Maanantaina, Kesäkuun 20 p.— Monday, June 20th.
.-AÖi-
kunta yhteiskunnallisen rauhan
(T H E C O M R A D E )
perusteille, s. o. meidän täytyy
saada kaikki ihmiset työskentele
T b * organ of tb * Finnish w orker* in
the Wcatera State*. The only Finnish
mään koko yhteiskunnan hyö
Daily in the Weet. Published Daily,
dyksi, eikä vain joittenkin harvo
except Sunday, at Astoria, Oregon,
jen
eteen.
by toe Western W orkmen** Publishing
“Me
emme opeta luokkavihaa
Society.
emmekä saarnaa luokkasotaa.
Office Seventh and Commercial St.,
Tämä kuullostanee oudolta rai
Opposite Post Office.
voisista radikaalisuuden vastus
Post Office Address«
tajista. Tosiasiana kuitenkin py
syy, että koko meidän propagan
T O V E R I. Box 99. Astoria, Ore.
damme on vain tosiasioitten tu n
E D IT O R IA L STA FF
nustamista. Inhimillisen yhteis
kunnan tutkimisesta meille esite
Sulo Syvänen, Alex Sevo, A . N. Kos
tyt tosiseikat johtavat meidät
kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratchef.
siihen lopputulokseen, että on o-
Phone« Office 369, Editorial Dep't 833
lemassa luokka — hyvin pieni
luokka — joka estää koko kan
Entered as second-class mail matter
san suurien massojen kehitystä,
July 18, 1912, at the Post Office at
Astoria, Oregon, under the A ct of
joka ei luovu kontrollistaan elä
March 3. 1879.
män välineitten yli siitäkään to
siasiasta huolimatta, että sellai
sen kontrollin tuloksena miljoo
Amerikalaisia käsittei
nat kärsivät nälkää. Ne eivät
luovu
tästä kontrollistaan vetoo-
tä luokkataistelusta
malla heidän yhteiskunnalliseen
oikeudentuntoonsa. Ne ovat ker
On sangen mieltäkiinnittävää
ran toisensa jälkeen, kuten Lud-
rinnastaa toisiinsa eri asteella
lovvin, West Virginian, Cripple
olevien amerikalaisten työväen
Creekin tapauksissa ja meidän o-
järjestöjen käsitteitä luokkatais
massa yhteisössämme (Buttessa)
telusta. Se on sitäkin enemmän
osottaneet, että ne ennemmin
mielenkiintoista, kun siten ver
vuodattavat työläisten verta kuin
taamalla niitä toisiinsa saattaa
alistuvat paremman palkan ja ly-
helposti luoda itselleen käsityk
hemmän työpäivän vaatimuk
sen itse luokkakäsitteitten kehi
seen. Ne puhuvat pyssyhurt-
tysprosessista suurten työläis
tiensa pyssyjen suitten kautta
joukkojen keskuudessa. Poimi
meille, että niin kauan kuin ne
kaamme seuraavassa joitakin
voivat, joko rauhallisilla tai sit
tyypillisiä, eri asteita kuvaavia
ten väkivaltaisilla keinoilla ne tu
lausunnotta amerikalaisesta am-
levat edelleenkin pitämään käsis
mattiuniollisesta työväenliikkees
sään teollisuuden kontrollin’’ —
tä :
jne.
Butte Daily Bulletin kaikkien
Virallisen A. F. of Laborin
näitten
kokemuksien perusteella
kannan mukaan “tulee työn ja
tulee siihen lopputulokseen, että
pääoman välillä vallita sopusoin
työväestön on saatava käsiinsä
tu” ; teollisuuslaitoksia pidetään
“
vieläkin voimakkaampi mahti
käynnissä “palveluksen ja voi
ennenkuin suuret kansanjoukot
ton“ vuoksi ja “kohtuullisen”
voivat saavuttaa vapauden, jota
voiton
ottaminen
palkkioksi
ne tavattavat. Vasta sen jäl
myönnetään kapitalistien oikeu
keen,
vakuuttaa Butte Daily Bul
deksi. Lakkoon menoa ei viral
letin,
voidaan päästä yhteiskun
lisesti ole kielletty, vaikkakin si
josta luokkaviha ja luokka
tä virallisen johdon taholta vii
“ Kenellekään ei ole tarpeel taan,
taistelut
ovat kadonneet ja myös
me aikoina on alettu katsella lista tutkia filosoofisia teoksia
melkolailla karsain silmin, koska keksiäkseen luokkataistelun ole kin — luokat. — K EH.
sen kautta ’’viattomat ihmiset massaolon.
Elämän tosiasiat
joutuvat kärsimään,” kuten muu ratkaisevasti todistavat luokka ITÄMAIDEN KANSANLIIK
an johtava henkilö joitakin päi taistelun riehuvan yhteiskunnas
KEET JA MAILMAN
viä sitten suvaitsi Denverin kon- samme. Miksi keskinkertainen
VALLANKUMOUS
ventsioonissa lausua. Joka ta työtä tekevä yhteiskunnan jäsen
pauksessa on lakkoutumisessa taipuu varakkaan edessä? Miksi
Valtava taistelu kansallisten
noudatettava traditsioonien mää työläinen työpajassa pelkää isän itsemääräy soikeuksien
puolesta
räämiä tapoja, joista poikettaes tää? Tapahtuuko tämä siksi, että on puhjennut idän sorrettujen ja
sa keskusjohdon taholta armot näillä miehillä on suurempi voi alas poljettujen kansojen keskuu
tomasti koko puuha julistetaan ma? Me tiedämme, että kysy dessa. Virta on temmannut mu
“laittomaksi” ja ryhdytään sitä myksessä ei ole pelkkä fyysilli- kaansa Turkin, Persian, Afganis
tuhoamaan. — Kaikkia uusia nen voima silloin kun moni heik- tan, Bokharan, Kiinan, Mongo
virtauksia vastaan taistellaan kosäärinen ja selkärangaton olio lian, Korean, Indian ynnä muut.
häikäilemättömällä julkeudella. pelkästään yhteiskunnallisen ase Taistelu on etupäässä kohdis
Tästä A. F. of Laborin viral mansa perusteella voi hallita fyy- tunut ulkomaisen kapitalismin
lisesta kannasta poikkeaa 1° 1 sillisesti voimakkaita työväenluo kukistamiseen, mikä kauan on
suurien liiton alaosastojen kanta L
fäscniä Toinen luokka pi- sortanut ja armottomasti riistä
melkoisesti. Siinä jo asetutaan tää toista valtansa alaisuudessa nyt Idän työtätekeviä joukkoja.
hyvän matkaa luokkataistelua lä siksi, että sen käytettävänä on Englantilaisen pääoman valta-
hentelevälle pohjalle, vaikkakaan voima.
asema Turkissa, Persiassa, Afga
ei jakseta »itä selvästi käsittää.
nistanissa, Kiinassa ja Indiassa,
“ Mistä tämä voima johtuu? ja japanilaisen pääoman herruus
Kuvaavana esitettäköön tässä e-
räitä kohtia viimeisestä Interna Onko se saavutettu yliopistoissa Kiinassa, Koreassa ja Mongolias
tional Steam Engineer” union opiskelun, vaiko voimisteluhal- sa ovat loihtineet semmoisen ka
kuukausijulkaisusta:
leissa harjottelemisen kautta? — san tulenarkaa ainesta, että yksi
“Kun henkilö tulee union jä Ei — vallassa oleva luokka saa kipinä Venäjän vallankumouksen
seneksi menettää hän itsensä tä voimansa siitä, että se omistaa liekistä riitti innostamaan Idän
män luokan mukana, s. o. hänen teollisuuden. Teollisuuden omis sorrettuja kansoja intohimoiseen
tulee tehdä mitä uniokin tekee. tamisen kautta se kvkenee sane haluun särkeä kahleensa ja va
Hän kenties ei haluaisi lakkoil lemaan ehdot sille luokalle, jon pautua sortajan ikeenalaisuu-
tua, mutta siitä huolimatta hä ka se palkkaa palvelukseensa. desta.
Työpaikan menettämisen pelko
nen täytyy.
Taistelu on nyt saavuttanut
“Tällaiset toimenpiteet voi saattaa toisen miehen pelkää suurimman vauhtinsa sitten im
daan osottaa oikeutetuiksi. Oli mään toista. Toinen luokka — perialistisen sodan päättymisen.
pa tällainen toimenpide oikeu kapitalistit — teollisuuden kont Kun imperialistien huomio ei e-
tettu, hyvä ja oikea yksityiselle rollin kautta riistää toista luok nää ollut kiintyneenä Europan
union jäsenelle tai ei, niin se kaa — työväestöä. Ne jotka o- tappotantereille, riensivät voitok
karkesta huolimatta tapahtuu ko-|vat asemassa, että ne voivat an- kaat riistäjät saaliinjaolle Itään,
ko kansan hyvää silmällä pitäen, taa työtä hallitsevat niitä jotka iskien kohta kyntensä entistään
minkä loppukädessä tulee ra t tarvitsevat työpaikan elääkseen. syvemmälle Idän työtätekevien
kaista onko teko oikea, vaiko
‘’Monet työväenjohtajat lorul joukkojen vertavuotavaan ruu
väärä. ...O n paljon asioita, jot- le vat siitä, että työn ja pääoman miiseen. Tarvitsee vipu viitata
ka ihanteellisesti ovat oikeita, I edut ovat samansuuntaiset, tuut surullisenkuuluisaan
“Seversin
inutta joita ei voi sovelluttaa I ta siitä huolimatta ne tietävät, rauhaan ", jonka kautta Turkki
käytäntöön nykyaikana, koska i että heidän on pakko järjestää paloteltiin kappaleiksi, tai Eng
koko mailman järjestyskään ei ammattiunioita voidakseen saada lannin sotajoukkojen toimintaan
ihanteellisesti ole o ik ea... Mo- enemmän raadantansa tuloksista, Kaukaasiassa. Persiassa, jne. T ä
net seikat tulevat enemmän ta i, Työnantajat, jotka myöskin väit- mä pitää paikkansa myös Kau
vähemmän kunnioitettaviksi tul- tavat, että heidän etunsa ovat sa kaiseen Itään nähden, jossa J a
kassaan vanhoiksi ja kun kansa i mat kuin heidän tvöläistensäkin, pani pitää herruutta. Luottaen
niihin tottuu. Ammattiunionismi; käyvät avoimen työpajan taiste- liittoonsa Englannin kanssa. Ja
alkaa tulla hyvin vanhaksi. A- lua tarkotuksella päästä asemaan, pani edellisen suostumuksella
menkassakin alkavat sekä työ- jossa he työläisilleen voisivat an- ryhtyi toteuttamaan sellaista sor
laiset että työnantajat siihen tot- taa mahdollisimman vähän niit- to- ja alistamisohjelmaa Itä-Aa-
tua, vaikkakaan kaikki eivät sii- ten työn tuloksista. Tästä ja- sian kansojen keskuudessa, että
hen usko muuta kuin muodin i kautumisesta eri leireihin kysy- takapajuisimmat ja hitaimmatkin
vuoksi. Työnantajat eivät pane! myksessä työläisten raadannan kansat olivat pakotetut liitty
vastaan siitä, että uniot toimeen-, tuloksista käydään taistelua, jota mään vallankumouksellisen lipun
panevat piknekkejä ja tekevät nimitetään luokkataisteluksi,
juurelle. Sanalla sanoen, impe
päätöksiä kokouksisaan. kunhanj “ Ellei olisi olemassa mitään rialismi omalla kädellään on luo
ne vain sitten pysäyttävät toi sellaista kuin luokkataistelu, niin nut mitä valta vimman vallanku
mintansa siihen. Työnantajat ei miksi työläiset järjestävät unioi- mousliikkeen, jonka laineet ko
vät vastusta sitä. että työläisillä ta ja työnantajat tehtailijoitten hoavat yhä korkeammalle uha
on seurusteluklubeja, mutta se n ! järjestöjä? Miksi työnantajat ju- ten hukuttaa tulvansa alle mail
siiaan ne vastustavat sitä, jos i listavat työsulkuja ja työläiset man kapitalismin jätteetkin Idäs
niissä aletaan todellakin toimia. Ukkoja? Miksi laaditaan työ- sä.
“Yhteiskunta vaihtuu a lati; läisvastaisia lakeja ja miksi vaa-
Kolmas Kansainvälinen, päin
hallitukset vaihtuvat alati. Hai ditaan yhdistymisvastaisten la vastoin kuin Toinen Kansainväli
litus, joka tuhannen vuotta sit kien laatimista? Nämä tosisei nen, vastasi ei ainoastaan sanoin,
ten sopi kansalle, ei sopisi sille kat elämän todellisuudesta ovat vaan teoin idästä kuuluvaan k u t
tänään.
Hallitus, joka sopii liiaksi tosia voidakseen tulla kiel suun, joka kehotti nousemaan
kansalle tänään, ei toivoaksemme letyiksi. Luokkataistelu on käyn valtavaan taisteluun mailmanka-
sovi sille enää sadan vuoden ku nissä meidän yhteiskuntamme pitalismin herruutta vastaan idäs
luttua. Teollisuus järjestö» joka keskuudessa ja mitä tahansa pää sä.
Liittäen itsensä vallanku
vastaa tarkotustaan tänään, ei töksiä sataprosenttiset tekevät mousliikkeisiin kaikissa maissa,
soveltunut
olosuhteisiin
sata kin sen kieltämiseksi, niin ne ei Kolmas Kansainvälinen velvottaa
vuotta sitten, eikä myöskään e- vät korjaa asiaa. Sitä tullaan kaikkien maiden vallankumous-
naa 50 vuoden kuluttua vastaa' käymään niin kauan kuin ihmis- puolueita tukemaan sorrettujen
tarkotustaan. Kaikki tavallaan on teli yhteiskunnassa on olemassa ja takapajuisten kansojen kansal
kehityksen alaista ja ajasta ja luokkia. Jos me olemme haluk lisia liikkeitä. Niin kauan kuin
paikasta riippuvaista.
kaita poistamaan luokkataistelun Aasian ja Afrikan kansat elävät
‘"On paljon ihmisiä, jotka sa ja pystyttämään yhteiskunnain orjuudessa ja Europan kapitalis
novat loruksi väitöstä, että työ sen sopusoinnun, niin meidän on tit kykenevät käyttämään keltai
ja paäoma ovat keskenään vihoi uudelleen järjestettävä yhteis - sia ja mustia orjiaan Europan
TOVERI
lisiä. Ne sanovat, että me o-
lemme ystäviä, koska pääoma ei
voi tulla toimeen ilman työtä ja
työ ei vuorostaan ilman pää
omaa. Tämä on kylläkin totta,
mutta siitä huolimatta eivät työ
ja pääoma missään tapauksessa
ole ystäviä keskenään. Susi ei
tule toimeen ilman lammaspais
tia, mutta se ei silti missään ta
pauksessa tee lampaasta sudeu
y stäv ää... j.n.e.”
Tällaiset mielipiteitten ilmauk
set osottavat, että vanhoillisissa
ammattiunioitten riveissä on ta
pahtumassa käymisprosessi, joka
osottaa tyytymättömyyttä enti
siin käsitteisiin ja niitten mu
kaiseen toimintaan, tunnustaa
entisten järjestöjen luutuneen,
selittää kaiken kehityksen alai
seksi ja etsii uusia, ajan vaati
muksia vastaavia toimintamuo
toja.
Tietenkin voisi amerikalaiscs-
sa »mmattiuniollisessa työväen
liikkeessä esittää montakin väli-
astetta, jotka ovat omansa osot -
tamaan eri kehitysasteella .ole
mista, mutta tyytykäämme tällä
kertaa vain kolmeen. M ainitta
koon siksi viimeksi Butte Daily
Bulletinin esittämä näkökanta,
joka on kasvanut ja varttunut
ankarien työtaisteluitten kulues
sa, joitten aikana siitä kaikki
harhakuvat ovat ennättäneet kar
siutua pois ja kristalloitua sel
väksi luokkataistelukäsitteeksi:
“Eräitten isänmaallisiksi itsen
sä kutsuvien seurojen suosija on
vedonnut presidenttiin kehottaen
tätä käyttämään vaikutusvaltaan
sa niitten auttamiseksi, jotka us
kovat voivansa estää ridakaalisen
propagandan levenemistä. H uoli
matta näitten seurojen aktiivi
sesta
taistelusta radikalismia
vastaan, ne hämmästyksekseen
huomaavat, että sen sijaan että
radikaalinen propaganda vaime
nisi, se päinvastoin yhä vain saa
uutta elinvoimaa ja uudistettua
toimeliaisuutta.
■ ■ ■ ........................ ■ »
»
........................ —
. - . ______ . No. 143
työläisten sortamiseen, niinkau- tävä osottcella Y. Halonen, % n itu t h e rra t to im itta ja t e iv ä t edes j Miksi k ah ta viim em ainittua ruov
kittiin?
an jälkimäiset myös ovat kyke Eteenpäin, 771 39th St., Brook ilje n n e et m a h ta a k a a n koko m oskaa,!
E in a r A ittola myöskin lähetti
nemättömiä vapauttamaan itsen lyn, N. Y. Karjalan asioita kos vaan a rv e liv a t sen olevan e rittä in
m
aukasta.
te
itse
vaim ollensa K ustaa Lindroos^
sä kapitalistisesta orjuudesta ja keva kirjeenvaihto sensijaan on
saavuttamaan todellista vapaut osotettava Y. Halonen, 110 W. Olemme saa n e et lukea porvarileh- m ukana k irjeen , jo ssa mainittiin tyt
k u in k a h e rra t to im itta ja t o vat tö n sä lä h e ttä m ise stä Ruotsiin. Kirje
ta. On jo aika heittää roskalä 40 St., Room 506, New York d to istä,
ito tta n e e t (k ä y n tin sä p e ru stee lla ) ; jou tu i T am m iselle ja täm än johdos^
jään joutava väite, että siirto- City, N. Y.
näm ä v an k ileirin olot ja ru u a t ole- A itto la valh eellisesti leim attiin Ruot
maaohjelmaan oikeuttaa “alku
asukkaiden kääntäminen sivis “SOVIET RUSSIAN” HEI van siksi hyvin jä rje s te tty jä ja hy- siin k ark u u n y rittä jä k si ja näin ol
via, e ttä vapaudessa olev at toverim - ! Ien m uka k a rk a u sy ritta jä sai Se],
tyksen ja edistyksen siunauksiin.”
NÄKUUN NUMERO
Mailmansota on täydellisesti pal ilmestyy piakkoin. “Soviet Rus me voivat k a d eh tia m eidän vankien k ään sa 24 iskua, jotavastoin kirjeen
jastanut näiden kaikenkarvaisten sia” on nyt muutettu kuukausi- onnea ja a lk av a t p y rk im ään joka v ä littä jä sai 54 iskua.
Pappikin paheksui tapahtunutta.
kapitalistien häntvrien väitteiden julkaisuksi, sisältäen runsaasti so rk k a vankileirille.
“
M
utta
tä
ssä
h
e
rra
t
p
o
rv
arillisten
S e u ra a v an a aam una saapui vanki-
ulkokultaisuuden.
kirjotuksia ja kuvia. Tämä hei sanom alehtien to im itta ja t te k ev ä t leirin a p u laisp asto ri Kaakinen pää.
Työväestön mailmanlaajuisen näkuun numero on erikoisesti
vallankumousliikkeen
kannalta huomiotaherättävä senvuoksi, et m eitä k o h taan • suuren rik o k sen , jo s vahtiin. T äällä hän tarkasti uhrien
katsoen on mitä tärkeämmästä tä siihen tulee suuri määrä K ar ta — — —.” T aasen k in T am m inen m u stik si ru o sk ittu ja selkiä ja olipa
merkityksestä eristää kapitalis jalan Työkansan Kommuunia iv allisesti h u u d a h ti: “J o s ta tie te n k in ko v asti pahoillaan m oisesta petoma’-
se sta ra a te lu s ta .
H än tutki myo*
min yhteys siirtomaiden kanssa. koskevia asiakirjoja ja kirjotuk k o s ta tte !"
E
delleen
T
am
m
inen
luki
k
irje
e
s
tä
:
uh
rien
te
k
em
ät
rikokset
perinpohjai
Se olisi isku itse kapitalismin sia sekä senlisäksi Karjalan ku
“
K
irjeen
sisälle
liitä
n
Smk.
2
0
:—
ja
se
sti
ja
m
ain
itsi
rikokset
niin tois
selkärankaan. Tämä voidaan suo via. Näitä samoja tietoja ja ku
rittaa ' vain koko mailman ku via tulee myös pian suomenkie pyydän, e ttä sinä. v a p aan a oleva to arvoisiksi, e ttä n iistä ei olisi pitänvt
mouksellisten työläisten yhteis lellä ilmestyvään Karjalan Jul veri, lä h e tä t m inulle sen a rv o sta tu m oista ra n k a isu a antaa.
voimilla. Europan kapitalistinen kaisuun mutta “Soviet Russian” pakkaa, k u iten k in ilm an k o rttia , kos-j Ruhjotut saivat virua 6 viikkoa
putkassa.
kuori on vaikea särkeä ja Euro kautta saadaan sekä Venäjän e t ka “ laillinen h a llitu s" on m eiltä pu
n
ik
eilta
o
tta
n
u
t
tu
p
a
k
k
a
k
o
rtit
pois."
pan porvariston “haarniskoidun tä Karjalan asiat tunnetuksi a-
K aupan päälliseksi vielg näitä uh
nyrkin" vastustusvoima on vielä merikalaisen työväestön keskuu T aasen T am m inen iv allisesti mat- re ja p id ettiin 6 viikkoa päävipidissa
k u tti: “ L aillinen h a llitu s ”, jo n k a jä l a h ta a s sa 1 m iehen m urjussa, kaiket
luja. Sentähden on välttämätön teen.
keen
h än ja tk o i k irjee n lu k e m ista:
tä kerätä yhteiseen ponnistuk , Kun heinäkuun “Soviet Rus
la isten syöpäläisten joukossa. Syö-
“ L ä h e tä tu p a k k a tä llä asiam iehellä-
seen
kaikki
voimat
ja
kehitettävä
............... ... .. .. x........
,
.....
sia’ sisältää runsaasti Karjalan ni (nim i) hän on reh ellin en ja piiläisiä, v allankaan luteita, ei Sa-
vounta järkähtämättömään kes-
. „y crikoisesti jo tam an.
keus
K oivunen
an tan u t
tanDaa
tavyytecn ja valmistauduttava kin vuoksi toivotaall> että s. s. m yöskin innokas osu u sk au p p a-aatteen , (P elkä8iköhän m ahdollisesti että lei-
pitkälliseen ja järjestelmälliseen osastot ja I. VV. W. ryhmät ti toim m tam ies.
..
.
; rin k a rja , irtaim isto, olisi vähentv-
taisteluun.
Ja Idän kansojen laisivat tätä erikoisnumeroa ru n Toivolla. e ttä m u is ta t k ara via t o - , n y t ja n äjn oHen
vallankumousliike voi viedä tär saasti, myydäkseen ja levittääk- v ereitasi tän n e >Pli^ k ll^ kja ^ uk® ^ J tu llu t vaillinkia liikaa?) Eivät uhrit
keätä osaa taistelussa. Se puis seen sitä amerikalaisten keskuu sisäpuolelle a u tta v a lla k ädelläsi, p iir u se ista pyynnöistäkään huolimatta
tattaa nyt jo mailman laajimman teen. “Soviet Russian” kuukau- rän to v erilisesti te rv e h tä e n
p ä ässee t koko a jalla saunaan itse-
(N im i)
imperialistisen vallan, Englan sinumeron hinta on 25 senttiä.
ään p u hdistam aan.
Ehkäpä herrat
(V ankileirin osote)
nin, perustuksia ja särkee Eng Osastot ja I. VV. VV. ryhmät saa
v an k ileirin jo h ta ja t eivät suvainnee:
(M urjun oso te).
lannin sortovallan selkärankaa. vat tämän numeron 14 senttiä
n äy tellä uh rien m ustiksi ruoskittuja
Tuomio ja sen antaminen.
Vallankumouksellinen proleta kappale, tilatessaan sitä useim
selk iä saunassa.
Ei myöskään uh-
E nem pi ei v ankia tu tk ittu , e ik ä j
riaatti on ottanut tehtäväkseen
j
re
ja
koko
tällä
kuuden
viikon ajalla
. V vankilan jo h to k u n ta kokoontunut
kaikin vointinsa avustaa Idän pia.
p ä ä ste tty sekunniksikaan ulkoilmaa!.
Toverit, koettakaa tehdä Ve
kansojen taistelua, mutta samalla näjää Ja Karjalaa tunnetuksi a- tuom itsem aan, vaan T am m inen itse
E d elläm ain itu n laisia ruoskimia ta
harj ottaa keskeymätöntä agitat- merikalaisen työväestön keskuu k irjo tti tuom ion heti se u ra a v a sti:
pah tu i ja tk u v a sti joka iltayö, joten
(N im i)
sionia Idän työläisjoukkojen kes dessa ja siksi kiireisesti tilatkaa
n iistä »voitaisiin k erto a loppumatto-
Vaarallinen konna!
kuudessa kehittääkseen* näissä tukussa heinäkuun “Soviet Rus-
m asti.
(P u n aisella a lle v iiv attu ).
luokkatietoisuutta ja johtaakseen siaa .
K apinallisten ja v a n h ee lliste n tie-
heitä taisteluun ei ainoastaan ul Tukkutilaukset ovat osotetta
....
komaista pääomaa vastaan vaan vat: ‘"Soviet Russia”, Room 304, A°)en levittämisestä
Hoquiam, Wash.
myös kotoisia riistäjiä ¿vastaan. 110 W. 40 St. New York City.
Viisi kaupunkim m e asukasta louk
,_**_*„
(P u n aise lla ). -
Täten kansallisen vallankumous- Rahan tulee seurata tilauksen
k aan tu i a u to je n yhteentömäyksessi
liikkeen järjestämisestä, siirry mukana. Voitte tehdä tilauksen
Siis 84 iskua!
likellä E lm aa t. k. 13 p:nä. Toisti
M erkit a*a^a* oliv at ruo sk an is y h te e n a ja n u tta autoa ohjasi Martin
tään asteettain vallankumouksel ne suomenkielellä.
listen neuvostojen järjestämiseen,
kujen m e rk k e jä ja ta rk o ttiv a t 84 Dawson, joka om istaa hautaantoimic-
kovinta iskua, jo ita a in o asta an lei- , ton tä ällä. H än, sekä neljä muutj
kuten parhaillaan tapahtuu esi
rin piiskuri S akeus K oivunen Jaksoi j henkilöä jotR a oliyat hänen au(fly
merkiksi Turkissa, jossa viimeis
h u tkia ap teek k ilääk k eid en h u u m au k saan lo u k aan tu iv at, ei kuitenkaan
ten tietojen mukaan kansallinen ’
kemalisti-liikc on muuttumassa j
sesta.
v a arallise sti. T oista autoa ohjasi P.
S itte vietiin uh ri p ääv ah tiin , jossa
liikkeeksi kemalilaisuutta v as-!
C. H ansen, hän pääsi pelkalla säi
taan.
j VANKILEIRIPÄÄLLIKKÖ TA M M I ra n g a istu k se t p ä ä a sia llise sti to te u te t kähdyksellä tä s tä rytäkästä.
--------- —
---------
SEN JALOJA TEKOJA.
tiin.
•
99
|S U O M E S T A |
K ym m enen m iestä vangittiin t k.
Raaka toimitus alkoi.
12 p :n ä . liiallisen kuunpaisteen naut
Vankia lyöty kirjeenkin johdosta 84
Oli syyskuun 17 päivä v. 1918 tim ise sta . Oli joitakin joukossa, joi'a
kertaa. — Täten piiskattu ollut kello 11 illalla. K un p ä äv a h tiin sa a
m yöskin
sy y tetää n
kuunpaisteen
Että kapitalismi on käynyt ky vähää ennen leikkauksen alaisena. pui n a h k a v a a tte isiin p ukeutuneena, m yynnistä. H eitä sakotettiin poliisi-
kenemättömäksi järjestämään ta On jo aikaisem m in k e rro ttu leh- tik a ri vyöllään ja revolveri k ä d e s oikeudessa y h teen sä $275. II. Henry,
loudellista elämää uudelleen sii dessäm rae. k uinka valkoinen lu u t sä lu u tn a n tti T am m isen apulainen joka o m istaa pallohaalin kahdeksan
tä kaaostilasta mihin sota ja sen n a n tti Tam m inen on u h re ja an rä ä K alle K urko, o p e tta ja n poika Ruo neliä kadulla, van g ittiin sentakia, kun
jälkeen kapitalistisen järjestön k än n y t ollessaan T am pereen van k i vedeltä ja a u k aistu a an sellin oven, h än eltä löydettiin liika voimakkaita
uuden sodan varustelu ja kärjis leirin kurinpidollisen puolen jo h ta ja kom ensi: “ K alle V iitanen ulos, p it pehm eitä juom ia, sillä häneltä lant
tyvä työväenluokan riistäminen na, m u tta tulkoon vielä m ainituksi källesi tuohon p itk älle penkille, suul tiin se lla ista grape juicea, joka oli
koko tuotannollisen elämän on se u ra a v a t urotyöt, jo ista nähdään, lesi ja p aitah ih asillesi, m a rs !" U hri, k ah d ek san prosentin alkoholipitoista.
asettanut, sitä osottaa kaikkein k uinka ihm ispeto voi k y n ten sä iskeä nähden p iisk u rit palm ikoituine nah- H änelle a se te ttiin $100 takaus niin
selvimmin lakkoliikkeen laajen u h riin sa p ienininiistäkin rikoksista, kaisine vahvoine ru o sk in een uhkaa- l i kauvaksi, kunnes asiaan sa tutkitaar
vina ym pärillään, alkoi puhelun, m a i-, A ndrew R elljng yangittiin myöskiB
tuminen kansainvälisessä
mitta-
.
.
....
,
, r..
,
. . jopa aivan syyttöm iinkin,
n iten olleensa joku aik a sitte n sai y lläm ain itu n la isen grape juieen myy
kaavassa. Viime vuoden tilastot J 1
Tavallinen
kirje.
ra a lassa, jo ten on v a a ra llista lei m isestä.
osottavat, että yhdeksän miljoo
H ä n tä sakotettiin poliisi-
naa työläistä “taisteli lakoissa. E rä s vanki k irjo ti k irjeen vapau k a ttu a ruoskia. P iisk u ri H erm elin oikeudessa $100.
Näistä tulee Saksan osalle 1,866,- dessa olevalle toverilleen ja läh etti ta rk a s ti leik atu n palk an (h a a v an ),
C. R. Hutton loukkaantui sahamy-
000, Italian 1.781,000, Ranskan k irjee n sä salaisesti v ankileirin ulko sam oin K urko. H erm elin tu n si kai lyssä Q uinault Lakella t. k. 12 a
1,186,000 ja Englannin 1,117,000 puolelle, m u tta k uitenkin täm ä k irje vaaran olevan lähellä, koska sanoi: H än oli sy
ö ttäm ässä höyläkonetta i»
työläistä.
Miljoonia työpäiviä jollain tavoin joutui m ainitun ihmie- “ Ei lyödä, sillä h aav a voi re p e y jo ten k in IF
m eni hänen kätensä rullien
laskevat porvarit “menetetyn” j pedon käsiin. S euraus tä s tä oli se, ty ä auki ja täm än le irin sa ira a la ssa väliin, m äsäten sen melko pahoin-
lakkojen johdosta, josta he sure - ¡ e ttä k irjeen lä h e ttä jä k u tsu ttiin v au ei neulota eikä p a ra n n eta , koska H ä n e t tu o tiin H oquiam in General sas
kileirin k an sliaan, jo ssa lu u tn a n tti tä ällä ei voida n u k u tta a ."
vat.
ra a laa n saam aan lääkärin hoitoa.
Kaikki merkit viittaavat siihen, Tam m inen alkoi ään een sä lukea van K urko ei n ä h n y t m itä ä n vaaraa^ j Mrs. S. E. H a w k in s sai vahingon-
vaan kom ensi u u d e lle e n :
että lakot tulevat olemaan tänä gille m a in ittu a k irje ttä :
k o rv a u sta $382 jalastaan , joka louk
“ Mars, penkille suullesi!”
“T ervehdys tä ä ltä m aallisesta Ee-
vuonna vieläkin laajemmat. Ka
k aan tu i O ntario kadulla, kun kayti
pitalismin yritykset laskea palk-, d en istä! H yvä toveri! L äh etän ja J a niin alkoi se o jen n u k sek si j ä r v ä stä k atk esi lankku ja niin oliea
koja ja hävittää työväen unioita m än kirjelm äni, jo tta voi tulla tie- je s te tty ru oskinta. U hria ym päröi sai hän ruhjevam m oja jalkaansa, jo
pakoittavat varustukseen, jonka! toiseksi siitä, m in k ä la ista eläm ä on en sin n ä pään k o hdalta itse K urko ’ ta kaupungin isä t päättivät maksa»
ensimäisenä muotona esiintyy! tä ällä piikkilanka-aitauksen sisäpuo- revolveri o je n n ettu n a u h rin p ä ä h ä n ! tuon y lläm ainitun erän hyvitystä
lakko^ Näiden taistelujen vaiku-; lella. E n sik sikin ruoka on tä ällä noin 50 sm. etäisy y d essä, jalk o jen
Se rak k au s, se rakkaus, se on pal
tus on suifrcmmoinen. Samalla täy d ellistä sian ruokaa, v aik k ak aan si puolessa oli p o h janm aalainen “jä ä loihinsa k ieto n u t tov. Peter AVaroses
käri K am psula" k iv ääri k ä d essä tän- i ja H ilm a Seppälän. He kävivät p»
kuin ne osottavat ' kapitalismin tä eivät siatk aa n syö.
yleistä romahdukseen kulkemis- Selluloosa- ja piikkileipäm m e on : d ä tty n ä u h rin istu m alih ak siin , noin h u tte le m assa pastori W. 0. AVestli»
ta. sen kaikkien yrityksien epä- niin k a tk eraa , e ttä leipom on v a rtija i m etrin etäisyydessä. H erm elin o i gia t. k. 13 p :n illalla, joka toimi"-
onnistumista palauttaa oloja nor-jja m estari ei s a a n u t hevostakaan ovella vah tin a revolveri k ä d essä v a r v ih k im is iin a s ia n m u k a is e s s a järjes
maalitilaan. ne samalla kiihotta sitä syöm ään. K ohtelu virkakoneis tioim assa, e tte i uhri iskun ponnah- tyksessä. No niin, onneksi oikoo»-
vat työläisiä ja käytännöllisesti ton puolelta on m ahdottom an raak aa. d u k sista len n ä o v esta ulos ja itse Ja tk u v a a yhteisym m ärrys)ä toivon f
osottavat suurille joukoille luok- Pienim m ätkin rik o k set tai v irh eet S akeus K oivunen, kookas, tukevan lonne taipaleelle! — “ Pätkä.”
kayhteisktmnan sovittamattomat, ra n g a ista a n a n k aralla ruoskinnalla, lainen proom um ies R uovedeltä, a s e t
ristiriidat. Kapitalismi on vai jopa syyttöm iäkin ru o sk itaan aivan tui u h rin selän kohdalle ruoska k ä
lankumouksell istuttanut
maail tiedottom aksi. Olem m e o lleet tila i dessä, H än alkoi.. Nousi v arp ail
man, työväenluokan on vallanku suudessa kuulem aan ru oskinnan alai leen, kohotti ruoskan ja veti h e n Se kesäjuhla, joka pidetään t. k
mousksellistutettava itsensä ja sen a olleiden uhrien v a litu k se t ja keä sisään sä. S itten voim akas lyön p., tulee, olem aan monipuolinen I-c
toimintansa, jotta se voi toteut eilen näim m e e rä än ruo sk itu n selän, ti ja lask u v a rp a ilta alas. suu ir- sinnäkin siksi kun siellä tulee ol-
joka oli aivan m u sta n a ruoskan jä l vissä sek ä ähkyen.
K au h istav a oli m aan se kauvan valm istettu kan»-
taa tarkoituksensa.
jistä. E rä stä vankia, S a n te ri L a in etta se läim äyksen ääni, jo n k a ru o sk a soppa ja gitä onkjn nHn riittävästi et
(H opan S a n ttu a ) ru o sk iv at m yöskin, ään n y tti ju u ri k o sk ettae ssa an uhrin j tä sopH Bitä kayda m a is ta m a sa
KARJALAN KIRJAT
m u tta kun täm ä o ttik in v astuksen. selän,
J a m iltä is'ku tu n tu i itse hän edem pääkin. Erityisesti svetf*’
Karjalan työläisille kerättyjä j eik ä ta h to n u t sovinnolla o tta a ruos- u h riin ?
niläiset. voisivat olla siltä varalta
kirjoja voidaan lähettää osotteel • J kan iskuja, am m u ttiin h ä n tä v a t Kun oli 40 k e rta a voim ap eräisesti vän syöm ättä. M itä taas tulee 03-
ia : Yrjö Halonen,
Eteenpäin, saan ja sitte n veivät sairaalaan . läim äy tetty , nousi uh ri ylös, m a in i jelm aan, niin on se siksi rikasta, f-
371 39th St., Brooklyn, N. Y. (T ähän lu u tn a n tti Tam m inen ä rjä si: te n . K yllä se jo piisaa!
M utta i
kukaan voi sanoa, että olisi i-
Kirjat on edullisinta lähettää n. “ Kyllä m in ä sen tiedän! Olin itse se ei riittä n y t. Sakeus K oivunen i
parem paakin saanut olla. 8---
s. kirjotuskonelaatikoissa. Lai paikalla. Ja tek in täm än “ E denin" kom ensi in n o k k aasti: “ Mene siihen kaikki m ukaan
vamatkalla tarvitaan näet lujia asu k as, sa a tte itse m aistaa tässä vaan pitk äk sesi, ta ik k a vetelen ym
P itk ä a ik a ise t sa te e t tekevät va
laatikoita, eikä ne saa olla kovin m ain ittu a ru o skaa.” Lopun hän lau pari p ä ä tä s i!"
koa paik k ak u n n an marjojen vil*t
suuria, eikä raskaita. Ellei van sui hyvin ivallisella äänellä, ja tk a e n
J a tk e ttiin ta ase n ru o sk im a a har- j joille, kun ei ole sen vertaa
hoja konekirjotuslaatikoita ole sitten k irje ttä :
vassa ta h d issa siksi, kunnes tuli lu- ilm aa, e ttä voisi korjata ne jotka®*
saatavissa, niin koettakaa katsoa “T äällä kävi v ärväri. k o ettam assa ku täy teen , n im ittäin 84 iskua. K ur- v alm istuneet. Sateiden tähden ®a- .
noin parin jalan pituinen ja puo v ärv ätä vankeja v ap aaeh to isesti Sak ko löi k a n n u sta a n la ttia a n ja an to i jo ista jä ä enin O6a matänemaaB
lentoista levyinen laatikko ja lau saan (joilla oli e h jä t v a a tte e t), vaan pysähdysm erkin piiskurille.
H einänkorjuu on myös K am ani*^
dat noin tuuman paksuiset.
tulos oli huono, ain o asta an joitak in
U hrille K urko hyvin tiu sk a te n sa kysym ys. H ein ää on kyllä kasva»’-
Myös on lähetettävä tieto, kym m eniä oli h alu k k aita lähtem ään noi: “Ei tä m ä v ielä tä h ä n lopu. ru n sa a sti, m u tta sen kokoaffii»-
minkälaista kirjallisuutta laati ja k irjo tu ttiv a t sopim usreklem entin M ars selliisi!"
n ä y ttä ä olevan hyvin hidasta.
kossa on. Tällä kertaa on toi alaisik si tiedottom ina seu rau k sista,
Toinen otettin ruoskittavaksi.
O saston kokous on tulevan
vottavaa, ettei julkaisuja lähetet pim eitä veikkoja hekin.” T aasen
K uului ta a se n kom ento K u rk o lta: p. M uistakaa silloin saapua
.
täisi, sillä niistä tulee rahtimak Tam m inen m atk ii iv allisesti: “P i “E in a r A itto la ulos, m ars p itk ä k sesi seen, taik k a Jollette tule, niin
su suhteellisesti niitten arvoa m eitä veikkoja h e k in !”
p e n k ille !"
te h d ää n toim ihenkilöitä.
Sim»
korkeammaksi. Tuonnempana lie Edelleen T am m inen lu ki: “ T äällä
.
E d eiläk erro tu lla tav alla ja tk e ttiin pau k sessa teidän on alettava r-:l° ■
nemme tilaisuudessa lähettaa- k äv iv ät pörv aillisten sanom alehtien to im itu sta A htolalle, 24 iskua ja s it to im in taan niinkuin uuden virka»1
mäan julkaisujakin, kun suurem to im itta ja t (joukossa K ristillisen Työ ten kom ennus K u rk o lta: M ars sel ainakin. N äyttäkää vanhoille, ett»
massa maärsbä muutakin tavaraa k an san k in ) ta rk a sta m a ssa leirioloja liisi!"
I nvi
nyt se uu
on teidän
inuuu vuoro.
»uv.»»-
lähetetään, jolloin julkaisuja voi ja ru o k ia ja v aik k a ruoka ju u ri sik
so sialistin
velvollisuus on !o1
Kolmannelle annettin 54 iskua.
daan lähettää taytetavarana, tar si aik aa olikin v alm istettu hiem an
K uului ta a se n kom ento K u rk o lta . v ointinsa m ukaan sen jalon aatt««1
• hälistä»
vitsematta niistä maksaa erikois p arem m ista a in e k sista (oli joukossa K ustaa L indroos ulos. m a rs pitR ak- puolesta, joka vie koko
enem pi m ä d än ty n y ttä kooin lih aa ja M B t" ja n y t se u ra si L indroosin sel so sialistiseen yhteiskuntaan.
ta rahtimaksua.
Kirjalähetykset ovat siis teh- pilaantunutpa m a rg ariin ia) niin mai- kään 54 iskua.
Oravakorven Osksn-
LAKKOLlIKKElDEN LAA
JENTUMINEN
Svensen, Ore.