Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 30, 1921)
LAUANTAINA, HUHTUC 30 P.—SATURDAY, APRIL 30 No. se etsii tilapäistä levähdystä j a ' puolelta ei ole syytä epäilykseen seksi varmalle perustalle on otet E ttä I. W .’W :H ä o n om a e rik o in en I kulkuun, peukaloivat halli (T H E C O M R A D E) iämänUttakma,an ,al.ou.delli?en e- koska köyhälistön vallankumouk- tu ja suuret tuottajat ovat tila käyvän "m ustasotnian” edustajat T b e o rg a n Finnish workers io aman rakentamiseksi rakenta r a k e n t a j a t arvostelevat itseään ja koski päisesti lopettaneet tuotannon. ovat älynneet todellakin antautua te h tä v ä n s ä teo llisu u sty ö v ä e stö n jä r n u a ja taistelev at niin ika Western State«. The only Finnish “ länsi-eurooppalaisten pankkiiri je stä m is e ss ä ja sen p y rk im y k sien tul avoim en työtapajan” Deily m the West. Published Daily. malla kauppasuhteita kapitalis niin ollen jokainen häviö tai jo Liikanaiset kuparivarastot supis jos tä tä menoa j a t k e t a J «« k itse m ise ssa , jo ssa te h tä v ä s s ä sen el en palvelukseen, joidenka armo ,<xc*Pt Sunday, at Astoria, Oregon, tisten valtioiden kanssa. Kaiken kainen menestyy muodostuu o- tuvat nopeasti normaalisiksi. leivillä he elävät. Ja sillä aikaa ; saa kosk aan horjua. N oita pyrkim yk- pam m e lausunnon mukaan C * by the Western Workmen*« P u blishing tämän keskellä esiintyy työväen piksi siitä miten voitetaan. Kaivoksissa ei kupari huonone, Society. on ty ö lamassa, Venäjällä. Maa ’ siä sen ei saa m y ö sk ään kosk aan tö m ä sti m aa syöstaän luokka hajanaisena, henkisesti i On jo huomattavissa merkkejä kaipaa kaikilla aloilla kelvollista k o m p ro m iseerata. Me em m e hyväk sen pyörteisiin. O / f i c S . . .m h . „ d C o m m . r c i¿ r S L ! huonosti ; '“ 'J,“ 'JO1, V a rttU n e e n a O tta m a a n PAPERIPALAN IHMEEU I- siitä, että "sisällä olijat” (kupari- työvoimaa. Päiväjärjestyksessä sy jo id en k in san o m aleh tiem m e selláis Opposite Post Office. 1 , \ astaan ja suorittamaan histo- “ Y hdysvallat tänään” trustin osto- ja myyntirengas) NEN TAIKAVOIMA on venäläisten emigrantiryhmien ta k a n ta a , n y k y ise ssä p o litiik k a ky on näkym ättöm än haUftok^ riallisen tehtävänsä. Post Office Addreaa; Amerikan suomalaisten kes osteskelee hiljalleen toivoen pa voimien, hyväksikäyttö, j o t k a sym yksessä, jo n k a m u k aan a rk a ille n rollin alaisuudessa. Me o i' " Kaikki tämä on tunnustettava Aaton«, Oro. x tosiasiana. Mutta seuraako siitä, kuudessa noskelaisuuden lipun rempien päivien koittamista me ryhmät viimeisten vuosien k u lu -! k o ite ta a n so v ite lla ja s e littä ä k aik illa m ersiaalisen tajunnan r a i i ^ essa ovat samoilleet ympäri län- m ailla olevan oikeuden jä r je s tä ä om at rik a n liikem iesten haliinnon ’ että maailma ja ennen kaikkea kantajan aseman anastanut “Rai- talliteollisuudessa.” E D IT O R IA L S T A FF Yllä oleva lainaus on puhtaasti si-europalaisen “paratiisin” ja a sia n sa om alla ta v a lla a n , sam a lla ai dessa. M inä kunnioitan air Elia Sulkanen, Managing Editor, Sulo Europa on siirtynyt yleiseen taan- vaaJa ’ filosofeeraillessaan uto markkinoita ja keinottelijoita Syvänen, A lex Savo, A . N. Koskela. ovat olleet vakuutettuja, että ai k a a kuin p o liittise t jä rje s tö t a ja v a t siä liikem iehiä sillä alalla tumuskauteen ja yhteiskunnalli pistisia" vasemmistolaisia vas K. E. Heikkinen koskeva selostus. Sitä ei ole lain noa tie venäläisen yhteiskunnan p o litiik k a a n sa tu n te m a tta m in k ä ä n kuuluvat, m u tta minä en Voi * 1 taan, julkaisee huhtikuun 22 p.n nen vallankumous väistynyt ta kaan tarkoitettu julkaista niitten ja venäläisen kulttuurin uudesti- la isia k a n sa llisra jo ja , s itä vähem m än ja sallia n iitten johtoa talona ’ Ei! Tämä merkitsee numerossaan ja oikein toimitus- Pkona» Office 365. Editorial Dep’t 832 kajalalle. tiedoksi, jotka kuparin maasta artiklassa — mainitsemme päivän raken tamiseksi on yhteistyö Neu m u ita rajo ja. S ellainen k a n ta on I. p o litiikassa, yhteiskuntaeläm ä^*- vain maailman kapitalismin anta kaivavat, vaan erikoisesti keinot- En<«r«d aa second-class mail mattar määrän, ettei meitä voitaisi syyt vostovallan kanssa, työläisten ja W. W :n v ä h e k sy m istä ja ty ö v äestö n kä e rlttä in k ä ä n kasvatuksen , maa opetusta työväenluokalle, televan loi^luokan tiedoksi, joka talonpoikien kanssa.” tää väärennyksestä — tämänlai h a rh a a n jo h ta m is ta ja e p älu o ttam u s k o ssa.” a J* U a elää irytan uumenissa raatavien sen syvällisen mietelmän: ta h e rä ttä v ä ä . Ei ty ö v ä estö llä eikä ! ehdoista ja laeista. "Ruotsalaiset M arck 3. 1879. P iispa W illiam s selittää em i Kaiken valtiollisen vallan käy työläisten harteilla. sen py rk im y k sillä ole, e ik ä sa a olla m aailm an yritys saattaa takaki. ^' opettavat meitä voittamaan’’, sa “Kupari ci kaivoksissa huono m itä ä n k a n sa llisra jo ja , vaan m eidän m aan “avoim en työpajan” 0„ ? noi Pietari I Narvan tappelussa tön takana on paperin pala muo ne," vaikkakin kaivostyöläiset, Vallankumous vaiko jouduttuaan häviölle. Vihollisen dossa tai toisessa*) Paperinpalal tulee a v u sta a k a ik k ie n m aiden ty ö k e rta ise s ti puuha työväenjäruJ niitten vaimot ja lapset, sillä ai le kirjoitettu tuomio pani käyn väen ta is te lu ita , sen p e ria a tte e llis ia m u rsk aam isek si olivatpa ne ¿ u *! I toiminta on paras opetus jokai kaa kun ‘‘markkinoita saatetaan taantumus tiin sen koneiston, joka saattoi y h tä hyvin kuin ain eellistak in . Me k e a ssa tai väärässä. “M mh , selle vastustajalle. Tästä asian .a ! normaalisiksi”, kulkevatkin näl valtiolliset vangit kuritushuonei vaadim m e, e ttä sah o m aleh tem m e, jä r rlty s ”, hän jatkaa, “on vhtä .tv.u Iuontee«ta johtuu, että voitot o- Yhteiskunnallisen :iA.7*AiAr va^ ostettava kokemuksien, toi siin. Se on vain paperinpala, joka käisinä etsien leipäpalaa ja suo Poliittinen “villitys” Astorian jestö m m e p u h u ja t, jä rje stö m m e v ir kuin tulivuoren kraaterlUa kulkua on joskus kuvailtu aaltoi vuokraajalle luettuna, ajaa hä jaa. Se ci lainkaan koske tuotan tuplajuulaisten keskuudessa k a ilija t ja k o n v en tsio n elh in m e n ev ä t Se v ä lttä m ä ttä tulee k iäntvm ii.^ sinaan raskaidenkin kokemuk levan meren kaltaiseksi. Toisi-1 toa kontrolleeraavia riistäjiä. Ne naan hurjaksi hvrskyen k o h o a - sien v ,'' J menetyksien hinnalla. net kadulle. Paperinpala, jossa vain “ In d u stria listin ” A asto rian k irje e n e d u s ta ja t tä y ty y olla ja k a m a tto m a s ti kiä vallankum oukseksi, sillä Uik^i pitävät huolen siitä, että hin on allekirjotus ja oikeuden sinet-! ........ ta lo u d ellisen to im in n an k a n n a lla il- h e t k o e tta v at tukahuttaa tilafeu^J vat laineet, ärjyen rientävät e- j • ? h,st? r’aW|s<7’ Ja yh- ti, muodostuu estetuomidksi lak-:ta eI Paase laskemaan ja että he v a ih ta ja k äsk ee A storian suom i, so ! m an m in k ä ä n laisia v ira llisia sito u ta sa -a rv o isu u tta ” sialiste ja olem aan niin “p le ase ” ja j teenpain ja hukuttavat allensa I '• v" k > """ (sanstien yhtiat] kaiken joka eteen sattuu, toisi- X v i h i t i kuin se onkin ia kolaisia vastaan. Paperin palalla! tu^evat saamaan mahdollisimman häp eäm ään väh äsen kun ei S. S. K lu m uksia m inkään p o liittise n jä rje s tö n s y y ttä ). * myös lähetetään Luskit ja Swee- ; uuren saaliin siitä yliarvosti, ; k a n ssa .” P iispam m e selittää olleensa bin k o m itea ole su o stu n u t sem m oi naan taas syväteessä kiehuen j i j9uatta lieneekin TS“ n a. ri;no tit ym. heiden kaltaisensa lain- inka lle kaivosorjiltaan ovat saa- K olm annen In te rn a tio n a le n k a n ta mvIUrtiAn vai«.«»........ suutta lieneekin. Tai oikeam -------------- min dan p ä ä tty e ssä erään liikenne« seen y h te isto im in ta an A storian “te- myllertäen valmistuu vesi otta --- aii _ x-... . neet riistetyksi. Näissä - paperipa sanoa: vain sellaisena siihen laatijakuntiin. on sem m oinen, e ttä ty ö v äen lu o k k a il maan uutta voimaotetta muodos- on jä rje stö n kokouksessa, jossa hä, o llisu u su n io n istien ” kanssa, joka oli tuakseen uudeksi allottai, „ „ d e cjcHifwH« l - 1 yyk " ’ eIama" ru»°“ - loissa ilmenee työväenluokan va The Weekly M arket Digestis- si heille a n ta n u t propakandatilaisuu- m an p o liittista p u o lu e tta on kuin ru u m ä sty k se k se e n oli kuullut kiihkZ tä lainattu lausunto on sinänsä ___ x! eteenpäin -• rynnä- .. 'ien syvää kohtalokasta leikkiä, listustaso;" m is ilm an päätä. E ttä vallan k u m o u k p a u k u te tta v a n käsiä selityksine J leen kiivaasti mitä selväpiirteisin syytös mei den K olm atta In te rn a tio n a le a ja val sellinen in d u stria lism i ja syndikalis- ¡ja vain tässä ominaisuudessa val “ koska sota nyt on ohitse, on’aftil täkseen. vas Toisin uskominen on utopis dän oletettua "korkeaa sivistys- lan k u m o u k sellista sosialism ia Yhteiskunnallinen vallanku lankumouksellinen sielu tuntee tista, epätodellista ja epätieteel tämme” vastaan. Vallassa oleva taan. S aahan sitä n y t h äv etäk in vä j mi on ta an tu m u k se llin e n liike v e r r a t h e ittä ä sivuun suuret ihanteet ä J tu n a selvään kum oukselliseen m arx! nelm at, jo ita käytettiin vain S1W mous ei myöskään voi kulkea ta kin oman sykintänsä. listä, joka johtaa pettymyksiin. luokka ei -kiinnitä vähäistäkään häsen, kun ei paljon ta rv itse . laiseen so sialism iin ; e ttä A m erikan m asso jen energian houkuttelem a ____ Amerikan sosialistisen A si^ on n ä e t niin, e ttä n. s. “ te-1 saisesti eikä suorassa linjassa e- . Työväenluokan . yhteiskunnal ..................... huomiota niihin ihmisolijoihit», liikkeen I. W. W. k a n n a tta jie n tu lee luopua ta is te lu a tukem aan ja palata takv! teenpain. Toisinaan me havait- • l*ncn vallankumoustaistelu j«. luulisi saaneen kyllikseen t ä l l a i - na’s’in Ja lapsiin, jotka o llisu u su n io n istien ’’ ta h o lta tu ltiin semme vallankumouksen laineet' vaTankumouksellinen ajanjakso sesta menneisyydessä. Työläisten > henkensä panevat alttiiksi joi t- K lubin kokoukseen ja pyydettiin yh p o liittisv a sta ise sta a g ita ts io n is ta a n ; sin liikekysym yksiin". S am aan suuntaan tämä hengenmj korkealla vaahtopäisinä tulisessa on. lopullisen' voiton, mutta tila- tulisi nyt jo asettaa jalkansa ai- tenkjn yksilöitten rikkaaksi saat te isto im in ta a kokouksen pitäm iseksi, e ttä työväenluokka on y h d is te ttä v ä ja e ttä valtio llin en jä rje sty m in e n on ju tte li n e n ää n sä nyrpisteleväiie liik j liikkeessä olevana, toisinaan taas i Pa’sten häviöiden ajan jakso. Hy- neellisen todellisuuden vankalle tamiseksi. Pääasia niille on se, jo ssa v a ad ittaisiin p o liittiste n vanki me havaitsemme liikkeen lasken- j v’n mahdollista on, että tässä mo- maaperälle, sillä mikään muu ei että voitto-osingot pysyvät liha en v a p au ttam ista. S u o stuttiin. Ko työväenluokan yleinen ja y h te n äin en m iesjoukolle, joka kirkkoonsa oli J tumisen, jossa se valmisteleikse n,,nutkaisessa laajassa maailman hyödytä heitä nyt eikä tulevai vina. Jos palkkaorjat eivät jaksa m itea v alittiin . M utta a s e te ttiin e h järjestönä uoto, joka a in o a sta a n voi lut tark o tu k sella tuuditella itseäji jo h ta a ty ö v äen lu o k k aa v a llan k u m o u k uuteen ryntäykseen. Mitä kor- kamppailussa, jossa me jokainen suudessa.” käsityksiin viisaista menetit, pysyä hengissä sillä aikaa kun doksi, e ttä k okouksessa saa olla vain sessa ja sen jälk een , ja e ttä v altio in hyviin l.vistään ja hyvän apajan saiwim| keamman asteen kapitalistinen' olemme niin- hajallaan eri teh ylituotannolla keinotellaan, ’’kun sem m oinen ohjelm a, m ikä on sopu sen vallan v allo ittam in en ja k ö y h ä •Eikös ole erinomaista järkei tuotantotapa ja sen mukana yh-itävissä, toiset ovat toivorikkaam- lyä? Kuinka ihmeellinen taikaka- ; markkinoita saatetaan normaali soinnussa so sialistisen liikkeen k a n s k a p ita listie n jum alaa kiittämiin. teiskuntavaltiolliset suhteet saa- Pia kuin toiset. Missä edistys on pine onkaan paperin palanen? ! s!^s* ’ n*’n kuolkoon nälkään, sa. T a rk o itu sta v a rte n e site ttiin listön v altio k o n eisto n luom inen on M itä Itse pastorim m e puheeseen m! lu o k k a ta iste lu ssa m en esty m isen v ä lt vuttavat. s. o. mitä enemmän fi- valtava, siellä valtaa vuollas toi- Kaikki muu — paitsi uskominen ! Kyllähän "Allan linja lisää kero- tu n n e ttu a s e a ttle la ista puhujaa. M ui lee, niin on se täynnään suuria typ. nansrikapitalismin imperialisti-; vori-kas tunnelma mielet ja mis- paperinpalaan — on "utopistista, i Pa’ta tuo • Jos entiset menehty- ta “te o llisu u sty ö läise t” v a ativ at toi tä m ätö n edellytys. ry y k siä ja yhteiskunnallisen elnh nen politiikka tulee vallitsevaksi. | sa kapitalismin voimat nopeasti epätodellista ja epätieteellistä.” '' vat • Eivätkä ne mitään kaivanto- sen p u h u jan "om alta p u o le lta an ”. ! J a täm ä “ v illity s” on le v in n y t lä n k ä sittä m ä ttö m y y ttä . Ja mitäs muun Mta enemmän me hu o m aam m eM "” *?*;**’ sieHä oman voiman Paperinpalasena oiiieväiTTetk ¡parooneilie maksa- m u tta eiv ät ilm o ittan e e t kenen h nellekin. S enpä ta k ia A storian kel- jo lta k in kirkkoruhtinaalta saattaa J ! tä iset ja v asta v a lla n k u m o u k se llise t d o tta a k a a n ! Siitä huolimatta on nw « vallankumoukselltsen liikkeen | »■?•<>■■«, saavuttaa mitä optimia, hismivoimalla ei tietenkään oh S Pääasia vain on, että orjat pi h an k k iv at. Kun ei K lubin kom itea i tu p la ju u la ise t n y t rie n tä v ä t v ah v ista kille p a n ta v a se seikka, että joissain! aaltojen tihentyvän ja jyrkenty- tisimmat tulokset. Jokainen eri- ueten-Kaan olisi detään , ..................... » su o stu n u t siihen, m eni hom m a m yt nöyrinä ja kuuliaisina. m aan k a n ssa to v e re ita a n m uualla. Y van Kaikki kehityksen käyttö- koinen olosuhde synnyttää eri- svntynyt valkoista terroria Suo Siitä pidetäänkin nytkin hellää tyyn. K lubin kom itea ei voinut taas ! läolevassa la u su n n o ssa he ta h to v a t k a p ita listien renkien piireissäkin »k messa, jos vaan Suomen työläiset voimat laajentuvat ja yhteiskun- loisen bsykologiansa. Ja jotkut olisivat äänestäneet ja kirjotta- huolta. Kuparikaivosalueilla lisä '•heidän e h d o tu k siin sa s u o s tu i koska ta a n p e lätä n iitä seurauksia, joita ny natlinen edistys rientää eteenpäin t<9Ver’^ ovat taipuvaisia yleistyt- neet paperille “top tykkänään” tään poliisivoimaa, sillä nälkäiset ei ollut m itään ta k e ita siitä, etteik ö 1 sanoa, e ttä ei saa h o rja h ta a keltaisen k y in en hillitön sorto luonnon taa yleisesti katsoen paljoa nopeani- lämään erikoisoloissa ammenne- ja osottaneet sen kauniisti Vaa kaivantomiehet ovat pakotettuja A storian “te o llisu u sty ö läise t” olisi ; ta tu p laju u la isu u d esta , jo k a v a stu välttäm ättö m y y d ellä tulee aikaansa, ¡ta a K. I. p e ria a tte ita : e ttä ei saa min kuin entisinä historiallisina [ tllJ katsomukset liian helposti y- turvautumaan epätoivoisiin te h a n k k in e e t tila isu u te en jo tain kel k o m p ro m iseerata K. I. p eria atteita m aan. san lahtarihallitukselte. Säikähtä aikakausina. Kapitalistinen tuo- teismaailmallisiksi. neenä kai olisivat Valkoset läh koihin. N. s. rikokset lisääntyvät ta ista taan tu m u k se llista tu p iaju u lais e d u stav ien k a n ssa ; e ttä ei sa a hyväk tantotapa, joka jokaisessa suh- Huolimatta siitä, että kapitalis teneet pakoon Saksan laivaston “moraalikin" rappeutuu. Esival ta, joka olisi V itikaisen perheen hen- Haluaisi päästä joukon teissa on edeltäjiinsä verraten m,n on mahdoton pelastaa itse- turviin. Saksan laivaston ilmesty lan piiskaa heilutetaan entistäkin kiheim olainen ja joiden seuraa se n syä k en en k ään p u n aisten , s. o. K. 1 jatkoksi suuremmoinen, on myöskin ai- ään, huolimatta siitä, että syvälli- minen Suomen vesille olisi myös vinhemmin. Mutta kaikesta huo tään re h e llise t työläisjoukot alk av a t ja p u n aisen talo u d ellisen k a n sa in v ä K un toukok. 5 :n ä p. Pariisissa ht- ; lisen v iito te ttu ja p e ria a tte ita n oudat heuttanut suuremmoista nopeis- nen rappeutuminen koko vhteis- limatta yltyy nälkä kaivantomies- yhä enem m än k a rtta m a a n . vuorostaan voitu torjua kirjotta- t e tää n suuren Napoleonin satavuotK todell,8ten 1 w W. ed u sta jie n tumista ja kiivastumista yhteis- kuntataloudesta on käynnissä ja malla paperilappuja laivaston ten ja niitten perheitten suolis M utta kun n y t K lubin k u stan n u k -i kunnallisen vallankumouksen e^ ä alituiseen kasvavat vallanku- päällikölle. Samalla tavalla kai tossa ja pakottaa ne toimimaan. sella K lubin haaliin ei saa tu t ä m ä n k atst,m u k s*a ’ e ik a san o m aleh tiä, jo l ta kuolem an juhlaa, niin on mahfó laista k e lta ista v a listu stilaisu u tta , ' ka ° Vat nä<lle 8UO8,ollisia- J u lis tu k lista, e ttä N otre Dami-n ka»'draalíH; kulkuun. Muutama vuosi nyt mpuksen edellytykset sekä sen Kaivosparoonien vatsat pyöristy - olisivat Unkarin työläiset ja mo ratkaisee asioita ja tapahtumia, j vo’rnat. ei kapitalismi ole min- nen muun maan työläiset pelas-}vat entistäkin täyteläisen!niiksi s i n heidän k irje e n v a ih ta ja n sa k äs-i 86883 v aad itaa n e n tistä , häikäilem ät- p id e ttä v ä ä mufstomessua katseiena»-1 kee hävetä. O lisihan se ollut niin • tom ainpaa m e n ettely ä vallankum ouk sa on itse Napoleonin Iihal!i.- n pojBl jotka ennen kestivät kokonaisia käänlaisessa ehdottomassa umpi- tuneet terrorilta. ¡ja nälkä kaivantomiesten vatsas h au sk aa kuulla h aukkum isia T ä n n e -' 8611,813 P °1,ittl8ta liik e ttä ja K. I. p e ty tä r. P e tit P arisien on tämän mi historiallisia ajan jaksoja. kujassa. Historiassa ei vleensä sa kiihtyy kuumeiseksi. Pistimet Rakas työväki, älkää tulko hul ren vain ajan lapsenlapsen keksinn Tälle pohjimmaiselle yhteis- ole mitään ehdottomuuksia. Ka- suojelevat kaivantoja työhaluisil ristä, Laukusta. Jaa k k o la sta , ITa --! r ia a ,le i ta . e d u stav ia p o liittisia jä rje s jo sta k in m aaseudun yksinäisyydet», luksi- L skokaa vain paperin pa ja m uista n iistä tod ellisista ! tOja v a sta a n ja ^ e h o ite ta a n heikom pi kunnallisen kehityksen luonteet- pitalismille on mahdollista eri t a ; ryöstövouti tekee kaivanto I. m oodista lan ihmeelliseen voimaan ja seu W. W :n ja teo llisuusunionism in e - ! usko,sfa k e ltaisia tu p la ju u la isia vah- m issä hän oleilee tavallisena koulv te sekä erikoisesti nykyisen kapi- maissa erilaisten tilanteiden ja miesten hökkeleissä inventariota ; ratkaa meitä noskclaisia. Niin o p e tta ja tta re n a . Hänen nimensä « Ulistuin rappeutuville ja ristirii- asioiden yhteensattumien kautta talojen vuokraajat antavat häätö- sita iste lijo ista ja sen puolesta m y ö s-f V’St8m^an H scnsa taSKa häikäU em ät M adam e M esnard Leon. Hän on & kauan kun uskotte paperinpalaan, täisille ominaisuuksille perustuu tilapäisesti parantaa asemansa kin k ä rsiv istä työväenluokan v a p a u s -! 10018863 to im in n a ssa tai m u u ssa ta- käskyjään pakkasen ’paukkuessa niin kauan on meillä noskelaisil- joleonin pojan, kreivi Leonin ja E se vallankumouksellisten opti- sodan jäleltä, se voi — kuten ko- nurkissa. Mutta~siitä huolimatta ta istelijo ista. M utta a sia on nyt kui- p:iuk'Sey8a P ilaan tu u I. W. W :n “luot- ean o re de la Plaignen tytär. 'a rauhallista olla makeanleivän mistisuus työväenluokan voittoi- kemus osottaa — nujertaa ku lenkin niin, e ttä A storian S. S. Kin- • • tam us ’. J a vielä viim e la u se e ssa to is ta ei "kupari kaivannoissa huonone". päivillämme. Porvarikin pvsvv M adam e Leonin isä syntyi v. 1W hin nähden, joka ilmenee niin niouksellisten liikkeitä, mutta se bi tu n te e v elvollisuutensa vallan k u m iseen v ak u u tetaa n , e tte i saa olla maltillisena ja järkevänä * te itä ie^ a riistäjien saalis pienene, a h än en isänsä testamentin mulatf huomattavana kumouksellisten voi kääntää kulkunsa suuntaa, m itään sito u m u sta m in k ään poliitti Kapitalistinen yhteiskunta kul- m ouksellista työväenluokkaa ja sen | sen jä rje stö n k a n ssa — v a k u u tetaa n hänelle piti tulla melkoinen om?- sosialistien agitatsionissa. Orkeis- joka lopuksi johtaa tuhoon. Tuho kohtaan, kun vaan tyytyväisenä kee ta iste lijo ita k ohtaan sekä m yöskin "kohden normaalia.” M utta kun Napoleon it-*| to- ja keskustalaissosialisteja tä- P^rii kapitalismin sitä pikemmin odotatte heidän kääntymystään to d ellista te o llisu u su n io n istlsta liik e t-; Si‘8 vakU utta ra a s ta p ä ästy äk in , e ttä suuskin. tulevaisuudessa ja luotatte pape mä tahtoo hirvittää. Kun he ta- mitä tarkoituksenmukaisemmin tä k o h taan siinä m äärin, e tte i se v iit- ' ^6 ° V8t v a sta k k a lse ,,a k a n n alla sik a te sta m e n ttia tehdessään oli St. Heb rinpa.aseen. — c>i, sinuas, sinä j paayat vallankumouksellisten so- laajenevat sitä vastassa olevat NEUVOSTOHALLITUS JA si n y t sen tä ä n a n ta a k a k en la iste n ! k ” in ° D kysyra-v k sess» m aailm an nan saa re lla , eikä itse ollut täytfc- noskelaisuuden saivarteleva ha sialistien joissakin lauseissa tai voimat ja miten täydellisesti ne patus. pikku nappuloiden ja joidenkin H u. i val!anklInioukselliscn ty öväestön pyr- töön p anem assa tahtoaan, jäivät tes ULKOMAILLA OLE herätyskirjoituksissa optimistisia osaavat laskea jokaisen menette- m onin k irjeid en p e ru stee lla toim ivien , kim yksien ja sen om aksum ien a a tte i ta m e n tin m ääräykset vain paperilk. VAT EMIGRANTIT Tosin porvari ei itse antaudu! eikä porvarillinen Ranska enää rpi lauseita, niin he tekevät niistä lynsä onnistumisen edellytykset m a sin am e stareik si o p e te le v ie n vetää den edistäm inen. himoihin. ty n y t m uistonkaan vuoksi uhraan»? teoreettisia opinkappaleita ja ja seuraukset. i papermpalataian - _ „ • , „ ----- "Eelk-i ------ Moskovan lehdet julkaisevat itseään n en ästä. Me tyydym m e p an em aan m erkille koettavat sillä todistaa että tue Onneton ja väärä on se kanita- kl \ r \ Pe,n nip ?”Cn San° ’ Bcthai.n seuraavan julistuksen venäläisii- ! vain täm än asian. M utta sam alla tu l su u ren h e rra n sa jälkeläiselle mitiL-j 4« 4* " ' tg Belgian neutraliteetti- le e m te r a t e ill e n lk n m n ill.i • pcrtistaihlumme pelkkään inhi-; listisen ideologian pohjalla Hik- E ttä A storian tu p la ju u la iset ju u ri koon m ainituksi, e ttä A sto riassak in vaan jä tti ne unholaan sopimuksesta, kun Saksan armei- V aatim atto m ak si kuuluu täm.i N« inill.scen tahtoon. Ile luulevat, kuva epäilevän, arvelevan ia neuvosto- ■ on suuri joukko re h e llisiä ja tie to isia jät marssivat Liegea kohden. Ei ¡hallitus allekirjottanut koi me so tä m m ö istä tila is u u tta e tsiv ät, siitä ! työläisiä, jo tk a eivät halua olla suo poleonin pojan tytärkin käyneet että marxilaisuus on puoleltani- myöski • • •• J •• sisim m ässä svdämmes- on ta a s p arh aim p an a todistuksena ! me matalo.tu pelkkiin repasev.m sään iankaikkista luokkien sovin- uskonut paperinpalojen taikavoi pimusta. Kauppasopimuksen ai- " in d u s tria lis tiss a ” ju la istu lausunto. | jie n suojissa, vaan p y rk iv ät tä ss ä su h N iinpä kun hänellä tiedusteltiin maan liioin Kerenski hajottaes- lekiriottaminen EfTglannin, suu julistuksiin ja kotnennussanoihm. toa toivovan pikkuporvari te essa elävään ja selv ään yhteisk u n nen sukulaisuussuhteitaan Napo,* Ju pikkuporvarin käsi saan Suomen eduskunnan, jossa rimman maailmanmahdin kanssa, jonka o tsik k o n a on “A storian 120 ! nalliseen Se on suuri erehtlvs. y m m ärry k seen ja tietoon. niin, hän vain vastasi: tys, jota tukevat kaikkien mai- työväestö oli enepimistönä lail- ja 130 unioiden y h teinen päätö s kos I alla kerralla on todellakin e- den oikeistososialistit ja joka ei joka suuressa määrin hallitse« kien nykyistä p o liittista kysym ystä ’ I :imä lau su n to ei osota to d ellisten saad a pienen haikun inidsto™*'11,1 dessamme paljon asioita, jotka tahdo tietää vallanktimoukselli- Ete-Tt '‘papcrinpalojen” nojalla. 1 maailmanpolitiikkaa, on periaat- ja jonka alla on paitsi ( ’has. J. joukkojen ta h to a vaan in u u ta m ie i seu raa v an katselijajoukon kesku®** Vi,' en a t ote omiaan synnyttämään < Sen ajan jakson tehtävistä mi- E n at auttaneet s illo in mitään 'teellisesti merkityksellinen .'Jackien, m u tta m yöskin e rä än Juo. suurem pien jo h ta jie n k äskyjen rae- sa, m u tta kukapa minua ajattelWT Mutta i° tai” ! seinen yritys keskeyttää rauhan- Suojan nimi. Jälk im äin en n ä istä mi> ka8n toim ivicn- eh k ä hy v ää tark o it- ’■ r,s<cV h,C’Su 'n- ia i° ka j“ kai' « ‘a häviö?, nalliseen vallankumouksen pikai- tekee teoreettisen opinkappaleen k t.ik k a \e ’’ * ° ’n, ^ ‘^ ' ‘" . ^ ' ' « ^ ineuvc.tteluja — Kronstadtin ka- h istä y ritti olla to im itta ja n a “ in d u st-i 1 ™ ° ° ’ raUfta lap8e1” 8ten henkilöiden Kolme tuhatta vuotta vanha seen. huomiseen voittoon. Silta elättääkseen ja masentaaksecn ia ,mkt» ‘ U i ia-'a.’,n 7°M ~ jP in a ja sen yhteydessä ollut vai ria lis tis s a ” aivan ä sk e ttä in , m u tta ! h arraf‘tu k sia : Jotka ta h to isiv a t olla naisen ruumis löydetty taantuimiksellisesta. valkoisen, työväenluokkaa Mutta väärä ia kuin tubi.-- * r”1pa a?nn haihtui i hetulva — on mennyt myttyyn, kun k esk iv altio issa punainen tupla- SUUna ja päfinä heidän k lu p eissaan ja K ö p e n h a m in a n “ Social-Demok"' terrorin riehunnasta, joka raivoa pintapuolinen on mvöskin pelkkä tui usk 1 LU|C<-n'- ‘ aJ!lo,n haih-1 Epäilemättä tulevat nämä tapa- ju u laisu u s nousee a rv e lu tta v aa n , kai- U1HOn asasto4ssa- Kun m eidän edes te n " k e rto o , että v. k. pmä tuot,« ^ - t venäläisten emigranttien useissa maissa ylinnä, tekevät tunteenomainen optimistisuus n k s"' " m e oh ilmiö, e ttä to d e llise t I. W. K ö p e n h a m in a a n naisen ruumis. jonU siä on tämä virkistävä nahina keskutidessa kärjistämään sitä soi täm ä p arh aak seen la p u tta a pii JV sam valesosiahstit itselleen puolustus, ehdoton jyrkkvyden ihailu iok V : n ra k e n ta ja t, sen puolesta toimi- a rv e lla a n olevan pronssikauden »1ku loon lännelle, e ttei kum m itus tart- aseen n marxilaisia vallankumouk y etsii tekoja ja taisteluita päästäk- kin pikku noskien kanssa kuin hajaannusta, j»Jka jo aikaisemmin tuisi. n e e t.?3 ta is te ,,eet. v a rsin a ise ssa m aan nen eli siis jo noin 3.000 vuotti v*® myös työväenluokan voimistelu sellisia vastaan on ollut havaittavissa heidän kes T äm ä a sia k irja on m erkillinen S j,. j tvovaenliikkeessÄ m u k an a olev at ja hän. R u u m iin löysi muudan f"**11 ♦ • •• -• e sekoittasat seen osottamaan kumouksellista toisiinsa tilapäisen tappion ja mieltään. Tämä kasomus asetta i } leensä kaikissa maissa noske- kuudessaan. ¡nä san o taan e tte i itse» vallankum ous sitä y m m ä rtä v ä t, n y t k u iten k in ker- v ilje lijä V e jle n läheisyydessä k«i*aet' masennuksen sekä historiallisen, uskon ymmärtämisen edelle jär laisten kanssa. Monarkistiset mustasotnialai- ole tärk ein asia. m u tta se m ikä luok ta k aik k iaan jä ttä v ä t n äm ä taantu- saan la p io lla m aata. Heti kun Lopuksi vielä pikkunen kon- kapitalismin kukistumista osotta jen tunteen kahlehdittavaksi. Ja lct-AAtEin» u 'a. ----- , ........... set ainekset ovat venäläisten e- ka pääsee h allitsem aan. Niin e ttä m u k selliset k ä sity k se t, niin m eillä ei te k i täm än harvinaisen löydön. »• \an teoreettisen tosiasian ja po- se voi joutaa tappioihin, jotka u i o n s t S- V hm ät’ " A n t t i e n taistelukelpoisimpa- hän asiasta Köpenharcn*' j saa se vallankum ouskin tulia jos tul I ole sy y tä in nostua to ru m aan n iitä As- m o itti litikoivat kapitalismin verisissä ov at vaikeasti ¡korjattavissa. oltea set .proletaar’Hna osana, mutta nämä ainekse; Iäkseen on, m u tta se n y t ei ole m * to riasaa ja m uualla m ahdollisesti ole kansallism useoon, jolloin heti ryk»^* ristiriidoissa ja siten hämmentä-1 Olkoot taantumuksen voimat tuudi»! *♦ ,oJ<a CI'a t olleet tulevat voimattomiksi jos älv- kään asiallin en asia. johon A storian ! via käveleviä suom a tiin to im en p iteisiin tämän arvokin* | ,7“ ; lap sen k en g issä käveleviä tuudittaneet noskelaisten mvstön teniat Vprml«..» iöiV,, F 01' “ ? . ? " '- '" . v t eri -maissa kuinka suuret hv- mni.rin-.inf itseään lisiv at at k k iin Ia!sla- j ° tk a ploosailevat ind • i - tuystön laajat kerrokset, jotka ta tu p laju u la iset o lisiv indust rialis- suhteen. Naisen msall1* 1 iin tv ty n n ^ e e « t HeP- m -n . -------------- - , | lö yd ö n .?-'an lu’no'h'"- Mut- londellisesti eivät ole vhdistettv- lä on n ä h tä v ä o sti nallisu -vl' ,c' skun- « " « J a riehukoot ne valkoisessa m Psb.n paljon tä rk e äm p ä ä T » '* K y,lapa a ik a kokemus-' jä in n ö k ^ t «ijait.ivat t.m m « « « «f ta siellä onkin perustettu mail terrorissa kuinka verisesti tallan man ensrmäinen proletaarinen ta nä taantumuksellisiin tilanomis- p o ik o teerata so sfalistiosaston toimin- i J ’ n , k a a v a ita a - Toivom m e vain. et- k uesa ja ru u m is oli peitetty Juuri näinä päivinä ulkomaan * taiapiireihin, ottavat onkeensi AA »»♦„— heidän v irh e e n sä tu lisiv a t oik ais ' ja v a a tte illa . Pääkallo oh hy*in panee ilta m a * t toim een i ,a t;jksi savalta. Tietysti tämäkin on mie asianomaisen opetuksen viimeis taa kun se nBn uutiset kertova', valkoisesta ter-i ma^ d0l,isiInm an helposti ja niin | lynyt, «illä osa hiuksiakin oh I Suom en punaorpojen hyväksi, kufn utopiaa, vaikkakin ten päivien tapahtumista. ¡ Ä t & Ä . k1'- "örmaljä'ta kuha",, '£ lestänne tap ah tu u k in v arsin k in kun _ olevat m ikään muu. ___ _ jä le ilä . M e rk illis in tä asiassa on George. Millerand ja " n 't e V r ^ s h V r s ,* “' puolalais- « "Ha «irryttv mihinkään Lloyd L au su n n o ssa ___________ ra k e n n eta a n työväen- n n ö lliset to to sia s ia sia sia t t a in a että ru u m is on voinut niin pitkän *!* | L tiilet suhteet kansainvälisen ujv-.acu-, 1<>f -- k ay tä innölliset *!• Ia-S*^,aw a.. '" 2 - historialliseen taantumuksen ai- Woodrow Wilson katkerin koke politiikan alalla määräävät myös luokan jä rje stö tuotannon " m e _____ k a n is .} -’ 86®t^ n J j ° o h h ta d v a a t ty ö v ä e n liik e ttä ol säilyä n iin k in hyvänä arkussa J £ . n; k"«en W n ’T ro ? ; musten kautta voisivat tietää kin uuden kannan venäläisten ........... m ille” ja ollaan kovasti viisaita. To *e s i i n ^ h n s a siv u v irta u k sista ja noana p ätevän ä selityksenä m«:ni*** T ’hii<k^siovatk L l<An’knniA,eS,a!t-aarien ,iÄkee" ’iikeen taPah ,"i hiukan toisin. emigrantien kysymyksessä. Kuu sin ei syvennytä sen enem pää “val n aja p iirte is tä h u o lim atta. e ttä siihen on «uuressa määrin den vuoden sodan ääretön tu lan k u m o u k selliseen” fysikkaan eikä tien k S"*?' P’0 vuo“ a sitten Työväehluokallu k u tta n u t tam m inen ruumi»*r Je re m ia s. J. Saksassa^ Suomen syytä optimistisuuteen. Se KUPARI EI KAIVOKSISSA houtuminen on korjattava mitä sen osiin, eik ä lähem m in s e lite tä on T a m m i sisältää nim ittäin er«sf‘a‘ paksassa Suomen painokanne- ammentaa ammentaa voimaa voima« juuri imin toivorik- pikemmin. a«“®*1 HUONONE ko k ysym yksessä koneopillinen m e Kirkonmies varottelee teollisiinHe^»-. k» ta m m ip u u h a p p e a , joka on M n aJtl TÖdHljbin nan r 'ehun- kaudfs,a Vai" ka" « a sille Venäjän täytyy uudestisynty- kaniikka, k iin te ä t vaiko valuvat a i ru u m iin aikai kestäväksi, että * kapitalisteja New orkissa ilmestyvä kaup- misessänsä luonnollisesti hakea tumusta pJrin ' m X a " VaT t " mah <,(O, lis U lt “ ‘“ k ° « “ k ^ •ä ily n y t v e rra tta in hyvänä »«on patTastollinerulehti, The Weekly tukea ei ainoastaan työläisistä, neet, tai kappaleet, m u tta jollekin täm m öiselle "m ekanism ille* lankumousllikkec, Italiassa ia'1 si ht” ' Market Digest, julkaisee kupari ne A., Saksassa n («L-nite»»,,- . 3 J*4 secn asettaminen edessä olevien tuotannosta seuraavat merkille jotka ovat aatteellisia johtajia to r u n tu p la ju u la iset te o re etik o t jä r. C h arles B. m S S T m T - » * * ' 0 « X a u k ^ k ,r ? pepraa'1',>- ulkokohtaisten edellytysten kans- T A V A R A A S A A P U N U T ULK° taistelussa paremman tulevaisuu je sto n sa ra k e n ta v a t ja vallankum ous 3a T aivaallisen -» t k ° rki S" n n Uko e iv £ la .L „ , E'’S a" ' ' “ U,le hteydelle vhteiskun- pantavat rivit: den puolesta, vaan myöskin ta t t ei ta rv ita , eik ä p o liittista puoluetta. Iissä a ris to k ra tie n k a t€ d ra a j M A IL T A . t - “Tarpeelliset korjaavat aske lonpojista ja tiedokkaista. Venä lilk u u a k o o . ue siellä V enäjällä mi.:! lam assaan 4 X . ’ 7 - k " “ n,*,le * 1 »punut kreikUl»; leis-kanMlIiseksi M . h"” V n»!Iis‘tn taisteluliikkeiden oikei-t leet kupariteollisuuden saattani*- Odessaan on saaj hiili Í* läiset emigrantit ulkomailla ku hvvanRä i-t... ‘oto"* a k '' o “ » u ^ n e o n s c t i o t s » a kta n u t pai- nen h ö y ry la iv a “ M arietta U su U \ e U osto Veöar ' : a^ « a™ine„ on työväenliikkeen T^jt» I í - ’w Su in a c,anr>Vz^nn r a0kO0° iOkU luttavat aikansa hyödyttömässä W. * -n e r t a l a ia sen pnoteau v « a ro tte le e A m an u faktu u ritavaraldstissa ¡ MUtalisTe “ s ” , , ? ^ a po- U tarke,,, teh- litiikkaa suuntautuu alalle Joan 1 tävä. Ja katsoen asiaan taliakin *)Tummennukset meidän. työnetsinnassä ja siten vähitellen televa m ita hyvänsä. e n n ä ä jä jä lle lle . . italialainen Sotkeutuva» X. t x-ö-un V ve t Eräs r f ls »taiiaian»«« Toim. _ re»-1 kuolevat kokonaan. Vain sotaa L a u s u n a o iía san o ta a n edelleen: i inhim illisen e l ä m ä n ' n ' * \ k a ik u la Ialv* on saapunut Nou-orossi-.Lm TOVERI &£ “ »Í3J"L.° « JUTUN JATKOA 3 ‘ a ta p au sten J den lastinaan kuppeja.
