Ho 177
Lauantaina, Heinäkuun 30 p.—Saturday, July 30th.
Tlt),evill*“. Harjoitti koronkiskontaa,
jiutta suureksi osaksi olivat rlta-
o. rahanvaihtajat, nousukkai-
;t joilta vanha ylimystö esti pääsyn
ylempiin virkoihin. Useat heistä oli-
ytt kreikkalaisia, joka sana oli erään
lainen haukkumasana (kuten “saksa”
Suomessa)- He muodostivat yhtiöltä
¡a pitivät pörssiä. Forumia (toria)
reunustavista pylväskäytävistä työn
»ivat be pois muut kaupustelijat.
Säiden kahden luokan, kansan ja
rahamiesten ympärille kiertyi nyt
Kooman politiikka. Vanha sukuaa
teli ja uudempi virka aateli osasivat
kyllä koron ja veron kiskonaan tai
don. mutta ostaessaan ääniä kan
sankokouksessa Ja virkamiehiä va-
lltuvi^a komiteoissa joutuivat he
Epäilemään rahamiesten ostamain
kanssa Niinpä Caius Gracchus horn-
nwtessaan joutokansalle maata —
jonka ylimystö voittavina päällikköi
ai ja klskurelna oli anastanut —
oli turvautunut ritareihin, Joille puu
hasi pääsyä tuomioistuimiin.
Sen
jälkeen ei “oikeutta" saanut ilman
rahaa. Myös kannatti tämä "kan
sanpuolue" äänioikeuden antamista
latinalaisille y. m. Italiassa oleville
liittolaisille, joiden maat ylimystö
oli anastanut suurtiioikseen.
Raha tuli sitäkin määräävänimäk-
gl. kun ylellisyys kasvoi. Palatsien
ylläpito ja kansanjuhlien järjestely
— josta virka riippui — panivat vel
kaantumaan. jotta sitten pääsi valio-
lettuja maita prokonsulina nylke
mään Yleisiä temppeleitä, sirkuksia
ja kylpijöitä täytyi virkamiesten
myös rakennuttaa “omilleen." —
Uutta vielä kehui Augustus, että
hän oli ottanut, vastaan tiilisen Roo
man ja rakennuttanut sen sijalle
marmorisen. Neero tahtoi rakentaa
kultaisen.
Tätä lahjustenottoa käyttivät hy
väkseen ulkomaiset ruhtinaatkin, niin
että kun v. 122 e. Kr. oli senaatissa
kysymys eräästä maamyönnytyksestä
Vihässä-Aasiassa, sanoi Caius Grac-
thus: "Ne Jotka äänestävät tämän
ehdotuksen puolesta, ovat myyneet
itsensä Mlthridateelle; ne jotka ää
nestävät tätä ehdotusta vastaan, c-
vat myyneet itsensä Nikomedeelle;
ja ne. jotka vaikenevat, ovat mo
lemmin käsin ottaneet rahaa kum
maltakin." Ja kun afrikalainen ku
ningas vähän myöhemmin — karko
tettuna — lähti Roomasta, sanoi hän:
•Tämä kaupunki on kaupan, jos vain
on ostajaa".
Kun oli kysymys näin suurista rlis-
toedulsta, niin el ole ihme, että luok
kataistelu kärjistyi veriseksi. Cae
sarin syntymän aikoina (v. 100 e.
Kr.) taisteltiin Sullan ja Mariuksen
lisäili »sodat. Jälkimäinen oli talon
pojan poika ja kohosi ansioillaan kon
suliksi sekä uudisti Rooman sota
väen, mutta sen anasti häneltä elos
televa ylimys Sulia. Ja sitten tapel
tiin. Johan oli vuotanut verta Fo
rumilla silloin kun kansanpuolueen
johtajat
Gracchukset murhattiin,
mutta nyt tapeltiin summassa, sillä
voittajan sakki jakoi tapettujen o
maisuuden ja osti sotaväkeä Ja ää
niä. Ja kuvaavaa on, että kun Ma
rius valtasi Kooman, kesti murhaa
mista vain 6 päivää, mutta Sullan
joukkio harjoitti terroriaan 6 kuu
kautta. Ylimysterrori paljoa julmem
paa kuin kansan. — Mutta tulokse
na oli kumminkin, että ritarit ral-
vasivat itselleen tien senaattiin.
Kun maailmanvaltoinaan keskuk
sessa vallitsi sellaiset olot, että si
taiset asiat ratkaistiin miekalla, niin
el ole ihme, että alusmaat saivat ha
lun vapautua. Italian kansat nousi
vat taisteluun v. 91. järjestivät oman
pääkaupungin — “Italia” — perusti
vat oman senaatin ja muut rooma
laismalliset laitokset. — Brandes ver
ta* tätä taistelua Amerikan sisällis
sotaan. Vain suurella vaivalla, oi
keuksia myöntämällä, rahalla Ja aseil
la voitti Rooma.
Samalla hyökkäsi Pontoon kunin
l*a Mithridates. joka yhdisti Aasian
kansat kapinaan. Toistasataatuhat
ta roomalaista tapettiin: herrat fc»
ofjat. Kansajoukoö olisivat tehaeet
aamanlaisen tempun muillekin kis-
kureille, mutta se saatiin estetyksi
kääntämällä viha roomalaisia vas-
u*n Siis niinkuin Juutalaispogm-
®it myöhemmin.
Kun roomalaiset kuitenkin alkoi-
’•t voittaa ja Mithridateen nylkemi-
w”n kyllästyneet maat ja kaupitu
in (Rfesos y. m.) uhkasivat erota,
*oett| Mithridates pitää valtaansa
lupaamalla verohelpotuksia.
Mutta
kun hän lupasi vapauttaa orjat ja an-
,Aa ®yöhemmin muuttaneille Ja kau
punkien ympäristöllisille kansalais
oikeudet. suututti hän ylimykset Ja
rahaherrat. Etkä hän lopulla terro
illakaan voinut valtaansa pitää,
»aan pääsi Sulia voittajaksi. On
uhmattava, että Rooman puolueet
Pelasivat täälläkin junitellen kanso-
»**takkalsuuksilla hyväkseen
>tä vakavin Juttu oli koko Aasian
“hkaava menetys, sillä se oli Roo-
®*lle sama kuin Intia nyt on Eng-
yritti samaa, murhautti Mithridates
20,000 sen asukasta.
Voitettuaan Aasian nylki Rooma
sitä armottomasti 12 vuotta. Pakko-
veron kohottivat käskynhaltijat mo-
nlkertaiseksi, rikkailta kiskottiin ki
duttamalla aarteet. Monet myivät
vaimonsa ja lapsensa ja heittäytyivät
merirosvoiksi.
Samalla nousi Espanjasta vaara.
Mariuksen Joukoissa oli päälliköksi
kohonnut sablnllainen Sertorius, jos
ta tuli Espanjan kapinan johtaja
Lusltanlan barbaarien (portugisien)
kutsumana päällikökseen loi hän tai
tavuudellaan armeijan. Järjesti roo
malaiset olot ja sai satumaisen mai
neen. Mutta hänen sakkiinsa pääs
seet roomalaiset roikaleet tekivät
hänen nimeensä tihutöitä, suututtivat
barbaarit Ja lopuksi murhasivat hä
net. Pompejus sai helpon triumfin,
riemukulun Roomaan.
Palatessaan Espanjasta sai Pom
pejus vielä kunnian tuhota orja-ar
meijan tähteet. 5000 miestä. Oli juu
ri kukistettu Spartacuksen kapina —
jolle Brandes uhraa verraten vähän
huomiota. On kuvaavaa, että orja-
armeijaa vastaan oli Johtajana Roo
man rikkain nylkyri Crassus. Hä
nellä oli täysi työ pitää yllä sota-
kuria; niinpä hän rankaisi erästä
ohjeista poikennutta päällikköä —
mestaamalla joka kymmenennen mie
hen tämän joukoista. Ja kuinka va
kava Juttu oli, sitä todistaa sekin,
että kun Caesar myöhemmin innos-
tuttl masentuneita aliupseereitaan
taisteluun
germaaneja
vastaan,
muistutti hän, että olivathan nämä
menestyksellä sotineet orjiakin vas
taan. jotka noudattivat roomalaista
sotataitoa; mitä syytä oli pelätä bar
baareja!
Muuten ei Caesar ottanut orjia ar
meijaansa — samoin kuin ei ylen
tänyt plebeijejä upseereiksi, niin
"kansanpuoluelainen" kuin olikin.
Luokkasuhteille on kuvaavaa, että
kun Cato oli epätoivoisessa asemassa
Caesaria vastaan Afrikassa, el hän
suostunut aseistamaan orjia, kun si
tä ehdotettiin. (Eihän 19:neliä vuo-
sisadallakaan Ranskan herrat uskal
taneet asestaa Pariisin työväkeä vi-
hollistakaan vastaau.)
Orjain tappioon vaikutti tietysti
paljon niiden luokka-asemasta johtu
nut hajallisuus. Eihän niiden tarkc-
tuksena ollut uudistaa yhteiskuntaa,
vaan päästä pois sen alueelta, alku
peräisille metsästys- ja talonpoikais-
niaille. Mutta toiset tahtoivat ryös
tää Rooman ja niin jouduttiin yrit
tämään liikaa. Roomalaisten terrori
on tunnettu: 35,000 hakattiin maahan
ja 6,000 naulittiin ristille.
Mutta vaikka roomalaiset riistäjät
voitttvatkin orjat, joutuivat he rap-
peutuessaan näiden kynsiin. Talou
denhoitajina nylkivät ne herrojaan ja
suosikkeina juonittelivat politiikassa.
Osa ansaitsi suosionsa palvelemalla
herrojensa luonnottomia miehimys-
himoja. Pompejuksen herra oli Theo-
fanus Mytilanesta ja kuuluu hän yl
lyttäneen tätä Caesaria vastaan.
Ulkonaisten vaurain taas hieman
helpottaessa nousi uusi sisällissota
Catilina osti v. 64 tuomarit ja pyrki
konsuliksi. — Lahjominen kävi ta
vallisesti siten, että rahat sijoitettiin
erityisille pankkiireille, jotka mak
soivat ne vasta kun palvelus oli teh
ty!
Catilina oli ollut Sullan katalim-
pia verikoiria ja sai kannatusta yli
mystöltä, erityisesti epäilyttäviltä
naisilta, jotka olivat tehneet kau
neudellaan rahaa ja nyt keinottellvat
kansalaissodilla. Ja niiden joukos
sa oli runsaasti ylhäisiäkin. Muuten
olivat Catilinan kannattajina rappeu
tuneet elostelijat ja muut haaksirik
koiset. Myös houkutteli hän puolel
leen Sullan sotilaita, jotka maatiloi*.-
la asuen muistelivat ryöstöretkiään.
Mutta nämä olivat itse asiassa Ma
riuksen ihailijoita ja Catilinalla oli
otsaa esiintyä kansanpuoluelaisena.
Kun Cato ahdisti häntä senaatissa,
sanoi hän: "Valtiolla on kaksi ruu
mista, toinen raihnas ja sillä huor.o
pää; toinen voimakas, mutta ilman
päätä”. Edellisellä tarkottl hän se
naattia, jälkimäisellä kansaa, jonka
hartioilla pyrki valtaan.
On tunnettu, että Cicero ansaitsi
maailman maineensa puheillaan Ca-
tilinaa vastaan. “Kuinka kauan vie
lä koettelevat kärsivällisyyttämme!"
Mutta Itse senaatissa oli runsaasti
tämän kannattajia; epäluulot kohdis
tuivat Caesariin asti. Vihdoin sai
Cicero erään naisen ilmiannosta kä
siinsä valtit Ja vangitsi salalittolai-
sia, jotka tuomittiin kuolemaan. Ca
tilina itse kaatui joukkonsa etu
päässä.
Samana vuonna hylkäsi senaatti
Lex Servilian. vaatimattoman maa
lain, jonka tarkotuksena oli antaa
valtion maata Rooman joutilaille se
kä ostaa tarkoitusta varten lisää maa
ta*). Cicero oli lain kiivas vastus
taja. Caesar kannatti sitä. Hau
lähenteli muuten kansanpuoluetta ja
näki kernaasti, että senaatin arvo
aleni.
«aauis.
On selvää, että valtiossa, jonka
“demokratia"
ei voinut nojautua yb
Kreikkakin oli kansallisessa In-
terveenpnolelseen luok
•o^tuksessa noussut taisteluun Ate-y- teen k ään
®*a Johdolla ja roomalaiset, jotka tl-
•) Marx pilkkaa (“Pääoma” 1, s
äc äiti olivat sivistyksensä kehtoa
46)
niitä. Jotka kuvittelevat, että-
■Otelleet, tekivät nyt puhdasta. Ne
roomalaiset
elivät vain ryöstämällä.
•o^voslvat Atenan aarteet Ja talde-
Tuotantoprosessi
oli heidänkin maa
*okset sekä tappoivat tai myivät or-
1 ’ koko väestön. Rhodon kaup- ilmassa perustana ja Rooman maa
W**t pelasivat Itsensä ovelasti läpi omaisuuden historia on sen salainen
mellakan, mutta kun Delos historia.
kaan, voi pitää Järjestystä vain so
tilasvalta. Mutta sen vallan saavut
taminen kysyi yhä suurempia pää
omia. V. 60 solmivat Caesar, Pom
pejus ja Crassus enslmäisen trium-
viraatin, “kolmilliton”. Se oli “vii
sauden, maineen Ja rahan liitto", sa
nottiin. Jo v. 70 oli Caesar tukenut
Pompejusta ja Crassusta konsuleina
Ja viimemainittu oli taannut hänen
velkansa; ne eivät olleet pienet. He
olivat silloin antaneet kansantribu-
neille ja ritareille llsäoikeuksia J a
peruuttaneet Sullan lakeja. Nyt ajoi
Caesar konsulina läpi maalakinsa,
kansankokouksessa, kun senaatti vet-
kutteli. Sen tarkotuksena oli siirtää
väkeä maalle — pois Rooman mella
koista. Myös alkoi Caesar julalsta
"acta diurna”,jotka olivat virallisia
julkipanoja senaatin kokouksista y
m.; siis jonkinlainen sanomalehti.
Hän suosittell senaattia, vaikkei kut
sunut sitä usein kokoon. Ritarit
tyydytti hän hommaamalla niille hel
potusta Aasian vero vuokrista, kun
ne eivät oileet voineet kiskoa kyl
liksi.
Ja konsulina alkoi hän hoidella
provinssiansa Galliaa, johon kuului
nykyinen Pohjois-ltalia ja Ranska,
mikäli se oli roomalaisilla. Espan
jan käskynhaltijana oli hän jo teh
nyt rahaa. Nyt lähti hän hankki
maan lisää. Ja mikä on tärkeämpi:
hän lähti kasvattamaan itselleen ar
meijaa.
Mikä oli sitten tämä mies, josta oli
tuleva vanhan ajan kuuluisimpia la
jonka nimi oli elävä vuosisatoja ar-
vonimenä (keisari, tsaari)?
Hän kuului vanhaan sukuun Ja oli
mallikelpoinen keikari. Osasi naut
tia pöydän antimia ja valloitti naiset,
mihin ikinä tuli. Hänen tunnettuina
rakastajattarinaan oli Joukko rooma
laisia matroonia, kuuluisien aikalais
ten vaimoja, mikä ei herättänyt pa
hennusta. Galliassa rakasteli häu
parhaita, samoin kaikissa maanosis
sa, Afrikassa y. m. kuningattaria
joukossa. Kuuluisin niistä oli Kleo
patra, Egyptin kreikkalaissukuinen
kuningatar, kaunis ja sivistynyt. Tä
mä lienee ainoa, jonka takia hän te
ki tuhmuuksia; viipyi liian kauan
ihanassa Aleksandriassa. Mutta kun
sitten Kleopatra tuli Roomaan, he
rätti heidän suhteensa närkästystä
— aivan kuin jos joku Englannin
pääri 1611a vuosisadalla olisi nainut
juutalaisen, sanoo Brandes. — Au
gustus, jolle Caesar oli keisariuteen
tien tasoittanut, mestautti sittemmin
heidän poikansa Caesarionin.
Tietysti oli Caesar sivistynyt. Oli
han juuri nyt Rooman kulttuurin
kukoistusaika. Lukianoe kirjoittaa
valtavan
materialistisen runonsa:
"Olioitten luonnosta." Ciceron pu
heet otettiin muistiin pikakirjotuk-
sella. Ja Caesar itse kirjoitti mie-
hekästä “latinaa, ei korukieltä”. Vir
kamiehenä palveli hän kaikki asteet.
Politiikkona hoiti korttinsa hyvin
ajan sekavassa pelissä. Osoitti itse
näisyyttä Jo 17-vuotisena uhitele
malla diktaattori Sullaa. Oli luon
nollisesti kunnianhimoinen, mutta ei
laskenut turhamaisuutta pahasti esil
le. Ja — kuten Napoleon — usko!
onneensa.
Vasta 42-vuotisena tuli hän sota
päälliköksi ja — mikäli jutut eivät
ole pahoin liioiteltuja — onnistui hy
vin sekä strateegina että miesten
luottamuksen voittamisessa. Viime
mainittu on hyvin tärkeä seikka, sil
lä on muistettava, että armeija oli
kokoonpantu kirjavista aineksista.
Sille piti maksaa palkat säännölli
sesti ja antaa sen ryöstääkin, mutta
ei usein.
Nopealla päättäväisyydellä selvisi
hän usein kiperästä tilanteesta. Jos
oli syytä pelätä paniikkia, lähetti hän
omansa ja upseerien hevoset pois —
Jotta miehet näkisivät, etteivät he
pääse karkuun. Väliin pani hän y
lempläkin upseereita etupäähän hyök
käämään ja vaaran paikassa meni
itse “tuleen". Kun oli mielenmaser
nusta tai kapinaa, piti hän puheita
ja ratkaisi riita-asiat halki. Oli ko
va ja lempeä tarpeen mukaan. Usein
oli germaaneilla tai gallialaisilla yli
voima, mutta valeliikkeillä ja no
peilla marsseilla yllätti hän heidät..
Kun barbaarit panivat kaiken voiman
ensi iskuun, voltti Caesar taidolla ja
sitkeydellä, organisationllia ja tek
niikalla.
Ruumiillisesti oli hän karaistu ja
voi kestää vaivoja sotilaittensa kans
sa. Ratsulla istuen saneli hän kir
jeitä kantotuoleissa oleville sihtee
reilleen. kuudellekin samalla aikaa.
Kirjoitti itse toiminnan aikoina teok
sensa galliaiais- ja kansalaissodis
taan (joilla vuosisatoja on koulupoi-
kia kidutettu).
Vastustajansa eivät olleet mam
manpoikia.
Ensin olivat helvetia-
laiset saaneet päähänsä siirtyä Sveit
sistä aurinkoisemmille maille. Hän
palautti ne takaisin; el myynyt or
jiksi. vaan auttoi rakentamaan uu
delleen heidän ennen lähtöään pok-
tamansa
kaupunglt.koska tarvitsi
puskurin
germaaneja vaataan. —
Toisissa oloissa hän kyllä osasi olla
julma; antoi tappaa Ui myydä or
jiksi, hakkautti sotakelpoisilta kä
det pois jne.
Germanit olivat tällöin barbaari
ajan alemmalla asteella. Suevtt
(swaabit), jotka Caesar ensin kohta
si, olivat jakautuneet 1.000 ’ heimoon.
Kukin niistä asetti miehen sotava-
keen ja toisen maan viljelykseen.
Jotka vuosittain vaihdettiin. Muu-
teö elivät metsästyksellä. Kauppaa
eivät käyneet, viiniä eivät käyttä
neet, yksityistä maanomistusta ei
ollut. Taistelussa olivat asetetut hei
mottaan, takana vaunut, joista naiset
kiihottivat miehiä ja ottivat Itsekin
osaa taisteluun. Komeaa kansaa, hy
viä ratsastajia. Ei ammattipappeja.
Uskoivat vain näkyviin jumaliin: au
rinkoon, kuuhun ja tuleen (seppien
jumala, Ilmarinen). Päällikkö Ario-
vistus, korkea ja ovela. Oli voitta
nut roomalaiset. Mutta nyt sai sel
käänsä. Caesar heitti germaanit Rei
nin taa. Teetti sillan Ja kävi toi
sella puolella. Varusti Gallian niin,
että vasta yli 500 vuoden päästä tuli
sinne
germaanien kuningasvalta,
frankit.
'Nyt asui siellä kelttiläisiä kansoja.
Ne olivat barbaariajan ylemmällä as
teella. Pappissääty, druiidit, oli jo
muodostunut. Kuninkuus vakiintu
nut. Vaatteet kauniit ja kaupungin-
alkuja.
Caesar käytti hyväkseen niiden kes
kinäisiä vihoja ja taisteluita ger
maanien kanssa. Löi toisten avulla
toisia. Sai valtaansa koko maan.
Kävi Britanniassakin, Jonka asuk
kailla el vielä ollut hiivoja. Niillä
oli pitkä tukka ja viikset. Muala-
sivat Itsensä sinlvärillä taistelua var
ten. Jalkamiehet taistelivat ratsu
jen lomassa. Naiset esiintyivät juh
lissa alasti. Perhein uotona ryhmä-
avio (pnalua).
Mutta gallialaiset hautoivat kapi
naa. Urhean Vercingetorixin onnis
tui koota koko Keltlkan (nyk. Rans
kan) kansan, 60 heimoa, yhteen yri
tykseen. Hänen esikuntansa oli ko
koonpantu Caesarin opissa olleista
miehistä.
Alppien takaa. Italiasta, riensi
Caesar hätään.
Kiersi itäpuolitse
Cevenneille, joiden lumien yli kulki
helmikuussa. Suki V:n Alestiaan. ja
kun suuri apujoukko oli lyöty sekä
nälkä uhkasi, oli näiden antaudutta
va. Vercingetorix tuli täydessä soti
sovassa yksin uhriksi ja laski aseen
sa Caesarin istuimen eteen. Kuu
den vuoden vankeuden jälkeen esi
tettiin
hänet triumfissa Rooman
kansalle ja sitten teurastettiin. — Ru
noilijat ovat hänestä tehneet Rans
kan kansallisuussankarin.
On kuin lukisi kuvausta nykyisia
ta irlantilaisten (kelttien jälkeläis
ten)
taisteluista nykyajan rooma
laisia, brittejä, vastaan, kun Barn-
des kirjottaa: “Pitkä Gallian sota
oli verinen ja hirveä. Kelttiläiseltä
puolelta käytiin sitä hehkuvalla vi
halla, kekseliäällä oveluudella ja sil
lä hurjalla kostonhalulla, jonka va-
paudenrakkaus synnyttää.
Rooma
laisten puolelta taas itsepintaisella
tahdonlujuudella ja väliin kauhistut
tavalla kovuudella."
Rooma voitti. Kahdeksan vuoden
taistelulla oli maa masennettu ja
pian oli siellä Rooman kulttuurin lei
ma, mikä on säilynyt läpi vuosisa
tain.
Nyt oli Caesarilla armeija, mainet
ta ja rahaa. Kun hänen vastustajan
sa Roomassa rupesivat ryppyile
mään, kulki hän, tammikuussa v.
49, yli Rubiconin (rajajoen) ja val
tasi pian Italian. Vastustajat, Pom
pejus päämiehenä, pakenivat yli
Brundusiumin Traakiaan.
Caesar
seurasi jälestä ja, tappioiden ja vau
rain jälkeen, löi ne ratkaisevasti Far-
saleon luona. (Pompejuksen emi-
granttileirlssä olivat olot jotenkin
samanlaiset kuin äskettäin, Wran
gelin aikana, Sevastopolissa. Suuri
joukko upseereita, kykyjäkin, mut
ta enimmäkseen rappeutuneita elos
telijoita sekä byrokraateja, politiik
koja ja rikkaita. Kuri sen mukai
nen ja joukot epäluotettavat. Kei
nottelu, peli, juoppous, ylellisyys ja
irstalsuus rehoittivat. Tuloksena ro
mahdus). Caesar kävi sitten Troijan
raunioilla ja purjehti Egyptiin, jossa
tuli loukanneeksi ihanan Aleksand
rian sivistyksestään ylpeitä asukkai
ta ja joutui pahaan kiipeliin. Oli
ahtaalla pienine joukkoineen moni-*
su maa- ja meritappeluissa. mutta
voitti. Piti lystiä Kleopatran ylel
lisellä huvilaivalla Niilillä. Tutus
tui täällä oleviin tieteen ja taiteen
aarteisiin.
Erityiseen kiitollisuuden velkaan
joutui hän täällä juutalaisille ja pal
kitsi sen m. m. siten, että kun vuot
ta ennen kuolemaansa lakkautti kaik
ki poliittiset seurat (kollegiot), jätti
hän juutalaisten seurakunnat rau
haan. Ne olivat kai siksi lujatkin,
ja niiden jäsenet siksi mahtavat, et
tei ollut hyvä käydä käsiksi. —
Niiden sisällä levisi sittemmin kris
tillinen salaliitto.
Mutta sota kutsui. Nopeasti no
lasi Caesar Mithridateen pojan Far
nakeen. “Tulin, niin, voitin", kir-
jotti hän Roomaan. Riensi sitten
Italiaan.
Brundusiumissa
odottaa
häntä Cicero, joka niin monasti oli
ollut hänen vihollistensa leirissä,
mutta nyt imartelee makeasti edes
sä (ja panettelee takana). Caesar ei
muuten käyttänyt terroria roomalai
sia vastaan, vaan otti voitetut vas
tustajat heti palvelukseensa.
Sitten Airikaan, jossa voltti vas
tustajat ja näiden afrikalaiset liit
tolaiset. “Vanhan roomalaisen kun
non" edustaja, koronkiskuri ja juop
po Cato tappoi itsensä. — Ja vielä
kerran senkin jälkeen täytyi Caesa
rin Roomasta lähteä sotaan: Espan
jaan, jossa Pompejuksen pojat oli
vat nostaneet pystyyn kapinan. Mut
ta sitten olivat vihdoinkin kansalais
sodat loppuneet ja oli aika järjes
tää suuri maailmanvalta. Caesar on
nyt konsuli ja diktaattori, imperaat
tori
(ylikomentaja) ja yllmäinen
pappi, kansantribuuni ja sensori —
ja mitä virkoja vain oli. Senaatti
matelee hänen edessään. Kansa saa
juhlia viikkokausia ja syödä kym-
mentuhansilta juhlapöydiltä. Legio-
nalaiset saavat palkkioita ja maata.
Rooman väenlaaku osottaa, että
320,000 joutilasta elää valtion apu
rahalla. Se lopetetaan heti lTO.OOOUta.
80,000 siirretään kolonioihin. Mo
nille kaasoille annetaan kansalais
oikeudet; kolonioissa vapautetuille
kin. Senaattiin otetaan galleja, so
tilaita Ja vapautettuja orjia. Maa
pannaan kirjoihin koko valtakunnas
sa ja laaditaan omaisuusrekisterit.
Kalenteri uusitaan. Egyptin, juuta
laisten y. m. Jumalanpalvelus julis
tetaan vapaaksi. Näytelmiä aletaan
antaa paitsi latinan ja kreikan, myös
folnikian, hebrean, syrian, espanjan
y. m. kielillä. Aletaan Rooman uu-
destirakentaminen, kai leveäkatui-
sen, säännöllisen Aleksandrian esi
merkin mukaan. Suurissa kylpylöis
sä on voiteluöljykin valtion puolesta.
Provinssien hallinta vakiinnutetaan.
Velkulaeilla rajoitetaan kiskomista,
niin että velalliselta saa ottaa vain
osan hänen tuloistaan vuosittain.
Valtion raha-asiat järjestetään. Pan
naan alulle lakikirjan kokoaminen.
Kuten näkyy, olivat nämä reformit
olojen luonnossa. Ilman niitä olisi
Rooman valtakunta mennyt pirsta
leiksi. Sen takia on turha tutkia,
missä määrin ne ovat Caesarin per
soonallista ansiota.
Mutta yksi asia oli Ilmeinen; tasa
valta oli kuollut, ja vaikka Caesar
huolellisesti koetti noudattaa muoto
ja ja torjui kuninkaan kruunun, oli
hän itsevaltias. Sitä eivät sietäneet
eräät tyytymättömät, joukossa eräs
ehkä joku tasavaltainen intoilija
(Brutus). Ne solmivat salaliiton ja
maaliskuun 15 p. v. 44 kaatui hän
senaatissa 23:n tikarin lävistämänä
Tämän teon seurauksena oli vielä
viiden vuoden kansalaissodat, joiden
jälkeen oltiin samassa pisteessä.
Caesarin tilalla — ja nimellä — oli
nyt hänen ottopoikansa Octavianus
Augustus, jonka alkama keisarikun
ta kesti 500 vuotta.
•
Ja niin olemme aatoksissamme
heittäneet
kiertokatsauksen 2,000
vuotta taapäin, — Onko se maksa
nut vaivan?
Se on lukijan itsensä ratkaistava.
Kirjottaja on siitä saanut muutamia
kiinnekohtia.
Ensiksikin sen, ettei ole turhaan
roomalaisia mainittu politiikan mes
tareiksi. Ei se mikään rotuominai
suus ollut. Syntyi vuosisatain iuok-
kataisteluiden ja sotien kautta, jois
sa politiikon täytyi tottua pelaamaan
mitä moninaisimmilla tekijöillä. Oli
osattava käyttää ylimyksiä ja orjia,
rahamiehlä ja talonpoikia, juutalai
sia kauppiaita. Afrikan mustia ja
Aasian pappeja, joista kullakin oli
oma kehitystasonsa ja ajatusmaail
mansa, oma kielensä ja mielensä,
omat etunsa ja vihamiehensä. Ja
kaikki nämä oli — hyvällä Ja pa
halla, puheella ja väkivallalla, uh
kauksilla ja lupauksilla — saatava
palvelemaan yhtä asiaa, tottelemaan
maanpiirin herroja.
On nähty senkin jälkeen maail
manvaltoja:
katolilainen 'kirkko.
Caesarin perillinen; Espanjan-Itäva*.-
lan Kaarle V, jonka valtakunnassa
aurinko el laskenut; muhamettilais-
valta Espanjasta Intiaan asti. Ja
vihdoin Britannian Imperium, joka
laajuudessa voittaa Rooman ja \uosi-
sataisessa kestävyydessä tulee seu
verroille. Se on myös luonut oman
hallitustapansa ja ihinistyyppinsä —
iiikemies-politiikon, joka osaa hajoit
taa ja hallita, sekä esiintyy sillä
harkitsevalla ponnekkuudella. Joka
antaa selän takaa oleva turva, sii
hen yhtyneenä edesvastuun tietoi
suus.
El historia toistu. Mutta taistelu
toistuu. Muodot muuttuvat, mutta
yksi piirre on yhä sama: politiikka
sekamelskasta selviämisen taitona.
Mutta ei auta taito, Jos on pohja
poissa. Ja pohja se on yhteiskun
nan tuotannollinen perusta.
Silla
vain yhteen kuuluvista ja yhteen so
vitettavista voi rakentaa järjestön.
Ja vain soliidi (sisästä eheä) orga-
nisationi kestää sekamelskan koette
lemukset. Taito tulee k^llä taiste
luissa.
Siinä luottamuksemme ja toivom
me. Kuinka mahtava onkaan im
perialismin koneisto, kuinka keino-
kas sen kehittämä politiikka — kuo
ri se enää vain on, kuori, joka ei
voi haljennutta sisustaansa koossa
pitää.
Ja kuinka hajalliselta näyttääkin
proletariaatin järjestäytyminen, kuin
ka aloitelevalta sen ulkopolitiikka
— sillä on kuitenkin eheä perusta,
työväenluokka. Ja sen otteet ovat
lujat, ne tempaavat mukaansa. Hei
kot ja horjuvat. Jotka vavisten ovat
noudattaneet Lontoon valtikan viit
tausta, osottavat uppiniskaisuuden
oireita (Liettua, Kreikka y. m.).
Eikä nyt ole Rooman aika, jolloin
madonsyömä valtiokoneisto kesti vuo
sisatoja, kun ei ollut luokkaa, joka
sen olisi kyennyt kumoon heittä
mään. Tarvittiin ulkopuolisten bar
baarien rynnistys ja koko sen kui'-
tuurln häviö. Nyt rynnistää työvä
ki sisältäpäin ja ottaa palvelukseen-
»H H IIH IIIH lH W nW
Suomalainen Rottinki-Huonekalutehdas.
Teemme kaikenlaista huonekaluateon kuuluvaa työtä päivän balvim-
piin hintoihin. Ulosläketykset toimitetaan nopeaan ja huolellisesti.
2213 Fillmore S t, San Francisco. Puh.: Fillmore 5367
r 8 in H II IIHHHH»tt»inill l U ttn » » H r iH itttlttttM M ttm H m tin n im iiw w » M .............p t|
Puhelin: Kearny 2114
CALIFORNIAN SUOMALAINEN LAKIMIES
O NNI A . W UOLLE,
A tto r n e y a n d C o u n se lo r a t
L aw
582 Market Street,
6 0 9 — 6 1 0 H o h e rt B ldg.
S e n F r a n c isc o . CaL
Isoin ja siistin m itä o n lä n n e llä , käsite
tä en 7 k erro sta .
N o sto h issi k u letta n
.
.
a su k k a ita .
H o y r y la n im in tu le e jokai*
se e n h u o n e e se e n .
Y k sity is k y lp y h u o n e e t.
$ 1 .0 0 p ä iv ä ltä ja y lö s.
A le n n u s v iik o tta in v u o k r a a jille .
P u h e lin : D o u g la s 6 2 3 5 .
1 4 0 M ason
St.
1 p lo k i M arket k ad u lta.
Hotel HOLLY
SAN
IS Ä N T Ä : JO H N
F R A N C IS C O ,
C A L IF O R N IA .
VALOKUVIA
H. SUKERMAN
ASIANAJAJA
Pacific Bldg.
JA
LAKIMIES
R oom
909
San Francisco, Calif.
S U O M A L A IS IL L E
hyvin tunnettu
K a u n iita , selv iä v a lo k u v ia v a lm iste
taan h ä ä k e k k e r e istä , p erh ejo u k k u eie*
I ta. n a isista , m ieh istä , la p sista ja kai
kista.
E rik o in en
h u o m io a n n e ta a n
su o m a la isille k u n d e ille .
T H E JO H N S O N P H O T O
S T U D IO ,
1 0 2 8 M arket S t., S an F r a n c isc o , CaL
Joh n A r n e ll,
o m ista ja .
VALOKUVAAJA
H. T. Motoyoshi
Hotel Comfort
7 4 4 H o w a rd St.
Bet. T h ird & F o u rth
Fillmore St.
SAN FRANCISCO, CAL.
San
Blomseth Lunch
T arjoaa h y v ä ä r u o k a a k o h tu u llisilla
h in n o illa .
San Francisco.
P u h e lin !
G arfield 1 0 8 2
Suomalainen Hotelli
2009%
2122 Market St.
H ILL,
K U U M A JA
F r a n c isc o ,
K Y LM Ä
V E SI
C a lifo rn ia .
K A N S A L A IS E T
jo illa on k a rv o ja leu a ssa saa v a t h u o
le llise n ra ap asu n T e r ä v ä is-H e ik in Par-
turitu vasaa, 2 3 1 — 4 k atu , S an F ra n
c isc o , C a lif.
sa ajan kulttuurlsaavutukset, tieteen
ja tekniikan. Se voi sen tehdä, sit-! SAUNA
lä se edustaa itse luovaa työtä.
o n a v o in n a tiista isin , k e sk iv ., to r s
■Hyvästi vanha aika!
Eteenpäin
ta isin ja la u a n ta isin k e llo k a h d esta
I I illa lla . — I 7 ja M arket S treet«.
vastaisuutta kohti!
Kosti.
Europan “ennalleen
elvyttäminen”
M. A . FIN N ILÄ .
4 0 3 2 — I 7th S t., S an F r a n c isc o , C a lif.
Farmi Myytävänä.
Woodlandissa, Wash.
R a n sk a n o tta m a u usi “ to d eliisu u s-
p o liittin e n " su u n ta a ih e u tta a r in n a k
k a isilm iö n ä
sa k sa la iste n
v a sta v a lla n
k u m o u k se llise n p o litiik a n k ä r jisty m i
sen
S ak sa n ty ö v ä k e ä v a sta a n v a ik
ka S a k sa n p o r v a r isto tu sk in p itää
liito sta .
R a n sk an p o rv a risto n k a n s
sa, on se itse a sia ssa p a k o ite ttu sii
h en .
R y h ty e ssä ä n p ä ä ttä v ä ise m p ä ä n
e siin ty m ise e n ty ö v ä e stö ä v a sta a n ta h
to o S a k sa n p o r v a r isto tie te n k in to im ia
itse n ä ise sti eik ä m in k ä ä n L o u ch erin
su u n n ite lm a n m u k a a n .
“ J ä rjesty k sen
lu o m in en ta lo u d e llise lla a la lla ” e i ta
p a h d u ra n sk a la isten e h d o tto m a lla ta
valla, m utta k y llä k in h eid ä n e h d o
tu k sen sa jo h d o sta .
S a k sa la ise t v a s
ta v a lla n k u m o u k se llise t ta iste lle ssa a n o-
So eekkeriä, hyvää mustan
mullan maata, 9 eekkeriä hei
nällä, hyvä talo.
Hinta on
Sl,.35<). Lähempiä tietoja saa
osotteella JOHN MÄKI, io i6
Perry St., Aberdeen, Wash.
PERÄPUKAMAT
Parannetaan Leikkauksetta
m aa ty ö v ä k e ä v a sta a n eiv ä t h e tk e k
sik ään u n oh d a v a lla n k u m o u k selliste n
p ä ä v o im a in tu k ik o h ta a V e n ä jä ä . H e i
dän ta istelu n sa tä y ty y su u n ta u tu a s i
tä v a sta a n .
S a k sa n
v a sta v a lla n k u
m o u k se lle m erk itsee
S a k sa n k ö y h ä
listö u o k o p o liittista tek ijä ä .
Saksa ei
voi ta iste lle ssa a n
k o tim a ista
v a lla n
k u m o u sta v a sta a n jä ttä ä la sk u ista a n
p o is k a n sa in v ä listä k ö y h ä listö ä . N eu-
vosto-V en ä jä ä , k u ten R anska n y k y ä ä n
niin tu rv a llisesti te k e e .
R o m a h d u so -
pin
ja
v a lla n k u m o u k sen
n y k y ise llä
a ste e lla on sa k sa la ise ssa v a lla n k u m o
u k sesta
tu llu t
k a n sa in v ä lisen
v a sta
v a lla n k u m o u k sen
tä rk ein
va ru stu s.
O sa t o v a t v a ih tu n e e t.
M utta o sie n
v a ih ta m ise lla
on
suuri e r o a v a isu u s,
sillä sa k sa la in e n k a p ita lism i on v o i
tettu ja k y tk e tty k a h leisiin .
S e on
•ek a ta lo u d e llise sti että v a itio ilisesti
orjan a se m a ssa .
Se tietä ä , että S a k
san k ö y h ä listö n
v o i k u k ista a
vain
y h d essä
k a n sa in v ä lise n
(N e u v o sto -
V e n ä jä n ) ty ö v ä e n k a n ssa . M uuten ei.
M utta se ei k y k e n e k ä y tä n n ö ssä to i
m in taan
vakaum uksien»,»
m ukaan.
S a k sa n v a sta v a lla n k u m o u k se llise t v o i
vat vain e n te n te n a v u lla ryh tyä ris-
tir e tk e e n sä V en ä jä ä v a sta a n . O n s u
rullista
nähdä
v a sta v a lla n k u m o u sta ,
jo lla ei ei k ä y tä n n ö ssä teh d ä sitä,
m itä syd ä n k ä sk e e .
Sak san v a sta v a l
la n k u m o u k se lliste n a sem a n v ielä su-
ru llisem m a k si te k e e se v ä lin p itä m ä ttö
m y y d en
tila, jo k a
R an sk a ssa
par
h a illa a n v a llitse e .
N e u v o sto -V e n ä jä ä
k o h ta a n .
V iim e a ik o in a on Saksa
y h ä tih eä m m in te h n y t e n te n te lle tar-
jo u k sia a n , jo id e n ta r k o itu k se n a o n saa
da lupa ry h ty ä so ta a n b o lsh e v ik k e ja
v a sta a n .
M utta R anska on o so itta n u t
g a llia la ista
k y lm y y ttä
näitä
v ilp it-
( Jatkoa neljännellä sivulla)
FARMI MYYTÄVÄNÄ
Mt. Solon laaksossa, 4 mailia
Kelsosta. 23 eekkeriä parasta
‘‘tidelandia”, 14 eekkeriä vil
jelyksellä ja 50 eekkeriä ylän-
kömaata.
Hinta ainoastaan
S4,9OO, josta S700 alas, loppu
vuosimaksulla pitemmäksi ai
kaa. Lähempiä tietoja antaa:
H. Johnson, Box 311, Kelso,
Wash.
DR. DEAN
S isä - ja u lk o n a ise t p u k a m a t v o i
daan
e h k ä istä .
V u o ta v a t
tai
sy y h y ä v ä t p e r ä p u k a m a t, p a iseet
ja m uut p e r ä su o lita u d it, paitsi
sy ö p ä ä , void a a n p a ra n ta a tä y
d e llise sti le ik k a u k se tta .
MINUN
PARANNUSTAPANI
ON:
L u o n n o llin e n — sä ä stä en lih a sk u d o k
set e h y in ä ja v a h in g o ittu m a tto
m ina.
H o ito ilm an le ik k a u sta — ei tu o ta
sa ira a lle tu sk aa eik ä p e lk o a j o n
ka le ik k a u s a ih e u tta a .
V apaa
liik u n to ----h o ito n i
a la isen a
o le v a t sairaat saa v a t liik k u a v a
p a a sti ja teh d ä sä ä n n ö llise t p ä i
v ä ty ö n sä , jo u tu m a tta v u o te e lle .
H o ito n i on k iv u to n , e i m itään ik ä
viä ja v a ste n m ie lisiä jä lk ise u r a u k
sia, ei k e sk e y ty stä liik e- eikä
se u r a e lä m ä ssä . S a ira a t p ian t o t
tu v a t h o ito o n i ja p itä v ä t k o n tto
rissan i k ä y n tin sä ta v a llise n a v ie
railu n a.
L ä ä k ä rit, jo tk a su o sitte le v a t sa ir a il
leen p a r a n n u sta p a a n i, v o iv a t h a
lu tta essa seu ra ta sa ira a n m u k a n a .
M U IS T A K A A — M IN Ä T A K A A N
TYÖ NI, Jos en v o i p a ra n ta a P E
R Ä P U K A M A A N N E , n iin m ak san
ra h a n n e ta k a isin .
P a r a n n e ttu je n sa ira id en n im iä lä
h e tä m m e p y y d e ttä e ssä . K ir jo itta
k aa ta ik k a k ä y k ä ä n o u ta m a ssa
v a p a ita k irjasia.
DR. DEAN
S e c o n d A M orrison Sta.
PO RTLAND, OREGON.
K ir je e ssä n n e m a in itk a a tä m ä leh ti.
Nimileimasimia kumis
ta tehdään Toverissa,
tilatkaa sellainen heti!