MAANANTAINA, HUHTIK
TOVERI
hyvin riittää viraston ylläpitämt*
seen, toimeenpanevien virkaili
ja* ®r«*B •£ A* Fianiah worker« ia joitten palkkojen maksamiseen
Ike WMtera Stetee. Tke
only Finniak ja * lahiuskomitean
'
rva-
b EL m T L i *
ylläpitämiseen
(T H E
COMRADE)
S±.“s^3.**i >£i5i^oÄS:^Vashin^ " i55!‘ Tama ‘0^«-
paneva komitea ei ole 39:nä ole
I massaolonsa vuotena milloinkaan
tehnyt kerrassaan mitään Ame
O ffice Seventh end Commercial St.,
rikan työväenluokalle. Sellainen
_ _ _ _ _ Qppo«itc Po«t Office.
on A. F . of L .
Ja jos uniot,
jotka muodostavat tämän jäse
Poet Office Addreeei
T O V E R I. Box 99. Astoria. Ora.
nistön kokonaisuuden, pääsevät
vallankumouksen
ymmärtämi
E D IT O R I A L S T A FF
Eli» Sulkanen. Managing Editor, Sulo seen, lakkaa A. F. of L. ole
Syvenen, A lex Sevo, A . N. Koskela. masta.’’
ky the Weetem Workmea'e
S®«»ety.
K. E.
Heikkinen
Foster taasen selittää A.
Phoaei O ffic e 363, EditoriniD ep t 832
L:sta seuraavasti: “A. F. of
- ^ = L . on Amerikan työväenliike,
Entered a» »econd-clau meil matta» eikä lainkaan hyödytä mennä sen
July 18, 1912, at tha Post Office at
Astoria. Oregon. « Qd«r tho A ct o f 1
„“ u^duid«Hi aivan
March 3, 18/9.
k uin tämä työväenliike olisi val-
"
—•
'"*
■ ■■ J lankumouksellisempi kuin mitä
MONDAY, APRIL 1.1
vallankumouksellisiakin
pyrki
Karjalan tuotannolliset olosuh
myksiä, mutta ne ovat vielä ver teet ovat olleet alkuperäiset ja
raten heikkoja silloin kun kysy sodan repivät seuraukset ovat
myksessä on koko suuri kokonai siitä syystä jättäneet syviä jälkiä.
suus.
Kansalaissodan aikailit oli Karja-j
Muuten itse kysymys suhtau- laati muodostunut kaikenlaisia
Valkoiset pyövelit
Uimisesta A. F. of Lrään on his-.vehkcilcviä valkoisten koplakun*
M uuan Lontoossa oleva sanom aleh-
torialiinen kysymys, joissa llay- tia. jotka riistivät ja rosvosivat
.
,
ja
wood ja Foster ovat jyrkästi eri maata ja talonpoikien omaisuuk tik lrje e n v a ih ta ja kertoo seuraavH ,
ävällä kannalla. Siitä huolimatta siä.. Nämä vehkeilijät ovat myös tä ris y ttä v iä kuv au k sia valkoisen Ve-
on heidän käsityksissään joitakin km harjoittaneet kaikenlaista nftJän vlllkw,Htcn ‘>la»tajlea” hlr-
yhtymäkohtiakin siinä, mitä A. prövokatsioonia
tarkoituksella j
Me tä ällä d e m o k ra a ttise ssa E ng
F. of L : n suhteen on tehtävä, ja jarruttaa
Karjalan työkansan
lan
n issa olem m e vähitellen to ttu n e e t
ne tapaavat vastakaikua siinä »lau Kommunin rakennustyötä.
i ' ' a i -ui.-
. , | I silm ää rä p ä y ttä m ä ttä lukem aan uu-
suntiossa, minkä Karl Kadek an
.k l. " a .m a • y.a a r a .t . J •
toi Amerikan edustajille Mosko set ovat voitettavat. Karjalan
O lem m e kuulleet ts a a rin a lk u isista
vassa.
työkansa luottaa vallankumouk- p y ö v eleistä
Itä m e re n m aa k u n n tssa ,
Radck sanoi: — “ Vaikkakin <pl 1 1
1 11 liitti I. 1.. . ...... in
lliza
ULKOMAILTA
tu rk k ilaiste n k a u h eu k sista M akedoni
assa. sa k sa la iste n Julm u u k sista Bel
giassa, Suom en ’'v a lk o isista ” te rro
riste ista , U nkarin k u n in g asm ielisistä
’ I
I)en,k,nln h u rja s ta mä«-
v e r iin » » .« . - » .« »
tlfn k irjo jen k e rä ä m ise stä . Y kaityl
s e t to v e rit to iv o tta v a sti la h jo tta v a t
lu e tta v ak si k elp aav ia k irjo ja a n . S a
m oin o sasto lupasi jo n k u n v e rra n k ir
jo ja lä h e te ttä v ä k si K a rja la n to v e re il
le ? K om iteaan tu liv a t D. L aine, J.
L undström ja C. M arkkula. N äille
to v ereille jä te ttiin m yöskin keräys-
listat., joten ra h a ills ta k in a v u s tu s ta
v o itte a n ta a m a in ittu u n ta rk o tu k -
seen.
V ap p u m erk k ejä
p ä ä te ttiin
tila ta
s a ta k ap p aletta. V ap p u ju h lasta lä
hem pi huolenpito J ä te ttiin ag itatsio -
n ik o m ttean huoleksi.
A kkain * ja poikain ilta m a k o m ite a
ilm otti, e ttä h eidän to im een p an em is
taan ilta m ista oH1 puhdas tu lo s 202
dollaria. S ievä sum m a, jo te n to im i
k aa v astak in .
O saston osote-ilm otusta Työm ies-
leh teen p ä ä te ttiin
k u sta n ta a . Suo
m en punaorpojen hyväksi p ä ä te ttiin
toim een p an n a ilta m a F. W. C lubin
k a n ssa yhdessä.
aikaansa
viettää h y ö d y llä
kuin moisissa haisevissa
tua
päivät päästään kortti!!* 11
ääressä. — P. S.
[SU O M E ST A
"V A LK O ISET
S uurenm oisen k a v a lin k in 0„
y t e rä s H aapam äeltä kotoisin
vääp eli” K alle Niemiö, o l i ^ ?
e ra a n y listarolaisen kanssa
lahden m etsissä, Isonkyrön
la ssa m etsänhakkaustöitä j o h t a j a
K a v allu k se t nousevat 15.000 m T j
S itä p a itsi on Niemiö tebnvt
pla m u itak in kolttosia. m.m
ro ssa ja Lapualla. Niemiö on te'“‘
n u t, jo te n hänen nykyisestä o*
p a ik a sta a n ei ole tietoa. Arveli^
h ä n e n y rittä v ä n ulkomaille, kun L
d e tä ä n h än en aikaisemmin hommj
L u k u tu p aan p ä ä te ttiin tila ta “Suo neen ulkom aan passia.
m en T yöm ies”.
M uuten tu n n etaan Niemiö u s ^
K om itea, jo n k a te h tä v ä n ä oli ke- i k o ltto sista a n ja on ennen ra , *
riitä ra h a a R a iv a a ja a v a sta a n käy- v ä ären n y k sistä.
M.m. p u h u ta a *
ten
joukkojen järjestämisessä. K u l k u H i t i b i k s d V a V
M u n a m e id ä n t ä y t y J sanoa l.W . S
t f i
Foster on huomattava tekijä M die, että meidän yrityksissäm- L-->neati
i
an(l-tan -järjestö n h av ity sso d a sta I'.-
..
J
O f Laoor Iin
myöskin Amerikan työväenliik- mc järjestää laajoja ammattitai Ransan sivistäminen ja kehittä-
niinen
on
tiukan
huomion
esince-
.
_
_
_
,
J
,,
---------- -
keessä. Hän ei ole tyypillinen dottomien joukkoja ci pidä joh
-.,1
♦
i.-
i n eak y m m en ennen vuosisadan hienon
Kirja’-
.....
( )n mieltäkiinnittävää verrata amerikalainen ammattiuniojohta- tua eristäytymiseen A. F. of L:n na. Kouluja rakennetaan.
iz i
tuneim masta " siv isty k se stä ,” m u tta
lisuutta
levitetään.
K
aikessa
tas-
.
,
,
,
;
„
,
’
,, ,
toisiinsa \\ illiam U. Haywoodin ja,
*a- jonka
ionka pääasiallinen
nääa«taliinon tunto unioista. Meidän yrityksessämme e» ir-ii-iaio . 1. - « -I-.*
I '*«
e * vielä koskaan ole ju lk a istu n iin in-
. ... ,
, . , ,
„ ,
ja \\ illiam Z. Fosterin suhtau merkki on tietämättömyys ja kukistaa kapitalismi ci tule käyt sa K arjalan köyhälistö liittyen
f t Iloittavl» kuvauksia, kuin viim einen
kiinteästi
venäjän
N
euvostoval-
.........
,X
u,
.. ..
tumista vallankumoukseen ja A. pröystäily yhteiskunnallisen val tää ainoastaan uusia järjestöjä, taan haluten sen rinnalla ia t i r ' R eutor f,ahkOBanoma ven äläisen . “ va-j tav
an o ik e u sju tu n ra h a sta m ise k si, il- nen h an k k in een vääpelin arvoa
1'. of L:iin. Aivan äskettäin on lankumousteorian
tietämättö vaan myöskin vanhoja.
vissa rakentaa uutta v h t c i s k t u i j P‘ “ T n *a rln " B a,“ hovlt8' ' 1” “ r » tä l.. m o tti saaneen»» k e rä ty k si » 0 .5 5 . jä n P oikain rykm entissä Virossa, n
Haywood antanut eräitä lausun myydestä. Foster sen sijaan on
taa. luottaa tietysti omiin voi- ' V kraln“8"a;
•
Jok» o» Jo lä h e te tty keakuaviraa-
toja, joista selvästi kuvastaa hä yhteiskunnallisten olosuhteitten, “Te selitätte, että te vuosikym miinsa ja kykyihinsä. .Mutta siitä . L o°“’a lln,e8t>'va" arvossaplde- toon. H .vväkeyttiin k o m itean toim in- tu o tta m a lla k ä ten sä katkenneen sUo
nen kantansa. Haywoodin mie tutkija ja opiskellut tällä alalla menien kuluessa olette koetta huolimatta kaikkinainen apu -on 'Z" „v»p“ m,,e" 8en .8W“ tn" n«ter Ga ta. C. M arkkula ra p o rtte e ra s i su h m en vapaussodassa, mutta joka to-
d ellisu u d essa on katkennut erään ti
lestä on mahdollista saada osan m.m. Ranskassa ja Englannissa neet muuttaa A. F. of L:ää, mut luonnollisesti tervetullut.
»otten
julkaisee
erään
R eu terin tieto- ta u tu m ise sta a n T overin yhtiök o k o u k lon puim akoneessa Haapamäen läkei
A. F. of L:sta vallankumoukscl Pierre Monatten ja Tom Mannin ta tuo väitös lienee tuskin ratkai
toim iston sähkösanom an, jo n k a Lon- sessa esiin tu lle isiin asioihin. R a p o rt syydessä.
¡istutettua kasvatustyön kautta, johdolla ja tuntee jossakin mää seva. Mitä Amerikan sosialisti-
Karjalan työväestö tarvitsee toosaa oleva U k rain an ju u ta la iste n ti hy v äk sy ttiin . V ilkkaan k e sk u ste
mutta sen kokonaisuudessaan rin myöskin Marxin teorioita. puolueeseen tulee, niin sen jäse sivHtysvälineitä ja sitä varten on yhd isty s ju u ri silloin oli saan u t. lun sy n n y tti ra p o rtis s a tied o k si tu l
SU O JE L IJA IN
JALOT" TEOT
saamista luokkataistelukannalle Kuuluisuutensa saavutti Foster net liittyisivät A. F. of L:ään - Järjestön keskuudessa nyt käyn- T iedonannossa k u v ataan yksityiskoh- lu t asia. e ttä T overin työläisille
hän pitää sulana mahdottomuu suuren terästyöläisten lakon joh sillä hyvällä aikomuksella, että nissä keräys kirjapainokoneiston ta ise sti B alahovitshin v alkoisten jouk m yö n n etään viikko k esälom aa tä y M ouhijärveltä kirjotetaan t’ a li
heittävät aseet pois käsistään hankkimiseksi heille. Osastoilla kojen M inskin ja H am eliu seuduilla
tena. Itse A. F. of L:in ole tajana.
dellä palkalla, jos n im ittä in voidaan e ttä v.k. 7 päivää vasten yoliä on*
milloin
ikinä
ne
ovat
omansa
massaoloa pitää Haywood syvnä
Fosterin mielestä on ollut e-
on tiedossaan edustajakokouksen to im eenpanem ia ju u ta la isv a in o ja . Lai- jä rje s tä ä ty ö t niin, e tte i se tu o ta Jo tk u t h u lik a a n it taasen pirstoneet
siihen, että Amerikan työväen rehdys ruveta puuhaamaan tällä tuottamaan Gompersille harmia. päätös tästä asiasta. Hiljattain naan tä s tä tie d o n a n n o sta a in o asta an liikkeelle ra h a llis ta lisäm enoa ta i M ouhijärven H ahm ajärven työväen-
liike niin suuresti on jälessä Eu- mantereella I. W. W.-liittoa. Sen ^Äu^ta. ni*tä vallankumoukselli lähetettiin Järjestön
Täriestön keskusviras-
keskncvims- »piir»9vat
se u ra a v a t aan«».
sa n a t:
m uuten h ä iriö tä lehden ulosantam i- talo n ik kunat. Ennemmin ob satnv j
siin
aineksiin
tulee,
niin
meidän
ropan työväenliikkeestä suhtau sijaan hän m.m terästyöläisten
tosta asiaa koskeva kirje ja kerä- “N aisia ra isk a ttiin . H eidän rintoi- selle. J o tk u t puheenvuoron k ä y ttä sen työväentalon ikkunat jo särjet
tumisessa Menijän vallankumo lakkoa käsittelevässä kirjassaan tulee pitää mielessämme, että ne yslistat osastoille. Järjestö toivoo | h in sa ja silm iinsä lyötiin nauloja, jä t olivat jy rk ä s ti v a sta a n k e sä lo ty k ak si k e rta a , eivätkä “suojelijat"
pyrkimyksiään vain että jokainen jäsen ja jokainen i P ik k u lap sia m u rh a ttiin kylm ään ve-
ukseen.
“Suuri teräslakko ja sen opetuk esittävät
’ n ä y uskoneen kolmannetta.
m an
a n ta m ista tä y d ellä p a lk a lla ,.
rauhallisen
kehityskauden
aika
set’’,
vetoo
maan
radikaalisiin
luokkatietöinen työläinen tässä re e n .”
m u tta ilm an palkkaa, jos ty ö läiset ! N iin ik a a n on edellämainitussa Hah-
Haywoodin selostuksen mu
kaan on United Aline Workers aineksiin ja kehottaa niitä liit na, jolloin Englannin ja Ameri suhteessa noudattaa velvollisuut- J a n ä itä k a u h u n tö itä eiv ät te h n e e t niin h alu av at. L opullinen p äätö k sen m a jä rv e n ky lässä kuluneen kuun al
liitto se osa A. F. of L:sta, jo tymään jo perustettuun ammat- kan työläiset milloinkaan eivät taan ankarassa elämän kamppai- bolshevikit! P yövelit olivat demo- teko ylläm ain itu n asian su h tee n jä k u p äiv in ä e rä ä n ä yönä lyöty sisäla
tarkotuksella lainanneet huomiotaan ajatuksel lussa sosialistisen yhteiskunnan j k ra a ttis e n ja p e ru stu sla illise n "val- te ttiin seu raa v aa n kokoukseen.
ik k u n a e rä ä n leskivaimon asunnosta
ka jo nyt tuossa kokonaisuu tiunioliikkeeseen
le
vallankumouksen
mahdollisuu
cehittää
sitä.
Tällaista
suhtautu
V
aim o on tap ah tu m an ilmottanut vi-
puolesta taistelevia karjalaisia I koisen" V enäjän v a p au ttajia !
dessa muodostaa teollisuusjärjes-
J. Sjölund e sitti u u te n a a sia n a
desta.
mista
Foster
pitää
järkevämpä
tön ruumiin ja jonka voi saada
ran o m aisille, m u tta mitään selvyvt-
kohtaan.
j T äytyy ih m etellä e ttä vielä löytyy
k e sk u ste lta v ak si, e ttä v a litta isiin ko-
“Tosiseikkana on sanottava,
ja osaksi jo on saatukin suo nä kuin I. W. \\ :n tai jonkun
.
.
.
-
siih e n k ää n tapaukseen ei vielä
1 ämän kuun aikana on osasto- siv isty n eitä henkilöitä, jo tk a veljeile- m itea laatim aa n k irje lm ä ä toim een-
•• .
että
A.
F.
of
L.
parhaillaan
on
muun
“idealistisen’’
järjestön
pe
. . . kom
. itealle lä h e te ttä v ä k si. ta n a n m en n essä ole saatu J Ji mt»5
jen pantava toimeen iltamia va- vät V enäjän valk o isten pyövelien panevalle
siolliseksi vallankumoukselle. Si
“
i
tävastoin muodostavat ammatti rustamista, joitten “ohjelmat ia ] muuttumisprosessin alaisuudessa rojen hankkimiseksi. Osastojen k an ssa.
pä n iissä selvittäm istä.
Saivathu
koskeva V. B om anin p alkan suurihit-
järjestöt A. F. of L :n käsivar esipuheet saattanevat sanoa työ Se on lakannut olemasta sellaise on muistettava tämä asia. Virkat-
tek o jen s u o ritta ja t juuri hiljattain
Vuosi sitte n , kun kilpailu Jude-
ta.
K om itea v alittiin , johon tulivat.
ret ja lonkerot, joitten kautta väenluokan lopullisesta tehtäväs na massana, jota on mahdoton lijat huolehtikoot siitä, että asia n itsh in ja B alahovitshin välillä oli John
“te k ijä p a lk k io ta ” 25 miljoonaa mart
tulee esille ja että iltamat tule h u ip u ssaan ja D enikinin ja P e tlju ra n kanen. Sjölund, D. L aine ja Y. Tuuk- kaa.
A. F. of 'L:n autokraatiselle vir- tä äärimmäisen totuuden, mutta saada liikkumaan
“Jos te menette tähän järjes vat hyvin järjestetyksi ja valmis “v a p a u ssa n k a rit” ta is te liv a t toisiaan
kamiesylivallalle käy mahdolli jotka juuri sentähden eivät voi
kaan
täyttää
päivätyötään
työ-
töön
tarkoituksella hävittää se. tetuksi. Lännen osastot, toverit, v a sta a n U k rain assa, oli a lle k irjo itta A sioita olisi vielä ollut, m u tta kun SUURIA VAHINKOJA KALASTA
seksi tukahduttaa ja kitkeä pois
venluokan
voiman
kokoomises-
niin
te
tulette hävittämään omaa toimikaamme tässä asiassa reip nu t k u tsu ttu e rä än “ valk o isen ” v e n ä k a h d essa v iim em ain itu ssa a sia s sa oli
kaikki vapaamman ja henkeväm
JILLE.
män elämän tuulahdukset ja sa ja rakentamisessa.” “Radikaa työtänne. Jos taistelun kuluessa paasti — tarmokkaammin kuin läisen k irja ilija n luo Lontoossa. K es k u lu te ttu ta rp e e tto m a n paljon a ik aa ,
M aaliskuun 4—5 päiväin valioni
hint, mitä mahdollisesti ulkoa leille täytyy opettaa,” sanoo huomataan, että on välttämätön mitä olemme ottaneet osaa mui k u stelu ssa jo u d u ttiin puhum aan ve niin jä se n istö oli p o istu n u t kokouk yönä ta p a h tu i suuri jäänrepeäxl
päin on tulossa ja yrittää tulla Foster, "että ^mmattiunioitten tä hävittää A. F. of L., niin te hin tämänluontoisiin yleisiin ke n ä lä iste n “v ap au sk o jiraalien ” v ä lise s sesta. J ä te ttiin vähem m än tä rk e ä t K iu sk ero isissa, Virolahdella. Jaan
a sia t seu raa v aa n kokoukseen ja lo- re p e ä m ä ssä helm ikuun 11 p:nä po-s
heikkous ei ole mitään muuta teette sen. Mutta teidän ei pidä räyksiin.
.^nierP<an työväenliikkeeseen.
tä k ilp ailu sta. .
!
p
e te ttiin kokous.
kuin työväenluokan heikkoutta, omaksua itsellenne tätä taktiik
k u lk e u tu n u t jä ä, joka sijaitsi noj
B alah av itsh ja P e tlju ra eiv ät ole
Haywoodin mukaan voivat A. ja koska jälkimäisessä tapahtuu kaa etukäteen.”
V
arkaita
liikkeellä.
T
äm
än
kuun
v e n älä isiä v a p au sta istelijo ita!
h u u -l„
30 km. etäisy y d essä, alkoi kovan
F. of L:n ammattiuniot korkeil korjausta kasvatuksen ja koke
On aina hyvä tunnustaa, että UUSI OSASTO PERUSTET d a h ta a isä n tä n i. H e o vat setk k a ilijo i-! ' W
Pä,Va" v ä lisen ä )'»«» ° » ’ a' tuu len p a in o stu k se sta liikkua raai
la sisäänkirjotusmaksuillaan ja muksen kautta, niin uniotkin tulevaisuus tuo mukanaan uusia j
i r a s (en v arm aan tiedä oliko u sea m hin päin, h audaten maallepäin ollee! i
TU SOUTH PRAIRIE’EN, ta, rosvoja, ry ö v äreitä.
pitkillä oppipoika-ajoillaan koko vastaavassa
pia) m u rta n u t takaoven rikki, siten la hienolla jä ällä olevat verkot ai?
määrässä saavat tuomioita ja uusia tosiseikkoja
Niin san o ttiin sillo in __
lailla tarkoin pitää itsestään loi korkeampia muotoja ja syvem ja siksipä nämä »Karl Radekin
WASH.
p
ääste n sisälle E. K u n k e lin kenkä- lensa.
T än ään ne ovat —.
T ä llä k e rta a sai se saaliit
tolla ainekset, joita ne eivät ha piä päämääriä.”
kauppaan ja oli vien y t kym m eniä seen noin 200 verkkoa, joten K
sanat kuulostavatkin viisailta
S
allittak
o
o
n
m
inun
v
a
sta
ta
tä
h
än
S. S. Järjestön organiseeraaja
lua keskuuteensa. Ne eivät huoli
p a re ja kenkiä.
V orolla n ä h tä v ä s ti verk o t, jo tk a edellisellä k e rra lla jäi |
Lyhyesti esitettynä Foster pai Siksipä onkin edelläolevaan lai Lauri
Brusila oli puhumassa t. kysym ykseen vielä k e rra n lain a am a l on
lainkaan
ammattitaidottomista nostaa käytännöllistä johtamista nattu kahden huoniattavan suun
o llu t paljon aikaa, koska oli va
n ^ “ i-,h;Ä'nR??"J',n UaVa" ,s nun- k- 6 - 7 päivinä Southprairicssä, la, m itä E n glannin v apaam ielisen yl likoinut a in o asta an p a ra sta la jia ta vät, n y t jo u tu iv a t meren saaliiksi
työläisistä ja ammattitaitoisista- ja pitää sen edullisempana kuin nan
johtomiesten. Haywoodin ja Wash (Suomela)
häisön h u o m attav in ä ä n e n k a n n a tta ja
T än ä ta lv e n a on m eri Kiuskeroisis
kin ne valitsevat joukkoonsa vain kiihkeät ja syyttävät lausunnot, Fosterin lausuntoja, iotta luki-
varaa.
V oinem m e v a rm a an laske;’, sa v ie n y t noin 400 verkkoa sekä joa i
vu.
•• i? ‘
kerto
o
h
e
istä
:
pe
lot suoranaisesti saatettaisi
J
» c Viimeisenä
iltana perustettiin
suureksi osaksi sellaiset, jotka vieläpä parempana kuin älykkäät jät
ajat-i
s ,
N aisia ra isk a ttiin . H eidän rintoi- tä m än k in teon työttöm yyden a n sio k kon m u ita kalastusvehkeitä.
o o n v h tv i
ystävyyssuhteitten ja tuntemuk lausunnot äärimmäisestä totuu
si.
r a ,k a is u i
jo u u
,
A in o astaan m uutam ien Virolahden
jäseniä sievoinen joukko. Ösas- hinsa
silm iinsä lyötiin nauloja.
sen perusteella katsotaan järjes destakin, milloin ne tulevat sel
T yöpalkkoja la sk e ttu .
T ä k ä läise t k a la s ta jie n on tä n ä talvena onnis
P
ik
k
u
lap
sia
m
u
rh
a
ttiin
kylm
ään
ve
1
tolia on varma elämisen mähdol-
töön sopiviksi. Ja kaiken lisäk laisten taholta, jotka työskente
u ra k o itsija t, jo tk a te e ttä v ä t likavie- tu n u t s ä ily ttä ä verkkonsa, joten paik
re e n .”
---------
•»*>
---------
li
suu s.
si kontrolleeraavat A. F. of L:n levät työväestön vapautuksen
m ärio jan kaivua y.m. sellaista , o vat k ak u n n an kalastuselinkeinon liarjo*.-
S ellaista on
valkoisen
V enäjän
Lausumme toverit tervetul-
ammattiunioita Haywoodin mu puolesta. Hänen mielestään teh V A D U I i v
a le n ta n e e t ty ö läisten p alk k o ja noin ta jille on tu llu t suuria vahinkoja.
‘v a p a u sta iste lu ”...
kaan täydellisesti Amerikalle u- tiin jo kauan sitten erehdys kun KARJALAN KÖYHÄLISTÖN leiksi taistelurintamaan
30 p ro se n tilla siitä m itä p a lk a t oli
AVUSTAMINEN
---•
minaiset salaiset seurat, sellaiset käytiin perustamaan I. W. W :tä
v
a t viim e kesänä. S iitä huo lim atta SORAKUOPAT VALKOISEN SUO
^ ...
“T overitar K ym m en vu otias” on ar-
kuin Vapaamuurarit, Moosit, El- ja
Portland,
Ore.
on
noihin töihin sa d o tta in m iehiä
I. I- U :ta, eikä ryhdytty
\ linie viikolla julkaisimme leh- vok as sisällöltään ja p ain otyön puo-
MEN AINOA PELASTUS.
kit. Columbuksen ritarit, j.n.e. asteettaisen kasvatuksen kautta
ta rjo lla enem m än kuin u ra k o its ija t
dessämme
laajahkon
selostuksen
Iestä erittäin hyvin onnistu nut jul-
V
alkoinen
Suomi on tullut kuului-j
O saston työkokouksessa t.k.
jotka näitten ammattiunioitten muuttamaan A. F. of Luin kuu
P- ta rv itse v a t.
Karjalan
yleisestä
ensimäisestä
kaisu.
K irjoituksia m onelta eläm än
sak si so rakuopistaan, joihin noin kol
k ä siteltiin seu raavia asio ita: L uettiin
keskuuteen ovat »muodostaneet luvia uniolta.
T yöttöm ien luku ei ole s a n o tta m e v u otta sitte n kuopattiin tuhsn
Neuvostokongressista.
Selostuk-
eri alalta ja kaikki hyviä.
Sam
oin
salaisia, mutta ehdottomasti kon-
Muuten on Fosterilla se harha- sesta kävi selville että Karjalan on julkaisussa runsaasti kuvia, m itkä S. S. Jä rje s tö n k e sk u sv ira sto lta tu l vasti v ä h e n ty n y t v ie läk ään , v aikka s itta in työläisiä, ja vankileireistiir.
trolleeraavia ryhmiä.
(äsitys, että A. F. of L. myöskin luonnonrikkaudet ovat suunnat- ovat erittäin hyvin on n istu n eita. T ä lu t kirje, koskeva K arjalan Työkoni- m etsätö ih in on a lk a n u t olla v äh än joihin su lje ttiin kymmeniä tuhac?:i |
“A. F. of L. ei ole mitään olisi vallankumouksellinen jät- tomat ja että elintarpeiden niuk-
m uunin av u stam ista. R ah a llista a v u s vientiä.
mä arvok as m uistojulkaisu tulisi saa- tu sta olem m e jo lä h e ttä n e e t koko-
elo o n jä än e itä työläisiä. Nämä soi*
muuta kuin toimeenpaneva neu jesto. Sitä ei tämän yhteydessä '
T u h an siin on nouseva se mies- k uopat ja vankileirit antavat val
k l l t l S ja muut puutteet johtuvat da sijansa jok aisen suom alaisen työ- j lailla tu n tu v a sti
vosto, joka saa suurelta jäse voi jättää m ainitsem atta. A. F. of
’im eisesta m ainit- j joukko, joka k u lu tta a a ik a a n s a suu-
siitä yleisestä rappeutune! iäisen kodissa A m erik assa. Se o n i #1,lin t
koisen Suom en historialle poislähto-1
nistöltään pienen pääkohtaiseu I.:n alajärjestöjen keskuudessa .vain
suudest», . , jota sota
sota ja
'¿aarto
on
my».
-
tar.k.ot"k8c'
”
lotaeonpannuala ; r,s»a pelthetyetel.»!
Í
m ättö m än leim an. Niitä ei »n.u 'ui
ilta m a stak in oli puhdas tulos $197.75.
verotuksen — verotukset, joka on viime aikoina kyllä il inennvt aikaan saanut.
P aljon olisi te h tä v ä agitatsionf- da tehdä tekem ättöm äksi, niitä
ville Suom essa.
Suhtautumisesta A.
f
/ '
t o d d l i s u '*d « «
”
V alitsim m e
kom itean,
jo k a
huoleh- ty ö tä
joukoille,
e ttä
y m m ä rtä isiv ät
en ää
voida
kaunistella, min puun
OLJYKYSYM YS
laiv ak u lu ssa ö ljy läm m ity stä vain m i lu ettelo jen (E n g lan ti) m ukaan kulkee
tä ttö m ä ssä m äärässä. Oli v aik ea saa nykyään k aik ista lu ettelo ih in m erk i toeton p ääsy In tiaan , P e rsia an , Meso- ja n äm ä seik at e d istiv ä t öljvläm m i-
ta iste lu u n öljyn omistamisista
A frlkaiin- A ustraall- ty k sen nopeaa k o h itty m istä . öljylära-
da v a rsin aista kokem usta öljyläm m i ty istä laivoista 16 pros. ö ljy läm m ity k ann r a a n a
✓
a a n C anadaan - m ainitsem m e vain m itys on v o itta n u t etäisy y d en
Di». p elk ääv ät, e ttä Englanti ennen pi‘-
tyksen edullisuudesta a lh aiste n hiilen sellä.
1 usi m ailm anvalta on nopeasti ke- yleispoliittisen m erkityksen ym m ärtä-
k ää saa ö ljym arkkinat
haltuun'4?
tä rk e im m ä t nim et. M atkalla In tiaan
liim ojen ja ed u llisten h iilitarjo u ste n
hittym ässä. ö ljy ! U seim m at ihm iset m isoksi.
“A q u itan ia” o tti m atk aa A m erik a— on sen h allu ssa kaik en laisia te itä ja selm oottorien k ä y tän tö la iv a k u lu ssa A m erikan se n a a tti on jo käsitellyt,
U k ,a. Sota m u u tti tilan teen , kuu hll-1 E n g la n tl-A m e rlk a v arten 7.500 to„-
on tu lev aisu u d essa te k ev ä sen m itä t a sia a ja siitä on jo jonkun aikatj
k u v ite le v a t m ielessään öljyä palo-
öljyläm m ityskoneen j a öljym ootto-
e stä m istila isu u k sia : G ib raltar, M alta. töm äksi.
H iilisa ta m a t m e n e ttä v ä t k äy ty d ip lo m aattista , taistelua. Arne
d
e
»
?
'iVS.
t
“
n
‘“
V,k9i
ja
M
n
J"l>-
n
ia
öljyä,
la
iv
a
a
n
ei
olisi
läh
esk
ään
öljynä, vulaistusaineena, jonka kaasu rln keksim inen on te h n y t öljyn rie
Suez, E gypti, Ill^ s e h a s , Aden Sak-
Uosta Ja tu o ta n to k u stan n u ste n koho- m a h tu n u t sam a n la ista en erg iam ä ä rä ä
m erk ity k sen sä. O ivallisim m at keinot
Ja sähkö vähitellen o vat ty ö n tän eet m ukulun m aailm assa m ahdolliseksi.
san m eren k u lu n h äv ity k sen jälk een ei joilla E n g lan ti oli te h n y t v ieraan ri ka on e rä ä s sä nootissa moittinut
te
ssa
h
iilen
h
in
n
at
su
u
re
sti
k
allistu
i,
hiilissä.
Laiva
ta
rv
itsi
h
llliläm
m
ltv
stä
sy rjään . T äm ä käsity s on sekä oikea R h ein iläis-aestfaiilain en hiili sisä ltä ä
sillä E u ro p assa enään ole v a arallista laivaknlun riip p u v aisek si its e s tä ä n en e n g lan tilaisia San Remun sopimaksi»
iOta v “o riteo lli- k ä y te ttä e ssä 21 k a ttila a tä y d essä höy-
e ttä v äärä sam alla k ertaa. V alaistus- 7.500 kalorina, en g lan tilain en 8.000,
kilpailijaa. K u lkutie A frikan ym päri voitettu. S o tilaa llise t tu k ik o h d at, sai m ä ä rä y k sistä , joiden mukaan ’'jok>i‘
annnnS^T
”
on
tu
llu
t
ry
ssä
;
öljyläm
m
ityksellä
riitti
hvvin
keinona ei öljyn m erk ity s en ää ole öljy 11,000. ö ljy llä läm m ittäm in en
on
en
. n allaan .
M uuttu tn ism ah d o lli-! m jen vallitsem in en ja m erilinnoituk nen yk sity in en petroliyhtiö joka k*?’
kaan suuuri. m u tta valaistukseen s ä ä stä ä enem m än kuin hiililäm m itys. su u n n atto m an k a ih ik si; öljyntuotan- IS k attilaa. Viime k esän ä ö ljilä m m l- suuksia on a in o asta an
m eriteid en s e t e iv ä t en ään riitä
,n n n o ,tu k tä ä hyväkseen Mesopotamian öljyla;'|
o
'
a
ä
h
'
su
h
teellisesti
vahan
ihmis-
ty
stä
k
ä
y
ttä
v
äk
si
m
uu
tetu
n
jä
ttilä
is
,
k ä y tetty öljy on vain yksi öljyn H ö y ry k attila voi k ä y ttä ä hyväkseen
A m erikan
m anner-
K eisari “ö ljy ” on v o itta n u t kunin te itä , on ja tk u v a sti - brittiläisen v»l-
ty ö t.. R iippum attom uus hillipaikotota höyrylaiva "O lym picin- e n n äty s on h allitsem isessa
m onista siv u tu o tteista. Itse öljyn U- vain 15 pros., h ö y ryturbiini 17 pros.
m aalle ja T ak a Intiaan. Siellä jo u tu u , gas "h iile n ” ! E n g lan tilain en am iraali vonnan alain en .”
°
ra
t
alpo
ta
a
sotalaivoille.
Joa
tu
llu
t
1
m
erip
en
in
k
u
lm
aa
suurem
-
loudellinen m erkitys kasvaa päivä ta rv itta v a s ta h iilim äärästä. Kun öljy
E n g lan tilaise n kapitaalin tuBke#,B
E nglanti k o sk etu k siin kahden m uun j F isc h er sanoi, » e ttä öljy läh teid en o
tä h ä n vielä yhtyy suurem pi säästä- m aksi tu n n issa
niinen
Mexikon petrolituotantoon
päivältä. V oidaanpa sanoa, e ttä se on dieselm o o tto reissa m u u u tetaan voi-
m ailm an v allan : A m erikan ja Jap a n in m istus m ä ä rä ä tulev aisu u d essa m a a ?
m yös h e rä ttä n y t am erikala> . a S '4I
jo tu n n u ste ttu ra tk a ise v a k si valtate-1 m aksi, tulee 8<k% läm m östä käy tän I n a 5 m1tääkn UPI’ a 'r i,Vai ”' U" a k ’ a ” V°* K ilö k eäl|ä nopeudella m u u te ta an ny- kanssa,
m an v allan .” E nglannin am iraalik u n su u rin ta levottom uutta Pohjois A®*'
an i -
° ” *7»»« laivoja öljyläm m ityksellä kul-
k ijäksl koko m aailm anpolitiikassa.
töön. Täm än ohessa on öljyn pääan- m v l ^ a
E n g lan ti ei ole tu rv a n n u t herruut-
n
?
°
l,y
°
k
a
y
,tö
•*“
‘»
«
-
keviksi.
Vain
te
h
ta
id
en
su
o
ritu
sk
y
k
y
nan
ensim äinen lordi. L one la u s »
E nnen oli hiilen om istus m aan talo siona o te tta v a huom ioon sen työvoi
taan m e re llä ain o astaan a n asta m alla ; a ja tu k se n sa p o liittise sti selvem m in rik a n öljylähteiden alkaessa tyhj«'
taville ma,Ile on talo u d ellisesti edub panee ra ja n tälle kiihkolle,
uden, kaupan ja yleensä m aailm an m aa k e sk ittä v ä luonne. Se sisä ltä ä
tä rk e im m ä t so tila allise t tukikohdat, i "K un olem m e sa a n e e t haltuum m e tyä, on Y hdysvaltain huomio kilo
lisem paa kuin hiilenkäyttö. M u u ta-1
•
m e rk ity k se n
voim akkain p e ru stu i. p ien essä tila ssa suuren energiava-
v aan m yös p eru stam alla h iilisatam ia j m aailm an ö ljy tuotannon. voim m e t“ x n y t Keski- ja Etelä Amerikan o!;>-
ö ljy läm m ity k sen teknillis-taloudel-
M utta m uutam ia vuosia sitte u o v at rasto n ja sitä voidaan juoksevan m uo Htuota. n T i ? o n 1Ov Sa e *' Olet ° niaa h il'
m ahdollisuuksiin
Etenkin Mextkoi
k aik k iin tark e äm p iin paikkoihin m a a -,d ä m itä ta h d o m m e "
” y J° h e' po°lp “ ’1 lio ea ;» liik en n ep o liittin en m erk ity s
lä
h
te
et,
joiden
tuotannon
ainoasta*3
m eriv allat a lk an eet huom ata, e ttä tonsa ta k ia sä ily ttä ä paikoissa, jo tk a kuin I,™
LlmvvSan EDglantilaisiHa ,aivoilla o n j N äm ä k ak si hu o m attav ien englan-
Pohjois-A
m
erika
voittaa,
ovat
Ahdy-i
oljyn om istus on paljon tärkeäm p ää ' m uuten o lisiv at hyödyttöm iä.
~
° n suunnaton. M utta sen valtapoliit- k aik k ialla pysähdyspaikkoja,
joishi tila iste n m e n a s ia in tu n tija n lau su n to a
H iillkysym yksellä on E uropan m a n -| Jo n ä istä v iitta u k sisja voidaan huo- kiir«i b nD? S i\ . ° n / V u>k>aan ncnn tta e n m erk ity s on vieläkin suurem -
valloille hyvin tarke
vo iv at saad a ta rv itse m a n sa hiilim ää-
nerm aalla vielä nykyään suuri merki- m ata, m itä öljy voi m erk itä teollisuu e n g lan tilain en hiili n M uual<eslm <aa m ° v iiu n a ° kai1 m aa” a r » a ™a a i t e a '1 rän M nläenkiu m aiden laivoille oli e iv ät luonnollisesti ole s a ttu m a lta v aik u tu s Mexikon öljyteollisuuteen
sy n ty n eet, niissä ilm enee e rä s E ng n y t jo niin suuri, että sodan sat tu’“-'''
tys Se on vielä Jonkun aik aa pysyvä delle ja yleisille kuljetusvälineille. rik k alaisten . E n g lan n issa kävm len d l. i s
a
‘>PU'J e B s te ,iM “
E n g lan ti hiilen su h teen p ääe v a stä jä
lännin
su u u rim p ia p o liittisia huolia voitaisiin M exikosta täydelleen k p |
E uropan m annerm aan kansojen suu M aallm anliikenteessä ja m aailm an JyJämmltvBtä k ä y ttä v ien laivojen -1 koko’'’ e sta ' ao tk a k ä sittä v ä t ,2 pro3. E n g lan ti oli rik k a a n hiilltuotantonsa
E
nglannin
san o m aleh d istö ssä väite»- tä ä öljynvienti Yhdysvaltoihin. Asta’1
“ *a p a " on Pin ta a la sta A .la in J . asem an sa k a u tta saariv altak u n ta-
rim m an huolen esineenä M utta tä tä h erru u d essa — suurim m an osan m aa ta rv its e täy d en tää v a r a , t X n E n g J X
lä an in n o k k aasti öljykygym yksestä.
huolta ei niin paljon vähennä uudet pallon p intaa k äsittäv ie n , k aik k ia lao n ,ssa. S e voiva. A m erikassa o t t a , v a llin n e ole" m a ld n lllsU ’ a u X “ " ” “ k ° hO nM t
n y kyisellä kannalla ollen, on
M a im ila e l“ <
eikä
su
inkaan
puutu
v
iitta
u
k
sia
sii
valloille
elinkysym ys saada sod*n
ruskobiililöydot. tu rp een k äy ttö ja säh m an n erm aita ym päröivien m erien h a l
laivaan niin paljon öljyä kuin lärv it- delllsta y liv altaa m erillä Siihen tus. m eriv allak si ja jä rje sti m yös olonsa hen k ään su u n taa n , e ttä ta iste lu öljyn s a ttu e s s a e ste e ttä käyttää byvak***
kön saam inen luonnollisista vesivoi litsem isessa on öljyllä jo ratk aisev a
sen m ukaan. M itä hyödytti m uita val o m istam isesta voisi jo h ta a aseelliseen
a“ ' “ . e' “
‘«’“ “ « “ ä
k u k aan pyrkilkään. M utta tn e llla
M exikon öljylähteitä. Runsaat dlJT
m ista kuin m aaoljyn. m aaoljytuottel- m erkitys. T aistelu n m aailm anm erki- V»«»n
to ja su u re t laiv astot, kun h eillä ei kin ratk aisu u n . "M a n c h este r G uard
¿
n
A“
CrlkaSSa
m
ak5aa
äliy
valloilla
on
halua
h
allita
ja
ain
ak
in
öydöt Pegiifetr-sa Ja Mesopo’a®13^
den ja m aao ljv jään n o sten k ä y ttö liik ty k se stä ja m aailm an v allasta täy ty y
Jokseenkin sam an kuin hiili Englan p itä ä ta rk a stu k s e n sa a laise n a suuria o llu t hiiliasem ia. m istä olisiv at tä y t ia n ” k irjo itti e rä ä s s ä a rtik k e lissa a n , .a E nglannin kapitaalin osali’-’A ’
keellep an ev an voim an aik aan saam i m uodostua ja se onkin jo m uodostu
tä n e e t ty h je n ty n e et v a ra sto n sa ? E ng e ttä "m aailm an rau h a riippuu öljyn
nin satam issa. Jo n k u n a jan k u lu ttu a v altam erien osia
läikkiin huom attaviin ö ljy liik k ^ ^
seksi.
nu t taistelu k si öljy läh teid en o m istu k X
Ä
T
Ä
» ya>'a F la n tila
^ ise t = h iilisa
^ ta m » a t oliv » at
.k a avoinna
n a tul- o m istu k sesta .”
E
nglannin
san
o
m
a
v a n h assa m aailm assa on Jo lafkefl«*
Allaolevassa kosketellaan öljynkäy- sesta
leh distössä löytyy lu k em atto m ia s a »erustuksen Englannin öljy-yks1”0
ten taloudellistekniHisiä puolia vaig Ennen sotaa, jolloin kaikkialta saa.
o ^ S
^
-la is is ta hiiliasemista ja m anlaisia lau su n to ja. M utta Ameri- leudolle E uropassa. Aasiassa
mikäli se on v älttä m ätö n tä maaoljyn tiin hiiliä halpaan hintaan, käytettiia »ketään » n Ä
kan lehdetkin kiinnittävät suurta rikassa. Suuren mailmantodan
e s - 1 m iten k ä ne v a ik u ttiv a t laivakuikuuu j huom iota en g lan tilais-am erik alaiseen
aah**
essa ei Amerika voi uhata '