Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 20, 1921)
Maanantaina, Kesäkuun 20 p.— Monday, June 20th. .-AÖi- kunta yhteiskunnallisen rauhan (T H E C O M R A D E ) perusteille, s. o. meidän täytyy saada kaikki ihmiset työskentele T b * organ of tb * Finnish w orker* in the Wcatera State*. The only Finnish mään koko yhteiskunnan hyö Daily in the Weet. Published Daily, dyksi, eikä vain joittenkin harvo except Sunday, at Astoria, Oregon, jen eteen. by toe Western W orkmen** Publishing “Me emme opeta luokkavihaa Society. emmekä saarnaa luokkasotaa. Office Seventh and Commercial St., Tämä kuullostanee oudolta rai Opposite Post Office. voisista radikaalisuuden vastus Post Office Address« tajista. Tosiasiana kuitenkin py syy, että koko meidän propagan T O V E R I. Box 99. Astoria, Ore. damme on vain tosiasioitten tu n E D IT O R IA L STA FF nustamista. Inhimillisen yhteis kunnan tutkimisesta meille esite Sulo Syvänen, Alex Sevo, A . N. Kos tyt tosiseikat johtavat meidät kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratchef. siihen lopputulokseen, että on o- Phone« Office 369, Editorial Dep't 833 lemassa luokka — hyvin pieni luokka — joka estää koko kan Entered as second-class mail matter san suurien massojen kehitystä, July 18, 1912, at the Post Office at Astoria, Oregon, under the A ct of joka ei luovu kontrollistaan elä March 3. 1879. män välineitten yli siitäkään to siasiasta huolimatta, että sellai sen kontrollin tuloksena miljoo Amerikalaisia käsittei nat kärsivät nälkää. Ne eivät luovu tästä kontrollistaan vetoo- tä luokkataistelusta malla heidän yhteiskunnalliseen oikeudentuntoonsa. Ne ovat ker On sangen mieltäkiinnittävää ran toisensa jälkeen, kuten Lud- rinnastaa toisiinsa eri asteella lovvin, West Virginian, Cripple olevien amerikalaisten työväen Creekin tapauksissa ja meidän o- järjestöjen käsitteitä luokkatais massa yhteisössämme (Buttessa) telusta. Se on sitäkin enemmän osottaneet, että ne ennemmin mielenkiintoista, kun siten ver vuodattavat työläisten verta kuin taamalla niitä toisiinsa saattaa alistuvat paremman palkan ja ly- helposti luoda itselleen käsityk hemmän työpäivän vaatimuk sen itse luokkakäsitteitten kehi seen. Ne puhuvat pyssyhurt- tysprosessista suurten työläis tiensa pyssyjen suitten kautta joukkojen keskuudessa. Poimi meille, että niin kauan kuin ne kaamme seuraavassa joitakin voivat, joko rauhallisilla tai sit tyypillisiä, eri asteita kuvaavia ten väkivaltaisilla keinoilla ne tu lausunnotta amerikalaisesta am- levat edelleenkin pitämään käsis mattiuniollisesta työväenliikkees sään teollisuuden kontrollin’’ — tä : jne. Butte Daily Bulletin kaikkien Virallisen A. F. of Laborin näitten kokemuksien perusteella kannan mukaan “tulee työn ja tulee siihen lopputulokseen, että pääoman välillä vallita sopusoin työväestön on saatava käsiinsä tu” ; teollisuuslaitoksia pidetään “ vieläkin voimakkaampi mahti käynnissä “palveluksen ja voi ennenkuin suuret kansanjoukot ton“ vuoksi ja “kohtuullisen” voivat saavuttaa vapauden, jota voiton ottaminen palkkioksi ne tavattavat. Vasta sen jäl myönnetään kapitalistien oikeu keen, vakuuttaa Butte Daily Bul deksi. Lakkoon menoa ei viral letin, voidaan päästä yhteiskun lisesti ole kielletty, vaikkakin si josta luokkaviha ja luokka tä virallisen johdon taholta vii “ Kenellekään ei ole tarpeel taan, taistelut ovat kadonneet ja myös me aikoina on alettu katsella lista tutkia filosoofisia teoksia melkolailla karsain silmin, koska keksiäkseen luokkataistelun ole kin — luokat. — K EH. sen kautta ’’viattomat ihmiset massaolon. Elämän tosiasiat joutuvat kärsimään,” kuten muu ratkaisevasti todistavat luokka ITÄMAIDEN KANSANLIIK an johtava henkilö joitakin päi taistelun riehuvan yhteiskunnas KEET JA MAILMAN viä sitten suvaitsi Denverin kon- samme. Miksi keskinkertainen VALLANKUMOUS ventsioonissa lausua. Joka ta työtä tekevä yhteiskunnan jäsen pauksessa on lakkoutumisessa taipuu varakkaan edessä? Miksi Valtava taistelu kansallisten noudatettava traditsioonien mää työläinen työpajassa pelkää isän itsemääräy soikeuksien puolesta räämiä tapoja, joista poikettaes tää? Tapahtuuko tämä siksi, että on puhjennut idän sorrettujen ja sa keskusjohdon taholta armot näillä miehillä on suurempi voi alas poljettujen kansojen keskuu tomasti koko puuha julistetaan ma? Me tiedämme, että kysy dessa. Virta on temmannut mu “laittomaksi” ja ryhdytään sitä myksessä ei ole pelkkä fyysilli- kaansa Turkin, Persian, Afganis tuhoamaan. — Kaikkia uusia nen voima silloin kun moni heik- tan, Bokharan, Kiinan, Mongo virtauksia vastaan taistellaan kosäärinen ja selkärangaton olio lian, Korean, Indian ynnä muut. häikäilemättömällä julkeudella. pelkästään yhteiskunnallisen ase Taistelu on etupäässä kohdis Tästä A. F. of Laborin viral mansa perusteella voi hallita fyy- tunut ulkomaisen kapitalismin lisesta kannasta poikkeaa 1° 1 sillisesti voimakkaita työväenluo kukistamiseen, mikä kauan on suurien liiton alaosastojen kanta L fäscniä Toinen luokka pi- sortanut ja armottomasti riistä melkoisesti. Siinä jo asetutaan tää toista valtansa alaisuudessa nyt Idän työtätekeviä joukkoja. hyvän matkaa luokkataistelua lä siksi, että sen käytettävänä on Englantilaisen pääoman valta- hentelevälle pohjalle, vaikkakaan voima. asema Turkissa, Persiassa, Afga ei jakseta »itä selvästi käsittää. nistanissa, Kiinassa ja Indiassa, “ Mistä tämä voima johtuu? ja japanilaisen pääoman herruus Kuvaavana esitettäköön tässä e- räitä kohtia viimeisestä Interna Onko se saavutettu yliopistoissa Kiinassa, Koreassa ja Mongolias tional Steam Engineer” union opiskelun, vaiko voimisteluhal- sa ovat loihtineet semmoisen ka kuukausijulkaisusta: leissa harjottelemisen kautta? — san tulenarkaa ainesta, että yksi “Kun henkilö tulee union jä Ei — vallassa oleva luokka saa kipinä Venäjän vallankumouksen seneksi menettää hän itsensä tä voimansa siitä, että se omistaa liekistä riitti innostamaan Idän män luokan mukana, s. o. hänen teollisuuden. Teollisuuden omis sorrettuja kansoja intohimoiseen tulee tehdä mitä uniokin tekee. tamisen kautta se kvkenee sane haluun särkeä kahleensa ja va Hän kenties ei haluaisi lakkoil lemaan ehdot sille luokalle, jon pautua sortajan ikeenalaisuu- tua, mutta siitä huolimatta hä ka se palkkaa palvelukseensa. desta. Työpaikan menettämisen pelko nen täytyy. Taistelu on nyt saavuttanut “Tällaiset toimenpiteet voi saattaa toisen miehen pelkää suurimman vauhtinsa sitten im daan osottaa oikeutetuiksi. Oli mään toista. Toinen luokka — perialistisen sodan päättymisen. pa tällainen toimenpide oikeu kapitalistit — teollisuuden kont Kun imperialistien huomio ei e- tettu, hyvä ja oikea yksityiselle rollin kautta riistää toista luok nää ollut kiintyneenä Europan union jäsenelle tai ei, niin se kaa — työväestöä. Ne jotka o- tappotantereille, riensivät voitok karkesta huolimatta tapahtuu ko-|vat asemassa, että ne voivat an- kaat riistäjät saaliinjaolle Itään, ko kansan hyvää silmällä pitäen, taa työtä hallitsevat niitä jotka iskien kohta kyntensä entistään minkä loppukädessä tulee ra t tarvitsevat työpaikan elääkseen. syvemmälle Idän työtätekevien kaista onko teko oikea, vaiko ‘’Monet työväenjohtajat lorul joukkojen vertavuotavaan ruu väärä. ...O n paljon asioita, jot- le vat siitä, että työn ja pääoman miiseen. Tarvitsee vipu viitata ka ihanteellisesti ovat oikeita, I edut ovat samansuuntaiset, tuut surullisenkuuluisaan “Seversin inutta joita ei voi sovelluttaa I ta siitä huolimatta ne tietävät, rauhaan ", jonka kautta Turkki käytäntöön nykyaikana, koska i että heidän on pakko järjestää paloteltiin kappaleiksi, tai Eng koko mailman järjestyskään ei ammattiunioita voidakseen saada lannin sotajoukkojen toimintaan ihanteellisesti ole o ik ea... Mo- enemmän raadantansa tuloksista, Kaukaasiassa. Persiassa, jne. T ä net seikat tulevat enemmän ta i, Työnantajat, jotka myöskin väit- mä pitää paikkansa myös Kau vähemmän kunnioitettaviksi tul- tavat, että heidän etunsa ovat sa kaiseen Itään nähden, jossa J a kassaan vanhoiksi ja kun kansa i mat kuin heidän tvöläistensäkin, pani pitää herruutta. Luottaen niihin tottuu. Ammattiunionismi; käyvät avoimen työpajan taiste- liittoonsa Englannin kanssa. Ja alkaa tulla hyvin vanhaksi. A- lua tarkotuksella päästä asemaan, pani edellisen suostumuksella menkassakin alkavat sekä työ- jossa he työläisilleen voisivat an- ryhtyi toteuttamaan sellaista sor laiset että työnantajat siihen tot- taa mahdollisimman vähän niit- to- ja alistamisohjelmaa Itä-Aa- tua, vaikkakaan kaikki eivät sii- ten työn tuloksista. Tästä ja- sian kansojen keskuudessa, että hen usko muuta kuin muodin i kautumisesta eri leireihin kysy- takapajuisimmat ja hitaimmatkin vuoksi. Työnantajat eivät pane! myksessä työläisten raadannan kansat olivat pakotetut liitty vastaan siitä, että uniot toimeen-, tuloksista käydään taistelua, jota mään vallankumouksellisen lipun panevat piknekkejä ja tekevät nimitetään luokkataisteluksi, juurelle. Sanalla sanoen, impe päätöksiä kokouksisaan. kunhanj “ Ellei olisi olemassa mitään rialismi omalla kädellään on luo ne vain sitten pysäyttävät toi sellaista kuin luokkataistelu, niin nut mitä valta vimman vallanku mintansa siihen. Työnantajat ei miksi työläiset järjestävät unioi- mousliikkeen, jonka laineet ko vät vastusta sitä. että työläisillä ta ja työnantajat tehtailijoitten hoavat yhä korkeammalle uha on seurusteluklubeja, mutta se n ! järjestöjä? Miksi työnantajat ju- ten hukuttaa tulvansa alle mail siiaan ne vastustavat sitä, jos i listavat työsulkuja ja työläiset man kapitalismin jätteetkin Idäs niissä aletaan todellakin toimia. Ukkoja? Miksi laaditaan työ- sä. “Yhteiskunta vaihtuu a lati; läisvastaisia lakeja ja miksi vaa- Kolmas Kansainvälinen, päin hallitukset vaihtuvat alati. Hai ditaan yhdistymisvastaisten la vastoin kuin Toinen Kansainväli litus, joka tuhannen vuotta sit kien laatimista? Nämä tosisei nen, vastasi ei ainoastaan sanoin, ten sopi kansalle, ei sopisi sille kat elämän todellisuudesta ovat vaan teoin idästä kuuluvaan k u t tänään. Hallitus, joka sopii liiaksi tosia voidakseen tulla kiel suun, joka kehotti nousemaan kansalle tänään, ei toivoaksemme letyiksi. Luokkataistelu on käyn valtavaan taisteluun mailmanka- sovi sille enää sadan vuoden ku nissä meidän yhteiskuntamme pitalismin herruutta vastaan idäs luttua. Teollisuus järjestö» joka keskuudessa ja mitä tahansa pää sä. Liittäen itsensä vallanku vastaa tarkotustaan tänään, ei töksiä sataprosenttiset tekevät mousliikkeisiin kaikissa maissa, soveltunut olosuhteisiin sata kin sen kieltämiseksi, niin ne ei Kolmas Kansainvälinen velvottaa vuotta sitten, eikä myöskään e- vät korjaa asiaa. Sitä tullaan kaikkien maiden vallankumous- naa 50 vuoden kuluttua vastaa' käymään niin kauan kuin ihmis- puolueita tukemaan sorrettujen tarkotustaan. Kaikki tavallaan on teli yhteiskunnassa on olemassa ja takapajuisten kansojen kansal kehityksen alaista ja ajasta ja luokkia. Jos me olemme haluk lisia liikkeitä. Niin kauan kuin paikasta riippuvaista. kaita poistamaan luokkataistelun Aasian ja Afrikan kansat elävät ‘"On paljon ihmisiä, jotka sa ja pystyttämään yhteiskunnain orjuudessa ja Europan kapitalis novat loruksi väitöstä, että työ sen sopusoinnun, niin meidän on tit kykenevät käyttämään keltai ja paäoma ovat keskenään vihoi uudelleen järjestettävä yhteis - sia ja mustia orjiaan Europan TOVERI lisiä. Ne sanovat, että me o- lemme ystäviä, koska pääoma ei voi tulla toimeen ilman työtä ja työ ei vuorostaan ilman pää omaa. Tämä on kylläkin totta, mutta siitä huolimatta eivät työ ja pääoma missään tapauksessa ole ystäviä keskenään. Susi ei tule toimeen ilman lammaspais tia, mutta se ei silti missään ta pauksessa tee lampaasta sudeu y stäv ää... j.n.e.” Tällaiset mielipiteitten ilmauk set osottavat, että vanhoillisissa ammattiunioitten riveissä on ta pahtumassa käymisprosessi, joka osottaa tyytymättömyyttä enti siin käsitteisiin ja niitten mu kaiseen toimintaan, tunnustaa entisten järjestöjen luutuneen, selittää kaiken kehityksen alai seksi ja etsii uusia, ajan vaati muksia vastaavia toimintamuo toja. Tietenkin voisi amerikalaiscs- sa »mmattiuniollisessa työväen liikkeessä esittää montakin väli- astetta, jotka ovat omansa osot - tamaan eri kehitysasteella .ole mista, mutta tyytykäämme tällä kertaa vain kolmeen. M ainitta koon siksi viimeksi Butte Daily Bulletinin esittämä näkökanta, joka on kasvanut ja varttunut ankarien työtaisteluitten kulues sa, joitten aikana siitä kaikki harhakuvat ovat ennättäneet kar siutua pois ja kristalloitua sel väksi luokkataistelukäsitteeksi: “Eräitten isänmaallisiksi itsen sä kutsuvien seurojen suosija on vedonnut presidenttiin kehottaen tätä käyttämään vaikutusvaltaan sa niitten auttamiseksi, jotka us kovat voivansa estää ridakaalisen propagandan levenemistä. H uoli matta näitten seurojen aktiivi sesta taistelusta radikalismia vastaan, ne hämmästyksekseen huomaavat, että sen sijaan että radikaalinen propaganda vaime nisi, se päinvastoin yhä vain saa uutta elinvoimaa ja uudistettua toimeliaisuutta. ■ ■ ■ ........................ ■ » » ........................ — . - . ______ . No. 143 työläisten sortamiseen, niinkau- tävä osottcella Y. Halonen, % n itu t h e rra t to im itta ja t e iv ä t edes j Miksi k ah ta viim em ainittua ruov kittiin? an jälkimäiset myös ovat kyke Eteenpäin, 771 39th St., Brook ilje n n e et m a h ta a k a a n koko m oskaa,! E in a r A ittola myöskin lähetti nemättömiä vapauttamaan itsen lyn, N. Y. Karjalan asioita kos vaan a rv e liv a t sen olevan e rittä in m aukasta. te itse vaim ollensa K ustaa Lindroos^ sä kapitalistisesta orjuudesta ja keva kirjeenvaihto sensijaan on saavuttamaan todellista vapaut osotettava Y. Halonen, 110 W. Olemme saa n e et lukea porvarileh- m ukana k irjeen , jo ssa mainittiin tyt k u in k a h e rra t to im itta ja t o vat tö n sä lä h e ttä m ise stä Ruotsiin. Kirje ta. On jo aika heittää roskalä 40 St., Room 506, New York d to istä, ito tta n e e t (k ä y n tin sä p e ru stee lla ) ; jou tu i T am m iselle ja täm än johdos^ jään joutava väite, että siirto- City, N. Y. näm ä v an k ileirin olot ja ru u a t ole- A itto la valh eellisesti leim attiin Ruot maaohjelmaan oikeuttaa “alku asukkaiden kääntäminen sivis “SOVIET RUSSIAN” HEI van siksi hyvin jä rje s te tty jä ja hy- siin k ark u u n y rittä jä k si ja näin ol via, e ttä vapaudessa olev at toverim - ! Ien m uka k a rk a u sy ritta jä sai Se], tyksen ja edistyksen siunauksiin.” NÄKUUN NUMERO Mailmansota on täydellisesti pal ilmestyy piakkoin. “Soviet Rus me voivat k a d eh tia m eidän vankien k ään sa 24 iskua, jotavastoin kirjeen jastanut näiden kaikenkarvaisten sia” on nyt muutettu kuukausi- onnea ja a lk av a t p y rk im ään joka v ä littä jä sai 54 iskua. Pappikin paheksui tapahtunutta. kapitalistien häntvrien väitteiden julkaisuksi, sisältäen runsaasti so rk k a vankileirille. “ M utta tä ssä h e rra t p o rv arillisten S e u ra a v an a aam una saapui vanki- ulkokultaisuuden. kirjotuksia ja kuvia. Tämä hei sanom alehtien to im itta ja t te k ev ä t leirin a p u laisp asto ri Kaakinen pää. Työväestön mailmanlaajuisen näkuun numero on erikoisesti vallankumousliikkeen kannalta huomiotaherättävä senvuoksi, et m eitä k o h taan • suuren rik o k sen , jo s vahtiin. T äällä hän tarkasti uhrien katsoen on mitä tärkeämmästä tä siihen tulee suuri määrä K ar ta — — —.” T aasen k in T am m inen m u stik si ru o sk ittu ja selkiä ja olipa merkityksestä eristää kapitalis jalan Työkansan Kommuunia iv allisesti h u u d a h ti: “J o s ta tie te n k in ko v asti pahoillaan m oisesta petoma’- se sta ra a te lu s ta . H än tutki myo* min yhteys siirtomaiden kanssa. koskevia asiakirjoja ja kirjotuk k o s ta tte !" E delleen T am m inen luki k irje e s tä : uh rien te k em ät rikokset perinpohjai Se olisi isku itse kapitalismin sia sekä senlisäksi Karjalan ku “ K irjeen sisälle liitä n Smk. 2 0 :— ja se sti ja m ain itsi rikokset niin tois selkärankaan. Tämä voidaan suo via. Näitä samoja tietoja ja ku rittaa ' vain koko mailman ku via tulee myös pian suomenkie pyydän, e ttä sinä. v a p aan a oleva to arvoisiksi, e ttä n iistä ei olisi pitänvt mouksellisten työläisten yhteis lellä ilmestyvään Karjalan Jul veri, lä h e tä t m inulle sen a rv o sta tu m oista ra n k a isu a antaa. voimilla. Europan kapitalistinen kaisuun mutta “Soviet Russian” pakkaa, k u iten k in ilm an k o rttia , kos-j Ruhjotut saivat virua 6 viikkoa putkassa. kuori on vaikea särkeä ja Euro kautta saadaan sekä Venäjän e t ka “ laillinen h a llitu s" on m eiltä pu n ik eilta o tta n u t tu p a k k a k o rtit pois." pan porvariston “haarniskoidun tä Karjalan asiat tunnetuksi a- K aupan päälliseksi vielg näitä uh nyrkin" vastustusvoima on vielä merikalaisen työväestön keskuu T aasen T am m inen iv allisesti mat- re ja p id ettiin 6 viikkoa päävipidissa k u tti: “ L aillinen h a llitu s ”, jo n k a jä l a h ta a s sa 1 m iehen m urjussa, kaiket luja. Sentähden on välttämätön teen. keen h än ja tk o i k irjee n lu k e m ista: tä kerätä yhteiseen ponnistuk , Kun heinäkuun “Soviet Rus la isten syöpäläisten joukossa. Syö- “ L ä h e tä tu p a k k a tä llä asiam iehellä- seen kaikki voimat ja kehitettävä ............... ... .. .. x........ , ..... sia’ sisältää runsaasti Karjalan ni (nim i) hän on reh ellin en ja piiläisiä, v allankaan luteita, ei Sa- vounta järkähtämättömään kes- . „y crikoisesti jo tam an. keus K oivunen an tan u t tanDaa tavyytecn ja valmistauduttava kin vuoksi toivotaall> että s. s. m yöskin innokas osu u sk au p p a-aatteen , (P elkä8iköhän m ahdollisesti että lei- pitkälliseen ja järjestelmälliseen osastot ja I. VV. W. ryhmät ti toim m tam ies. .. . ; rin k a rja , irtaim isto, olisi vähentv- taisteluun. Ja Idän kansojen laisivat tätä erikoisnumeroa ru n Toivolla. e ttä m u is ta t k ara via t o - , n y t ja n äjn oHen vallankumousliike voi viedä tär saasti, myydäkseen ja levittääk- v ereitasi tän n e >Pli^ k ll^ kja ^ uk® ^ J tu llu t vaillinkia liikaa?) Eivät uhrit keätä osaa taistelussa. Se puis seen sitä amerikalaisten keskuu sisäpuolelle a u tta v a lla k ädelläsi, p iir u se ista pyynnöistäkään huolimatta tattaa nyt jo mailman laajimman teen. “Soviet Russian” kuukau- rän to v erilisesti te rv e h tä e n p ä ässee t koko a jalla saunaan itse- (N im i) imperialistisen vallan, Englan sinumeron hinta on 25 senttiä. ään p u hdistam aan. Ehkäpä herrat (V ankileirin osote) nin, perustuksia ja särkee Eng Osastot ja I. VV. VV. ryhmät saa v an k ileirin jo h ta ja t eivät suvainnee: (M urjun oso te). lannin sortovallan selkärankaa. vat tämän numeron 14 senttiä n äy tellä uh rien m ustiksi ruoskittuja Tuomio ja sen antaminen. Vallankumouksellinen proleta kappale, tilatessaan sitä useim selk iä saunassa. Ei myöskään uh- E nem pi ei v ankia tu tk ittu , e ik ä j riaatti on ottanut tehtäväkseen j re ja koko tällä kuuden viikon ajalla . V vankilan jo h to k u n ta kokoontunut kaikin vointinsa avustaa Idän pia. p ä ä ste tty sekunniksikaan ulkoilmaa!. Toverit, koettakaa tehdä Ve kansojen taistelua, mutta samalla näjää Ja Karjalaa tunnetuksi a- tuom itsem aan, vaan T am m inen itse E d elläm ain itu n laisia ruoskimia ta harj ottaa keskeymätöntä agitat- merikalaisen työväestön keskuu k irjo tti tuom ion heti se u ra a v a sti: pah tu i ja tk u v a sti joka iltayö, joten (N im i) sionia Idän työläisjoukkojen kes dessa ja siksi kiireisesti tilatkaa n iistä »voitaisiin k erto a loppumatto- Vaarallinen konna! kuudessa kehittääkseen* näissä tukussa heinäkuun “Soviet Rus- m asti. (P u n aisella a lle v iiv attu ). luokkatietoisuutta ja johtaakseen siaa . K apinallisten ja v a n h ee lliste n tie- heitä taisteluun ei ainoastaan ul Tukkutilaukset ovat osotetta .... komaista pääomaa vastaan vaan vat: ‘"Soviet Russia”, Room 304, A°)en levittämisestä Hoquiam, Wash. myös kotoisia riistäjiä ¿vastaan. 110 W. 40 St. New York City. Viisi kaupunkim m e asukasta louk ,_**_*„ (P u n aise lla ). - Täten kansallisen vallankumous- Rahan tulee seurata tilauksen k aan tu i a u to je n yhteentömäyksessi liikkeen järjestämisestä, siirry mukana. Voitte tehdä tilauksen Siis 84 iskua! likellä E lm aa t. k. 13 p:nä. Toisti M erkit a*a^a* oliv at ruo sk an is y h te e n a ja n u tta autoa ohjasi Martin tään asteettain vallankumouksel ne suomenkielellä. listen neuvostojen järjestämiseen, kujen m e rk k e jä ja ta rk o ttiv a t 84 Dawson, joka om istaa hautaantoimic- kovinta iskua, jo ita a in o asta an lei- , ton tä ällä. H än, sekä neljä muutj kuten parhaillaan tapahtuu esi rin piiskuri S akeus K oivunen Jaksoi j henkilöä jotR a oliyat hänen au(fly merkiksi Turkissa, jossa viimeis h u tkia ap teek k ilääk k eid en h u u m au k saan lo u k aan tu iv at, ei kuitenkaan ten tietojen mukaan kansallinen ’ kemalisti-liikc on muuttumassa j sesta. v a arallise sti. T oista autoa ohjasi P. S itte vietiin uh ri p ääv ah tiin , jossa liikkeeksi kemalilaisuutta v as-! C. H ansen, hän pääsi pelkalla säi taan. j VANKILEIRIPÄÄLLIKKÖ TA M M I ra n g a istu k se t p ä ä a sia llise sti to te u te t kähdyksellä tä s tä rytäkästä. --------- — --------- SEN JALOJA TEKOJA. tiin. • 99 |S U O M E S T A | K ym m enen m iestä vangittiin t k. Raaka toimitus alkoi. 12 p :n ä . liiallisen kuunpaisteen naut Vankia lyöty kirjeenkin johdosta 84 Oli syyskuun 17 päivä v. 1918 tim ise sta . Oli joitakin joukossa, joi'a kertaa. — Täten piiskattu ollut kello 11 illalla. K un p ä äv a h tiin sa a m yöskin sy y tetää n kuunpaisteen Että kapitalismi on käynyt ky vähää ennen leikkauksen alaisena. pui n a h k a v a a tte isiin p ukeutuneena, m yynnistä. H eitä sakotettiin poliisi- kenemättömäksi järjestämään ta On jo aikaisem m in k e rro ttu leh- tik a ri vyöllään ja revolveri k ä d e s oikeudessa y h teen sä $275. II. Henry, loudellista elämää uudelleen sii dessäm rae. k uinka valkoinen lu u t sä lu u tn a n tti T am m isen apulainen joka o m istaa pallohaalin kahdeksan tä kaaostilasta mihin sota ja sen n a n tti Tam m inen on u h re ja an rä ä K alle K urko, o p e tta ja n poika Ruo neliä kadulla, van g ittiin sentakia, kun jälkeen kapitalistisen järjestön k än n y t ollessaan T am pereen van k i vedeltä ja a u k aistu a an sellin oven, h än eltä löydettiin liika voimakkaita uuden sodan varustelu ja kärjis leirin kurinpidollisen puolen jo h ta ja kom ensi: “ K alle V iitanen ulos, p it pehm eitä juom ia, sillä häneltä lant tyvä työväenluokan riistäminen na, m u tta tulkoon vielä m ainituksi källesi tuohon p itk älle penkille, suul tiin se lla ista grape juicea, joka oli koko tuotannollisen elämän on se u ra a v a t urotyöt, jo ista nähdään, lesi ja p aitah ih asillesi, m a rs !" U hri, k ah d ek san prosentin alkoholipitoista. asettanut, sitä osottaa kaikkein k uinka ihm ispeto voi k y n ten sä iskeä nähden p iisk u rit palm ikoituine nah- H änelle a se te ttiin $100 takaus niin selvimmin lakkoliikkeen laajen u h riin sa p ienininiistäkin rikoksista, kaisine vahvoine ru o sk in een uhkaa- l i kauvaksi, kunnes asiaan sa tutkitaar vina ym pärillään, alkoi puhelun, m a i-, A ndrew R elljng yangittiin myöskiB tuminen kansainvälisessä mitta- . . .... , , r.. , . . jopa aivan syyttöm iinkin, n iten olleensa joku aik a sitte n sai y lläm ain itu n la isen grape juieen myy kaavassa. Viime vuoden tilastot J 1 Tavallinen kirje. ra a lassa, jo ten on v a a ra llista lei m isestä. osottavat, että yhdeksän miljoo H ä n tä sakotettiin poliisi- naa työläistä “taisteli lakoissa. E rä s vanki k irjo ti k irjeen vapau k a ttu a ruoskia. P iisk u ri H erm elin oikeudessa $100. Näistä tulee Saksan osalle 1,866,- dessa olevalle toverilleen ja läh etti ta rk a s ti leik atu n palk an (h a a v an ), C. R. Hutton loukkaantui sahamy- 000, Italian 1.781,000, Ranskan k irjee n sä salaisesti v ankileirin ulko sam oin K urko. H erm elin tu n si kai lyssä Q uinault Lakella t. k. 12 a 1,186,000 ja Englannin 1,117,000 puolelle, m u tta k uitenkin täm ä k irje vaaran olevan lähellä, koska sanoi: H än oli sy ö ttäm ässä höyläkonetta i» työläistä. Miljoonia työpäiviä jollain tavoin joutui m ainitun ihmie- “ Ei lyödä, sillä h aav a voi re p e y jo ten k in IF m eni hänen kätensä rullien laskevat porvarit “menetetyn” j pedon käsiin. S euraus tä s tä oli se, ty ä auki ja täm än le irin sa ira a la ssa väliin, m äsäten sen melko pahoin- lakkojen johdosta, josta he sure - ¡ e ttä k irjeen lä h e ttä jä k u tsu ttiin v au ei neulota eikä p a ra n n eta , koska H ä n e t tu o tiin H oquiam in General sas kileirin k an sliaan, jo ssa lu u tn a n tti tä ällä ei voida n u k u tta a ." vat. ra a laa n saam aan lääkärin hoitoa. Kaikki merkit viittaavat siihen, Tam m inen alkoi ään een sä lukea van K urko ei n ä h n y t m itä ä n vaaraa^ j Mrs. S. E. H a w k in s sai vahingon- vaan kom ensi u u d e lle e n : että lakot tulevat olemaan tänä gille m a in ittu a k irje ttä : k o rv a u sta $382 jalastaan , joka louk “ Mars, penkille suullesi!” “T ervehdys tä ä ltä m aallisesta Ee- vuonna vieläkin laajemmat. Ka k aan tu i O ntario kadulla, kun kayti pitalismin yritykset laskea palk-, d en istä! H yvä toveri! L äh etän ja J a niin alkoi se o jen n u k sek si j ä r v ä stä k atk esi lankku ja niin oliea koja ja hävittää työväen unioita m än kirjelm äni, jo tta voi tulla tie- je s te tty ru oskinta. U hria ym päröi sai hän ruhjevam m oja jalkaansa, jo pakoittavat varustukseen, jonka! toiseksi siitä, m in k ä la ista eläm ä on en sin n ä pään k o hdalta itse K urko ’ ta kaupungin isä t päättivät maksa» ensimäisenä muotona esiintyy! tä ällä piikkilanka-aitauksen sisäpuo- revolveri o je n n ettu n a u h rin p ä ä h ä n ! tuon y lläm ainitun erän hyvitystä lakko^ Näiden taistelujen vaiku-; lella. E n sik sikin ruoka on tä ällä noin 50 sm. etäisy y d essä, jalk o jen Se rak k au s, se rakkaus, se on pal tus on suifrcmmoinen. Samalla täy d ellistä sian ruokaa, v aik k ak aan si puolessa oli p o h janm aalainen “jä ä loihinsa k ieto n u t tov. Peter AVaroses käri K am psula" k iv ääri k ä d essä tän- i ja H ilm a Seppälän. He kävivät p» kuin ne osottavat ' kapitalismin tä eivät siatk aa n syö. yleistä romahdukseen kulkemis- Selluloosa- ja piikkileipäm m e on : d ä tty n ä u h rin istu m alih ak siin , noin h u tte le m assa pastori W. 0. AVestli» ta. sen kaikkien yrityksien epä- niin k a tk eraa , e ttä leipom on v a rtija i m etrin etäisyydessä. H erm elin o i gia t. k. 13 p :n illalla, joka toimi"- onnistumista palauttaa oloja nor-jja m estari ei s a a n u t hevostakaan ovella vah tin a revolveri k ä d essä v a r v ih k im is iin a s ia n m u k a is e s s a järjes maalitilaan. ne samalla kiihotta sitä syöm ään. K ohtelu virkakoneis tioim assa, e tte i uhri iskun ponnah- tyksessä. No niin, onneksi oikoo»- vat työläisiä ja käytännöllisesti ton puolelta on m ahdottom an raak aa. d u k sista len n ä o v esta ulos ja itse Ja tk u v a a yhteisym m ärrys)ä toivon f osottavat suurille joukoille luok- Pienim m ätkin rik o k set tai v irh eet S akeus K oivunen, kookas, tukevan lonne taipaleelle! — “ Pätkä.” kayhteisktmnan sovittamattomat, ra n g a ista a n a n k aralla ruoskinnalla, lainen proom um ies R uovedeltä, a s e t ristiriidat. Kapitalismi on vai jopa syyttöm iäkin ru o sk itaan aivan tui u h rin selän kohdalle ruoska k ä lankumouksell istuttanut maail tiedottom aksi. Olem m e o lleet tila i dessä, H än alkoi.. Nousi v arp ail man, työväenluokan on vallanku suudessa kuulem aan ru oskinnan alai leen, kohotti ruoskan ja veti h e n Se kesäjuhla, joka pidetään t. k mousksellistutettava itsensä ja sen a olleiden uhrien v a litu k se t ja keä sisään sä. S itten voim akas lyön p., tulee, olem aan monipuolinen I-c toimintansa, jotta se voi toteut eilen näim m e e rä än ruo sk itu n selän, ti ja lask u v a rp a ilta alas. suu ir- sinnäkin siksi kun siellä tulee ol- joka oli aivan m u sta n a ruoskan jä l vissä sek ä ähkyen. K au h istav a oli m aan se kauvan valm istettu kan»- taa tarkoituksensa. jistä. E rä stä vankia, S a n te ri L a in etta se läim äyksen ääni, jo n k a ru o sk a soppa ja gitä onkjn nHn riittävästi et (H opan S a n ttu a ) ru o sk iv at m yöskin, ään n y tti ju u ri k o sk ettae ssa an uhrin j tä sopH Bitä kayda m a is ta m a sa KARJALAN KIRJAT m u tta kun täm ä o ttik in v astuksen. selän, J a m iltä is'ku tu n tu i itse hän edem pääkin. Erityisesti svetf*’ Karjalan työläisille kerättyjä j eik ä ta h to n u t sovinnolla o tta a ruos- u h riin ? niläiset. voisivat olla siltä varalta kirjoja voidaan lähettää osotteel • J kan iskuja, am m u ttiin h ä n tä v a t Kun oli 40 k e rta a voim ap eräisesti vän syöm ättä. M itä taas tulee 03- ia : Yrjö Halonen, Eteenpäin, saan ja sitte n veivät sairaalaan . läim äy tetty , nousi uh ri ylös, m a in i jelm aan, niin on se siksi rikasta, f- 371 39th St., Brooklyn, N. Y. (T ähän lu u tn a n tti Tam m inen ä rjä si: te n . K yllä se jo piisaa! M utta i kukaan voi sanoa, että olisi i- Kirjat on edullisinta lähettää n. “ Kyllä m in ä sen tiedän! Olin itse se ei riittä n y t. Sakeus K oivunen i parem paakin saanut olla. 8--- s. kirjotuskonelaatikoissa. Lai paikalla. Ja tek in täm än “ E denin" kom ensi in n o k k aasti: “ Mene siihen kaikki m ukaan vamatkalla tarvitaan näet lujia asu k as, sa a tte itse m aistaa tässä vaan pitk äk sesi, ta ik k a vetelen ym P itk ä a ik a ise t sa te e t tekevät va laatikoita, eikä ne saa olla kovin m ain ittu a ru o skaa.” Lopun hän lau pari p ä ä tä s i!" koa paik k ak u n n an marjojen vil*t suuria, eikä raskaita. Ellei van sui hyvin ivallisella äänellä, ja tk a e n J a tk e ttiin ta ase n ru o sk im a a har- j joille, kun ei ole sen vertaa hoja konekirjotuslaatikoita ole sitten k irje ttä : vassa ta h d issa siksi, kunnes tuli lu- ilm aa, e ttä voisi korjata ne jotka®* saatavissa, niin koettakaa katsoa “T äällä kävi v ärväri. k o ettam assa ku täy teen , n im ittäin 84 iskua. K ur- v alm istuneet. Sateiden tähden ®a- . noin parin jalan pituinen ja puo v ärv ätä vankeja v ap aaeh to isesti Sak ko löi k a n n u sta a n la ttia a n ja an to i jo ista jä ä enin O6a matänemaaB lentoista levyinen laatikko ja lau saan (joilla oli e h jä t v a a tte e t), vaan pysähdysm erkin piiskurille. H einänkorjuu on myös K am ani*^ dat noin tuuman paksuiset. tulos oli huono, ain o asta an joitak in U hrille K urko hyvin tiu sk a te n sa kysym ys. H ein ää on kyllä kasva»’- Myös on lähetettävä tieto, kym m eniä oli h alu k k aita lähtem ään noi: “Ei tä m ä v ielä tä h ä n lopu. ru n sa a sti, m u tta sen kokoaffii»- minkälaista kirjallisuutta laati ja k irjo tu ttiv a t sopim usreklem entin M ars selliisi!" n ä y ttä ä olevan hyvin hidasta. kossa on. Tällä kertaa on toi alaisik si tiedottom ina seu rau k sista, Toinen otettin ruoskittavaksi. O saston kokous on tulevan vottavaa, ettei julkaisuja lähetet pim eitä veikkoja hekin.” T aasen K uului ta a se n kom ento K u rk o lta: p. M uistakaa silloin saapua . täisi, sillä niistä tulee rahtimak Tam m inen m atk ii iv allisesti: “P i “E in a r A itto la ulos, m ars p itk ä k sesi seen, taik k a Jollette tule, niin su suhteellisesti niitten arvoa m eitä veikkoja h e k in !” p e n k ille !" te h d ää n toim ihenkilöitä. Sim» korkeammaksi. Tuonnempana lie Edelleen T am m inen lu ki: “ T äällä . E d eiläk erro tu lla tav alla ja tk e ttiin pau k sessa teidän on alettava r-:l° ■ nemme tilaisuudessa lähettaa- k äv iv ät pörv aillisten sanom alehtien to im itu sta A htolalle, 24 iskua ja s it to im in taan niinkuin uuden virka»1 mäan julkaisujakin, kun suurem to im itta ja t (joukossa K ristillisen Työ ten kom ennus K u rk o lta: M ars sel ainakin. N äyttäkää vanhoille, ett» massa maärsbä muutakin tavaraa k an san k in ) ta rk a sta m a ssa leirioloja liisi!" I nvi nyt se uu on teidän inuuu vuoro. »uv.»»- lähetetään, jolloin julkaisuja voi ja ru o k ia ja v aik k a ruoka ju u ri sik so sialistin velvollisuus on !o1 Kolmannelle annettin 54 iskua. daan lähettää taytetavarana, tar si aik aa olikin v alm istettu hiem an K uului ta a se n kom ento K u rk o lta . v ointinsa m ukaan sen jalon aatt««1 • hälistä» vitsematta niistä maksaa erikois p arem m ista a in e k sista (oli joukossa K ustaa L indroos ulos. m a rs pitR ak- puolesta, joka vie koko enem pi m ä d än ty n y ttä kooin lih aa ja M B t" ja n y t se u ra si L indroosin sel so sialistiseen yhteiskuntaan. ta rahtimaksua. Kirjalähetykset ovat siis teh- pilaantunutpa m a rg ariin ia) niin mai- kään 54 iskua. Oravakorven Osksn- LAKKOLlIKKElDEN LAA JENTUMINEN Svensen, Ore.
