Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 19, 1921)
Y, FER 19 No. 42 TOVERI nen ei syöm änkän p idä”, sovel neet y k sin tie te e llisiin tu tk i täm ään m enojansa verojen avul jä rje sty k se en . R anskan päävel- ty ö ttö m y y stila sto on valheelli- n a tto m illa veloilla on suuri v 1 lu te ttu k äy täntöön? J a siinä m uksiin ta rv ittav ien te k n illis la on sen pakko ja tk a a seteli- kojia ovat E n g la n ti, m utta, e- nen. V ira lliste n tie to je n m u-' lan k u m o u k sellin en teko. u - l The organ of the Finnish workers in sitä on “p a n ttiv a n k ia” k e rra k ten välineiden lähety k sen V enä te n k in Y hdysvallat, jo tk a ko- kaan on ty ö ttö z m ie .. n .. lukum äärä dän tä - y ty - - y - jo ten k u ten — suoritb te o llisu u tta a n valtakunnanpan-, , t r o . i . r f . f ö . ä _ R o n c i . a o v .............. , . t™ th® Western States. The only Finnish seen m inkälaiselle h errasro isto l- ä li. n n tn 'jn n n n n f t u n t t n m v i j c a u n c . Iio lIz a m m z i m , , jälle, vaikka V enäjä on tila u k kin suosiollisella avustuksella.! 5tt3v3t ‘t3*'“ 33 ,? 3nsk3a vai,- n o in 700,000 (ty o tto m y y sav u s- velkam m e m u tta se voi ,ap^ Daily in the West. Published Daily, le tahansa, p akoittaakseen h ä sista su o ritta n u t täy d en m ak »no« ai„ M ««™J ™ ¡kappaleenaan periäkseen sen a- tu k se n saajia ja heid än om aisi- tu a vain kohottam a a tuotan»/ except Sunday, at Astoria, Oregon, t a a n ). T o d ellisu u d e ssa se on Jo s se taas - vastoin n et ty ö n tekoon. by the Western W orkm en’s Publishing sun. M u tta hyvin vähän on ui- V , . uoden . 1920 . . alussa . nous, , pan- vuf £ saatavansFa S aksaita . Society. “R aivaaja” o ttaa oppia V enä kom ailla v iits itty lainata huom i-i . n ,.? ete ir,akast0 nom 3.6 nul Saksan su u n n ato n v e lk a a n tu a kolme m iljoonaa. en n ustuksiam m e — onnistui,? jä n ty ö läisten ta k tiik asta, h u u o ta venäläisten tied ety ö läisten Jar<^n n rm k. m u tta sam an vuo- lisää Saksan Y k sity istalo u d en y llä p ito on, Iisaa tuotannollinen *• Office Seventh and Commercial St., dah taa “k o n tto ri” pyhän innos den lopussa oli se jo n o u ssu t m inen, sota-aikainen tu o ta n n o n saavutuksille. Opposite Post Office. tu ohon k u n n io itettav aan sum surk astu m in en , joka ja tk u u vie eten k in m itä työväen p erh eisiin k u k o istu s en ten ten vaikeuksia tu k sen valtaam ana. U skooko P u h u taa n hyvin paljon lan Phone) Office 365, Editorial Dep't 832 rau h an k in tu ltu a , ovat yhdes- tu le e sellaisissa oloissa m iltei su o riu tu a liikatuotannostaan “ R aivaaja” etteiv ät jo u k o t ala gattom an puhelim en saav u tu k m aan: 65 m iljard ia rm k. Se on - - sä aih eu ttan ee t saksanm arkan m ahdoton. Se jo h ta a h ita a sti koska heidän tuotteillaan siihen Post Office Address: huom ata, m itenkä “ R aiv aajan ” sista länsimaissa,* jo te n häm m äs siis vuoden kuluessa kasvanut T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. ulkom ai-j m u tta varm asti p erik ato o n tai asti on o llu t m enekkiä Saksas- m iljaard illa. ja tk u v an laskem isen ta k tiik k a kaikessa p eru stu u ei ty ttä n e e kuulla, e ttä • V enäjä kokonaisella 30 den pörsseissä.' T o iseltap u o len kuolem aan. T ila s to tie te ilijä t sa. Sam a ris tiriita siis, j ^ , V enäjän T Y Ö L Ä IS T E N ta k tä llä k in alalla on edellä. Ä s V uonna 1919 nousi se vain 10 ED1TOR1AL S T A FF laskevat v iisih en k isen p erh een jo h ti vuosien 1914—igjg Elis Sulkanen, Managing Editor, Salo tiik an o p etu k siin , vaan V A S k ettäin k e rro ttiin - . i SO- “L sv e stija ”- m iljaa rd illa ja vuonna 1918 oli on ulkom ainen v a lu u tta Saksas- elatu k seen ta rv itta v a n vain 400 taan. Syvänen, A lex Sevo, Toivo A . Johnson. T A V A L L A N K U M O U K S E L - lisäys lähim ain 9 m iljaard ia ?3, nous«m istaan noussut. Jou- lehdessä, joka ilm estyy M osko A. N. Koskela. L IS T E N ta k tiik a n jä ljitte le m i vassa suurem m oisista tu lo k sis <aa,5 m iljaa rd ista 32,8 m iljaar- lu k u u n lopussa m ak settiin B er- rm k. k u u k au d essa; se ei lähi-j Saksan köyhälistölle tekee ai ■mainkaan vastaa a su k k a itte n kava vuosi kysym yksen, tahtoo- E i ainoastaan tässä, vaan ta, jo ita on saav u tettu la n g a tto d iin edellisenä ja 11,04 m ilja a r lin in pörssissä Entered as second-class mail matter seen. keskim ääräisiä ta rp e ita vuoden ko se avustaa kapitalistista kil- July 18, 1912, at the Post Office at kaikissa kysym yksissä. m an puhelim en käytössä N eu d ista 20 m iljaard iin viim em ai 100 hollant. g u ld en ista ta sa n 2285 rm k. Astoria, Oregon, under the A c t of U skokoon “R aiv aaja” h e rra s vosto-V enäjällä. L angattom alla n ittu n a vuonna). V altakunnan 100 ru o tsal. k ru u n u sta ta sa n 1446 rm k. 1920 lopussa. S u u rk au p u n k ei- pailua, jo n k a seurauksena ja), M arch 3. 1879. ta sa n 1111 rmk. hin nähden, m ainitaksem m e e- leen on suurem pi tai pienempi sa, e ttä jo u k o t ovat n iin tyhm iä, puhelim ella a le ttiin kokeilla vii- Pan k in ei ole o n n istu n u t kar- 100 sveitsil. frank. Jollei työvöen noin 74 rmk. sim. B e rlin in , tu n tu u se suoras- v erenvuodatus. että noin vain su lattav at tä llä i-jm e vuoden jälk im äisellä puolis- t u tta a kultavarastoaan. Se no u 1 d o lla rista taan ivalta. V iisih en k in e n per- o n n istu m u u ttaa tuotantoa jär- sen ta k tiik a n ”. Me olemme kui- : kolia N ishni-N ow gorodin radio- s i . jo u lu k u u ssa 1920 vielä 1,09 Saksan m arkan kurssi nousi he ei voi siellä elää alle 2000 jellisem m äksi, hyödyketalou- ten k in v a k u u tetu t, että “su u ri laboratoriossa ja saatiin puhelu m ^ j aa r^ “ n m afkkaan ollen siis vuoden kuluessa ohim ennen sa rm k. kuukaudessa. Sen p itää deksi, ei vahhan imperialismin 1919. ‘R aivaaja” num erossa 33 on idän k an sa” herää ja huom aa kuulum aan 600 virstan päähän. sam a ,k.u in jou lu k u u ssa m alla kun ulkom ainen v alu u tta sillo in k in ty y ty ä alkeellisem - elp y m istä voida välttää. Mut. kuvaava näyte siitä likaisten, a l m itenkä “R aiv aaja” on jo h ta - S e n jälk een ry h d y ttiin kokeile- S illävälin kääntyi h allitu s vai la sk i Saksassa. T äm ä jo h tu i paan ravin to o n ja jä ttä ä m u u t t a sitte n kävisi vallankumouk- haisten keinojen käyttäm isestä, n u t h eid ät v astav allan k u m o u k sin aan H odynskin asem alla, jos- ta k u nnan pankin puoleen vaati- k u ite n k in pääasiallisesti k ein o t ta rg e e t huom iöonottam atta. E- sen su o ritta m in e n vielä vaara!- n iin sa puhelun kantavuuden tu lo s en sen tam an tä stä luovutta- jo ih in “R aivaaja” m enshevikki- sellisten asio ita ajam aan te lu sta ynnä Saksan epäto iv o i räs talo u d ellin en laki to teaa H sem maksi ja vaatisi tarpeet- läisyydessään on tu rv aa n tu n u t. yhdessä kuin toisessakin k y sy -¡o li 900 virstaa. V iim e vuoden m aan paperirahaansa v altak u n sista p o n n istu k sista ulkom aan sen seikan, e ttä työm iehen palk- tornia u h reja . Köyhälistö ei Ja vaikkapa petok-i puolivälissä tu o tiin V enäjälle nan velkasitoum uksia y. m. epä- “ R aivaaja” ja “T y ö m ies” olivat m yksessa. varm oja papereita vastaan, jo i- k a“ Pan « d istänpseksi. M ahdol- ka ei koskaan vastaa hänen ta r-* voi v älttä ä vallankum ousta. Vai aikoinaan to isten sa kanssa liike- silla, vastoin osastojen enem-: A m erikassa ja E n g lan n issa ra- raiv aajalaiset dio-puhelim eila suo’r f t e t t ü j i ¿ ¿ ¡ J 3 tav allisesti käytetään sete- “ s 3 e" a ^ 3ks3" ™ 3 J u p eitaan ja vielä vähem m än j OSi o lisiko se n iin julm a, että antu yhteydessä olevia laitoksia. m istöjen tahtoa, n y t m. m. s a la k u lje tta n e e t'k e itä valaisevaa k irja llisu u tta ll5ton vastikkeina, vaik k ak in , y parem m asta k u rssista, rahan arvo alenee. K oska ra si lapsensa työjuhdiksi? Niin K um pikin v ä litti to in en to isen ovat paljo "R aivaajan" osakkeita oi-1 V enäläinen U ^ a t o r i ï ! ™ in itu t velkasitoum ukset j. ^ ‘“ sak s^ n v'eTat hän o stokyky ei suinkaan n ä y -s ä ä lim ä tö n on voitonhimon so- sa tu o tte ita . “ R aivaaja” oli ve k e u to la ia te n kasiin, m in ja s it-js ä sen käsityksen, että vaikka se‘e1. “ . ° vat « m o je n velkojen e* • ku e n te n te lle “vhdiste" tä suurenevan, n ä y ttä ä vielä kaisem a kap itaali. Se ei uhraa lassa “T y ö m ieh elle”, L äh e tetiin ei tassä kustannus- ulkom ailla radiopuhelim en käy- e r ' lals,a ilm aisum uotoja. V ai- ‘ „ M utta v ' J ' suurem pi k u rju u s odottav an ainoastaan y h tä sukupolvea «- lasku. “R aivaaja” k ieltään ty i y h tiö n kokouksessa, n iin myö- -* • “- — • tab-«««o««r»«i,.« taan • m u tta Koska nam a si- työtätekevää väestöä. sek k y y ten sä a ltta rille , vaan vaa- tön pohjana on sam at P « iaat-: t k k a T n ^ u ^ s T a n j n v h äsH S i toum ukset eivät silti tu le pie- m aksam asta, p eru stellen tekoaan M ahdollisesti voi en ten ten k a- t V’...c^ a tu lev ien sukupolvien maan f,Ir. m itä likaisim m m illa vastavallan- hem m in k u iten k in , jo u k k o jen teet kuin V enäjälläkin, on vena-! vir. . n3stuessaan P yhasti van- nem m :i.sj • Iäisten p u h elin k o n eitten ra k e n -inO1 jatkavansa K ochin kullan- . . k .,ja ko^ m aan tuo- p ita listie n ja Saksan porvaris- P itäisi sen im perialistisia ereh- o ik e u te ttu tuom io on lankeava j kum ousvalteilla. Kas näin «as ratten „ .ita h to a voida n y kyisen h a llitu k - ton välinen sopim us saada a i- 1 d yksiä k o rjata. Se lähettää kan aikana k o h o t t a a v a a n “ R aivaajan k o n tto ri” m. m. sa kaikessa ankaruudessaan “ Rai- ne aivan toisenlainen kuin Eng-1 sa u y ty sta k tn k k a a , v alitta a n y t lan tilaisten . M oskovassa viim e v altakunnan rah asto lta p u u ttu - ‘ k a kohottaa, vaan se kaan h etk ellisen p y säh d y k sen sa^ rnurhaam aan toisiaan, mutta î ç ^ ^ l U I ^ Â < j ™ î = a , = VkoSkeeV ,“ m oe ^ an '> “ ö‘‘° a - ’ T o n a«"a‘ n u t P .-" v a s,o in p y rk ii alenem aan, noo: maan rappeutum isessa. M u tta P y sy ttelee itse turvallisen vä- “T yöm iehen jo h to k u n ta su jo u k k o ja v astav allan k u m o u k seti vat oso ittan eet e ttä radioDuhe- tam an huonontum isen ja tk u a f 1,, aiken taryan täh d en voi aja- se p e ru stu isi kö y h älistö n tar- ^ m atkan päässä. vaitsee ankarasan aisesti ihm etel liselle tielle. Ä lkää siis, h e rra t J lim ella ta p a h tu n u t1 p u h elli ?kuul koko vuoden. H änellä on siis ; *eUakaan Saksan raha asio itten tielle. Ä lkää siis, h errat, ! lim ella ta p a h tu n u t puhelu kuul koko vuoden. H änellä on siis lä m eidän suhtautum istam m e Itselle iloitko ••taktiikastanne". Se ilo itu n T T ash a sh k k e e n n tista tisU — 2 a 2600 X ö virs- v k s-! m eidän m ielestäm m e e k kaikkein a ik k e in !? " , “ , !™LS‘3: _ .;S u . “nn3ton v,e lka p e itte n vähentäm iseen niiden iloitko “ta k tiik a sta n n e ”. Se ilo tiin m eidan m ielestäm m . ..... . . . kun kieltäydym m e to istaisek si on en n enaikainen! Sen palkka- ta n m atkan päässä M oskovasta vahim män sy y tä v alitta a sitäI f k k a j a a entiselleen ja rahata- pienim pään m äärään ja jo h ta isi LENININ MÄÄRITELMÄ m akasm asta T yöm iehelle tilivel na on sama inho, m itä kaiken- L am oin S e m ip L la S sk issa johon 3sian tilaa- Y hdessä H elffe- " p o v e e n , ovat vain sen siis vielä k u rjem p iin o lo i-| NEUVOSTOJÄRJES hin. S iitä hetk estä, kun S ak kaarne. T äm äkin on m eidän TELMÄSTÄ san työväestö alkaisi vaatia puoleltam m e hyvin y k sin k e r m aailm an noskelaiset tänäpäivä- J on M oskovasta 2,800 virstaa rich ln kanssa on hän te h n v t “ V’t f ’ nä saavat kokea v alistuneen työ- Seuraavat kokeet antoivat vielä k aik kensa saadakseen koko va'l- m erK lty s ta - m uuallä m aailm assa v allitsev ia N euvostot ovat uusi valtioko tain en ja johdonm ukainen asia. Saksan m arkan vähäisen osto- väestön taholta. Se lankeaa tei-I ihm eteltäväm m ät tu lo k set- iou- tak u n n an p an k in kumoon. H än pa kkoja, k ad o ttaisi e n te n te kai- neisto, jo k a 1) antaa työläisten V enäjän työ vä en h a llitu s p a ko t lu k u u n 18 ja 19 p :n ä M osko- ° ? tosin to im in u t pakosta, jo ta •kYvy n tähden ovat tavaranhin- en ha unsa avustaa näennäistä • j a talo n p o ik ain aseellisen voi- taa vastustajansa palvelemaan dänkin — osallenne. » <•> + -------- - : vasta su o rite ttu puhelu k u u l - S k u k a a n y k sity istalo u d ellisen ” at kohonneet satum aiseksi, ta lo u d e lh sta elp y m istä Saksas-! man, m inkä ohella tämä voima itseään, pitäm ällä heidän per tiin 4,000 v irstan päässä olevas- Paran n u s° p m k an n attaja olisi I v u o d en 1919 keskivaiheilla m ak sa. E n te n te tah to o te h d ä S ak heensä jäseniä panttivankeina. TIEDE JA TEKNIIKKA sa Irk u tsk issa ja 4,500 v irstan ky enny t uhm aam aan. N ykyään 501 100 e le k tro ly y ttik u p a ria san siirto k u n n ak seen ja k o h d el ei ole e ro te ttu kansasta, kuten M e olem m e siitä kin ta ktiika sta NEUV.-VEN AJALLA päässä T shitassa. N vkvään kadehditaan E n glannin p an k in I27 rm k. m u tta jo u lu k u u ssa la sitä kuten en tisiä siirto m a i vanhan vakinaisen armeijan voi o tta n eet opiksem m e ja koetam __ ________ • • 1 v n n n n a rn on V enäiän v h t A i c b . , « • n N ishni-N ovvgorodin radio-labo- t ^ aa’ m u tta se ei suinkaan m e r- ivuon^ a J92o oli sen h in + ta o nous- taan. Se ta h to isi ‘ m yydä sille ma, vaan on m itä kiinteämmällä m e sitä sovittaa käytäntöön, V t ” rTTo"l5^ 1 ^ te " ^ " Ä Se“ *;«-atorio koettaa to eu ttaa puhu- « t i e e ttä E n g lan ti o lis i. sut._ lähes 3000 o n k aa n kg. tavalla sid o ttu siih en ; sotilaal- pakottam alla vastustajam m e, se j a v altio lliselle ta iste lu lle ' om ta v aro ita k a lliilla h in n a lla ja lisesti täm ä voima on verratto- on tekem ään y m m ärrettäv istä -sy istä “ l e h d f s - Van sanornalehden aatteeft’ j os- ! p elastu n u t ahdingosta, joka il-j P uuvillaa m aksoi jo u lu k u u ssa ostaa n iitä halvalla. M ikä on- m asti en tisiä vahvem pi; vallan- on kansallisem kansallisem m m e, e, tekem ään _ . attu huom V iota n iin f ta 6 O \ A/ d l A haaveili U .____' _ rom aanissaan T1?1166 eng lantü a iste n te h taili-; *92° 33 rm k. vastaten 3 rm k. n istu u n iin kauan ku in työpalk- kum ouksellisesti se on millään m eille, ei toki palvelusta, m u tta sämme lain o ik eu tta, pakottam alla heidät „ajo n . e tte i o k jo u d e ttu kHn l “ K u n n u k k u j 3 h erää” J o on J°if,ten vaikeudessa löytää tuot- vuoden 1919 lopussa ja 0,63 rm k. • . Saksassa p oljetaan. Täi- korvaam aton m aksam aan tiliv elk an sa m eille, ty ä tieteen ia tek n iik an saavu- ■v alm istu n u t kone, jo n k a ääni teiH een m arkkinoita. E nglan- ennen sotaa. V aitettan ee e t t a ä ----------------------- . laisia tuum ia h a u d o ttiin m u u ten 2) T äm ä koneisto antaa siinä O n nähkääs k äy n y t siten, että tu k sille N euvosto-V enäiällä ° n n i i n . voim akas, että se voi- nm seU livarasto on k a sv a n u t; ra Jah l7.to; jo B rysselissä, at LimiicV ^ ¿ r UVAVU VC" du 1U‘1 ’ daan siirtä ä 500— 600 v irstan 40 m iljoonalla punnalla. Ort Jen poistam isesta, m u tta s ii n ä " M u tta p elastu sta ei n iistä . k lin *ean’ k a tkeamatto- jo tk u t itsen äiset osastot ovat I- v a s ta a n 'ta is te llu t ty ö läiT u n v i paahän 4oo- henkisen k u u lija -: «ahavalla k ah tiajao t- °*133“ p e ria ä tte e llise sti vääräs- löydetä. Ne — ' ?; h e lP °sti tarkistettavan ja k ie ltä y ty n ee t su o rittam asta ve ° vat Riihen riit- u u d iste tta v a n yhdistys-siteen i_^:_ olisi laim in , ly ö .. n y t . . tieteel- . . kunnan kuultavaksi. p a säylyttäm ään setelistö sota- sa> S ota-aikaisenkin läriestel- t ä m ä t t ö m i ä kojaan meUle, so sialistisille le h k -lnäjä m än oli pakko seu rata vleistä ‘ aanm anvallanku jo u k k o jen , kansanenemmiston K öyhälistön vallankum ous on aikana v erratta in pienenä kul- dille. N aiden v eljien toim enpi-, liset ja te k n illise t tu tk im u k set, hintojenkohoam isu sm a se pe I kans53’ J o n ^ o i s e s t a ei emi- te et ovat m eidät p ak o ttaan eet m u tta niin ei ole asianlaita, an tan u t aimo sysäyksen tieteel- takan taan verraten, m u tta se voi ru stu i rah atalo u teen Tos se « ’ m iper a lististe n kil- sessa v altiokoneistossa ole ha- Mer- Va’n v iiv y ttää rom ahdusta eikä olisi P e r u s t u i t S o U n t o ^ 0 ^ ^ eljX7 ; ii ± ee^ ayS ta p a h ' j Ua^ n: .. ottam aan p a n ttiv a n g in ”. P äin v asto in V enäjällä ¿n saatu liselle ty ö sk en tely llek in . kitseekö täm ä sivistyksen hä- estaa s ita - Täm än rom ahduk- M ikä on o llu t y h ten ä maail-j ihm eellisiä saavutuksia näillä- . tä y ty y su u rten 3) Tämä koneisto on kansan- E h k ä ser? aih eu ttaa m aailm anm arkki- si siitä k e h itty n y t puhdas sosia- — n —-•___ man vastavallankum ouksellisten kin aloilla. Me tiedäm m e tov. v ittäm istä ‘ m ailm asta? t a p a h t u v a n kokoonpa- v a lttin a V enäjän ty ö läisiä vas Sem ashkon k irjo itu k sista kuin- m ikäli p ro stitu e e ra ttu sivistys noiden epätoivoinen tila, joka h stin e n talo u sjärjestelm ä. Sei- saita saataviaan5*1 tu n tu u E nglannissa y h tä kipe- lainen pakollinen jä rje ste lm ä k iris te ty t ta v arat estävät V ,a nonsa’ v a llt-ieT‘lsen 3a eroittami taan, heidän m ustaam isekseen? ka su u n n atto m asti terveyden- on kysym yksessä. ästi kuin Saksassakin v a ik k a -! vasta> .Joka Poistaa rahatalouden • p UUtensYa vuoksi en ten te n nm ’ 11™ °^ by rokraattis,en J u u ri väite, e ttä v astu stajat pa- hoito on p aran tu n u t, ja tiedäm - kaan ei sam alla kertaa. M itä Ja ...Pltaa hyödykkeiden luom ista en tu o tte id e n m enekkiä m aAl ”?uod° llls^ UKSien puutteen vuok kotetaan palvelem aan, ottam alla me, että näyttäm ötaide, kuvaa- ROMAHDUS R anskan p n k vuonna k iin tulee, sen Paam aaranään, saattaa . - työvoi- vT;v-v v e rratto m asti kansanvalta!- heidan perheensä jäseniä pant-j m ataiteet, j. n. e. saavat osak- se telislö o^e .920 ei sanot- s a p a i- : m anm arkkinoiH a T a a « ^ S ? ’ T ri A. G oldscm idt k irjo itta a tiv an g eik si! O n ta h d o ttu sa- seen su u rta h arrastu sta. Sama- • S1}itO' -4>- Se -lu ° lu Jan yhdys-site« vuoden kasvanut - ja k u ltak an ta noon. .V aikka pak o llista s o ta - t a a k s e e n noa, eteivät V enäjän ty ö läiset, ten on esim. tä h titie te e n alalla , alussa Saksan talouselä- tavasti , . ---------- ta lo u tta olisi ja tk e ttu k in ei oli- 1;« i- ^ einin ^ r a - m itä erilaisem pien ammattien pysy vallassa m uuta kuin — te h ty useita tä rk e itä h a v a in t o - ,elvy tta m isy rity k sistä kapi- kin on p y sy n y t sam ana nous si voitu v älttää t y ö t t ö m y y n ä j ^ : a Xen rin ta m a n ’- ^ « ä i s i - v a ille , h elpott a ^ sillä mitä en- p an ttiv an g eilla. E ikös “Rai-: j a — V enäjällä lö v tv v m aail-!t3 llstlsen järjestelm än avulla ten 3,6 m iljaard iin fran g iin , «• u uslen sn rto m a itte n laisim m at ja m itä syvällisluori- v aajan ” h erra m anatseri ole kos man tu n n etu im p ia ' tähtitorne,- seHraavaa: , R anskankin raha-asiat kuvasta Sillä ty ö ttö m y y s ju u ri to d istaa k ap italistisen jä rje ste lm ä n ky- n f e.c PIan m aailm anm arkki- toisem m at u u d istu k set byrokra- Saksan porvaristo n m ie le tö n h ä n m aan ahdinkoa, jo k a tekee kenem ättö m y y ttä Jtä y tty ä kaan s a ttu n u t kuulem aan, että, ja —. vaikka venäläiset tä h titie- t u o - ! ^ : J??den ° m ^ ar™ e s ta syn- tia tta . . . . ilijä . . j o t . „ ovat . o . s saaneet a a n e e , työskennel- .y o s a e n n e i- L L f f J o y ksi‘y ist:d o u -: epätoivoisia p o n n istu k sia Siir m.?raa lsena P a n o stu k se n a Ve- te / er1' US1. aistelu. N unsano- 5) Se antaa etujoukon, toisin iä vaikeissa oloissa, sillä "sivis- d e llls ta . Järjestelm äänsä jo h tu u taakseen liik atu o tan to n sa siir- tannon vaatim ukset. najallä on tuo tu n n e ttu t u n n u s - ................ än v htevdessä huom a,, K ansain L llto n to im in n a ssa : sanoen kaikkein tietoisimnun, tokunnakseen tekem äänsä Sak-. l T äm ____ _____ lause: /o fta ei ty ö tä tee. hä- ty n e e t" länsivallat, ovat estä- seuraavista to siasio ista: a^ a?_ z .y^ eydeSSa huom _ au-i näkyvät jo tam an ta iste lu n oi- kaik k ein ta; mokkaimman sor- K oska h allitu s ei kykene p e it's a a n saadakseen raha-asiansa te ttak o o n siitä, e ttä v irallin en r eet. b a ksan rasittam in en suun- re ttu je n luokkien työläisten ja (THE COMRADE) Likaista, alhaista! nousua ylöspäin siitä k aao sm aisesta ( v ässä m ä ärässä v e lk aa n tu n u t Ameri- rap p io sta ja e p äjä rje sty k se ssä , m ihin ' kalle, jo ten Pohjois-A m erikan Yhdys- sen im p erialistin en j i k a n s a la is s o ta . valtojen im perialism ia voidaan p itää ovat painaneet, sam aan aik aan te e m -' E uropa todellisena v e lk aisä n tä n ä af- me aivan p äin v astaisen havainnon j na E n g lan n ista Suom een a sti lukien. k a p ita listise sta m aailm asta. Im p e-! Y hteensä kym m enen m iljaard in dol- ria listisen m aailm ansodan jälkeen larin saam iset on A m erikalla Euro- luultiin k ap italistisen talouden heti pasta. T äm ä sum m a n ykyisten euro- jo u tu v an sellaiseen um pikujaan, e ttä p alaisten rah ak u rssien m ukaan m er se v e rra tta in nopeasti ro m ah taisi k a k itsee h irv ittäv ä ä m äärää. Y ksistään saan ja särkyisi, siten a ih eu ttam alla Suomi on A m erikalle 8 m iljoonan dol- ’“ ‘“ « i " ' 311’ »8« " I M » "» ‘» - ä -1 vie.ä raerk itae »u.i. „„peni, k a n i l ^ ñ , ^ sem asta ja n y k y isesta yleisestä Ulan- e ttä N euvosto V enäjä kansainvälisen- m ien nousun kaik k ialla Vallan « larin velassa. Ja kun m ark k a New te e s tä piti K. M anner seu raav an pu sä ta istelu ssa k an sa in v ä listä pääom aa ' ‘ < 1 an ai orkin pörssin h in n o ittelu n m ukaan ten ei ole ta p ah tu n u t. P äin v asto in v a sta a suunnilleen 40—3 6 :n n e ttä heen V. K. P :n suom alaisen järje:,- vastaan olisi sa a v u tta n u t lopullisen on to d ettav a, e ttä m aailm ansodan jäi- m urto-osaa a m e ik ä lä is e s tä rahayksi- ton äsk eisessä k o n feren ssissa: voittonsa. P ro letaarin en vallanku- keen u seissa k a p ita listisissa m aissa, köstä, niin on m ain ittu v elk am äärä T overlt! Voimme v ä ittä ä, e ttä mous voi v o ittaa ain o asta an kansain v arsinkin A m erikassa ja E nglannissa Suom en ra h a ssa la sk e ttu n a noin 300 N euvosto-V enäjän asem a on tä llä het- välisenä. P ro letaa rin e n v allan k j- jopa S ak sassak in h u o lim atta entente- m iljoonaa m arkkaa. S am aan aikaan kellä vahvem pi kuin konsanaan en- mous V en äjilläk in voi lopullisesti im perlalfsnain tä tä v astaan h arjo ltta- nen olem assaolonsa a ik an a sekä kan- varm entua, uuden y h teisk u n n an ra- m a sta m itä p erin p o h jaisim m asta ro on k aik issa E uropan m aissa tuonti k a sv a n u t v ien tiä suurem m aksi. Sekä sa m i a lises« e ttä sisä isesti katsottu-^ kennustyö p ä ästä sellaisille perustell-' voamisesta, taloudellinen elämä alkoi Pohjois- e ttä E telä-A m erikassa on k a ita ei raak a-ain eita ole o stettav issa, V en äjältä ei n iitä ole tah d o ttu liank kia. V ielä k äy n n issäk in olevat teh- ta a t to im iv at o sitta ise lla työvoim alla -i a 3— 4 p äiv ää viikossa. Tukkuliik k e itte n ja pienem pienkin k au p p iait ten v a ra sto t seisovat m yym ättöm inä. Eri v altio itte n ra h a k u rssie n alitu isen lask em isen v a ik u tu k sesta ja sam alla kuin palkkain todellinen m äärä ni- niellisarv o jen v ä h ä ise stä noususta h u o lim atta on p ien en ty n y t on työ läisten todellinen ostokyky su p istu n u t m itättö m iin . T avaton työttöm yys sitä p a itsi on nykyään h av aittav issa. Työttöm yys on E n g lan n issa n y t val lalla su u rem m assa m äärin kuin ehkä koskaan tä tä ennen. M uuan suom a lainen so sia listip e ttu ri paikan päällä laskee, e ttä m jljoonan työttöm än ja leiv ättö m än työläisen lisäksi k ärsii m yytta. E n g la n tila ise t ty ö lä iset sa- säliä k e h itty v ä ä riistetty jen tyytr m oilevat om in voim insa v altaam aan „ h a ltu u n sa k u n tain huoneustoja p.. ”“ “ ° “ " tl3 ' a s U a n ' taPe™ "«* ru sta ak se en niihin om ia esik u n tian i, 8CD 8odan Ja lk een aseistani:-uinisea ja m uita toim ilaitoksia. H allitu s ei s i’a s la o v at k a p ita listise t valiiotp. s u sk alla k ä y ttä ä suurem paa väkival; vastoin kovassa kilpailussa kojiotti- taa näitä R anskan rin tam a lla kolm en m aan so tilasm enojaan. T< !itwn va- vuoden a jan pääom an hyväksi kivää- «kysely y n sotilasm enojen rai.Jtams n a k a n ta n e ita ty ö läisiä k o h taan . Hä- se sta v a sta ttiin R anskan parlain-n ta koko k a p ita listise ssa m ailm assa tissa h a llitu k se n taholta: “MaM» on yhä k asvam aan päin. Se kurot- to n ta ”. K un kansainliiton koko«* taa kylm än k o u ra n sa jo m yöskin sessa G enevessä pikkuvaltain taiioi- keskiluokkaan. K ä y te ttä v issä olev at ta e h d o te ttiin sotilasrasitusten «• tied o t k esk i-E u ro p asU to d ista v a t h e n tfm is tä , niin Nobel-palkinnog s*»- p ik k u p o rv aristo n ja ylim ystön vajoa- n u t ra n sk a la in e n vastaa tämän mai neen e n tis ta synk em p ään k u rju u te e n ., dottom aksi, siih en asti kumi. - ma! K autta S aksan. Itävallan ja U nkarin ma on k äy n y t raulu-.ll • u mak- kaikuu oppineen n s. kaulusköyhftlis Suom enkin so titaslal.tarit ton h äh äh u u to n ä lä stä , vaatte<4to- ‘ neen o vat lisä n n ee t välinmma * k m uudesta, a su n to p u la sta ja m u ista lasm en o jaan . T ällaista tapahtui "’‘".'"•"■i*’113 «'»n»3' ‘»»"«a »uurempi. Tämä mcr. punlelU Ja hälää „e,dän perhCllen v a ian a isu u k sista . N äitten asem a jär- k aik k ialla, vaikka tulo riitä väittäni d U S,UO1D’ kUlD MO,e pa e ra ,ssa m aissa- kuten A m e rik a s s a 'k its e e jo k a suhteessa E uropan val- ¡ sä k esk im äärin 3 - 4 k e rta a suurem pi je sty m ättö m y y ten sä vuoksi on jää- m ainkaan in,?'* j ta arin en vallankum ous on kansainva- nyt varsin aisen p alk k ak ö y h älistö n m enoja p eittä m ää n . Puut» R an sk assa on loka- lisessä m itta k a av a ssa to te u tu n u t Me ja o sittain S ak sassak in oli jo ita k in j tio itten talo u d e llista riip p u v aisu u tta | henkilöluku. aikoja sitte n h a v aittav issa taloudelli- ' A m erikasta. Ita lia ssa oli vuoden ! kuussa 125,000:ksi la sk e ttu tv ö t,o - ia " mat,I,!SHIa jä rje s tö il,ä Ja m uulla rä tä y te tä ä n lainoilla. Tm oleram ak u u tetu t ous siitä, ta a r fte e n v vallankum on e ttä prole- Clam\ D vif ki8tymi8t&- M utta tä- 1919 tu o n ti U m iljaard ia suurem pi m äin luku k a sv a n u t viim e joulukuun e tu ja huonom m aksi ' P ‘k k ‘1- h irv ittä v ä n ä v e ro ra s itu s < n, YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA SUOMALAISTEN TOIMINTA VENÄJÄLLÄ - ----- ----------------- - • sa osoitettiin , kuinka ty ö läisten ja talonpoikain V enäjä S uunnattom ista v aik eu k sista h u o lim atta on kuiten- kin p y sty n y t enslm äisenä m aailm assa talou d ellisesti rap p io tilastaan nouse t ä T u . e e r X “ m aan la T e X i l V al puoliväliin m en n essä 400,090:ksi. kevien niskoille. K ansain1! m aan ja en sim äisen ä kokoam aan ta- m aan m u k aan sa E urnnan a v ¡ an> . hauan .K ap italim in ystä- koisen Suom en tuonti on m o n ta sa- S ak sassa la sk ettiin a v u stu sta saavain R innan täm än k a p ita listise n talou- SeHn taIo««neuvoston kolmu — loudelliset h e n k ise t ia m nr u»lUot a P ’ A m Prikai-- vien toiveet siitä, e ttä kapitalism i taa m iljoonaa suurem pi vientiä työttöm ien luku joulukuussa 385,OOt». den rappion, talo uskoneiston pysäh- t<? e,tua> r” lh ‘n k a p iu li mi ’■ ' J .,k a a k i n A tetum aanaa T "? ent,8'J i E3ro^ " v3,tl0“ « ” 'e.kamääräa “F re ih e it” v a k u u tta a ty ö ttö m iin to . . . 1 • pik u jaan ah d ettu , luukun keksitf» ynttsen ,a set. romahdukset.,, päin kap,UIh.„.. la!oud„n ,, „1 — ' • ............................................ ,v , ta ? H 7 . P ia ’ 1,° V0' mS,Se° a im p eria' kasvu ¿ “ « ik a lle m erk itsee käytän- dellisen lu k u m äärän 3— 4 k e rta a suu sisä istä ra k e n n u sty ö tä edelleen ja a p a h lm a n kulun k an ssa on huom at- tlo ltte n ra h a a s la in tilan pataa“ * „• ? • Ja si en lo -p is tis e n sodan jälk een , voim m e kui- n ö ssä europalaisen ostokyvvn laskeu- m aksi a v u stu sta saapain m äärää. s<ten to te u tta ak se en taistelujem m e pullisesti tu rv aam aan so sialistisen tonkin ny t jo havaita m itä selvim m in ostokyvyn lasken rem ** tu m ista ja myös A m erikan m yyntiha- R u o tsissa on v äh in tä in 20,000 am- v a lli,7 ln n L h a - ^ n i a n r t T h n T “ “ suuren p ä äm ä ä rä n : kom m unistisen y h teisk u n n an tulon ja ra k e n ta m is e n ! tu lleen petetyksi. Koko k ap italisti- □nom- sää stäv ä isy y d essä. M utta nämä 09 lun väh en ty m istä. K äy tän n ö ssä ovat y tym hteiskiinnan. T ällaiseen käym tjö h inen ö n ryh- m aksi käym inen. ti H inm aavan vei- lem m at o vat kuitenkin sen isen m ahdolliseksi on i e d X ^ k s e ^ X m a ^ ’3 N e" 'o v a t°Vm I ^ 7 m aai,,Uas8a bn ny t h a v aittavis-1 m ain ittu je n seikkain se u rau k set jo m a ttita ito is ta ty ö lä istä työttöm änä. b9ant..«a, E n ten te n k iristä m ä Itä v a lta on raa- k aan tu m isen v a ik u tu k ' s e e e ,a n . ei voi p;y,ua käytäntöön jo h tu n u t ennen kaik k ea siitä, e ttä n T is s t t n ^ i f , H ? ° enne,m ,nin odotetun pulan * n äh täv issä. E uropan ja myös Arne-' p u utteessa ' iro,io «« v Amer,- ta ka-aineitten ja luoton p u u n e e s .-a ! ka u e on E uropan v a ltio itte n valutit, V enäjän p ro le ta ria a tti, m onien muit- ¡k a p ita listin e n m aailm a n y k v ä ä n ° on n e ^ N yt aIk av at n ak y ä I n k a n liike‘ ia tu o n tato eläm ässä on su u n n atto m an työttöm yyden pulassa, j ta ta v a tto m a sti la sk e n u t nne ■ o! , e iv ät vie tuloksiinkaan. ten sen erik ie listen kansallisuuksien ! sek ä to is e lta puolen s iin l m erk it vk ¡ “ noh H «h oso*“ a v at„ e ttä I ta p a h tu n u t pysähdys. S uuria tehdas- Ita lia n sie tä m ä tö n tä verotaakkaa Suom essa o d o tetaan a m m a ttijä rje stö n iira v a sta a k u u d etta m ukaan työttöm yyden j sesta . r y i s U a T r ^ n o m e “ m a rk k a » X “ * - rin n a lla m yöskin suom enkielinen tä ä l- ¡ sessä m ikä kaikkien m a itte n köyhä- m - ví , la,tok8,a ««Uetaan. Ei ain o astaan ju listu k sen patsuvan su u rem m aksi kuin kosk aan | kahd ek san n en osan Puolan X k i ? ” k ' “, sellaisissa m aissa kuin Puola. U n k a lä asuva p ro le ta ria a tti, on jo vallan listöjoukoilla on sekä tuotannollises- k ertaisim m allek in työläiselle, e ttä k a ri ja Itäv alta, jo tk a ovat entente-pää- ennen. Työttöm ien luku la sk e ta an on lask en u t v u iä v i« h » rK kl saan Joutuessa suolivvo’ i n u t itselleen m erk itsev än asem an Isa e ttä v altio llisessa eläm ässä, 3,000 paikkeille, jo ten I A ikasetnm ln 1 p u n n a sta n m i ,™ ,“-, " " lisäRääs‘ä ' ai" '' k a n sa in v ä lisessä m ittak aav assa. Vas-J Kun m äärittelem m e Neuvosto-Ve- p italistin en ta lo u sjärjeste lm ä ja sen om an ankarim m an valvonnan a lai H elsingissä y lärak en n u s, porvarillinen valtio e*- suudessa, ole valtiollinen ja talo u d el työttöm yyden k u rju u d e sta yksin raai- 44 Puolan rrart-v „ aK- e ltlin m ahdottom am paa. Seuraa ta ikään on a n n e ttu sotilaallisella n ä jän asem aa m aailm assa, niin m e i-lv ä t e.M*u.«utu vuuisKumaP p itäm ään aan y h teisk u n taa linen^ eläm ä su u rim m assa se k a so rro s n itu ll. palkalla osalliseksi tulee I0 p u nta m akaol 650 Puola“ “ T O r k l « rin ta m a lla kansain v äliselle im p eria-,d än täy ty y tu tk ia ja p ä ä stä lähim ain | koossa pysty eik ä to im ittam yhteiskun- kipitti^ .M arraskuussa 1,20 I p?,nla m ak“ " ’^ ,W d e " sa. vaan vieläpä E n g lan n issak in , jo - ; tu h a tta työläistä, lism ille ra tk a ise v a isku . J Ä range on perille siitä tila s ta ja a sem asta, m issä j nan m iljoonille ihm isille jokanäiväis- ta k a p ita lististe n m ittak aav ain mu 1 tu h o ttu . Se tm m erk itsee sitä on e ttä »n— ........ ***“ **",*re m in aton rom ahdustaan "K k<- aainvällnen pe-ialistnl V o l kan-i a u l I kaniin,,-»,««« X k o S T 1 . “ “ o” i ! ‘a ’" Z '" ’«■-tuloa, eikä rie m ä in Ih m is-; k aan K apitalististen p id etään ntahtavitnpana ja vai-1 » « u tu vanhan E u ro p an . n ä » • “ , L o " “ “ 3 , , * o--—» Vk8i“ Pä Eng. tä e n tä viipurilainen m n T- ........... ‘ ‘ a k lh d k ,a Ja n ä itte n sy istä. m:t- seksi m e n e ttä n y t kaikki m ahdollisuu- ka k a p ita listise ssa m aailm assa vallit- d e t a se lllse sti m u rsk a ta Neuvosto-Ve- j s e v a t Sam alla kuin tv ii<at*n i » i , n ä jä ja siten e stä ä sitä ja tk a m a s ta Sam alla kuin ty ö läisten ja talonpoi- sosialistista kehitystään ja rakennus käin n euvostovalta ja sen taloudelli työtään. nen eläipä on o so itta n u t a ste e tta is ta ° k u iten k “ r' kui° Vienti: R<a ^ k a s s a 22 m. k untaa ulos siitä m urheen, kurjuu-ä k u tu sv altaism lp an a — p u h u m attak aan d ään joka p aik assa ty ö ttö m y y ttä, s e i- h Pu a tak .n on m e n ettän y t ar- selo ste essaa n B ry s- !in • den. o n n etto m u u k sien sek a sanom at- e n ä ä u lk o n aisesti ja sisä ise sti h e i-!s o ria te h ta ita , U ikerom ahdusta ja o j J Z ^ n n t v..«to«L., U l v t ,?,. eö v a Itio itte n !p ä ätö k siä ja sen käytännöin ä ol“ a,n ' a,v an Ja tu ak ain la a k s o s ta .; kosta R an sk asta — on a siain t i l a ! to k y v y ttö m y y ttä. K aikkialla tapaa v äitä sillä iiT a s ' a ' at Pa i' ä päi- gja on p ak o tettu totoani n * m ihin sen im p erialistin en sota on va- rom ahduksen na . i aan a v ih in ä n i. .......„k A " s,lla tu lee ’ tu rv a ta en va- ro m ahduksen partaalla. Y lläm aini- m aksujen la k k a u tta m ista ja ta lo u d e l-! PPÜÜn ‘ k a h ‘ ¿ 1-* si to siasiallisek si m ainitun .n.'?1 jo tta n u t tU S S a ia k a i k i s s a m u i s s a k i n F i i m n s n l i c l „ , i ! <* ’ ' ‘ 1 U h k a a vaa s jn tulokseksi 8 m iljo o n a n mar tu ssa ja k aik issa m uissakin Europ^u _ lisiä rom ahduksia. Työväen piirels- v astaan - toiselt- - • \a a r a a ..........-.««<=« Sodan aikana oli Eurooppa hirvittä m aissa on tu o tan to lam assa. A m e ri-’sä vallitsee v o im ak asta tyytym ätto- p italistiry b n iiä ja PU° ,oi8,a k a ‘ kokousm enot Jatk to ise lta puolen si-
