollarilta
VÄKIVALLAN
, M E R K IT Y S
- HISTORIASSA
menette £ . rop««„, niin lottaa K. CAUSE’S
Kaupassa
on paljon kirjoja, jotka avartavat lukijain käsitystä elämän ymmär
tämisessä. Sellaisina mainitsemme tässä muutamia:
PARIISIN VERIPÄIVÄT ELI KOMMUUNIN
HISTORIA
HINTA $180
KRISTINUSKON ALKUPERÄ HINTA $2.00
VOIMA JA AINE
HINTA $2.00
\ llämainitut kirjat ovat kirjoitetut historian ja tieteen valossa ja
siinä muodossa, että työläislukija helposti tulee tietoiseksi niistä
asioista, joita kirjoissa käsitellään.
TILATAAN OSOTTEELLA:
TOVERIN KIRJAKAUPPA
BOX 99,
9-11-13 M a l f a i ^ , S è i Korit, Saari
• -;.w •»»»-,
ASTORIA, OREGON
kelloa, fal)n. b