LAUANTAINA, HUHTUC 30 P.—SATURDAY, APRIL 30
No.
se etsii tilapäistä levähdystä j a ' puolelta ei ole syytä epäilykseen
seksi
varmalle
perustalle
on
otet
E
ttä
I.
W
.’W
:H
ä
o
n
om
a
e
rik
o
in
en
I
kulkuun,
peukaloivat
halli
(T H E C O M R A D E)
iämänUttakma,an ,al.ou.delli?en e- koska köyhälistön vallankumouk- tu ja suuret tuottajat ovat tila käyvän "m ustasotnian” edustajat
T b e o rg a n
Finnish workers io aman
rakentamiseksi rakenta
r a k e n t a j a t arvostelevat itseään ja koski päisesti lopettaneet tuotannon. ovat älynneet todellakin antautua te h tä v ä n s ä teo llisu u sty ö v ä e stö n jä r n u a ja taistelev at niin
ika Western State«. The only Finnish
“
länsi-eurooppalaisten pankkiiri je stä m is e ss ä ja sen p y rk im y k sien tul avoim en työtapajan”
Deily m the West. Published Daily. malla kauppasuhteita kapitalis niin ollen jokainen häviö tai jo Liikanaiset kuparivarastot supis
jos
tä
tä
menoa
j
a
t
k
e
t
a J ««
k
itse
m
ise
ssa
,
jo
ssa
te
h
tä
v
ä
s
s
ä
sen
el
en
palvelukseen,
joidenka
armo
,<xc*Pt Sunday, at Astoria, Oregon, tisten valtioiden kanssa. Kaiken kainen menestyy muodostuu o-
tuvat
nopeasti
normaalisiksi.
leivillä he elävät. Ja sillä aikaa ; saa kosk aan horjua. N oita pyrkim yk- pam m e lausunnon mukaan C *
by the Western Workmen*« P u blishing tämän keskellä esiintyy työväen
piksi siitä miten voitetaan.
Kaivoksissa
ei
kupari
huonone,
Society.
on
ty ö lamassa, Venäjällä. Maa ’ siä sen ei saa m y ö sk ään kosk aan tö m ä sti m aa syöstaän
luokka hajanaisena, henkisesti
i
On
jo
huomattavissa
merkkejä
kaipaa kaikilla aloilla kelvollista k o m p ro m iseerata. Me em m e hyväk sen pyörteisiin.
O / f i c S . . .m h . „ d C o m m . r c i¿ r S L ! huonosti
; '“ 'J,“ 'JO1, V a rttU n e e n a O tta m a a n
PAPERIPALAN
IHMEEU
I-
siitä,
että
"sisällä
olijat”
(kupari-
työvoimaa.
Päiväjärjestyksessä sy jo id en k in san o m aleh tiem m e selláis
Opposite Post Office.
1
, \ astaan ja suorittamaan histo-
“ Y hdysvallat tänään”
trustin
osto-
ja
myyntirengas)
NEN
TAIKAVOIMA
on
venäläisten
emigrantiryhmien ta k a n ta a , n y k y ise ssä p o litiik k a ky on näkym ättöm än haUftok^
riallisen tehtävänsä.
Post Office Addreaa;
Amerikan suomalaisten kes osteskelee hiljalleen toivoen pa voimien, hyväksikäyttö, j o t k a sym yksessä, jo n k a m u k aan a rk a ille n rollin alaisuudessa. Me o i' "
Kaikki tämä on tunnustettava
Aaton«, Oro. x
tosiasiana. Mutta seuraako siitä, kuudessa noskelaisuuden lipun rempien päivien koittamista me ryhmät viimeisten vuosien k u lu -! k o ite ta a n so v ite lla ja s e littä ä k aik illa m ersiaalisen tajunnan r a i i ^
essa ovat samoilleet ympäri län- m ailla olevan oikeuden jä r je s tä ä om at rik a n liikem iesten haliinnon ’
että maailma ja ennen kaikkea kantajan aseman anastanut “Rai- talliteollisuudessa.”
E D IT O R IA L S T A FF
Yllä
oleva
lainaus
on
puhtaasti
si-europalaisen “paratiisin” ja a sia n sa om alla ta v a lla a n , sam a lla ai dessa. M inä kunnioitan air
Elia Sulkanen, Managing Editor, Sulo Europa on siirtynyt yleiseen taan- vaaJa ’ filosofeeraillessaan
uto
markkinoita
ja
keinottelijoita
Syvänen, A lex Savo, A . N. Koskela.
ovat olleet vakuutettuja, että ai k a a kuin p o liittise t jä rje s tö t a ja v a t siä liikem iehiä sillä alalla
tumuskauteen ja yhteiskunnalli pistisia" vasemmistolaisia vas
K. E. Heikkinen
koskeva
selostus.
Sitä
ei
ole
lain
noa tie venäläisen yhteiskunnan p o litiik k a a n sa tu n te m a tta m in k ä ä n kuuluvat, m u tta minä en Voi * 1
taan,
julkaisee
huhtikuun
22
p.n
nen vallankumous väistynyt ta
kaan
tarkoitettu
julkaista
niitten
ja venäläisen kulttuurin uudesti- la isia k a n sa llisra jo ja , s itä vähem m än ja sallia n iitten johtoa talona ’
Ei! Tämä merkitsee numerossaan ja oikein toimitus-
Pkona» Office 365. Editorial Dep’t 832 kajalalle.
tiedoksi,
jotka
kuparin
maasta
artiklassa
—
mainitsemme
päivän
raken tamiseksi on yhteistyö Neu m u ita rajo ja. S ellainen k a n ta on I. p o litiikassa, yhteiskuntaeläm ä^*-
vain maailman kapitalismin anta
kaivavat,
vaan
erikoisesti
keinot-
En<«r«d aa second-class mail mattar
määrän,
ettei
meitä
voitaisi
syyt
vostovallan kanssa, työläisten ja W. W :n v ä h e k sy m istä ja ty ö v äestö n kä e rlttä in k ä ä n kasvatuksen ,
maa opetusta työväenluokalle,
televan loi^luokan tiedoksi, joka talonpoikien kanssa.”
tää
väärennyksestä
—
tämänlai
h a rh a a n jo h ta m is ta ja e p älu o ttam u s k o ssa.”
a J* U
a
elää
irytan
uumenissa
raatavien
sen
syvällisen
mietelmän:
ta h e rä ttä v ä ä . Ei ty ö v ä estö llä eikä
! ehdoista ja laeista. "Ruotsalaiset
M arck 3. 1879.
P iispa W illiam s selittää em
i
Kaiken valtiollisen vallan käy työläisten harteilla.
sen py rk im y k sillä ole, e ik ä sa a olla m aailm an yritys saattaa takaki. ^'
opettavat meitä voittamaan’’, sa
“Kupari ci kaivoksissa huono
m itä ä n k a n sa llisra jo ja , vaan m eidän m aan “avoim en työpajan” 0„ ?
noi Pietari I Narvan tappelussa tön takana on paperin pala muo
ne,"
vaikkakin
kaivostyöläiset,
Vallankumous vaiko jouduttuaan häviölle. Vihollisen dossa tai toisessa*) Paperinpalal
tulee a v u sta a k a ik k ie n m aiden ty ö k e rta ise s ti puuha työväenjäruJ
niitten
vaimot
ja
lapset,
sillä
ai
le
kirjoitettu
tuomio
pani
käyn
väen
ta is te lu ita , sen p e ria a tte e llis ia m u rsk aam isek si olivatpa ne ¿ u *!
I toiminta on paras opetus jokai
kaa
kun
‘‘markkinoita
saatetaan
taantumus
tiin
sen
koneiston,
joka
saattoi
y h tä hyvin kuin ain eellistak in .
Me k e a ssa tai väärässä. “M mh ,
selle vastustajalle. Tästä asian
.a
!
normaalisiksi”,
kulkevatkin
näl
valtiolliset
vangit
kuritushuonei
vaadim
m
e,
e
ttä
sah
o
m
aleh
tem
m
e,
jä
r rlty s ”, hän jatkaa, “on vhtä
.tv.u
Iuontee«ta
johtuu,
että
voitot
o-
Yhteiskunnallisen :iA.7*AiAr va^ ostettava kokemuksien, toi siin. Se on vain paperinpala, joka käisinä etsien leipäpalaa ja suo Poliittinen “villitys” Astorian jestö m m e p u h u ja t, jä rje stö m m e v ir
kuin tulivuoren kraaterlUa
kulkua on joskus kuvailtu
aaltoi
vuokraajalle luettuna, ajaa hä jaa. Se ci lainkaan koske tuotan tuplajuulaisten keskuudessa k a ilija t ja k o n v en tsio n elh in m e n ev ä t Se v ä lttä m ä ttä tulee k iäntvm ii.^
sinaan
raskaidenkin
kokemuk
levan meren kaltaiseksi. Toisi-1
toa kontrolleeraavia riistäjiä. Ne
naan hurjaksi hvrskyen k o h o a - sien
v ,'' J
menetyksien hinnalla. net kadulle. Paperinpala, jossa vain
“ In d u stria listin ” A asto rian k irje e n e d u s ta ja t tä y ty y olla ja k a m a tto m a s ti kiä vallankum oukseksi, sillä Uik^i
pitävät
huolen
siitä,
että
hin
on
allekirjotus
ja
oikeuden
sinet-!
........
ta lo u d ellisen to im in n an k a n n a lla il- h e t k o e tta v at tukahuttaa tilafeu^J
vat laineet, ärjyen rientävät e- j • ?
h,st? r’aW|s<7’ Ja yh-
ti, muodostuu estetuomidksi lak-:ta eI Paase laskemaan ja että he v a ih ta ja k äsk ee A storian suom i, so ! m an m in k ä ä n laisia v ira llisia sito u ta sa -a rv o isu u tta ”
sialiste ja olem aan niin “p le ase ” ja j
teenpain ja hukuttavat allensa I
'• v" k
> """
(sanstien yhtiat]
kaiken joka eteen sattuu, toisi- X
v i h i t i kuin se onkin ia kolaisia vastaan. Paperin palalla! tu^evat saamaan mahdollisimman häp eäm ään väh äsen kun ei S. S. K lu m uksia m inkään p o liittise n jä rje s tö n s y y ttä ). *
myös lähetetään Luskit ja Swee- ; uuren saaliin siitä yliarvosti,
; k a n ssa .”
P iispam m e selittää olleensa
bin k o m itea ole su o stu n u t sem m oi
naan taas syväteessä kiehuen j i j9uatta lieneekin TS“ n a. ri;no
tit
ym.
heiden
kaltaisensa
lain-
inka
lle
kaivosorjiltaan
ovat
saa-
K
olm
annen
In
te
rn
a
tio
n
a
le
n
k
a
n
ta
mvIUrtiAn
vai«.«»........
suutta
lieneekin.
Tai
oikeam
--------------
min
dan p ä ä tty e ssä erään liikenne«
seen y h te isto im in ta an A storian “te-
myllertäen valmistuu vesi otta
--- aii _ x-...
.
neet riistetyksi.
Näissä - paperipa
sanoa: vain sellaisena siihen laatijakuntiin.
on
sem
m
oinen,
e
ttä
ty
ö
v
äen
lu
o
k
k
a
il
maan uutta voimaotetta muodos- on
jä rje stö n kokouksessa, jossa hä,
o llisu u su n io n istien ” kanssa, joka oli
tuakseen uudeksi allottai, „ „ d e cjcHifwH«
l - 1 yyk "
’ eIama" ru»°“ - loissa ilmenee työväenluokan va The Weekly M arket Digestis- si heille a n ta n u t propakandatilaisuu- m an p o liittista p u o lu e tta on kuin ru u m ä sty k se k se e n oli kuullut kiihkZ
tä lainattu lausunto on sinänsä
___ x! eteenpäin
-• rynnä-
.. 'ien syvää kohtalokasta leikkiä, listustaso;"
m is ilm an päätä. E ttä vallan k u m o u k p a u k u te tta v a n käsiä selityksine J
leen kiivaasti
mitä selväpiirteisin syytös mei den K olm atta In te rn a tio n a le a ja val sellinen in d u stria lism i ja syndikalis-
¡ja
vain
tässä
ominaisuudessa
val
“ koska sota nyt on ohitse, on’aftil
täkseen.
vas
Toisin uskominen on utopis dän oletettua "korkeaa sivistys- lan k u m o u k sellista sosialism ia
Yhteiskunnallinen
vallanku lankumouksellinen sielu tuntee tista, epätodellista ja epätieteel tämme” vastaan. Vallassa oleva taan. S aahan sitä n y t h äv etäk in vä j mi on ta an tu m u k se llin e n liike v e r r a t h e ittä ä sivuun suuret ihanteet ä J
tu n a selvään kum oukselliseen m arx! nelm at, jo ita käytettiin vain S1W
mous ei myöskään voi kulkea ta kin oman sykintänsä.
listä, joka johtaa pettymyksiin. luokka ei -kiinnitä vähäistäkään häsen, kun ei paljon ta rv itse .
laiseen
so sialism iin ; e ttä A m erikan m asso jen energian houkuttelem a
____ Amerikan sosialistisen
A si^ on n ä e t niin, e ttä n. s. “ te-1
saisesti eikä suorassa linjassa e- . Työväenluokan . yhteiskunnal
.....................
huomiota niihin ihmisolijoihit»,
liikkeen
I.
W.
W.
k a n n a tta jie n tu lee luopua ta is te lu a tukem aan ja palata takv!
teenpain. Toisinaan me havait- • l*ncn
vallankumoustaistelu j«. luulisi saaneen kyllikseen t ä l l a i - na’s’in Ja lapsiin, jotka o llisu u su n io n istien ’’ ta h o lta
tu ltiin
semme vallankumouksen laineet' vaTankumouksellinen ajanjakso sesta menneisyydessä. Työläisten > henkensä panevat alttiiksi joi t- K lubin kokoukseen ja pyydettiin yh p o liittisv a sta ise sta a g ita ts io n is ta a n ; sin liikekysym yksiin".
S am aan suuntaan tämä hengenmj
korkealla vaahtopäisinä tulisessa on. lopullisen' voiton, mutta tila- tulisi nyt jo asettaa jalkansa ai- tenkjn yksilöitten rikkaaksi saat te isto im in ta a kokouksen pitäm iseksi, e ttä työväenluokka on y h d is te ttä v ä
ja
e
ttä
valtio
llin
en
jä
rje
sty
m
in
e
n
on
ju tte li n e n ää n sä nyrpisteleväiie liik j
liikkeessä olevana, toisinaan taas i Pa’sten häviöiden ajan jakso. Hy- neellisen todellisuuden vankalle tamiseksi. Pääasia niille on se, jo ssa v a ad ittaisiin p o liittiste n vanki
me havaitsemme liikkeen lasken- j v’n mahdollista on, että tässä mo- maaperälle, sillä mikään muu ei että voitto-osingot pysyvät liha en v a p au ttam ista. S u o stuttiin. Ko työväenluokan yleinen ja y h te n äin en m iesjoukolle, joka kirkkoonsa oli J
tumisen, jossa se valmisteleikse n,,nutkaisessa laajassa maailman hyödytä heitä nyt eikä tulevai vina. Jos palkkaorjat eivät jaksa m itea v alittiin . M utta a s e te ttiin e h järjestönä uoto, joka a in o a sta a n voi lut tark o tu k sella tuuditella itseäji
jo h ta a ty ö v äen lu o k k aa v a llan k u m o u k
uuteen ryntäykseen. Mitä kor- kamppailussa, jossa me jokainen suudessa.”
käsityksiin viisaista menetit,
pysyä hengissä sillä aikaa kun doksi, e ttä k okouksessa saa olla vain sessa ja sen jälk een , ja e ttä v altio in hyviin
l.vistään
ja hyvän apajan saiwim|
keamman asteen kapitalistinen' olemme niin- hajallaan eri teh
ylituotannolla keinotellaan, ’’kun sem m oinen ohjelm a, m ikä on sopu sen vallan v allo ittam in en ja k ö y h ä
•Eikös
ole
erinomaista
järkei
tuotantotapa ja sen mukana yh-itävissä, toiset ovat toivorikkaam- lyä? Kuinka ihmeellinen taikaka- ; markkinoita saatetaan normaali soinnussa so sialistisen liikkeen k a n s
k a p ita listie n jum alaa kiittämiin.
teiskuntavaltiolliset suhteet saa- Pia kuin toiset. Missä edistys on pine onkaan paperin palanen? ! s!^s* ’ n*’n kuolkoon nälkään, sa. T a rk o itu sta v a rte n e site ttiin listön v altio k o n eisto n luom inen on
M itä Itse pastorim m e puheeseen m!
lu
o
k
k
a
ta
iste
lu
ssa
m
en
esty
m
isen
v
ä
lt
vuttavat. s. o. mitä enemmän fi- valtava, siellä valtaa vuollas toi- Kaikki muu — paitsi uskominen ! Kyllähän "Allan linja lisää kero- tu n n e ttu a s e a ttle la ista puhujaa. M ui
lee, niin on se täynnään suuria typ.
nansrikapitalismin
imperialisti-; vori-kas tunnelma mielet ja mis- paperinpalaan — on "utopistista, i Pa’ta tuo • Jos entiset menehty- ta “te o llisu u sty ö läise t” v a ativ at toi tä m ätö n edellytys.
ry y k siä ja yhteiskunnallisen elnh
nen politiikka tulee vallitsevaksi. | sa kapitalismin voimat nopeasti epätodellista ja epätieteellistä.” '' vat • Eivätkä ne mitään kaivanto- sen p u h u jan "om alta p u o le lta an ”. ! J a täm ä “ v illity s” on le v in n y t lä n k ä sittä m ä ttö m y y ttä . Ja mitäs muun
Mta enemmän me hu o m aam m eM "” *?*;**’ sieHä oman voiman
Paperinpalasena oiiieväiTTetk ¡parooneilie maksa-
m u tta eiv ät ilm o ittan e e t kenen h nellekin. S enpä ta k ia A storian kel- jo lta k in kirkkoruhtinaalta saattaa J
! tä iset ja v asta v a lla n k u m o u k se llise t
d o tta a k a a n ! Siitä huolimatta on nw
« vallankumoukselltsen liikkeen | »■?•<>■■«, saavuttaa mitä optimia, hismivoimalla ei tietenkään oh S
Pääasia vain on, että orjat pi h an k k iv at. Kun ei K lubin kom itea i
tu p la ju u la ise t n y t rie n tä v ä t v ah v ista kille p a n ta v a se seikka, että joissain!
aaltojen tihentyvän ja jyrkenty- tisimmat tulokset. Jokainen eri-
ueten-Kaan olisi detään
, .....................
»
su
o
stu
n
u
t
siihen,
m
eni
hom
m
a
m
yt
nöyrinä ja kuuliaisina.
m aan k a n ssa to v e re ita a n m uualla. Y
van Kaikki kehityksen käyttö- koinen olosuhde synnyttää eri- svntynyt valkoista terroria Suo Siitä pidetäänkin
nytkin hellää tyyn. K lubin kom itea ei voinut taas ! läolevassa la u su n n o ssa he ta h to v a t k a p ita listien renkien piireissäkin »k
messa,
jos
vaan
Suomen
työläiset
voimat laajentuvat ja yhteiskun- loisen bsykologiansa. Ja jotkut olisivat äänestäneet ja kirjotta- huolta. Kuparikaivosalueilla lisä '•heidän e h d o tu k siin sa s u o s tu i koska
ta a n p e lätä n iitä seurauksia, joita ny
natlinen edistys rientää eteenpäin t<9Ver’^ ovat taipuvaisia yleistyt- neet paperille “top tykkänään” tään poliisivoimaa, sillä nälkäiset ei ollut m itään ta k e ita siitä, etteik ö 1 sanoa, e ttä ei saa h o rja h ta a keltaisen k y in en hillitön sorto luonnon taa
yleisesti katsoen paljoa nopeani- lämään erikoisoloissa ammenne- ja osottaneet sen kauniisti Vaa kaivantomiehet ovat pakotettuja A storian “te o llisu u sty ö läise t” olisi ; ta tu p laju u la isu u d esta , jo k a v a stu välttäm ättö m y y d ellä tulee aikaansa,
¡ta a K. I. p e ria a tte ita : e ttä ei saa
min kuin entisinä historiallisina [ tllJ katsomukset liian helposti y-
turvautumaan epätoivoisiin te h a n k k in e e t tila isu u te en jo tain kel k o m p ro m iseerata K. I. p eria atteita m aan.
san
lahtarihallitukselte.
Säikähtä
aikakausina. Kapitalistinen tuo- teismaailmallisiksi.
neenä kai olisivat Valkoset läh koihin. N. s. rikokset lisääntyvät ta ista taan tu m u k se llista tu p iaju u lais e d u stav ien k a n ssa ; e ttä ei sa a hyväk
tantotapa, joka jokaisessa suh-
Huolimatta siitä, että kapitalis teneet
pakoon Saksan laivaston “moraalikin" rappeutuu. Esival ta, joka olisi V itikaisen perheen hen-
Haluaisi päästä joukon
teissa on edeltäjiinsä verraten m,n on mahdoton pelastaa itse- turviin. Saksan laivaston ilmesty lan piiskaa heilutetaan entistäkin kiheim olainen ja joiden seuraa se n syä k en en k ään p u n aisten , s. o. K. 1
jatkoksi
suuremmoinen, on myöskin ai- ään, huolimatta siitä, että syvälli- minen Suomen vesille olisi myös vinhemmin. Mutta kaikesta huo tään re h e llise t työläisjoukot alk av a t ja p u n aisen talo u d ellisen k a n sa in v ä
K
un
toukok.
5 :n ä p. Pariisissa ht-
;
lisen
v
iito
te
ttu
ja
p
e
ria
a
tte
ita
n
oudat
heuttanut suuremmoista nopeis- nen rappeutuminen koko vhteis-
limatta yltyy nälkä kaivantomies- yhä enem m än k a rtta m a a n .
vuorostaan
voitu
torjua
kirjotta-
t
e
tää
n
suuren
Napoleonin
satavuotK
todell,8ten 1 w W. ed u sta jie n
tumista ja kiivastumista yhteis- kuntataloudesta on käynnissä ja malla paperilappuja laivaston ten ja niitten perheitten suolis M utta kun n y t K lubin k u stan n u k -i
kunnallisen
vallankumouksen e^ ä alituiseen kasvavat vallanku- päällikölle. Samalla tavalla kai tossa ja pakottaa ne toimimaan. sella K lubin haaliin ei saa tu t ä m ä n k atst,m u k s*a ’ e ik a san o m aleh tiä, jo l ta kuolem an juhlaa, niin on mahfó
laista
k e lta ista
v a listu stilaisu u tta , ' ka ° Vat nä<lle 8UO8,ollisia- J u lis tu k lista, e ttä N otre Dami-n ka»'draalíH;
kulkuun. Muutama vuosi nyt mpuksen edellytykset sekä sen
Kaivosparoonien vatsat pyöristy -
olisivat
Unkarin
työläiset
ja
mo
ratkaisee asioita ja tapahtumia, j vo’rnat. ei kapitalismi ole min- nen muun maan työläiset pelas-}vat entistäkin täyteläisen!niiksi s i n heidän k irje e n v a ih ta ja n sa k äs-i 86883 v aad itaa n e n tistä , häikäilem ät- p id e ttä v ä ä mufstomessua katseiena»-1
kee hävetä.
O lisihan se ollut niin • tom ainpaa m e n ettely ä vallankum ouk sa on itse Napoleonin Iihal!i.- n pojBl
jotka ennen kestivät kokonaisia käänlaisessa ehdottomassa umpi- tuneet terrorilta.
¡ja
nälkä
kaivantomiesten
vatsas
h au sk aa kuulla h aukkum isia T ä n n e -' 8611,813 P °1,ittl8ta liik e ttä ja K. I. p e ty tä r. P e tit P arisien on tämän mi
historiallisia ajan jaksoja.
kujassa. Historiassa ei vleensä
sa kiihtyy kuumeiseksi. Pistimet
Rakas
työväki,
älkää
tulko
hul
ren vain ajan lapsenlapsen keksinn
Tälle pohjimmaiselle yhteis- ole mitään ehdottomuuksia. Ka-
suojelevat kaivantoja työhaluisil ristä, Laukusta. Jaa k k o la sta , ITa --! r ia a ,le i ta . e d u stav ia p o liittisia jä rje s jo sta k in m aaseudun yksinäisyydet»,
luksi-
L
skokaa
vain
paperin
pa
ja m uista n iistä tod ellisista ! tOja v a sta a n ja ^ e h o ite ta a n heikom pi
kunnallisen kehityksen luonteet- pitalismille on mahdollista eri
t a ; ryöstövouti tekee kaivanto I. m oodista
lan
ihmeelliseen
voimaan
ja
seu
W.
W
:n
ja teo llisuusunionism in e - ! usko,sfa k e ltaisia tu p la ju u la isia vah- m issä hän oleilee tavallisena koulv
te sekä erikoisesti nykyisen kapi- maissa erilaisten tilanteiden ja
miesten hökkeleissä inventariota ;
ratkaa
meitä
noskclaisia.
Niin
o p e tta ja tta re n a . Hänen nimensä «
Ulistuin rappeutuville ja ristirii- asioiden yhteensattumien kautta
talojen vuokraajat antavat häätö- sita iste lijo ista ja sen puolesta m y ö s-f V’St8m^an H scnsa taSKa häikäU em ät M adam e M esnard Leon. Hän on &
kauan
kun
uskotte
paperinpalaan,
täisille ominaisuuksille perustuu tilapäisesti parantaa asemansa
kin k ä rsiv istä työväenluokan v a p a u s -! 10018863 to im in n a ssa tai m u u ssa ta-
käskyjään
pakkasen
’paukkuessa
niin
kauan
on
meillä
noskelaisil-
joleonin pojan, kreivi Leonin ja E
se vallankumouksellisten opti- sodan jäleltä, se voi — kuten ko-
nurkissa. Mutta~siitä huolimatta ta istelijo ista. M utta a sia on nyt kui- p:iuk'Sey8a P ilaan tu u I. W. W :n “luot- ean o re de la Plaignen tytär.
'a
rauhallista
olla
makeanleivän
mistisuus työväenluokan voittoi- kemus osottaa — nujertaa ku
lenkin niin, e ttä A storian S. S. Kin- • • tam us ’. J a vielä viim e la u se e ssa to is ta
ei
"kupari
kaivannoissa
huonone".
päivillämme.
Porvarikin
pvsvv
M adam e Leonin isä syntyi v. 1W
hin nähden, joka ilmenee niin niouksellisten liikkeitä, mutta se
bi tu n te e v elvollisuutensa vallan k u m iseen v ak u u tetaa n , e tte i saa olla
maltillisena
ja
järkevänä
*
te
itä
ie^
a
riistäjien
saalis
pienene,
a h än en isänsä testamentin mulatf
huomattavana
kumouksellisten
voi kääntää kulkunsa suuntaa,
m itään sito u m u sta m in k ään poliitti
Kapitalistinen yhteiskunta kul- m ouksellista työväenluokkaa ja sen | sen jä rje stö n k a n ssa — v a k u u tetaa n hänelle piti tulla melkoinen om?-
sosialistien agitatsionissa. Orkeis- joka lopuksi johtaa tuhoon. Tuho kohtaan, kun vaan tyytyväisenä kee
ta iste lijo ita k ohtaan sekä m yöskin
"kohden normaalia.”
M utta kun Napoleon it-*|
to- ja keskustalaissosialisteja tä- P^rii kapitalismin sitä pikemmin odotatte heidän kääntymystään
to d ellista te o llisu u su n io n istlsta liik e t-; Si‘8 vakU utta ra a s ta p ä ästy äk in , e ttä suuskin.
tulevaisuudessa
ja
luotatte
pape
mä tahtoo hirvittää. Kun he ta- mitä tarkoituksenmukaisemmin
tä k o h taan siinä m äärin, e tte i se v iit- ' ^6 ° V8t v a sta k k a lse ,,a k a n n alla sik a te sta m e n ttia tehdessään oli St. Heb
rinpa.aseen.
—
c>i,
sinuas,
sinä
j
paayat vallankumouksellisten so- laajenevat sitä vastassa olevat
NEUVOSTOHALLITUS JA si n y t sen tä ä n a n ta a k a k en la iste n ! k ” in ° D kysyra-v k sess» m aailm an nan saa re lla , eikä itse ollut täytfc-
noskelaisuuden
saivarteleva
ha
sialistien joissakin lauseissa tai voimat ja miten täydellisesti ne patus.
pikku nappuloiden ja joidenkin H u. i val!anklInioukselliscn ty öväestön pyr- töön p anem assa tahtoaan, jäivät tes
ULKOMAILLA OLE
herätyskirjoituksissa optimistisia osaavat laskea jokaisen menette-
m onin k irjeid en p e ru stee lla toim ivien , kim yksien ja sen om aksum ien a a tte i ta m e n tin m ääräykset vain paperilk.
VAT
EMIGRANTIT
Tosin
porvari
ei
itse
antaudu!
eikä porvarillinen Ranska enää rpi
lauseita, niin he tekevät niistä lynsä onnistumisen edellytykset
m a sin am e stareik si o p e te le v ie n vetää den edistäm inen.
himoihin.
ty
n y t m uistonkaan vuoksi uhraan»?
teoreettisia opinkappaleita ja ja seuraukset.
i papermpalataian
- _ „ • ,
„ ----- "Eelk-i
------
Moskovan lehdet julkaisevat itseään n en ästä.
Me tyydym m e p an em aan m erkille
koettavat sillä todistaa että tue
Onneton ja väärä on se kanita- kl \ r \ Pe,n nip ?”Cn San° ’ Bcthai.n seuraavan julistuksen venäläisii-
! vain täm än asian. M utta sam alla tu l su u ren h e rra n sa jälkeläiselle mitiL-j
4« 4*
" ' tg Belgian neutraliteetti- le e m te r a t e ill e n lk n m n ill.i •
pcrtistaihlumme pelkkään inhi-; listisen ideologian pohjalla Hik-
E ttä A storian tu p la ju u la iset ju u ri koon m ainituksi, e ttä A sto riassak in vaan jä tti ne unholaan
sopimuksesta,
kun
Saksan
armei-
V aatim atto m ak si kuuluu täm.i N«
inill.scen tahtoon. Ile luulevat, kuva epäilevän, arvelevan ia
neuvosto-
■ on suuri joukko re h e llisiä ja tie to isia
jät marssivat Liegea kohden. Ei ¡hallitus allekirjottanut koi me so tä m m ö istä tila is u u tta e tsiv ät, siitä ! työläisiä, jo tk a eivät halua olla suo poleonin pojan tytärkin käyneet
että marxilaisuus on puoleltani-
myöski
•
•
••
J
••
sisim m ässä svdämmes-
on ta a s p arh aim p an a todistuksena !
me matalo.tu pelkkiin repasev.m sään iankaikkista luokkien sovin- uskonut paperinpalojen taikavoi pimusta. Kauppasopimuksen ai- " in d u s tria lis tiss a ” ju la istu lausunto. | jie n suojissa, vaan p y rk iv ät tä ss ä su h N iinpä kun hänellä tiedusteltiin
maan liioin Kerenski hajottaes- lekiriottaminen EfTglannin, suu
julistuksiin ja kotnennussanoihm. toa toivovan pikkuporvari
te essa elävään ja selv ään yhteisk u n nen sukulaisuussuhteitaan Napo,*
Ju
pikkuporvarin
käsi
saan Suomen eduskunnan, jossa rimman maailmanmahdin kanssa, jonka o tsik k o n a on “A storian 120 ! nalliseen
Se on suuri erehtlvs.
y m m ärry k seen ja tietoon. niin, hän vain vastasi:
tys, jota tukevat kaikkien mai- työväestö oli enepimistönä lail-
ja 130 unioiden y h teinen päätö s kos
I alla kerralla on todellakin e- den oikeistososialistit ja joka ei
joka suuressa määrin hallitse« kien nykyistä p o liittista kysym ystä ’ I :imä lau su n to ei osota to d ellisten saad a pienen haikun inidsto™*'11,1
dessamme paljon asioita, jotka tahdo tietää vallanktimoukselli- Ete-Tt '‘papcrinpalojen” nojalla. 1 maailmanpolitiikkaa, on periaat- ja jonka alla on paitsi ( ’has. J. joukkojen ta h to a vaan in u u ta m ie i seu raa v an katselijajoukon kesku®**
Vi,'
en a t ote omiaan synnyttämään < Sen ajan jakson tehtävistä mi- E n at auttaneet s illo in mitään 'teellisesti merkityksellinen
.'Jackien, m u tta m yöskin e rä än Juo. suurem pien jo h ta jie n k äskyjen rae- sa, m u tta kukapa minua ajattelWT
Mutta i° tai” ! seinen yritys keskeyttää rauhan- Suojan nimi. Jälk im äin en n ä istä mi> ka8n toim ivicn- eh k ä hy v ää tark o it-
’■ r,s<cV h,C’Su 'n-
ia i° ka j“ kai' « ‘a häviö?,
nalliseen vallankumouksen pikai- tekee teoreettisen opinkappaleen k t.ik k a \e ’’ * ° ’n, ^ ‘^ ' ‘" . ^ ' ' « ^ ineuvc.tteluja — Kronstadtin ka- h istä y ritti olla to im itta ja n a “ in d u st-i 1 ™ ° ° ’ raUfta lap8e1” 8ten henkilöiden Kolme tuhatta vuotta vanha
seen. huomiseen voittoon. Silta elättääkseen ja masentaaksecn ia ,mkt»
‘ U i ia-'a.’,n 7°M ~ jP in a ja sen yhteydessä ollut vai ria lis tis s a ” aivan ä sk e ttä in , m u tta ! h arraf‘tu k sia : Jotka ta h to isiv a t olla
naisen ruumis löydetty
taantuimiksellisesta.
valkoisen, työväenluokkaa Mutta väärä ia kuin tubi.-- * r”1pa a?nn haihtui i hetulva — on mennyt myttyyn, kun k esk iv altio issa punainen tupla- SUUna ja päfinä heidän k lu p eissaan ja
K ö p e n h a m in a n
“ Social-Demok"'
terrorin riehunnasta, joka raivoa pintapuolinen on mvöskin pelkkä tui usk 1 LU|C<-n'- ‘ aJ!lo,n haih-1 Epäilemättä tulevat nämä tapa- ju u laisu u s nousee a rv e lu tta v aa n , kai- U1HOn asasto4ssa- Kun m eidän edes te n " k e rto o , että v. k. pmä tuot,«
^ - t venäläisten emigranttien
useissa maissa ylinnä, tekevät tunteenomainen
optimistisuus n k s"' "
m e oh ilmiö, e ttä to d e llise t I. W. K ö p e n h a m in a a n naisen ruumis. jonU
siä on tämä virkistävä nahina keskutidessa kärjistämään sitä soi täm ä p arh aak seen la p u tta a pii JV sam
valesosiahstit itselleen puolustus, ehdoton jyrkkvyden ihailu iok
V : n ra k e n ta ja t, sen puolesta toimi- a rv e lla a n olevan pronssikauden »1ku
loon
lännelle,
e
ttei
kum
m
itus
tart-
aseen n marxilaisia vallankumouk y etsii tekoja ja taisteluita päästäk- kin pikku noskien kanssa kuin hajaannusta, j»Jka jo aikaisemmin tuisi.
n e e t.?3 ta is te ,,eet. v a rsin a ise ssa m aan nen eli siis jo noin 3.000 vuotti v*®
myös
työväenluokan
voimistelu
sellisia
vastaan
on ollut havaittavissa heidän kes T äm ä a sia k irja on m erkillinen S j,. j tvovaenliikkeessÄ m u k an a olev at ja hän. R u u m iin löysi muudan f"**11
♦ • ••
-•
e sekoittasat seen osottamaan kumouksellista
toisiinsa tilapäisen tappion ja mieltään. Tämä kasomus asetta i } leensä kaikissa maissa noske- kuudessaan.
¡nä san o taan e tte i itse» vallankum ous sitä y m m ä rtä v ä t, n y t k u iten k in ker- v ilje lijä V e jle n läheisyydessä k«i*aet'
masennuksen sekä historiallisen, uskon ymmärtämisen edelle jär laisten kanssa.
Monarkistiset mustasotnialai- ole tärk ein asia. m u tta se m ikä luok ta k aik k iaan jä ttä v ä t n äm ä taantu- saan la p io lla m aata. Heti kun
Lopuksi vielä pikkunen kon-
kapitalismin kukistumista osotta jen tunteen kahlehdittavaksi. Ja lct-AAtEin»
u
'a. ----- , ........... set ainekset ovat venäläisten e- ka pääsee h allitsem aan. Niin e ttä m u k selliset k ä sity k se t, niin m eillä ei te k i täm än harvinaisen löydön. »•
\an teoreettisen tosiasian ja po- se voi joutaa tappioihin, jotka u i o n s t
S- V hm ät’ " A n t t i e n taistelukelpoisimpa-
hän
asiasta Köpenharcn*' j
saa se vallankum ouskin tulia jos tul I ole sy y tä in nostua to ru m aan n iitä As- m o itti
litikoivat kapitalismin verisissä ov at vaikeasti ¡korjattavissa.
oltea
set .proletaar’Hna osana, mutta nämä ainekse; Iäkseen on, m u tta se n y t ei ole m * to riasaa ja m uualla m ahdollisesti ole kansallism useoon, jolloin heti ryk»^*
ristiriidoissa ja siten hämmentä-1 Olkoot taantumuksen voimat tuudi»!
*♦ ,oJ<a CI'a t olleet tulevat voimattomiksi jos älv- kään asiallin en asia. johon A storian ! via
käveleviä suom a tiin to im en p iteisiin tämän arvokin* |
,7“ ; lap sen k en g issä käveleviä
tuudittaneet
noskelaisten
mvstön
teniat
Vprml«..»
iöiV,,
F 01' “
? . ? " '- '" . v t eri -maissa kuinka suuret hv- mni.rin-.inf itseään
lisiv at
at k k iin
Ia!sla-
j ° tk a ploosailevat
ind
• i
- tuystön laajat kerrokset, jotka ta tu p laju u la iset o lisiv
indust
rialis-
suhteen.
Naisen msall1* 1
iin tv
ty n n ^ e e « t HeP- m
-n
.
--------------
- , | lö yd ö n
.?-'an lu’no'h'"- Mut- londellisesti eivät ole vhdistettv- lä on n ä h tä v ä o sti
nallisu
-vl' ,c' skun- « " « J a riehukoot ne valkoisessa m Psb.n
paljon tä rk e äm p ä ä T
» '* K y,lapa a ik a
kokemus-' jä in n ö k ^ t «ijait.ivat t.m m « « « «f
ta siellä onkin perustettu mail
terrorissa kuinka verisesti tallan man ensrmäinen proletaarinen ta nä taantumuksellisiin tilanomis- p o ik o teerata so sfalistiosaston toimin- i J ’ n , k a a v a ita a - Toivom m e vain. et- k uesa ja ru u m is oli peitetty
Juuri näinä päivinä ulkomaan *
taiapiireihin, ottavat onkeensi
AA »»♦„—
heidän v irh e e n sä tu lisiv a t oik ais ' ja v a a tte illa . Pääkallo oh hy*in
panee
ilta m a * t toim een i ,a t;jksi
savalta. Tietysti tämäkin on mie asianomaisen opetuksen viimeis taa kun se nBn
uutiset kertova', valkoisesta ter-i
ma^ d0l,isiInm an helposti ja niin | lynyt, «illä osa hiuksiakin oh
I
Suom en punaorpojen hyväksi, kufn
utopiaa,
vaikkakin ten päivien tapahtumista.
¡ Ä t &
Ä
. k1'- "örmaljä'ta kuha",,
'£ lestänne
tap ah tu u k in v arsin k in kun _ olevat
m ikään muu.
___ _
jä le ilä .
M e rk illis in tä asiassa on
George.
Millerand ja
" n 't e V r ^ s h V r s ,* “' puolalais-
« "Ha «irryttv mihinkään Lloyd
L au su n n o ssa ___________
ra k e n n eta a n työväen-
n n ö lliset to
to sia
s ia sia
sia t t a in a että ru u m is on voinut niin pitkän *!* |
L tiilet suhteet kansainvälisen
ujv-.acu-, 1<>f -- k ay tä innölliset
*!• Ia-S*^,aw a.. '" 2 - historialliseen taantumuksen ai- Woodrow Wilson katkerin koke politiikan alalla määräävät myös luokan jä rje stö tuotannon " m e _____
k a n is .} -’ 86®t^ n J j ° o h h ta d v a a t ty ö v ä e n liik e ttä ol säilyä n iin k in hyvänä arkussa
J £ . n;
k"«en W n ’T ro ? ; musten kautta voisivat tietää kin uuden kannan venäläisten ...........
m ille” ja ollaan kovasti viisaita. To *e s i i n ^ h n s a siv u v irta u k sista ja noana p ätevän ä selityksenä m«:ni***
T ’hii<k^siovatk L l<An’knniA,eS,a!t-aarien ,iÄkee" ’iikeen taPah ,"i hiukan toisin.
emigrantien kysymyksessä. Kuu sin ei syvennytä sen enem pää “val n aja p iirte is tä h u o lim atta.
e ttä siihen on «uuressa määrin
den vuoden sodan ääretön tu lan k u m o u k selliseen” fysikkaan eikä
tien
k
S"*?' P’0 vuo“ a sitten Työväehluokallu
k u tta n u t
tam m inen
ruumi»*r
Je re m ia s. J.
Saksassa^ Suomen
syytä optimistisuuteen.
Se KUPARI EI KAIVOKSISSA houtuminen on korjattava mitä sen osiin, eik ä lähem m in s e lite tä on
T a m m i sisältää nim ittäin er«sf‘a‘
paksassa
Suomen
painokanne- ammentaa
ammentaa voimaa
voima« juuri
imin toivorik-
pikemmin.
a«“®*1
HUONONE
ko k ysym yksessä koneopillinen m e
Kirkonmies varottelee
teollisiinHe^»-.
k»
ta m m ip u u h a p p e a , joka on M
n aJtl TÖdHljbin
nan r 'ehun- kaudfs,a Vai"
ka" « a sille
Venäjän täytyy uudestisynty- kaniikka, k iin te ä t vaiko valuvat a i
ru u m iin aikai kestäväksi, että *
kapitalisteja
New orkissa ilmestyvä kaup- misessänsä luonnollisesti hakea
tumusta
pJrin ' m X a " VaT t " mah <,(O, lis U lt “ ‘“ k ° « “ k ^
•ä ily n y t v e rra tta in hyvänä »«on
patTastollinerulehti, The Weekly tukea ei ainoastaan työläisistä, neet, tai kappaleet, m u tta jollekin
täm
m
öiselle
"m
ekanism
ille*
lankumousllikkec, Italiassa ia'1
si ht” ' Market Digest, julkaisee kupari
ne A.,
Saksassa n («L-nite»»,,- . 3 J*4 secn asettaminen edessä olevien tuotannosta seuraavat merkille jotka ovat aatteellisia johtajia to r u n tu p la ju u la iset te o re etik o t jä r. C h arles B. m S S T m T - » * * '
0 « X a u k ^ k ,r ? pepraa'1',>- ulkokohtaisten edellytysten kans-
T A V A R A A S A A P U N U T ULK°
taistelussa paremman tulevaisuu je sto n sa ra k e n ta v a t ja vallankum ous 3a T aivaallisen -» t k
°
rki S"
n n Uko e iv £ la .L „ , E'’S a" ' ' “
U,le hteydelle vhteiskun- pantavat rivit:
den puolesta, vaan myöskin ta t t ei ta rv ita , eik ä p o liittista puoluetta. Iissä a ris to k ra tie n
k a t€ d ra a j
M A IL T A .
t -
“Tarpeelliset korjaavat aske lonpojista ja tiedokkaista. Venä lilk
u
u
a
k
o
o
.
ue
siellä
V
enäjällä
mi.:!
lam
assaan
4
X
.
’
7
-
k
"
“
n,*,le * 1
»punut kreikUl»;
leis-kanMlIiseksi M . h"”
V n»!Iis‘tn taisteluliikkeiden oikei-t leet kupariteollisuuden saattani*-
Odessaan on saaj
hiili Í*
läiset emigrantit ulkomailla ku hvvanRä
i-t... ‘oto"*
a
k '' o “ » u ^ n e o n s c t i o t s »
a kta
n
u
t
pai- nen h ö y ry la iv a “ M arietta
U su
U \ e U osto Veöar '
: a^ « a™ine„ on työväenliikkeen
T^jt» I
í - ’w Su in a c,anr>Vz^nn
r a0kO0° iOkU
luttavat aikansa hyödyttömässä W. * -n e r t a l a ia sen pnoteau
v « a ro
tte
le e A m an u faktu u ritavaraldstissa
¡
MUtalisTe
“
s
”
,
,
?
^
a
po-
U
tarke,,,
teh-
litiikkaa suuntautuu alalle Joan 1 tävä. Ja katsoen asiaan taliakin
*)Tummennukset meidän.
työnetsinnassä ja siten vähitellen televa m ita hyvänsä.
e n
n ä
ä jä
jä lle
lle . .
italialainen
Sotkeutuva» X.
t
x-ö-un V
ve
t Eräs
r f ls »taiiaian»««
Toim.
_
re»-1
kuolevat kokonaan. Vain sotaa L a u s u n a o iía san o ta a n edelleen:
i inhim illisen e l ä m ä n ' n ' * \ k a ik u la Ialv* on saapunut Nou-orossi-.Lm
TOVERI
&£
“ »Í3J"L.° «
JUTUN JATKOA
3
‘ a ta p au sten J den lastinaan kuppeja.