Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 30, 1921)
Ho 177 Lauantaina, Heinäkuun 30 p.—Saturday, July 30th. Tlt),evill*“. Harjoitti koronkiskontaa, jiutta suureksi osaksi olivat rlta- o. rahanvaihtajat, nousukkai- ;t joilta vanha ylimystö esti pääsyn ylempiin virkoihin. Useat heistä oli- ytt kreikkalaisia, joka sana oli erään lainen haukkumasana (kuten “saksa” Suomessa)- He muodostivat yhtiöltä ¡a pitivät pörssiä. Forumia (toria) reunustavista pylväskäytävistä työn »ivat be pois muut kaupustelijat. Säiden kahden luokan, kansan ja rahamiesten ympärille kiertyi nyt Kooman politiikka. Vanha sukuaa teli ja uudempi virka aateli osasivat kyllä koron ja veron kiskonaan tai don. mutta ostaessaan ääniä kan sankokouksessa Ja virkamiehiä va- lltuvi^a komiteoissa joutuivat he Epäilemään rahamiesten ostamain kanssa Niinpä Caius Gracchus horn- nwtessaan joutokansalle maata — jonka ylimystö voittavina päällikköi ai ja klskurelna oli anastanut — oli turvautunut ritareihin, Joille puu hasi pääsyä tuomioistuimiin. Sen jälkeen ei “oikeutta" saanut ilman rahaa. Myös kannatti tämä "kan sanpuolue" äänioikeuden antamista latinalaisille y. m. Italiassa oleville liittolaisille, joiden maat ylimystö oli anastanut suurtiioikseen. Raha tuli sitäkin määräävänimäk- gl. kun ylellisyys kasvoi. Palatsien ylläpito ja kansanjuhlien järjestely — josta virka riippui — panivat vel kaantumaan. jotta sitten pääsi valio- lettuja maita prokonsulina nylke mään Yleisiä temppeleitä, sirkuksia ja kylpijöitä täytyi virkamiesten myös rakennuttaa “omilleen." — Uutta vielä kehui Augustus, että hän oli ottanut, vastaan tiilisen Roo man ja rakennuttanut sen sijalle marmorisen. Neero tahtoi rakentaa kultaisen. Tätä lahjustenottoa käyttivät hy väkseen ulkomaiset ruhtinaatkin, niin että kun v. 122 e. Kr. oli senaatissa kysymys eräästä maamyönnytyksestä Vihässä-Aasiassa, sanoi Caius Grac- thus: "Ne Jotka äänestävät tämän ehdotuksen puolesta, ovat myyneet itsensä Mlthridateelle; ne jotka ää nestävät tätä ehdotusta vastaan, c- vat myyneet itsensä Nikomedeelle; ja ne. jotka vaikenevat, ovat mo lemmin käsin ottaneet rahaa kum maltakin." Ja kun afrikalainen ku ningas vähän myöhemmin — karko tettuna — lähti Roomasta, sanoi hän: •Tämä kaupunki on kaupan, jos vain on ostajaa". Kun oli kysymys näin suurista rlis- toedulsta, niin el ole ihme, että luok kataistelu kärjistyi veriseksi. Cae sarin syntymän aikoina (v. 100 e. Kr.) taisteltiin Sullan ja Mariuksen lisäili »sodat. Jälkimäinen oli talon pojan poika ja kohosi ansioillaan kon suliksi sekä uudisti Rooman sota väen, mutta sen anasti häneltä elos televa ylimys Sulia. Ja sitten tapel tiin. Johan oli vuotanut verta Fo rumilla silloin kun kansanpuolueen johtajat Gracchukset murhattiin, mutta nyt tapeltiin summassa, sillä voittajan sakki jakoi tapettujen o maisuuden ja osti sotaväkeä Ja ää niä. Ja kuvaavaa on, että kun Ma rius valtasi Kooman, kesti murhaa mista vain 6 päivää, mutta Sullan joukkio harjoitti terroriaan 6 kuu kautta. Ylimysterrori paljoa julmem paa kuin kansan. — Mutta tulokse na oli kumminkin, että ritarit ral- vasivat itselleen tien senaattiin. Kun maailmanvaltoinaan keskuk sessa vallitsi sellaiset olot, että si taiset asiat ratkaistiin miekalla, niin el ole ihme, että alusmaat saivat ha lun vapautua. Italian kansat nousi vat taisteluun v. 91. järjestivät oman pääkaupungin — “Italia” — perusti vat oman senaatin ja muut rooma laismalliset laitokset. — Brandes ver ta* tätä taistelua Amerikan sisällis sotaan. Vain suurella vaivalla, oi keuksia myöntämällä, rahalla Ja aseil la voitti Rooma. Samalla hyökkäsi Pontoon kunin l*a Mithridates. joka yhdisti Aasian kansat kapinaan. Toistasataatuhat ta roomalaista tapettiin: herrat fc» ofjat. Kansajoukoö olisivat tehaeet aamanlaisen tempun muillekin kis- kureille, mutta se saatiin estetyksi kääntämällä viha roomalaisia vas- u*n Siis niinkuin Juutalaispogm- ®it myöhemmin. Kun roomalaiset kuitenkin alkoi- ’•t voittaa ja Mithridateen nylkemi- w”n kyllästyneet maat ja kaupitu in (Rfesos y. m.) uhkasivat erota, *oett| Mithridates pitää valtaansa lupaamalla verohelpotuksia. Mutta kun hän lupasi vapauttaa orjat ja an- ,Aa ®yöhemmin muuttaneille Ja kau punkien ympäristöllisille kansalais oikeudet. suututti hän ylimykset Ja rahaherrat. Etkä hän lopulla terro illakaan voinut valtaansa pitää, »aan pääsi Sulia voittajaksi. On uhmattava, että Rooman puolueet Pelasivat täälläkin junitellen kanso- »**takkalsuuksilla hyväkseen >tä vakavin Juttu oli koko Aasian “hkaava menetys, sillä se oli Roo- ®*lle sama kuin Intia nyt on Eng- yritti samaa, murhautti Mithridates 20,000 sen asukasta. Voitettuaan Aasian nylki Rooma sitä armottomasti 12 vuotta. Pakko- veron kohottivat käskynhaltijat mo- nlkertaiseksi, rikkailta kiskottiin ki duttamalla aarteet. Monet myivät vaimonsa ja lapsensa ja heittäytyivät merirosvoiksi. Samalla nousi Espanjasta vaara. Mariuksen Joukoissa oli päälliköksi kohonnut sablnllainen Sertorius, jos ta tuli Espanjan kapinan johtaja Lusltanlan barbaarien (portugisien) kutsumana päällikökseen loi hän tai tavuudellaan armeijan. Järjesti roo malaiset olot ja sai satumaisen mai neen. Mutta hänen sakkiinsa pääs seet roomalaiset roikaleet tekivät hänen nimeensä tihutöitä, suututtivat barbaarit Ja lopuksi murhasivat hä net. Pompejus sai helpon triumfin, riemukulun Roomaan. Palatessaan Espanjasta sai Pom pejus vielä kunnian tuhota orja-ar meijan tähteet. 5000 miestä. Oli juu ri kukistettu Spartacuksen kapina — jolle Brandes uhraa verraten vähän huomiota. On kuvaavaa, että orja- armeijaa vastaan oli Johtajana Roo man rikkain nylkyri Crassus. Hä nellä oli täysi työ pitää yllä sota- kuria; niinpä hän rankaisi erästä ohjeista poikennutta päällikköä — mestaamalla joka kymmenennen mie hen tämän joukoista. Ja kuinka va kava Juttu oli, sitä todistaa sekin, että kun Caesar myöhemmin innos- tuttl masentuneita aliupseereitaan taisteluun germaaneja vastaan, muistutti hän, että olivathan nämä menestyksellä sotineet orjiakin vas taan. jotka noudattivat roomalaista sotataitoa; mitä syytä oli pelätä bar baareja! Muuten ei Caesar ottanut orjia ar meijaansa — samoin kuin ei ylen tänyt plebeijejä upseereiksi, niin "kansanpuoluelainen" kuin olikin. Luokkasuhteille on kuvaavaa, että kun Cato oli epätoivoisessa asemassa Caesaria vastaan Afrikassa, el hän suostunut aseistamaan orjia, kun si tä ehdotettiin. (Eihän 19:neliä vuo- sisadallakaan Ranskan herrat uskal taneet asestaa Pariisin työväkeä vi- hollistakaan vastaau.) Orjain tappioon vaikutti tietysti paljon niiden luokka-asemasta johtu nut hajallisuus. Eihän niiden tarkc- tuksena ollut uudistaa yhteiskuntaa, vaan päästä pois sen alueelta, alku peräisille metsästys- ja talonpoikais- niaille. Mutta toiset tahtoivat ryös tää Rooman ja niin jouduttiin yrit tämään liikaa. Roomalaisten terrori on tunnettu: 35,000 hakattiin maahan ja 6,000 naulittiin ristille. Mutta vaikka roomalaiset riistäjät voitttvatkin orjat, joutuivat he rap- peutuessaan näiden kynsiin. Talou denhoitajina nylkivät ne herrojaan ja suosikkeina juonittelivat politiikassa. Osa ansaitsi suosionsa palvelemalla herrojensa luonnottomia miehimys- himoja. Pompejuksen herra oli Theo- fanus Mytilanesta ja kuuluu hän yl lyttäneen tätä Caesaria vastaan. Ulkonaisten vaurain taas hieman helpottaessa nousi uusi sisällissota Catilina osti v. 64 tuomarit ja pyrki konsuliksi. — Lahjominen kävi ta vallisesti siten, että rahat sijoitettiin erityisille pankkiireille, jotka mak soivat ne vasta kun palvelus oli teh ty! Catilina oli ollut Sullan katalim- pia verikoiria ja sai kannatusta yli mystöltä, erityisesti epäilyttäviltä naisilta, jotka olivat tehneet kau neudellaan rahaa ja nyt keinottellvat kansalaissodilla. Ja niiden joukos sa oli runsaasti ylhäisiäkin. Muuten olivat Catilinan kannattajina rappeu tuneet elostelijat ja muut haaksirik koiset. Myös houkutteli hän puolel leen Sullan sotilaita, jotka maatiloi*.- la asuen muistelivat ryöstöretkiään. Mutta nämä olivat itse asiassa Ma riuksen ihailijoita ja Catilinalla oli otsaa esiintyä kansanpuoluelaisena. Kun Cato ahdisti häntä senaatissa, sanoi hän: "Valtiolla on kaksi ruu mista, toinen raihnas ja sillä huor.o pää; toinen voimakas, mutta ilman päätä”. Edellisellä tarkottl hän se naattia, jälkimäisellä kansaa, jonka hartioilla pyrki valtaan. On tunnettu, että Cicero ansaitsi maailman maineensa puheillaan Ca- tilinaa vastaan. “Kuinka kauan vie lä koettelevat kärsivällisyyttämme!" Mutta Itse senaatissa oli runsaasti tämän kannattajia; epäluulot kohdis tuivat Caesariin asti. Vihdoin sai Cicero erään naisen ilmiannosta kä siinsä valtit Ja vangitsi salalittolai- sia, jotka tuomittiin kuolemaan. Ca tilina itse kaatui joukkonsa etu päässä. Samana vuonna hylkäsi senaatti Lex Servilian. vaatimattoman maa lain, jonka tarkotuksena oli antaa valtion maata Rooman joutilaille se kä ostaa tarkoitusta varten lisää maa ta*). Cicero oli lain kiivas vastus taja. Caesar kannatti sitä. Hau lähenteli muuten kansanpuoluetta ja näki kernaasti, että senaatin arvo aleni. «aauis. On selvää, että valtiossa, jonka “demokratia" ei voinut nojautua yb Kreikkakin oli kansallisessa In- terveenpnolelseen luok •o^tuksessa noussut taisteluun Ate-y- teen k ään ®*a Johdolla ja roomalaiset, jotka tl- •) Marx pilkkaa (“Pääoma” 1, s äc äiti olivat sivistyksensä kehtoa 46) niitä. Jotka kuvittelevat, että- ■Otelleet, tekivät nyt puhdasta. Ne roomalaiset elivät vain ryöstämällä. •o^voslvat Atenan aarteet Ja talde- Tuotantoprosessi oli heidänkin maa *okset sekä tappoivat tai myivät or- 1 ’ koko väestön. Rhodon kaup- ilmassa perustana ja Rooman maa W**t pelasivat Itsensä ovelasti läpi omaisuuden historia on sen salainen mellakan, mutta kun Delos historia. kaan, voi pitää Järjestystä vain so tilasvalta. Mutta sen vallan saavut taminen kysyi yhä suurempia pää omia. V. 60 solmivat Caesar, Pom pejus ja Crassus enslmäisen trium- viraatin, “kolmilliton”. Se oli “vii sauden, maineen Ja rahan liitto", sa nottiin. Jo v. 70 oli Caesar tukenut Pompejusta ja Crassusta konsuleina Ja viimemainittu oli taannut hänen velkansa; ne eivät olleet pienet. He olivat silloin antaneet kansantribu- neille ja ritareille llsäoikeuksia J a peruuttaneet Sullan lakeja. Nyt ajoi Caesar konsulina läpi maalakinsa, kansankokouksessa, kun senaatti vet- kutteli. Sen tarkotuksena oli siirtää väkeä maalle — pois Rooman mella koista. Myös alkoi Caesar julalsta "acta diurna”,jotka olivat virallisia julkipanoja senaatin kokouksista y m.; siis jonkinlainen sanomalehti. Hän suosittell senaattia, vaikkei kut sunut sitä usein kokoon. Ritarit tyydytti hän hommaamalla niille hel potusta Aasian vero vuokrista, kun ne eivät oileet voineet kiskoa kyl liksi. Ja konsulina alkoi hän hoidella provinssiansa Galliaa, johon kuului nykyinen Pohjois-ltalia ja Ranska, mikäli se oli roomalaisilla. Espan jan käskynhaltijana oli hän jo teh nyt rahaa. Nyt lähti hän hankki maan lisää. Ja mikä on tärkeämpi: hän lähti kasvattamaan itselleen ar meijaa. Mikä oli sitten tämä mies, josta oli tuleva vanhan ajan kuuluisimpia la jonka nimi oli elävä vuosisatoja ar- vonimenä (keisari, tsaari)? Hän kuului vanhaan sukuun Ja oli mallikelpoinen keikari. Osasi naut tia pöydän antimia ja valloitti naiset, mihin ikinä tuli. Hänen tunnettuina rakastajattarinaan oli Joukko rooma laisia matroonia, kuuluisien aikalais ten vaimoja, mikä ei herättänyt pa hennusta. Galliassa rakasteli häu parhaita, samoin kaikissa maanosis sa, Afrikassa y. m. kuningattaria joukossa. Kuuluisin niistä oli Kleo patra, Egyptin kreikkalaissukuinen kuningatar, kaunis ja sivistynyt. Tä mä lienee ainoa, jonka takia hän te ki tuhmuuksia; viipyi liian kauan ihanassa Aleksandriassa. Mutta kun sitten Kleopatra tuli Roomaan, he rätti heidän suhteensa närkästystä — aivan kuin jos joku Englannin pääri 1611a vuosisadalla olisi nainut juutalaisen, sanoo Brandes. — Au gustus, jolle Caesar oli keisariuteen tien tasoittanut, mestautti sittemmin heidän poikansa Caesarionin. Tietysti oli Caesar sivistynyt. Oli han juuri nyt Rooman kulttuurin kukoistusaika. Lukianoe kirjoittaa valtavan materialistisen runonsa: "Olioitten luonnosta." Ciceron pu heet otettiin muistiin pikakirjotuk- sella. Ja Caesar itse kirjoitti mie- hekästä “latinaa, ei korukieltä”. Vir kamiehenä palveli hän kaikki asteet. Politiikkona hoiti korttinsa hyvin ajan sekavassa pelissä. Osoitti itse näisyyttä Jo 17-vuotisena uhitele malla diktaattori Sullaa. Oli luon nollisesti kunnianhimoinen, mutta ei laskenut turhamaisuutta pahasti esil le. Ja — kuten Napoleon — usko! onneensa. Vasta 42-vuotisena tuli hän sota päälliköksi ja — mikäli jutut eivät ole pahoin liioiteltuja — onnistui hy vin sekä strateegina että miesten luottamuksen voittamisessa. Viime mainittu on hyvin tärkeä seikka, sil lä on muistettava, että armeija oli kokoonpantu kirjavista aineksista. Sille piti maksaa palkat säännölli sesti ja antaa sen ryöstääkin, mutta ei usein. Nopealla päättäväisyydellä selvisi hän usein kiperästä tilanteesta. Jos oli syytä pelätä paniikkia, lähetti hän omansa ja upseerien hevoset pois — Jotta miehet näkisivät, etteivät he pääse karkuun. Väliin pani hän y lempläkin upseereita etupäähän hyök käämään ja vaaran paikassa meni itse “tuleen". Kun oli mielenmaser nusta tai kapinaa, piti hän puheita ja ratkaisi riita-asiat halki. Oli ko va ja lempeä tarpeen mukaan. Usein oli germaaneilla tai gallialaisilla yli voima, mutta valeliikkeillä ja no peilla marsseilla yllätti hän heidät.. Kun barbaarit panivat kaiken voiman ensi iskuun, voltti Caesar taidolla ja sitkeydellä, organisationllia ja tek niikalla. Ruumiillisesti oli hän karaistu ja voi kestää vaivoja sotilaittensa kans sa. Ratsulla istuen saneli hän kir jeitä kantotuoleissa oleville sihtee reilleen. kuudellekin samalla aikaa. Kirjoitti itse toiminnan aikoina teok sensa galliaiais- ja kansalaissodis taan (joilla vuosisatoja on koulupoi- kia kidutettu). Vastustajansa eivät olleet mam manpoikia. Ensin olivat helvetia- laiset saaneet päähänsä siirtyä Sveit sistä aurinkoisemmille maille. Hän palautti ne takaisin; el myynyt or jiksi. vaan auttoi rakentamaan uu delleen heidän ennen lähtöään pok- tamansa kaupunglt.koska tarvitsi puskurin germaaneja vaataan. — Toisissa oloissa hän kyllä osasi olla julma; antoi tappaa Ui myydä or jiksi, hakkautti sotakelpoisilta kä det pois jne. Germanit olivat tällöin barbaari ajan alemmalla asteella. Suevtt (swaabit), jotka Caesar ensin kohta si, olivat jakautuneet 1.000 ’ heimoon. Kukin niistä asetti miehen sotava- keen ja toisen maan viljelykseen. Jotka vuosittain vaihdettiin. Muu- teö elivät metsästyksellä. Kauppaa eivät käyneet, viiniä eivät käyttä neet, yksityistä maanomistusta ei ollut. Taistelussa olivat asetetut hei mottaan, takana vaunut, joista naiset kiihottivat miehiä ja ottivat Itsekin osaa taisteluun. Komeaa kansaa, hy viä ratsastajia. Ei ammattipappeja. Uskoivat vain näkyviin jumaliin: au rinkoon, kuuhun ja tuleen (seppien jumala, Ilmarinen). Päällikkö Ario- vistus, korkea ja ovela. Oli voitta nut roomalaiset. Mutta nyt sai sel käänsä. Caesar heitti germaanit Rei nin taa. Teetti sillan Ja kävi toi sella puolella. Varusti Gallian niin, että vasta yli 500 vuoden päästä tuli sinne germaanien kuningasvalta, frankit. 'Nyt asui siellä kelttiläisiä kansoja. Ne olivat barbaariajan ylemmällä as teella. Pappissääty, druiidit, oli jo muodostunut. Kuninkuus vakiintu nut. Vaatteet kauniit ja kaupungin- alkuja. Caesar käytti hyväkseen niiden kes kinäisiä vihoja ja taisteluita ger maanien kanssa. Löi toisten avulla toisia. Sai valtaansa koko maan. Kävi Britanniassakin, Jonka asuk kailla el vielä ollut hiivoja. Niillä oli pitkä tukka ja viikset. Muala- sivat Itsensä sinlvärillä taistelua var ten. Jalkamiehet taistelivat ratsu jen lomassa. Naiset esiintyivät juh lissa alasti. Perhein uotona ryhmä- avio (pnalua). Mutta gallialaiset hautoivat kapi naa. Urhean Vercingetorixin onnis tui koota koko Keltlkan (nyk. Rans kan) kansan, 60 heimoa, yhteen yri tykseen. Hänen esikuntansa oli ko koonpantu Caesarin opissa olleista miehistä. Alppien takaa. Italiasta, riensi Caesar hätään. Kiersi itäpuolitse Cevenneille, joiden lumien yli kulki helmikuussa. Suki V:n Alestiaan. ja kun suuri apujoukko oli lyöty sekä nälkä uhkasi, oli näiden antaudutta va. Vercingetorix tuli täydessä soti sovassa yksin uhriksi ja laski aseen sa Caesarin istuimen eteen. Kuu den vuoden vankeuden jälkeen esi tettiin hänet triumfissa Rooman kansalle ja sitten teurastettiin. — Ru noilijat ovat hänestä tehneet Rans kan kansallisuussankarin. On kuin lukisi kuvausta nykyisia ta irlantilaisten (kelttien jälkeläis ten) taisteluista nykyajan rooma laisia, brittejä, vastaan, kun Barn- des kirjottaa: “Pitkä Gallian sota oli verinen ja hirveä. Kelttiläiseltä puolelta käytiin sitä hehkuvalla vi halla, kekseliäällä oveluudella ja sil lä hurjalla kostonhalulla, jonka va- paudenrakkaus synnyttää. Rooma laisten puolelta taas itsepintaisella tahdonlujuudella ja väliin kauhistut tavalla kovuudella." Rooma voitti. Kahdeksan vuoden taistelulla oli maa masennettu ja pian oli siellä Rooman kulttuurin lei ma, mikä on säilynyt läpi vuosisa tain. Nyt oli Caesarilla armeija, mainet ta ja rahaa. Kun hänen vastustajan sa Roomassa rupesivat ryppyile mään, kulki hän, tammikuussa v. 49, yli Rubiconin (rajajoen) ja val tasi pian Italian. Vastustajat, Pom pejus päämiehenä, pakenivat yli Brundusiumin Traakiaan. Caesar seurasi jälestä ja, tappioiden ja vau rain jälkeen, löi ne ratkaisevasti Far- saleon luona. (Pompejuksen emi- granttileirlssä olivat olot jotenkin samanlaiset kuin äskettäin, Wran gelin aikana, Sevastopolissa. Suuri joukko upseereita, kykyjäkin, mut ta enimmäkseen rappeutuneita elos telijoita sekä byrokraateja, politiik koja ja rikkaita. Kuri sen mukai nen ja joukot epäluotettavat. Kei nottelu, peli, juoppous, ylellisyys ja irstalsuus rehoittivat. Tuloksena ro mahdus). Caesar kävi sitten Troijan raunioilla ja purjehti Egyptiin, jossa tuli loukanneeksi ihanan Aleksand rian sivistyksestään ylpeitä asukkai ta ja joutui pahaan kiipeliin. Oli ahtaalla pienine joukkoineen moni-* su maa- ja meritappeluissa. mutta voitti. Piti lystiä Kleopatran ylel lisellä huvilaivalla Niilillä. Tutus tui täällä oleviin tieteen ja taiteen aarteisiin. Erityiseen kiitollisuuden velkaan joutui hän täällä juutalaisille ja pal kitsi sen m. m. siten, että kun vuot ta ennen kuolemaansa lakkautti kaik ki poliittiset seurat (kollegiot), jätti hän juutalaisten seurakunnat rau haan. Ne olivat kai siksi lujatkin, ja niiden jäsenet siksi mahtavat, et tei ollut hyvä käydä käsiksi. — Niiden sisällä levisi sittemmin kris tillinen salaliitto. Mutta sota kutsui. Nopeasti no lasi Caesar Mithridateen pojan Far nakeen. “Tulin, niin, voitin", kir- jotti hän Roomaan. Riensi sitten Italiaan. Brundusiumissa odottaa häntä Cicero, joka niin monasti oli ollut hänen vihollistensa leirissä, mutta nyt imartelee makeasti edes sä (ja panettelee takana). Caesar ei muuten käyttänyt terroria roomalai sia vastaan, vaan otti voitetut vas tustajat heti palvelukseensa. Sitten Airikaan, jossa voltti vas tustajat ja näiden afrikalaiset liit tolaiset. “Vanhan roomalaisen kun non" edustaja, koronkiskuri ja juop po Cato tappoi itsensä. — Ja vielä kerran senkin jälkeen täytyi Caesa rin Roomasta lähteä sotaan: Espan jaan, jossa Pompejuksen pojat oli vat nostaneet pystyyn kapinan. Mut ta sitten olivat vihdoinkin kansalais sodat loppuneet ja oli aika järjes tää suuri maailmanvalta. Caesar on nyt konsuli ja diktaattori, imperaat tori (ylikomentaja) ja yllmäinen pappi, kansantribuuni ja sensori — ja mitä virkoja vain oli. Senaatti matelee hänen edessään. Kansa saa juhlia viikkokausia ja syödä kym- mentuhansilta juhlapöydiltä. Legio- nalaiset saavat palkkioita ja maata. Rooman väenlaaku osottaa, että 320,000 joutilasta elää valtion apu rahalla. Se lopetetaan heti lTO.OOOUta. 80,000 siirretään kolonioihin. Mo nille kaasoille annetaan kansalais oikeudet; kolonioissa vapautetuille kin. Senaattiin otetaan galleja, so tilaita Ja vapautettuja orjia. Maa pannaan kirjoihin koko valtakunnas sa ja laaditaan omaisuusrekisterit. Kalenteri uusitaan. Egyptin, juuta laisten y. m. Jumalanpalvelus julis tetaan vapaaksi. Näytelmiä aletaan antaa paitsi latinan ja kreikan, myös folnikian, hebrean, syrian, espanjan y. m. kielillä. Aletaan Rooman uu- destirakentaminen, kai leveäkatui- sen, säännöllisen Aleksandrian esi merkin mukaan. Suurissa kylpylöis sä on voiteluöljykin valtion puolesta. Provinssien hallinta vakiinnutetaan. Velkulaeilla rajoitetaan kiskomista, niin että velalliselta saa ottaa vain osan hänen tuloistaan vuosittain. Valtion raha-asiat järjestetään. Pan naan alulle lakikirjan kokoaminen. Kuten näkyy, olivat nämä reformit olojen luonnossa. Ilman niitä olisi Rooman valtakunta mennyt pirsta leiksi. Sen takia on turha tutkia, missä määrin ne ovat Caesarin per soonallista ansiota. Mutta yksi asia oli Ilmeinen; tasa valta oli kuollut, ja vaikka Caesar huolellisesti koetti noudattaa muoto ja ja torjui kuninkaan kruunun, oli hän itsevaltias. Sitä eivät sietäneet eräät tyytymättömät, joukossa eräs ehkä joku tasavaltainen intoilija (Brutus). Ne solmivat salaliiton ja maaliskuun 15 p. v. 44 kaatui hän senaatissa 23:n tikarin lävistämänä Tämän teon seurauksena oli vielä viiden vuoden kansalaissodat, joiden jälkeen oltiin samassa pisteessä. Caesarin tilalla — ja nimellä — oli nyt hänen ottopoikansa Octavianus Augustus, jonka alkama keisarikun ta kesti 500 vuotta. • Ja niin olemme aatoksissamme heittäneet kiertokatsauksen 2,000 vuotta taapäin, — Onko se maksa nut vaivan? Se on lukijan itsensä ratkaistava. Kirjottaja on siitä saanut muutamia kiinnekohtia. Ensiksikin sen, ettei ole turhaan roomalaisia mainittu politiikan mes tareiksi. Ei se mikään rotuominai suus ollut. Syntyi vuosisatain iuok- kataisteluiden ja sotien kautta, jois sa politiikon täytyi tottua pelaamaan mitä moninaisimmilla tekijöillä. Oli osattava käyttää ylimyksiä ja orjia, rahamiehlä ja talonpoikia, juutalai sia kauppiaita. Afrikan mustia ja Aasian pappeja, joista kullakin oli oma kehitystasonsa ja ajatusmaail mansa, oma kielensä ja mielensä, omat etunsa ja vihamiehensä. Ja kaikki nämä oli — hyvällä Ja pa halla, puheella ja väkivallalla, uh kauksilla ja lupauksilla — saatava palvelemaan yhtä asiaa, tottelemaan maanpiirin herroja. On nähty senkin jälkeen maail manvaltoja: katolilainen 'kirkko. Caesarin perillinen; Espanjan-Itäva*.- lan Kaarle V, jonka valtakunnassa aurinko el laskenut; muhamettilais- valta Espanjasta Intiaan asti. Ja vihdoin Britannian Imperium, joka laajuudessa voittaa Rooman ja \uosi- sataisessa kestävyydessä tulee seu verroille. Se on myös luonut oman hallitustapansa ja ihinistyyppinsä — iiikemies-politiikon, joka osaa hajoit taa ja hallita, sekä esiintyy sillä harkitsevalla ponnekkuudella. Joka antaa selän takaa oleva turva, sii hen yhtyneenä edesvastuun tietoi suus. El historia toistu. Mutta taistelu toistuu. Muodot muuttuvat, mutta yksi piirre on yhä sama: politiikka sekamelskasta selviämisen taitona. Mutta ei auta taito, Jos on pohja poissa. Ja pohja se on yhteiskun nan tuotannollinen perusta. Silla vain yhteen kuuluvista ja yhteen so vitettavista voi rakentaa järjestön. Ja vain soliidi (sisästä eheä) orga- nisationi kestää sekamelskan koette lemukset. Taito tulee k^llä taiste luissa. Siinä luottamuksemme ja toivom me. Kuinka mahtava onkaan im perialismin koneisto, kuinka keino- kas sen kehittämä politiikka — kuo ri se enää vain on, kuori, joka ei voi haljennutta sisustaansa koossa pitää. Ja kuinka hajalliselta näyttääkin proletariaatin järjestäytyminen, kuin ka aloitelevalta sen ulkopolitiikka — sillä on kuitenkin eheä perusta, työväenluokka. Ja sen otteet ovat lujat, ne tempaavat mukaansa. Hei kot ja horjuvat. Jotka vavisten ovat noudattaneet Lontoon valtikan viit tausta, osottavat uppiniskaisuuden oireita (Liettua, Kreikka y. m.). Eikä nyt ole Rooman aika, jolloin madonsyömä valtiokoneisto kesti vuo sisatoja, kun ei ollut luokkaa, joka sen olisi kyennyt kumoon heittä mään. Tarvittiin ulkopuolisten bar baarien rynnistys ja koko sen kui'- tuurln häviö. Nyt rynnistää työvä ki sisältäpäin ja ottaa palvelukseen- »H H IIH IIIH lH W nW Suomalainen Rottinki-Huonekalutehdas. Teemme kaikenlaista huonekaluateon kuuluvaa työtä päivän balvim- piin hintoihin. Ulosläketykset toimitetaan nopeaan ja huolellisesti. 2213 Fillmore S t, San Francisco. Puh.: Fillmore 5367 r 8 in H II IIHHHH»tt»inill l U ttn » » H r iH itttlttttM M ttm H m tin n im iiw w » M .............p t| Puhelin: Kearny 2114 CALIFORNIAN SUOMALAINEN LAKIMIES O NNI A . W UOLLE, A tto r n e y a n d C o u n se lo r a t L aw 582 Market Street, 6 0 9 — 6 1 0 H o h e rt B ldg. S e n F r a n c isc o . CaL Isoin ja siistin m itä o n lä n n e llä , käsite tä en 7 k erro sta . N o sto h issi k u letta n . . a su k k a ita . H o y r y la n im in tu le e jokai* se e n h u o n e e se e n . Y k sity is k y lp y h u o n e e t. $ 1 .0 0 p ä iv ä ltä ja y lö s. A le n n u s v iik o tta in v u o k r a a jille . P u h e lin : D o u g la s 6 2 3 5 . 1 4 0 M ason St. 1 p lo k i M arket k ad u lta. Hotel HOLLY SAN IS Ä N T Ä : JO H N F R A N C IS C O , C A L IF O R N IA . VALOKUVIA H. SUKERMAN ASIANAJAJA Pacific Bldg. JA LAKIMIES R oom 909 San Francisco, Calif. S U O M A L A IS IL L E hyvin tunnettu K a u n iita , selv iä v a lo k u v ia v a lm iste taan h ä ä k e k k e r e istä , p erh ejo u k k u eie* I ta. n a isista , m ieh istä , la p sista ja kai kista. E rik o in en h u o m io a n n e ta a n su o m a la isille k u n d e ille . T H E JO H N S O N P H O T O S T U D IO , 1 0 2 8 M arket S t., S an F r a n c isc o , CaL Joh n A r n e ll, o m ista ja . VALOKUVAAJA H. T. Motoyoshi Hotel Comfort 7 4 4 H o w a rd St. Bet. T h ird & F o u rth Fillmore St. SAN FRANCISCO, CAL. San Blomseth Lunch T arjoaa h y v ä ä r u o k a a k o h tu u llisilla h in n o illa . San Francisco. P u h e lin ! G arfield 1 0 8 2 Suomalainen Hotelli 2009% 2122 Market St. H ILL, K U U M A JA F r a n c isc o , K Y LM Ä V E SI C a lifo rn ia . K A N S A L A IS E T jo illa on k a rv o ja leu a ssa saa v a t h u o le llise n ra ap asu n T e r ä v ä is-H e ik in Par- turitu vasaa, 2 3 1 — 4 k atu , S an F ra n c isc o , C a lif. sa ajan kulttuurlsaavutukset, tieteen ja tekniikan. Se voi sen tehdä, sit-! SAUNA lä se edustaa itse luovaa työtä. o n a v o in n a tiista isin , k e sk iv ., to r s ■Hyvästi vanha aika! Eteenpäin ta isin ja la u a n ta isin k e llo k a h d esta I I illa lla . — I 7 ja M arket S treet«. vastaisuutta kohti! Kosti. Europan “ennalleen elvyttäminen” M. A . FIN N ILÄ . 4 0 3 2 — I 7th S t., S an F r a n c isc o , C a lif. Farmi Myytävänä. Woodlandissa, Wash. R a n sk a n o tta m a u usi “ to d eliisu u s- p o liittin e n " su u n ta a ih e u tta a r in n a k k a isilm iö n ä sa k sa la iste n v a sta v a lla n k u m o u k se llise n p o litiik a n k ä r jisty m i sen S ak sa n ty ö v ä k e ä v a sta a n v a ik ka S a k sa n p o r v a r isto tu sk in p itää liito sta . R a n sk an p o rv a risto n k a n s sa, on se itse a sia ssa p a k o ite ttu sii h en . R y h ty e ssä ä n p ä ä ttä v ä ise m p ä ä n e siin ty m ise e n ty ö v ä e stö ä v a sta a n ta h to o S a k sa n p o r v a r isto tie te n k in to im ia itse n ä ise sti eik ä m in k ä ä n L o u ch erin su u n n ite lm a n m u k a a n . “ J ä rjesty k sen lu o m in en ta lo u d e llise lla a la lla ” e i ta p a h d u ra n sk a la isten e h d o tto m a lla ta valla, m utta k y llä k in h eid ä n e h d o tu k sen sa jo h d o sta . S a k sa la ise t v a s ta v a lla n k u m o u k se llise t ta iste lle ssa a n o- So eekkeriä, hyvää mustan mullan maata, 9 eekkeriä hei nällä, hyvä talo. Hinta on Sl,.35<). Lähempiä tietoja saa osotteella JOHN MÄKI, io i6 Perry St., Aberdeen, Wash. PERÄPUKAMAT Parannetaan Leikkauksetta m aa ty ö v ä k e ä v a sta a n eiv ä t h e tk e k sik ään u n oh d a v a lla n k u m o u k selliste n p ä ä v o im a in tu k ik o h ta a V e n ä jä ä . H e i dän ta istelu n sa tä y ty y su u n ta u tu a s i tä v a sta a n . S a k sa n v a sta v a lla n k u m o u k se lle m erk itsee S a k sa n k ö y h ä listö u o k o p o liittista tek ijä ä . Saksa ei voi ta iste lle ssa a n k o tim a ista v a lla n k u m o u sta v a sta a n jä ttä ä la sk u ista a n p o is k a n sa in v ä listä k ö y h ä listö ä . N eu- vosto-V en ä jä ä , k u ten R anska n y k y ä ä n niin tu rv a llisesti te k e e . R o m a h d u so - pin ja v a lla n k u m o u k sen n y k y ise llä a ste e lla on sa k sa la ise ssa v a lla n k u m o u k sesta tu llu t k a n sa in v ä lisen v a sta v a lla n k u m o u k sen tä rk ein va ru stu s. O sa t o v a t v a ih tu n e e t. M utta o sie n v a ih ta m ise lla on suuri e r o a v a isu u s, sillä sa k sa la in e n k a p ita lism i on v o i tettu ja k y tk e tty k a h leisiin . S e on •ek a ta lo u d e llise sti että v a itio ilisesti orjan a se m a ssa . Se tietä ä , että S a k san k ö y h ä listö n v o i k u k ista a vain y h d essä k a n sa in v ä lise n (N e u v o sto - V e n ä jä n ) ty ö v ä e n k a n ssa . M uuten ei. M utta se ei k y k e n e k ä y tä n n ö ssä to i m in taan vakaum uksien»,» m ukaan. S a k sa n v a sta v a lla n k u m o u k se llise t v o i vat vain e n te n te n a v u lla ryh tyä ris- tir e tk e e n sä V en ä jä ä v a sta a n . O n s u rullista nähdä v a sta v a lla n k u m o u sta , jo lla ei ei k ä y tä n n ö ssä teh d ä sitä, m itä syd ä n k ä sk e e . Sak san v a sta v a l la n k u m o u k se lliste n a sem a n v ielä su- ru llisem m a k si te k e e se v ä lin p itä m ä ttö m y y d en tila, jo k a R an sk a ssa par h a illa a n v a llitse e . N e u v o sto -V e n ä jä ä k o h ta a n . V iim e a ik o in a on Saksa y h ä tih eä m m in te h n y t e n te n te lle tar- jo u k sia a n , jo id e n ta r k o itu k se n a o n saa da lupa ry h ty ä so ta a n b o lsh e v ik k e ja v a sta a n . M utta R anska on o so itta n u t g a llia la ista k y lm y y ttä näitä v ilp it- ( Jatkoa neljännellä sivulla) FARMI MYYTÄVÄNÄ Mt. Solon laaksossa, 4 mailia Kelsosta. 23 eekkeriä parasta ‘‘tidelandia”, 14 eekkeriä vil jelyksellä ja 50 eekkeriä ylän- kömaata. Hinta ainoastaan S4,9OO, josta S700 alas, loppu vuosimaksulla pitemmäksi ai kaa. Lähempiä tietoja antaa: H. Johnson, Box 311, Kelso, Wash. DR. DEAN S isä - ja u lk o n a ise t p u k a m a t v o i daan e h k ä istä . V u o ta v a t tai sy y h y ä v ä t p e r ä p u k a m a t, p a iseet ja m uut p e r ä su o lita u d it, paitsi sy ö p ä ä , void a a n p a ra n ta a tä y d e llise sti le ik k a u k se tta . MINUN PARANNUSTAPANI ON: L u o n n o llin e n — sä ä stä en lih a sk u d o k set e h y in ä ja v a h in g o ittu m a tto m ina. H o ito ilm an le ik k a u sta — ei tu o ta sa ira a lle tu sk aa eik ä p e lk o a j o n ka le ik k a u s a ih e u tta a . V apaa liik u n to ----h o ito n i a la isen a o le v a t sairaat saa v a t liik k u a v a p a a sti ja teh d ä sä ä n n ö llise t p ä i v ä ty ö n sä , jo u tu m a tta v u o te e lle . H o ito n i on k iv u to n , e i m itään ik ä viä ja v a ste n m ie lisiä jä lk ise u r a u k sia, ei k e sk e y ty stä liik e- eikä se u r a e lä m ä ssä . S a ira a t p ian t o t tu v a t h o ito o n i ja p itä v ä t k o n tto rissan i k ä y n tin sä ta v a llise n a v ie railu n a. L ä ä k ä rit, jo tk a su o sitte le v a t sa ir a il leen p a r a n n u sta p a a n i, v o iv a t h a lu tta essa seu ra ta sa ira a n m u k a n a . M U IS T A K A A — M IN Ä T A K A A N TYÖ NI, Jos en v o i p a ra n ta a P E R Ä P U K A M A A N N E , n iin m ak san ra h a n n e ta k a isin . P a r a n n e ttu je n sa ira id en n im iä lä h e tä m m e p y y d e ttä e ssä . K ir jo itta k aa ta ik k a k ä y k ä ä n o u ta m a ssa v a p a ita k irjasia. DR. DEAN S e c o n d A M orrison Sta. PO RTLAND, OREGON. K ir je e ssä n n e m a in itk a a tä m ä leh ti. Nimileimasimia kumis ta tehdään Toverissa, tilatkaa sellainen heti!
