Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 11, 1921)
MAANANTAINA, HUHTIK TOVERI hyvin riittää viraston ylläpitämt* seen, toimeenpanevien virkaili ja* ®r«*B •£ A* Fianiah worker« ia joitten palkkojen maksamiseen Ike WMtera Stetee. Tke only Finniak ja * lahiuskomitean ' rva- b EL m T L i * ylläpitämiseen (T H E COMRADE) S±.“s^3.**i >£i5i^oÄS:^Vashin^ " i55!‘ Tama ‘0^«- paneva komitea ei ole 39:nä ole I massaolonsa vuotena milloinkaan tehnyt kerrassaan mitään Ame O ffice Seventh end Commercial St., rikan työväenluokalle. Sellainen _ _ _ _ _ Qppo«itc Po«t Office. on A. F . of L . Ja jos uniot, jotka muodostavat tämän jäse Poet Office Addreeei T O V E R I. Box 99. Astoria. Ora. nistön kokonaisuuden, pääsevät vallankumouksen ymmärtämi E D IT O R I A L S T A FF Eli» Sulkanen. Managing Editor, Sulo seen, lakkaa A. F. of L. ole Syvenen, A lex Sevo, A . N. Koskela. masta.’’ ky the Weetem Workmea'e S®«»ety. K. E. Heikkinen Foster taasen selittää A. Phoaei O ffic e 363, EditoriniD ep t 832 L:sta seuraavasti: “A. F. of - ^ = L . on Amerikan työväenliike, Entered a» »econd-clau meil matta» eikä lainkaan hyödytä mennä sen July 18, 1912, at tha Post Office at Astoria. Oregon. « Qd«r tho A ct o f 1 „“ u^duid«Hi aivan March 3, 18/9. k uin tämä työväenliike olisi val- " —• '"* ■ ■■ J lankumouksellisempi kuin mitä MONDAY, APRIL 1.1 vallankumouksellisiakin pyrki Karjalan tuotannolliset olosuh myksiä, mutta ne ovat vielä ver teet ovat olleet alkuperäiset ja raten heikkoja silloin kun kysy sodan repivät seuraukset ovat myksessä on koko suuri kokonai siitä syystä jättäneet syviä jälkiä. suus. Kansalaissodan aikailit oli Karja-j Muuten itse kysymys suhtau- laati muodostunut kaikenlaisia Valkoiset pyövelit Uimisesta A. F. of Lrään on his-.vehkcilcviä valkoisten koplakun* M uuan Lontoossa oleva sanom aleh- torialiinen kysymys, joissa llay- tia. jotka riistivät ja rosvosivat . , ja wood ja Foster ovat jyrkästi eri maata ja talonpoikien omaisuuk tik lrje e n v a ih ta ja kertoo seuraavH , ävällä kannalla. Siitä huolimatta siä.. Nämä vehkeilijät ovat myös tä ris y ttä v iä kuv au k sia valkoisen Ve- on heidän käsityksissään joitakin km harjoittaneet kaikenlaista nftJän vlllkw,Htcn ‘>la»tajlea” hlr- yhtymäkohtiakin siinä, mitä A. prövokatsioonia tarkoituksella j Me tä ällä d e m o k ra a ttise ssa E ng F. of L : n suhteen on tehtävä, ja jarruttaa Karjalan työkansan lan n issa olem m e vähitellen to ttu n e e t ne tapaavat vastakaikua siinä »lau Kommunin rakennustyötä. i ' ' a i -ui.- . , | I silm ää rä p ä y ttä m ä ttä lukem aan uu- suntiossa, minkä Karl Kadek an .k l. " a .m a • y.a a r a .t . J • toi Amerikan edustajille Mosko set ovat voitettavat. Karjalan O lem m e kuulleet ts a a rin a lk u isista vassa. työkansa luottaa vallankumouk- p y ö v eleistä Itä m e re n m aa k u n n tssa , Radck sanoi: — “ Vaikkakin <pl 1 1 1 11 liitti I. 1.. . ...... in lliza ULKOMAILTA tu rk k ilaiste n k a u h eu k sista M akedoni assa. sa k sa la iste n Julm u u k sista Bel giassa, Suom en ’'v a lk o isista ” te rro riste ista , U nkarin k u n in g asm ielisistä ’ I I)en,k,nln h u rja s ta mä«- v e r iin » » .« . - » .« » tlfn k irjo jen k e rä ä m ise stä . Y kaityl s e t to v e rit to iv o tta v a sti la h jo tta v a t lu e tta v ak si k elp aav ia k irjo ja a n . S a m oin o sasto lupasi jo n k u n v e rra n k ir jo ja lä h e te ttä v ä k si K a rja la n to v e re il le ? K om iteaan tu liv a t D. L aine, J. L undström ja C. M arkkula. N äille to v ereille jä te ttiin m yöskin keräys- listat., joten ra h a ills ta k in a v u s tu s ta v o itte a n ta a m a in ittu u n ta rk o tu k - seen. V ap p u m erk k ejä p ä ä te ttiin tila ta s a ta k ap p aletta. V ap p u ju h lasta lä hem pi huolenpito J ä te ttiin ag itatsio - n ik o m ttean huoleksi. A kkain * ja poikain ilta m a k o m ite a ilm otti, e ttä h eidän to im een p an em is taan ilta m ista oH1 puhdas tu lo s 202 dollaria. S ievä sum m a, jo te n to im i k aa v astak in . O saston osote-ilm otusta Työm ies- leh teen p ä ä te ttiin k u sta n ta a . Suo m en punaorpojen hyväksi p ä ä te ttiin toim een p an n a ilta m a F. W. C lubin k a n ssa yhdessä. aikaansa viettää h y ö d y llä kuin moisissa haisevissa tua päivät päästään kortti!!* 11 ääressä. — P. S. [SU O M E ST A "V A LK O ISET S uurenm oisen k a v a lin k in 0„ y t e rä s H aapam äeltä kotoisin vääp eli” K alle Niemiö, o l i ^ ? e ra a n y listarolaisen kanssa lahden m etsissä, Isonkyrön la ssa m etsänhakkaustöitä j o h t a j a K a v allu k se t nousevat 15.000 m T j S itä p a itsi on Niemiö tebnvt pla m u itak in kolttosia. m.m ro ssa ja Lapualla. Niemiö on te'“‘ n u t, jo te n hänen nykyisestä o* p a ik a sta a n ei ole tietoa. Arveli^ h ä n e n y rittä v ä n ulkomaille, kun L d e tä ä n h än en aikaisemmin hommj L u k u tu p aan p ä ä te ttiin tila ta “Suo neen ulkom aan passia. m en T yöm ies”. M uuten tu n n etaan Niemiö u s ^ K om itea, jo n k a te h tä v ä n ä oli ke- i k o ltto sista a n ja on ennen ra , * riitä ra h a a R a iv a a ja a v a sta a n käy- v ä ären n y k sistä. M.m. p u h u ta a * ten joukkojen järjestämisessä. K u l k u H i t i b i k s d V a V M u n a m e id ä n t ä y t y J sanoa l.W . S t f i Foster on huomattava tekijä M die, että meidän yrityksissäm- L-->neati i an(l-tan -järjestö n h av ity sso d a sta I'.- .. J O f Laoor Iin myöskin Amerikan työväenliik- mc järjestää laajoja ammattitai Ransan sivistäminen ja kehittä- niinen on tiukan huomion esince- . _ _ _ , J ,, ---------- - keessä. Hän ei ole tyypillinen dottomien joukkoja ci pidä joh -.,1 ♦ i.- i n eak y m m en ennen vuosisadan hienon Kirja’- ..... ( )n mieltäkiinnittävää verrata amerikalainen ammattiuniojohta- tua eristäytymiseen A. F. of L:n na. Kouluja rakennetaan. iz i tuneim masta " siv isty k se stä ,” m u tta lisuutta levitetään. K aikessa tas- . , , , ; „ , ’ ,, , toisiinsa \\ illiam U. Haywoodin ja, *a- jonka ionka pääasiallinen nääa«taliinon tunto unioista. Meidän yrityksessämme e» ir-ii-iaio . 1. - « -I-.* I '*« e * vielä koskaan ole ju lk a istu n iin in- . ... , , . , , „ , ja \\ illiam Z. Fosterin suhtau merkki on tietämättömyys ja kukistaa kapitalismi ci tule käyt sa K arjalan köyhälistö liittyen f t Iloittavl» kuvauksia, kuin viim einen kiinteästi venäjän N euvostoval- ......... ,X u, .. .. tumista vallankumoukseen ja A. pröystäily yhteiskunnallisen val tää ainoastaan uusia järjestöjä, taan haluten sen rinnalla ia t i r ' R eutor f,ahkOBanoma ven äläisen . “ va-j tav an o ik e u sju tu n ra h a sta m ise k si, il- nen h an k k in een vääpelin arvoa 1'. of L:iin. Aivan äskettäin on lankumousteorian tietämättö vaan myöskin vanhoja. vissa rakentaa uutta v h t c i s k t u i j P‘ “ T n *a rln " B a,“ hovlt8' ' 1” “ r » tä l.. m o tti saaneen»» k e rä ty k si » 0 .5 5 . jä n P oikain rykm entissä Virossa, n Haywood antanut eräitä lausun myydestä. Foster sen sijaan on taa. luottaa tietysti omiin voi- ' V kraln“8"a; • Jok» o» Jo lä h e te tty keakuaviraa- toja, joista selvästi kuvastaa hä yhteiskunnallisten olosuhteitten, “Te selitätte, että te vuosikym miinsa ja kykyihinsä. .Mutta siitä . L o°“’a lln,e8t>'va" arvossaplde- toon. H .vväkeyttiin k o m itean toim in- tu o tta m a lla k ä ten sä katkenneen sUo nen kantansa. Haywoodin mie tutkija ja opiskellut tällä alalla menien kuluessa olette koetta huolimatta kaikkinainen apu -on 'Z" „v»p“ m,,e" 8en .8W“ tn" n«ter Ga ta. C. M arkkula ra p o rtte e ra s i su h m en vapaussodassa, mutta joka to- d ellisu u d essa on katkennut erään ti lestä on mahdollista saada osan m.m. Ranskassa ja Englannissa neet muuttaa A. F. of L:ää, mut luonnollisesti tervetullut. »otten julkaisee erään R eu terin tieto- ta u tu m ise sta a n T overin yhtiök o k o u k lon puim akoneessa Haapamäen läkei A. F. of L:sta vallankumoukscl Pierre Monatten ja Tom Mannin ta tuo väitös lienee tuskin ratkai toim iston sähkösanom an, jo n k a Lon- sessa esiin tu lle isiin asioihin. R a p o rt syydessä. ¡istutettua kasvatustyön kautta, johdolla ja tuntee jossakin mää seva. Mitä Amerikan sosialisti- Karjalan työväestö tarvitsee toosaa oleva U k rain an ju u ta la iste n ti hy v äk sy ttiin . V ilkkaan k e sk u ste mutta sen kokonaisuudessaan rin myöskin Marxin teorioita. puolueeseen tulee, niin sen jäse sivHtysvälineitä ja sitä varten on yhd isty s ju u ri silloin oli saan u t. lun sy n n y tti ra p o rtis s a tied o k si tu l SU O JE L IJA IN JALOT" TEOT saamista luokkataistelukannalle Kuuluisuutensa saavutti Foster net liittyisivät A. F. of L:ään - Järjestön keskuudessa nyt käyn- T iedonannossa k u v ataan yksityiskoh- lu t asia. e ttä T overin työläisille hän pitää sulana mahdottomuu suuren terästyöläisten lakon joh sillä hyvällä aikomuksella, että nissä keräys kirjapainokoneiston ta ise sti B alahovitshin v alkoisten jouk m yö n n etään viikko k esälom aa tä y M ouhijärveltä kirjotetaan t’ a li heittävät aseet pois käsistään hankkimiseksi heille. Osastoilla kojen M inskin ja H am eliu seuduilla tena. Itse A. F. of L:in ole tajana. dellä palkalla, jos n im ittä in voidaan e ttä v.k. 7 päivää vasten yoliä on* milloin ikinä ne ovat omansa massaoloa pitää Haywood syvnä Fosterin mielestä on ollut e- on tiedossaan edustajakokouksen to im eenpanem ia ju u ta la isv a in o ja . Lai- jä rje s tä ä ty ö t niin, e tte i se tu o ta Jo tk u t h u lik a a n it taasen pirstoneet siihen, että Amerikan työväen rehdys ruveta puuhaamaan tällä tuottamaan Gompersille harmia. päätös tästä asiasta. Hiljattain naan tä s tä tie d o n a n n o sta a in o asta an liikkeelle ra h a llis ta lisäm enoa ta i M ouhijärven H ahm ajärven työväen- liike niin suuresti on jälessä Eu- mantereella I. W. W.-liittoa. Sen ^Äu^ta. ni*tä vallankumoukselli lähetettiin Järjestön Täriestön keskusviras- keskncvims- »piir»9vat se u ra a v a t aan«». sa n a t: m uuten h ä iriö tä lehden ulosantam i- talo n ik kunat. Ennemmin ob satnv j siin aineksiin tulee, niin meidän ropan työväenliikkeestä suhtau sijaan hän m.m terästyöläisten tosta asiaa koskeva kirje ja kerä- “N aisia ra isk a ttiin . H eidän rintoi- selle. J o tk u t puheenvuoron k ä y ttä sen työväentalon ikkunat jo särjet tumisessa Menijän vallankumo lakkoa käsittelevässä kirjassaan tulee pitää mielessämme, että ne yslistat osastoille. Järjestö toivoo | h in sa ja silm iinsä lyötiin nauloja, jä t olivat jy rk ä s ti v a sta a n k e sä lo ty k ak si k e rta a , eivätkä “suojelijat" pyrkimyksiään vain että jokainen jäsen ja jokainen i P ik k u lap sia m u rh a ttiin kylm ään ve- ukseen. “Suuri teräslakko ja sen opetuk esittävät ’ n ä y uskoneen kolmannetta. m an a n ta m ista tä y d ellä p a lk a lla ,. rauhallisen kehityskauden aika set’’, vetoo maan radikaalisiin luokkatietöinen työläinen tässä re e n .” m u tta ilm an palkkaa, jos ty ö läiset ! N iin ik a a n on edellämainitussa Hah- Haywoodin selostuksen mu kaan on United Aline Workers aineksiin ja kehottaa niitä liit na, jolloin Englannin ja Ameri suhteessa noudattaa velvollisuut- J a n ä itä k a u h u n tö itä eiv ät te h n e e t niin h alu av at. L opullinen p äätö k sen m a jä rv e n ky lässä kuluneen kuun al liitto se osa A. F. of L:sta, jo tymään jo perustettuun ammat- kan työläiset milloinkaan eivät taan ankarassa elämän kamppai- bolshevikit! P yövelit olivat demo- teko ylläm ain itu n asian su h tee n jä k u p äiv in ä e rä ä n ä yönä lyöty sisäla tarkotuksella lainanneet huomiotaan ajatuksel lussa sosialistisen yhteiskunnan j k ra a ttis e n ja p e ru stu sla illise n "val- te ttiin seu raa v aa n kokoukseen. ik k u n a e rä ä n leskivaimon asunnosta ka jo nyt tuossa kokonaisuu tiunioliikkeeseen le vallankumouksen mahdollisuu cehittää sitä. Tällaista suhtautu V aim o on tap ah tu m an ilmottanut vi- puolesta taistelevia karjalaisia I koisen" V enäjän v a p au ttajia ! dessa muodostaa teollisuusjärjes- J. Sjölund e sitti u u te n a a sia n a desta. mista Foster pitää järkevämpä tön ruumiin ja jonka voi saada ran o m aisille, m u tta mitään selvyvt- kohtaan. j T äytyy ih m etellä e ttä vielä löytyy k e sk u ste lta v ak si, e ttä v a litta isiin ko- “Tosiseikkana on sanottava, ja osaksi jo on saatukin suo nä kuin I. W. \\ :n tai jonkun . . . - siih e n k ää n tapaukseen ei vielä 1 ämän kuun aikana on osasto- siv isty n eitä henkilöitä, jo tk a veljeile- m itea laatim aa n k irje lm ä ä toim een- •• . että A. F. of L. parhaillaan on muun “idealistisen’’ järjestön pe . . . kom . itealle lä h e te ttä v ä k si. ta n a n m en n essä ole saatu J Ji mt»5 jen pantava toimeen iltamia va- vät V enäjän valk o isten pyövelien panevalle siolliseksi vallankumoukselle. Si “ i tävastoin muodostavat ammatti rustamista, joitten “ohjelmat ia ] muuttumisprosessin alaisuudessa rojen hankkimiseksi. Osastojen k an ssa. pä n iissä selvittäm istä. Saivathu koskeva V. B om anin p alkan suurihit- järjestöt A. F. of L :n käsivar esipuheet saattanevat sanoa työ Se on lakannut olemasta sellaise on muistettava tämä asia. Virkat- tek o jen s u o ritta ja t juuri hiljattain Vuosi sitte n , kun kilpailu Jude- ta. K om itea v alittiin , johon tulivat. ret ja lonkerot, joitten kautta väenluokan lopullisesta tehtäväs na massana, jota on mahdoton lijat huolehtikoot siitä, että asia n itsh in ja B alahovitshin välillä oli John “te k ijä p a lk k io ta ” 25 miljoonaa mart tulee esille ja että iltamat tule h u ip u ssaan ja D enikinin ja P e tlju ra n kanen. Sjölund, D. L aine ja Y. Tuuk- kaa. A. F. of 'L:n autokraatiselle vir- tä äärimmäisen totuuden, mutta saada liikkumaan “Jos te menette tähän järjes vat hyvin järjestetyksi ja valmis “v a p a u ssa n k a rit” ta is te liv a t toisiaan kamiesylivallalle käy mahdolli jotka juuri sentähden eivät voi kaan täyttää päivätyötään työ- töön tarkoituksella hävittää se. tetuksi. Lännen osastot, toverit, v a sta a n U k rain assa, oli a lle k irjo itta A sioita olisi vielä ollut, m u tta kun SUURIA VAHINKOJA KALASTA seksi tukahduttaa ja kitkeä pois venluokan voiman kokoomises- niin te tulette hävittämään omaa toimikaamme tässä asiassa reip nu t k u tsu ttu e rä än “ valk o isen ” v e n ä k a h d essa v iim em ain itu ssa a sia s sa oli kaikki vapaamman ja henkeväm JILLE. män elämän tuulahdukset ja sa ja rakentamisessa.” “Radikaa työtänne. Jos taistelun kuluessa paasti — tarmokkaammin kuin läisen k irja ilija n luo Lontoossa. K es k u lu te ttu ta rp e e tto m a n paljon a ik aa , M aaliskuun 4—5 päiväin valioni hint, mitä mahdollisesti ulkoa leille täytyy opettaa,” sanoo huomataan, että on välttämätön mitä olemme ottaneet osaa mui k u stelu ssa jo u d u ttiin puhum aan ve niin jä se n istö oli p o istu n u t kokouk yönä ta p a h tu i suuri jäänrepeäxl päin on tulossa ja yrittää tulla Foster, "että ^mmattiunioitten tä hävittää A. F. of L., niin te hin tämänluontoisiin yleisiin ke n ä lä iste n “v ap au sk o jiraalien ” v ä lise s sesta. J ä te ttiin vähem m än tä rk e ä t K iu sk ero isissa, Virolahdella. Jaan a sia t seu raa v aa n kokoukseen ja lo- re p e ä m ä ssä helm ikuun 11 p:nä po-s heikkous ei ole mitään muuta teette sen. Mutta teidän ei pidä räyksiin. .^nierP<an työväenliikkeeseen. tä k ilp ailu sta. . ! p e te ttiin kokous. kuin työväenluokan heikkoutta, omaksua itsellenne tätä taktiik k u lk e u tu n u t jä ä, joka sijaitsi noj B alah av itsh ja P e tlju ra eiv ät ole Haywoodin mukaan voivat A. ja koska jälkimäisessä tapahtuu kaa etukäteen.” V arkaita liikkeellä. T äm än kuun v e n älä isiä v a p au sta istelijo ita! h u u -l„ 30 km. etäisy y d essä, alkoi kovan F. of L:n ammattiuniot korkeil korjausta kasvatuksen ja koke On aina hyvä tunnustaa, että UUSI OSASTO PERUSTET d a h ta a isä n tä n i. H e o vat setk k a ilijo i-! ' W Pä,Va" v ä lisen ä )'»«» ° » ’ a' tuu len p a in o stu k se sta liikkua raai la sisäänkirjotusmaksuillaan ja muksen kautta, niin uniotkin tulevaisuus tuo mukanaan uusia j i r a s (en v arm aan tiedä oliko u sea m hin päin, h audaten maallepäin ollee! i TU SOUTH PRAIRIE’EN, ta, rosvoja, ry ö v äreitä. pitkillä oppipoika-ajoillaan koko vastaavassa pia) m u rta n u t takaoven rikki, siten la hienolla jä ällä olevat verkot ai? määrässä saavat tuomioita ja uusia tosiseikkoja Niin san o ttiin sillo in __ lailla tarkoin pitää itsestään loi korkeampia muotoja ja syvem ja siksipä nämä »Karl Radekin WASH. p ääste n sisälle E. K u n k e lin kenkä- lensa. T än ään ne ovat —. T ä llä k e rta a sai se saaliit tolla ainekset, joita ne eivät ha piä päämääriä.” kauppaan ja oli vien y t kym m eniä seen noin 200 verkkoa, joten K sanat kuulostavatkin viisailta S allittak o o n m inun v a sta ta tä h än S. S. Järjestön organiseeraaja lua keskuuteensa. Ne eivät huoli p a re ja kenkiä. V orolla n ä h tä v ä s ti verk o t, jo tk a edellisellä k e rra lla jäi | Lyhyesti esitettynä Foster pai Siksipä onkin edelläolevaan lai Lauri Brusila oli puhumassa t. kysym ykseen vielä k e rra n lain a am a l on lainkaan ammattitaidottomista nostaa käytännöllistä johtamista nattu kahden huoniattavan suun o llu t paljon aikaa, koska oli va n ^ “ i-,h;Ä'nR??"J',n UaVa" ,s nun- k- 6 - 7 päivinä Southprairicssä, la, m itä E n glannin v apaam ielisen yl likoinut a in o asta an p a ra sta la jia ta vät, n y t jo u tu iv a t meren saaliiksi työläisistä ja ammattitaitoisista- ja pitää sen edullisempana kuin nan johtomiesten. Haywoodin ja Wash (Suomela) häisön h u o m attav in ä ä n e n k a n n a tta ja T än ä ta lv e n a on m eri Kiuskeroisis kin ne valitsevat joukkoonsa vain kiihkeät ja syyttävät lausunnot, Fosterin lausuntoja, iotta luki- varaa. V oinem m e v a rm a an laske;’, sa v ie n y t noin 400 verkkoa sekä joa i vu. •• i? ‘ kerto o h e istä : pe lot suoranaisesti saatettaisi J » c Viimeisenä iltana perustettiin suureksi osaksi sellaiset, jotka vieläpä parempana kuin älykkäät jät ajat-i s , N aisia ra isk a ttiin . H eidän rintoi- tä m än k in teon työttöm yyden a n sio k kon m u ita kalastusvehkeitä. o o n v h tv i ystävyyssuhteitten ja tuntemuk lausunnot äärimmäisestä totuu si. r a ,k a is u i jo u u , A in o astaan m uutam ien Virolahden jäseniä sievoinen joukko. Ösas- hinsa silm iinsä lyötiin nauloja. sen perusteella katsotaan järjes destakin, milloin ne tulevat sel T yöpalkkoja la sk e ttu . T ä k ä läise t k a la s ta jie n on tä n ä talvena onnis P ik k u lap sia m u rh a ttiin kylm ään ve 1 tolia on varma elämisen mähdol- töön sopiviksi. Ja kaiken lisäk laisten taholta, jotka työskente u ra k o itsija t, jo tk a te e ttä v ä t likavie- tu n u t s ä ily ttä ä verkkonsa, joten paik re e n .” --------- •»*> --------- li suu s. si kontrolleeraavat A. F. of L:n levät työväestön vapautuksen m ärio jan kaivua y.m. sellaista , o vat k ak u n n an kalastuselinkeinon liarjo*.- S ellaista on valkoisen V enäjän Lausumme toverit tervetul- ammattiunioita Haywoodin mu puolesta. Hänen mielestään teh V A D U I i v a le n ta n e e t ty ö läisten p alk k o ja noin ta jille on tu llu t suuria vahinkoja. ‘v a p a u sta iste lu ”... kaan täydellisesti Amerikalle u- tiin jo kauan sitten erehdys kun KARJALAN KÖYHÄLISTÖN leiksi taistelurintamaan 30 p ro se n tilla siitä m itä p a lk a t oli AVUSTAMINEN ---• minaiset salaiset seurat, sellaiset käytiin perustamaan I. W. W :tä v a t viim e kesänä. S iitä huo lim atta SORAKUOPAT VALKOISEN SUO ^ ... “T overitar K ym m en vu otias” on ar- kuin Vapaamuurarit, Moosit, El- ja Portland, Ore. on noihin töihin sa d o tta in m iehiä I. I- U :ta, eikä ryhdytty \ linie viikolla julkaisimme leh- vok as sisällöltään ja p ain otyön puo- MEN AINOA PELASTUS. kit. Columbuksen ritarit, j.n.e. asteettaisen kasvatuksen kautta ta rjo lla enem m än kuin u ra k o its ija t dessämme laajahkon selostuksen Iestä erittäin hyvin onnistu nut jul- V alkoinen Suomi on tullut kuului-j O saston työkokouksessa t.k. jotka näitten ammattiunioitten muuttamaan A. F. of Luin kuu P- ta rv itse v a t. Karjalan yleisestä ensimäisestä kaisu. K irjoituksia m onelta eläm än sak si so rakuopistaan, joihin noin kol k ä siteltiin seu raavia asio ita: L uettiin keskuuteen ovat »muodostaneet luvia uniolta. T yöttöm ien luku ei ole s a n o tta m e v u otta sitte n kuopattiin tuhsn Neuvostokongressista. Selostuk- eri alalta ja kaikki hyviä. Sam oin salaisia, mutta ehdottomasti kon- Muuten on Fosterilla se harha- sesta kävi selville että Karjalan on julkaisussa runsaasti kuvia, m itkä S. S. Jä rje s tö n k e sk u sv ira sto lta tu l vasti v ä h e n ty n y t v ie läk ään , v aikka s itta in työläisiä, ja vankileireistiir. trolleeraavia ryhmiä. (äsitys, että A. F. of L. myöskin luonnonrikkaudet ovat suunnat- ovat erittäin hyvin on n istu n eita. T ä lu t kirje, koskeva K arjalan Työkoni- m etsätö ih in on a lk a n u t olla v äh än joihin su lje ttiin kymmeniä tuhac?:i | “A. F. of L. ei ole mitään olisi vallankumouksellinen jät- tomat ja että elintarpeiden niuk- m uunin av u stam ista. R ah a llista a v u s vientiä. mä arvok as m uistojulkaisu tulisi saa- tu sta olem m e jo lä h e ttä n e e t koko- elo o n jä än e itä työläisiä. Nämä soi* muuta kuin toimeenpaneva neu jesto. Sitä ei tämän yhteydessä ' T u h an siin on nouseva se mies- k uopat ja vankileirit antavat val k l l t l S ja muut puutteet johtuvat da sijansa jok aisen suom alaisen työ- j lailla tu n tu v a sti vosto, joka saa suurelta jäse voi jättää m ainitsem atta. A. F. of ’im eisesta m ainit- j joukko, joka k u lu tta a a ik a a n s a suu- siitä yleisestä rappeutune! iäisen kodissa A m erik assa. Se o n i #1,lin t koisen Suom en historialle poislähto-1 nistöltään pienen pääkohtaiseu I.:n alajärjestöjen keskuudessa .vain suudest», . , jota sota sota ja '¿aarto on my». - tar.k.ot"k8c' ” lotaeonpannuala ; r,s»a pelthetyetel.»! Í m ättö m än leim an. Niitä ei »n.u 'ui ilta m a stak in oli puhdas tulos $197.75. verotuksen — verotukset, joka on viime aikoina kyllä il inennvt aikaan saanut. P aljon olisi te h tä v ä agitatsionf- da tehdä tekem ättöm äksi, niitä ville Suom essa. Suhtautumisesta A. f / ' t o d d l i s u '*d « « ” V alitsim m e kom itean, jo k a huoleh- ty ö tä joukoille, e ttä y m m ä rtä isiv ät en ää voida kaunistella, min puun OLJYKYSYM YS laiv ak u lu ssa ö ljy läm m ity stä vain m i lu ettelo jen (E n g lan ti) m ukaan kulkee tä ttö m ä ssä m äärässä. Oli v aik ea saa nykyään k aik ista lu ettelo ih in m erk i toeton p ääsy In tiaan , P e rsia an , Meso- ja n äm ä seik at e d istiv ä t öljvläm m i- ta iste lu u n öljyn omistamisista A frlkaiin- A ustraall- ty k sen nopeaa k o h itty m istä . öljylära- da v a rsin aista kokem usta öljyläm m i ty istä laivoista 16 pros. ö ljy läm m ity k ann r a a n a ✓ a a n C anadaan - m ainitsem m e vain m itys on v o itta n u t etäisy y d en Di». p elk ääv ät, e ttä Englanti ennen pi‘- tyksen edullisuudesta a lh aiste n hiilen sellä. 1 usi m ailm anvalta on nopeasti ke- yleispoliittisen m erkityksen ym m ärtä- k ää saa ö ljym arkkinat haltuun'4? tä rk e im m ä t nim et. M atkalla In tiaan liim ojen ja ed u llisten h iilitarjo u ste n hittym ässä. ö ljy ! U seim m at ihm iset m isoksi. “A q u itan ia” o tti m atk aa A m erik a— on sen h allu ssa kaik en laisia te itä ja selm oottorien k ä y tän tö la iv a k u lu ssa A m erikan se n a a tti on jo käsitellyt, U k ,a. Sota m u u tti tilan teen , kuu hll-1 E n g la n tl-A m e rlk a v arten 7.500 to„- on tu lev aisu u d essa te k ev ä sen m itä t a sia a ja siitä on jo jonkun aikatj k u v ite le v a t m ielessään öljyä palo- öljyläm m ityskoneen j a öljym ootto- e stä m istila isu u k sia : G ib raltar, M alta. töm äksi. H iilisa ta m a t m e n e ttä v ä t k äy ty d ip lo m aattista , taistelua. Arne d e » ? 'iVS. t “ n ‘“ V,k9i ja M n J"l>- n ia öljyä, la iv a a n ei olisi läh esk ään öljynä, vulaistusaineena, jonka kaasu rln keksim inen on te h n y t öljyn rie Suez, E gypti, Ill^ s e h a s , Aden Sak- Uosta Ja tu o ta n to k u stan n u ste n koho- m a h tu n u t sam a n la ista en erg iam ä ä rä ä m erk ity k sen sä. O ivallisim m at keinot Ja sähkö vähitellen o vat ty ö n tän eet m ukulun m aailm assa m ahdolliseksi. san m eren k u lu n h äv ity k sen jälk een ei joilla E n g lan ti oli te h n y t v ieraan ri ka on e rä ä s sä nootissa moittinut te ssa h iilen h in n at su u re sti k allistu i, hiilissä. Laiva ta rv itsi h llliläm m ltv stä sy rjään . T äm ä käsity s on sekä oikea R h ein iläis-aestfaiilain en hiili sisä ltä ä sillä E u ro p assa enään ole v a arallista laivaknlun riip p u v aisek si its e s tä ä n en e n g lan tilaisia San Remun sopimaksi» iOta v “o riteo lli- k ä y te ttä e ssä 21 k a ttila a tä y d essä höy- e ttä v äärä sam alla k ertaa. V alaistus- 7.500 kalorina, en g lan tilain en 8.000, kilpailijaa. K u lkutie A frikan ym päri voitettu. S o tilaa llise t tu k ik o h d at, sai m ä ä rä y k sistä , joiden mukaan ’'jok>i‘ annnnS^T ” on tu llu t ry ssä ; öljyläm m ityksellä riitti hvvin keinona ei öljyn m erk ity s en ää ole öljy 11,000. ö ljy llä läm m ittäm in en on en . n allaan . M uuttu tn ism ah d o lli-! m jen vallitsem in en ja m erilinnoituk nen yk sity in en petroliyhtiö joka k*?’ kaan suuuri. m u tta valaistukseen s ä ä stä ä enem m än kuin hiililäm m itys. su u n n atto m an k a ih ik si; öljyntuotan- IS k attilaa. Viime k esän ä ö ljilä m m l- suuksia on a in o asta an m eriteid en s e t e iv ä t en ään riitä ,n n n o ,tu k tä ä hyväkseen Mesopotamian öljyla;'| o ' a ä h ' su h teellisesti vahan ihmis- ty stä k ä y ttä v äk si m uu tetu n jä ttilä is , k ä y tetty öljy on vain yksi öljyn H ö y ry k attila voi k ä y ttä ä hyväkseen A m erikan m anner- K eisari “ö ljy ” on v o itta n u t kunin te itä , on ja tk u v a sti - brittiläisen v»l- ty ö t.. R iippum attom uus hillipaikotota höyrylaiva "O lym picin- e n n äty s on h allitsem isessa m onista siv u tu o tteista. Itse öljyn U- vain 15 pros., h ö y ryturbiini 17 pros. m aalle ja T ak a Intiaan. Siellä jo u tu u , gas "h iile n ” ! E n g lan tilain en am iraali vonnan alain en .” ° ra t alpo ta a sotalaivoille. Joa tu llu t 1 m erip en in k u lm aa suurem - loudellinen m erkitys kasvaa päivä ta rv itta v a s ta h iilim äärästä. Kun öljy E n g lan tilaise n kapitaalin tuBke#,B E nglanti k o sk etu k siin kahden m uun j F isc h er sanoi, » e ttä öljy läh teid en o tä h ä n vielä yhtyy suurem pi säästä- m aksi tu n n issa niinen Mexikon petrolituotantoon päivältä. V oidaanpa sanoa, e ttä se on dieselm o o tto reissa m u u u tetaan voi- m ailm an v allan : A m erikan ja Jap a n in m istus m ä ä rä ä tulev aisu u d essa m a a ? m yös h e rä ttä n y t am erikala> . a S '4I jo tu n n u ste ttu ra tk a ise v a k si valtate-1 m aksi, tulee 8<k% läm m östä käy tän I n a 5 m1tääkn UPI’ a 'r i,Vai ”' U" a k ’ a ” V°* K ilö k eäl|ä nopeudella m u u te ta an ny- kanssa, m an v allan .” E nglannin am iraalik u n su u rin ta levottom uutta Pohjois A®*' an i - ° ” *7»»« laivoja öljyläm m ityksellä kul- k ijäksl koko m aailm anpolitiikassa. töön. Täm än ohessa on öljyn pääan- m v l ^ a E n g lan ti ei ole tu rv a n n u t herruut- n ? ° l,y ° k a y ,tö •*“ ‘» « - keviksi. Vain te h ta id en su o ritu sk y k y nan ensim äinen lordi. L one la u s » E nnen oli hiilen om istus m aan talo siona o te tta v a huom ioon sen työvoi taan m e re llä ain o astaan a n asta m alla ; a ja tu k se n sa p o liittise sti selvem m in rik a n öljylähteiden alkaessa tyhj«' taville ma,Ile on talo u d ellisesti edub panee ra ja n tälle kiihkolle, uden, kaupan ja yleensä m aailm an m aa k e sk ittä v ä luonne. Se sisä ltä ä tä rk e im m ä t so tila allise t tukikohdat, i "K un olem m e sa a n e e t haltuum m e tyä, on Y hdysvaltain huomio kilo lisem paa kuin hiilenkäyttö. M u u ta-1 • m e rk ity k se n voim akkain p e ru stu i. p ien essä tila ssa suuren energiava- v aan m yös p eru stam alla h iilisatam ia j m aailm an ö ljy tuotannon. voim m e t“ x n y t Keski- ja Etelä Amerikan o!;>- ö ljy läm m ity k sen teknillis-taloudel- M utta m uutam ia vuosia sitte u o v at rasto n ja sitä voidaan juoksevan m uo Htuota. n T i ? o n 1Ov Sa e *' Olet ° niaa h il' m ahdollisuuksiin Etenkin Mextkoi k aik k iin tark e äm p iin paikkoihin m a a -,d ä m itä ta h d o m m e " ” y J° h e' po°lp “ ’1 lio ea ;» liik en n ep o liittin en m erk ity s lä h te et, joiden tuotannon ainoasta*3 m eriv allat a lk an eet huom ata, e ttä tonsa ta k ia sä ily ttä ä paikoissa, jo tk a kuin I,™ LlmvvSan EDglantilaisiHa ,aivoilla o n j N äm ä k ak si hu o m attav ien englan- Pohjois-A m erika voittaa, ovat Ahdy-i oljyn om istus on paljon tärkeäm p ää ' m uuten o lisiv at hyödyttöm iä. ~ ° n suunnaton. M utta sen valtapoliit- k aik k ialla pysähdyspaikkoja, joishi tila iste n m e n a s ia in tu n tija n lau su n to a H iillkysym yksellä on E uropan m a n -| Jo n ä istä v iitta u k sisja voidaan huo- kiir«i b nD? S i\ . ° n / V u>k>aan ncnn tta e n m erk ity s on vieläkin suurem - valloille hyvin tarke vo iv at saad a ta rv itse m a n sa hiilim ää- nerm aalla vielä nykyään suuri merki- m ata, m itä öljy voi m erk itä teollisuu e n g lan tilain en hiili n M uual<eslm <aa m ° v iiu n a ° kai1 m aa” a r » a ™a a i t e a '1 rän M nläenkiu m aiden laivoille oli e iv ät luonnollisesti ole s a ttu m a lta v aik u tu s Mexikon öljyteollisuuteen sy n ty n eet, niissä ilm enee e rä s E ng n y t jo niin suuri, että sodan sat tu’“-''' tys Se on vielä Jonkun aik aa pysyvä delle ja yleisille kuljetusvälineille. rik k alaisten . E n g lan n issa kävm len d l. i s a ‘>PU'J e B s te ,iM “ E n g lan ti hiilen su h teen p ääe v a stä jä lännin su u u rim p ia p o liittisia huolia voitaisiin M exikosta täydelleen k p | E uropan m annerm aan kansojen suu M aallm anliikenteessä ja m aailm an JyJämmltvBtä k ä y ttä v ien laivojen -1 koko’'’ e sta ' ao tk a k ä sittä v ä t ,2 pro3. E n g lan ti oli rik k a a n hiilltuotantonsa E nglannin san o m aleh d istö ssä väite»- tä ä öljynvienti Yhdysvaltoihin. Asta’1 “ *a p a " on Pin ta a la sta A .la in J . asem an sa k a u tta saariv altak u n ta- rim m an huolen esineenä M utta tä tä h erru u d essa — suurim m an osan m aa ta rv its e täy d en tää v a r a , t X n E n g J X lä an in n o k k aasti öljykygym yksestä. huolta ei niin paljon vähennä uudet pallon p intaa k äsittäv ie n , k aik k ia lao n ,ssa. S e voiva. A m erikassa o t t a , v a llin n e ole" m a ld n lllsU ’ a u X “ " ” “ k ° hO nM t n y kyisellä kannalla ollen, on M a im ila e l“ < eikä su inkaan puutu v iitta u k sia sii valloille elinkysym ys saada sod*n ruskobiililöydot. tu rp een k äy ttö ja säh m an n erm aita ym päröivien m erien h a l laivaan niin paljon öljyä kuin lärv it- delllsta y liv altaa m erillä Siihen tus. m eriv allak si ja jä rje sti m yös olonsa hen k ään su u n taa n , e ttä ta iste lu öljyn s a ttu e s s a e ste e ttä käyttää byvak*** kön saam inen luonnollisista vesivoi litsem isessa on öljyllä jo ratk aisev a sen m ukaan. M itä hyödytti m uita val o m istam isesta voisi jo h ta a aseelliseen a“ ' “ . e' “ ‘«’“ “ « “ ä k u k aan pyrkilkään. M utta tn e llla M exikon öljylähteitä. Runsaat dlJT m ista kuin m aaoljyn. m aaoljytuottel- m erkitys. T aistelu n m aailm anm erki- V»«»n to ja su u re t laiv astot, kun h eillä ei kin ratk aisu u n . "M a n c h este r G uard ¿ n A“ CrlkaSSa m ak5aa äliy valloilla on halua h allita ja ain ak in öydöt Pegiifetr-sa Ja Mesopo’a®13^ den ja m aao ljv jään n o sten k ä y ttö liik ty k se stä ja m aailm an v allasta täy ty y Jokseenkin sam an kuin hiili Englan p itä ä ta rk a stu k s e n sa a laise n a suuria o llu t hiiliasem ia. m istä olisiv at tä y t ia n ” k irjo itti e rä ä s s ä a rtik k e lissa a n , .a E nglannin kapitaalin osali’-’A ’ keellep an ev an voim an aik aan saam i m uodostua ja se onkin jo m uodostu tä n e e t ty h je n ty n e et v a ra sto n sa ? E ng e ttä "m aailm an rau h a riippuu öljyn nin satam issa. Jo n k u n a jan k u lu ttu a v altam erien osia läikkiin huom attaviin ö ljy liik k ^ ^ seksi. nu t taistelu k si öljy läh teid en o m istu k X Ä T Ä » ya>'a F la n tila ^ ise t = h iilisa ^ ta m » a t oliv » at .k a avoinna n a tul- o m istu k sesta .” E nglannin san o m a v a n h assa m aailm assa on Jo lafkefl«* Allaolevassa kosketellaan öljynkäy- sesta leh distössä löytyy lu k em atto m ia s a »erustuksen Englannin öljy-yks1”0 ten taloudellistekniHisiä puolia vaig Ennen sotaa, jolloin kaikkialta saa. o ^ S ^ -la is is ta hiiliasemista ja m anlaisia lau su n to ja. M utta Ameri- leudolle E uropassa. Aasiassa mikäli se on v älttä m ätö n tä maaoljyn tiin hiiliä halpaan hintaan, käytettiia »ketään » n Ä kan lehdetkin kiinnittävät suurta rikassa. Suuren mailmantodan e s - 1 m iten k ä ne v a ik u ttiv a t laivakuikuuu j huom iota en g lan tilais-am erik alaiseen aah** essa ei Amerika voi uhata '
