Y, FER 19
No. 42
TOVERI
nen ei syöm änkän p idä”, sovel neet y k sin tie te e llisiin tu tk i täm ään m enojansa verojen avul jä rje sty k se en . R anskan päävel- ty ö ttö m y y stila sto on valheelli- n a tto m illa veloilla on suuri v 1
lu te ttu k äy täntöön?
J a siinä m uksiin ta rv ittav ien te k n illis la on sen pakko ja tk a a seteli- kojia ovat E n g la n ti, m utta, e- nen.
V ira lliste n tie to je n m u-' lan k u m o u k sellin en teko. u - l
The organ of the Finnish workers in sitä on “p a n ttiv a n k ia” k e rra k ten välineiden lähety k sen V enä
te
n
k
in
Y
hdysvallat,
jo
tk
a
ko-
kaan
on
ty ö ttö z m ie .. n .. lukum äärä dän tä - y ty - - y - jo ten k u ten —
suoritb
te o llisu u tta a n
valtakunnanpan-,
, t r o . i . r f . f ö . ä _ R o n c i . a o v ..............
, . t™
th® Western States. The only Finnish seen m inkälaiselle h errasro isto l-
ä li. n n tn
'jn n n n n
f t u n t t n m v i j c a u n c . Iio lIz a m m z i
m
, ,
jälle,
vaikka
V
enäjä
on
tila
u
k
kin suosiollisella avustuksella.! 5tt3v3t ‘t3*'“ 33 ,? 3nsk3a vai,- n o in 700,000 (ty o tto m y y sav u s- velkam m e m u tta se voi ,ap^
Daily in the West. Published Daily,
le tahansa, p akoittaakseen h ä sista su o ritta n u t täy d en m ak
»no« ai„ M ««™J ™ ¡kappaleenaan periäkseen sen a- tu k se n saajia ja heid än om aisi- tu a vain kohottam a a tuotan»/
except Sunday, at Astoria, Oregon,
t a a n ).
T o d ellisu u d e ssa se on Jo s se taas - vastoin
n
et ty ö n tekoon.
by the Western W orkm en’s Publishing
sun. M u tta hyvin vähän on ui- V
, . uoden . 1920
. . alussa . nous, , pan- vuf £ saatavansFa S aksaita .
Society.
“R aivaaja” o ttaa oppia V enä kom ailla v iits itty lainata huom i-i . n ,.? ete ir,akast0 nom 3.6 nul
Saksan su u n n ato n v e lk a a n tu a kolme m iljoonaa.
en n ustuksiam m e — onnistui,?
jä n ty ö läisten ta k tiik asta, h u u o ta venäläisten tied ety ö läisten Jar<^n n rm k. m u tta sam an vuo-
lisää
Saksan
Y k sity istalo u d en y llä p ito on, Iisaa
tuotannollinen *•
Office Seventh and Commercial St., dah taa “k o n tto ri” pyhän innos
den lopussa oli se jo n o u ssu t m inen, sota-aikainen tu o ta n n o n
saavutuksille.
Opposite Post Office.
tu ohon k u n n io itettav aan
sum surk astu m in en , joka ja tk u u vie eten k in m itä työväen p erh eisiin k u k o istu s en ten ten vaikeuksia
tu k sen valtaam ana.
U skooko
P
u
h
u
taa
n
hyvin
paljon
lan
Phone) Office 365, Editorial Dep't 832
rau h an k in tu ltu a , ovat yhdes- tu le e sellaisissa oloissa m iltei su o riu tu a
liikatuotannostaan
“ R aivaaja” etteiv ät jo u k o t ala gattom an puhelim en saav u tu k m aan: 65 m iljard ia rm k. Se on
-
-
sä
aih
eu
ttan
ee
t
saksanm
arkan
m
ahdoton.
Se
jo
h
ta
a
h
ita
a
sti
koska
heidän
tuotteillaan siihen
Post Office Address:
huom ata, m itenkä “ R aiv aajan ” sista länsimaissa,* jo te n häm m äs siis vuoden kuluessa kasvanut
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
ulkom ai-j m u tta varm asti p erik ato o n tai asti on o llu t m enekkiä Saksas-
m iljaard illa. ja tk u v an laskem isen
ta k tiik k a kaikessa p eru stu u ei ty ttä n e e kuulla, e ttä • V enäjä kokonaisella 30
den
pörsseissä.'
T
o
iseltap
u o len kuolem aan.
T ila s to tie te ilijä t sa.
Sam a ris tiriita siis, j ^
,
V enäjän T Y Ö L Ä IS T E N
ta k tä llä k in alalla on edellä. Ä s V uonna 1919 nousi se vain 10
ED1TOR1AL S T A FF
laskevat
v
iisih
en
k
isen
p
erh
een
jo
h
ti
vuosien
1914—igjg
Elis Sulkanen, Managing Editor, Salo tiik an o p etu k siin , vaan V A S k ettäin k e rro ttiin
- .
i
SO-
“L sv e stija ”- m iljaa rd illa ja vuonna 1918 oli on ulkom ainen v a lu u tta Saksas- elatu k seen ta rv itta v a n vain
400 taan.
Syvänen, A lex Sevo, Toivo A . Johnson. T A V A L L A N K U M O U K S E L -
lisäys
lähim
ain
9
m
iljaard
ia
?3,
nous«m
istaan
noussut.
Jou-
lehdessä, joka ilm estyy M osko
A. N. Koskela.
L IS T E N ta k tiik a n jä ljitte le m i vassa suurem m oisista tu lo k sis <aa,5 m iljaa rd ista 32,8 m iljaar- lu k u u n lopussa m ak settiin B er- rm k. k u u k au d essa; se ei lähi-j Saksan köyhälistölle tekee ai
■mainkaan
vastaa
a su k k a itte n kava vuosi kysym yksen, tahtoo-
E i ainoastaan tässä, vaan ta, jo ita on saav u tettu la n g a tto d iin edellisenä ja 11,04 m ilja a r lin in pörssissä
Entered as second-class mail matter seen.
keskim
ääräisiä
ta
rp
e
ita
vuoden ko se avustaa kapitalistista kil-
July 18, 1912, at the Post Office at kaikissa kysym yksissä.
m an puhelim en käytössä N eu d ista 20 m iljaard iin viim em ai 100 hollant. g u ld en ista ta sa n 2285 rm k.
Astoria, Oregon, under the A c t of
U skokoon “R aiv aaja” h e rra s vosto-V enäjällä. L angattom alla n ittu n a vuonna). V altakunnan 100 ru o tsal. k ru u n u sta ta sa n 1446 rm k. 1920 lopussa. S u u rk au p u n k ei- pailua, jo n k a seurauksena ja),
M arch 3. 1879.
ta sa n 1111 rmk. hin nähden, m ainitaksem m e e- leen on suurem pi tai pienempi
sa, e ttä jo u k o t ovat n iin tyhm iä, puhelim ella a le ttiin kokeilla vii- Pan k in ei ole o n n istu n u t kar- 100 sveitsil. frank.
Jollei työvöen
noin 74 rmk. sim. B e rlin in , tu n tu u se suoras- v erenvuodatus.
että noin vain su lattav at tä llä i-jm e vuoden jälk im äisellä puolis- t u tta a kultavarastoaan. Se no u 1 d o lla rista
taan
ivalta.
V
iisih
en
k
in
e
n
per-
o
n
n
istu
m
u
u
ttaa
tuotantoa jär-
sen ta k tiik a n ”. Me olemme kui- : kolia N ishni-N ow gorodin radio- s i . jo u lu k u u ssa 1920 vielä 1,09
Saksan m arkan kurssi nousi he ei voi siellä elää alle 2000 jellisem m äksi,
hyödyketalou-
ten k in v a k u u tetu t, että “su u ri laboratoriossa ja saatiin puhelu m ^ j aa r^ “ n m afkkaan ollen siis
vuoden kuluessa ohim ennen sa rm k. kuukaudessa.
Sen p itää deksi, ei vahhan imperialismin
1919.
‘R aivaaja” num erossa 33 on idän k an sa” herää ja huom aa kuulum aan 600 virstan päähän. sam a ,k.u in jou lu k u u ssa
m alla kun ulkom ainen v alu u tta sillo in k in ty y ty ä
alkeellisem
- elp y m istä voida välttää. Mut.
kuvaava näyte siitä likaisten, a l m itenkä “R aiv aaja” on jo h ta - S e n jälk een ry h d y ttiin kokeile- S illävälin kääntyi h allitu s vai la sk i Saksassa.
T äm ä jo h tu i paan ravin to o n ja jä ttä ä m u u t t a sitte n kävisi vallankumouk-
haisten keinojen käyttäm isestä, n u t h eid ät v astav allan k u m o u k sin aan H odynskin asem alla, jos- ta k u nnan pankin puoleen vaati- k u ite n k in pääasiallisesti k ein o t
ta rg e e t huom iöonottam atta. E- sen su o ritta m in e n vielä vaara!-
n iin sa puhelun kantavuuden tu lo s en sen tam an tä stä luovutta-
jo ih in “R aivaaja” m enshevikki- sellisten asio ita ajam aan
te
lu
sta
ynnä
Saksan
epäto
iv
o
i
räs talo u d ellin en
laki
to teaa H sem maksi ja vaatisi tarpeet-
läisyydessään on tu rv aa n tu n u t. yhdessä kuin toisessakin k y sy -¡o li 900 virstaa. V iim e vuoden m aan paperirahaansa v altak u n sista p o n n istu k sista ulkom aan
sen
seikan,
e
ttä
työm
iehen
palk- tornia u h reja .
Köyhälistö ei
Ja vaikkapa petok-i puolivälissä tu o tiin
V enäjälle nan velkasitoum uksia y. m. epä-
“ R aivaaja” ja “T y ö m ies” olivat m yksessa.
varm
oja
papereita
vastaan,
jo
i-
k
a“
Pan
«
d
istänpseksi.
M
ahdol-
ka
ei
koskaan
vastaa
hänen
ta
r-*
voi
v
älttä
ä
vallankum
ousta. Vai
aikoinaan to isten sa kanssa liike- silla, vastoin osastojen enem-: A m erikassa ja E n g lan n issa ra-
raiv aajalaiset dio-puhelim eila suo’r f t e t t ü j i ¿ ¿ ¡ J 3 tav allisesti käytetään sete- “ s 3
e" a ^ 3ks3" ™ 3 J u p eitaan ja vielä vähem m än j OSi o lisiko se n iin julm a, että antu
yhteydessä
olevia
laitoksia. m istöjen tahtoa,
n y t m. m. s a la k u lje tta n e e t'k e itä valaisevaa k irja llisu u tta ll5ton
vastikkeina,
vaik k ak in
, y parem m asta k u rssista, rahan arvo alenee. K oska ra si lapsensa työjuhdiksi? Niin
K um pikin v ä litti to in en to isen ovat
paljo "R aivaajan" osakkeita oi-1 V enäläinen U ^ a t o r i ï ! ™ in itu t velkasitoum ukset
j.
^ ‘“ sak s^ n v'eTat
hän o stokyky ei suinkaan n ä y -s ä ä lim ä tö n on voitonhimon so-
sa tu o tte ita . “ R aivaaja” oli ve
k
e
u
to
la
ia
te
n
kasiin,
m
in
ja
s
it-js
ä
sen
käsityksen,
että
vaikka
se‘e1.
“
.
°
vat
«
m
o
je
n
velkojen
e*
•
ku
e
n
te
n
te
lle
“vhdiste"
tä suurenevan,
n ä y ttä ä
vielä kaisem a kap itaali. Se ei uhraa
lassa “T y ö m ieh elle”, L äh e tetiin
ei tassä kustannus- ulkom ailla radiopuhelim en käy- e r ' lals,a ilm aisum uotoja.
V ai- ‘
„
M utta v ' J '
suurem pi k u rju u s
odottav an ainoastaan y h tä sukupolvea «-
lasku.
“R aivaaja” k ieltään ty i
y h tiö n kokouksessa, n iin myö- -*
•
“-
—
•
tab-«««o««r»«i,.«
taan
•
m
u
tta
Koska
nam
a
si-
työtätekevää
väestöä.
sek k y y ten sä a ltta rille , vaan vaa-
tön pohjana on sam at P « iaat-: t k k a T n ^ u ^ s T a n j n v h äsH S i toum ukset eivät silti tu le pie-
m aksam asta, p eru stellen tekoaan
M ahdollisesti voi en ten ten k a- t V’...c^ a tu lev ien sukupolvien
maan f,Ir.
m itä likaisim m m illa vastavallan- hem m in k u iten k in , jo u k k o jen teet kuin V enäjälläkin, on vena-! vir. . n3stuessaan P yhasti van- nem m :i.sj •
Iäisten
p
u
h
elin
k
o
n
eitten
ra
k
e
n
-inO1
jatkavansa
K
ochin
kullan-
.
.
k
.,ja
ko^
m
aan
tuo-
p
ita
listie n ja Saksan porvaris- P itäisi sen im perialistisia ereh-
o
ik
e
u
te
ttu
tuom
io
on
lankeava
j kum ousvalteilla.
Kas
näin
«as
ratten
„
.ita
h
to
a
voida
n
y
kyisen
h
a
llitu
k
-
ton välinen sopim us saada a i- 1 d yksiä k o rjata. Se lähettää kan
aikana k o h o t t a a v a a n
“ R aivaajan k o n tto ri” m. m. sa kaikessa ankaruudessaan “ Rai- ne aivan toisenlainen kuin Eng-1 sa u y ty sta k tn k k a a , v alitta a n y t
lan
tilaisten
.
M
oskovassa
viim
e
v
altakunnan
rah
asto
lta
p
u
u
ttu
-
‘
k
a
kohottaa,
vaan
se
kaan h etk ellisen p y säh d y k sen sa^ rnurhaam aan toisiaan, mutta
î
ç
^
^
l
U
I
^
Â
<
j
™
î
=
a
,
=
VkoSkeeV
,“
m
oe
^
an
'>
“
ö‘‘°
a
-
’
T
o
n
a«"a‘
n
u
t
P
.-"
v
a
s,o
in
p
y
rk
ii
alenem
aan,
noo:
maan rappeutum isessa. M u tta P y sy ttelee itse turvallisen vä-
“T yöm iehen jo h to k u n ta
su jo u k k o ja v astav allan k u m o u k seti vat oso ittan eet e ttä radioDuhe- tam an
huonontum isen
ja tk u a f 1,, aiken taryan täh d en voi aja- se p e ru stu isi kö y h älistö n tar- ^ m atkan päässä.
vaitsee ankarasan aisesti ihm etel liselle tielle. Ä lkää siis, h e rra t J lim ella ta p a h tu n u t1 p u h elli ?kuul koko vuoden. H änellä on siis ; *eUakaan Saksan raha asio itten
tielle. Ä lkää siis, h errat, ! lim ella ta p a h tu n u t puhelu kuul koko vuoden. H änellä on siis
lä m eidän
suhtautum istam m e Itselle
iloitko
••taktiikastanne".
Se
ilo itu
n T
T ash
a sh k k e e n n tista
tisU —
2 a 2600
X ö virs-
v k s-! m
eidän
m
ielestäm
m
e e k kaikkein
a ik k e in !?
" , “ , !™LS‘3:
_ .;S
u . “nn3ton
v,e lka p e itte n vähentäm iseen niiden
iloitko
“ta
k
tiik
a
sta
n
n
e
”.
Se
ilo
tiin
m
eidan
m
ielestäm
m
.
.....
.
.
.
kun kieltäydym m e to istaisek si on en n enaikainen! Sen palkka- ta n m atkan päässä M oskovasta vahim män sy y tä v alitta a sitäI f k k a j a a entiselleen ja rahata- pienim pään m äärään ja jo h ta isi
LENININ MÄÄRITELMÄ
m akasm asta T yöm iehelle tilivel na on sama inho, m itä kaiken- L am oin S e m ip L la S sk issa johon 3sian tilaa-
Y hdessä
H elffe-
" p o v e e n , ovat vain sen siis vielä k u rjem p iin o lo i-|
NEUVOSTOJÄRJES
hin. S iitä hetk estä, kun S ak
kaarne.
T äm äkin on
m eidän
TELMÄSTÄ
san työväestö alkaisi vaatia
puoleltam m e hyvin y k sin k e r m aailm an noskelaiset tänäpäivä- J on M oskovasta 2,800 virstaa rich ln kanssa on hän te h n v t “ V’t f ’
nä
saavat
kokea
v
alistuneen
työ-
Seuraavat
kokeet
antoivat
vielä
k
aik
kensa
saadakseen
koko
va'l-
m
erK
lty
s
ta
-
m uuallä m aailm assa v allitsev ia
N euvostot ovat uusi valtioko
tain en ja johdonm ukainen asia.
Saksan
m
arkan
vähäisen
osto-
väestön
taholta.
Se
lankeaa
tei-I
ihm
eteltäväm
m
ät
tu
lo
k
set-
iou-
tak
u
n
n
an
p
an
k
in
kumoon.
H
än
pa kkoja, k ad o ttaisi e n te n te kai- neisto, jo k a 1) antaa työläisten
V enäjän työ vä en h a llitu s p a ko t
lu k u u n 18 ja 19 p :n ä M osko- ° ? tosin to im in u t pakosta, jo ta •kYvy n tähden ovat tavaranhin- en ha unsa avustaa näennäistä • j a talo n p o ik ain aseellisen voi-
taa vastustajansa
palvelemaan dänkin — osallenne.
» <•> + -------- -
: vasta su o rite ttu puhelu k u u l - S k u k a a n y k sity istalo u d ellisen ” at kohonneet
satum aiseksi, ta lo u d e lh sta elp y m istä Saksas-! man, m inkä ohella tämä voima
itseään, pitäm ällä heidän per
tiin
4,000
v
irstan
päässä
olevas-
Paran
n
u
s°
p
m
k
an
n
attaja
olisi
I
v
u
o
d
en
1919
keskivaiheilla
m ak sa. E n te n te tah to o te h d ä S ak
heensä jäseniä panttivankeina.
TIEDE JA TEKNIIKKA sa Irk u tsk issa ja 4,500 v irstan ky enny t uhm aam aan. N ykyään 501 100
e le k tro ly y ttik u p a ria san siirto k u n n ak seen ja k o h d el ei ole e ro te ttu kansasta, kuten
M e olem m e siitä kin ta ktiika sta
NEUV.-VEN AJALLA
päässä
T shitassa.
N vkvään kadehditaan E n glannin p an k in I27 rm k.
m u tta
jo u lu k u u ssa la sitä kuten en tisiä siirto m a i vanhan vakinaisen armeijan voi
o tta n eet opiksem m e ja koetam
__ ________
•
• 1
v n n n n a
rn on
V enäiän
v h t A i c b . , « • n N ishni-N ovvgorodin radio-labo- t ^ aa’ m u tta se ei suinkaan m e r- ivuon^ a J92o oli sen h in + ta o nous- taan. Se ta h to isi ‘ m yydä sille ma, vaan on m itä kiinteämmällä
m e sitä sovittaa
käytäntöön,
V t ” rTTo"l5^ 1 ^ te " ^ " Ä Se“ *;«-atorio koettaa to eu ttaa puhu- « t i e
e ttä E n g lan ti o lis i. sut._ lähes 3000 o n k aa n
kg.
tavalla sid o ttu siih en ; sotilaal-
pakottam alla vastustajam m e, se j a v altio lliselle ta iste lu lle ' om
ta v aro ita k a lliilla h in n a lla ja lisesti täm ä voima on verratto-
on
tekem
ään y m m ärrettäv istä -sy istä “ l e h d f s - Van sanornalehden aatteeft’ j os- ! p elastu n u t ahdingosta, joka il-j P uuvillaa m aksoi jo u lu k u u ssa ostaa n iitä halvalla. M ikä on- m asti en tisiä vahvem pi; vallan-
on kansallisem
kansallisem m
m e,
e,
tekem ään
_ . attu huom
V iota n iin f ta
6 O \ A/ d l A haaveili
U
.____'
_
rom
aanissaan
T1?1166 eng lantü a iste n te h taili-; *92° 33 rm k. vastaten 3 rm k. n istu u n iin kauan ku in työpalk- kum ouksellisesti se on millään
m eille, ei toki palvelusta, m u tta sämme lain
o ik eu tta, pakottam alla heidät „ajo n . e tte i o k jo u d e ttu kHn l “ K u n n u k k u j 3 h erää”
J o on J°if,ten vaikeudessa löytää tuot- vuoden 1919 lopussa ja 0,63 rm k. • .
Saksassa p oljetaan.
Täi- korvaam aton
m aksam aan tiliv elk an sa m eille, ty ä tieteen ia tek n iik an saavu- ■v alm istu n u t kone, jo n k a ääni teiH een m arkkinoita.
E nglan- ennen sotaa. V aitettan ee e t t a ä -----------------------
.
laisia tuum ia h a u d o ttiin m u u ten
2) T äm ä koneisto antaa siinä
O n nähkääs k äy n y t siten, että tu k sille
N euvosto-V enäiällä ° n n i i n . voim akas, että se voi- nm seU livarasto on
k a sv a n u t;
ra Jah l7.to; jo B rysselissä,
at LimiicV
^ ¿ r UVAVU VC" du 1U‘1 ’ daan siirtä ä 500— 600 v irstan 40 m iljoonalla punnalla.
Ort Jen poistam isesta, m u tta s ii n ä " M u tta p elastu sta ei n iistä
. k lin *ean’ k a tkeamatto-
jo tk u t itsen äiset osastot ovat
I- v a s ta a n 'ta is te llu t ty ö läiT u n v i paahän 4oo- henkisen k u u lija -:
«ahavalla k ah tiajao t- °*133“ p e ria ä tte e llise sti vääräs- löydetä.
Ne —
'
?; h e lP °sti tarkistettavan ja
k ie ltä y ty n ee t su o rittam asta ve
° vat Riihen riit- u u d iste tta v a n
yhdistys-siteen
i_^:_ olisi laim in , ly ö .. n y t . . tieteel-
.
. kunnan kuultavaksi.
p a säylyttäm ään setelistö sota- sa> S ota-aikaisenkin
läriestel- t ä m ä t t ö m i ä
kojaan meUle, so sialistisille le h k -lnäjä
m än oli pakko seu rata vleistä
‘ aanm anvallanku jo u k k o jen ,
kansanenemmiston
K öyhälistön vallankum ous on aikana v erratta in pienenä kul-
dille. N aiden v eljien toim enpi-, liset ja te k n illise t tu tk im u k set,
hintojenkohoam isu sm a se pe I
kans53’ J o n ^ o i s e s t a ei emi-
te et ovat m eidät p ak o ttaan eet m u tta niin ei ole asianlaita, an tan u t aimo sysäyksen tieteel- takan taan verraten, m u tta se voi ru stu i rah atalo u teen
Tos se « ’
m iper a lististe n kil- sessa v altiokoneistossa ole ha-
Mer- Va’n v iiv y ttää rom ahdusta eikä olisi P e r u s t u i t S o U n t o ^ 0 ^ ^
eljX7 ; ii ± ee^
ayS ta p a h ' j Ua^ n: ..
ottam aan p a n ttiv a n g in ”.
P äin v asto in V enäjällä ¿n saatu liselle ty ö sk en tely llek in .
kitseekö
täm
ä
sivistyksen
hä-
estaa
s
ita
-
Täm
än
rom
ahduk-
M ikä on o llu t y h ten ä maail-j ihm eellisiä saavutuksia
näillä-
. tä y ty y su u rten
3) Tämä koneisto on kansan-
E h k ä ser? aih eu ttaa m aailm anm arkki- si siitä k e h itty n y t puhdas sosia- — n —-•___
man vastavallankum ouksellisten kin aloilla. Me tiedäm m e tov. v ittäm istä ‘ m ailm asta?
t a p a h t u v a n kokoonpa-
v a lttin a V enäjän ty ö läisiä vas Sem ashkon k irjo itu k sista kuin- m ikäli p ro stitu e e ra ttu sivistys noiden epätoivoinen tila, joka h stin e n talo u sjärjestelm ä. Sei- saita saataviaan5*1
tu n tu u E nglannissa y h tä kipe- lainen pakollinen
jä rje ste lm ä k iris te ty t ta v arat estävät V ,a nonsa’ v a llt-ieT‘lsen 3a eroittami
taan, heidän m ustaam isekseen? ka su u n n atto m asti
terveyden- on kysym yksessä.
ästi kuin Saksassakin v a ik k a -! vasta> .Joka Poistaa rahatalouden • p UUtensYa vuoksi en ten te n nm ’
11™ °^
by rokraattis,en
J u u ri väite, e ttä v astu stajat pa- hoito on p aran tu n u t, ja tiedäm -
kaan
ei
sam
alla
kertaa.
M
itä
Ja
...Pltaa
hyödykkeiden
luom
ista
en
tu
o
tte
id
e
n
m
enekkiä
m
aAl
”?uod°
llls^
UKSien
puutteen vuok
kotetaan palvelem aan, ottam alla me, että näyttäm ötaide, kuvaa-
ROMAHDUS
R anskan
p n k vuonna
k iin tulee,
sen Paam aaranään, saattaa . - työvoi-
vT;v-v
v e rratto m asti kansanvalta!-
heidan perheensä jäseniä pant-j m ataiteet, j. n. e. saavat osak-
se
telislö o^e
.920 ei sanot-
s a p a i- : m anm arkkinoiH a T
a a « ^ S ? ’
T ri A. G oldscm idt k irjo itta a
tiv an g eik si!
O n ta h d o ttu sa- seen su u rta h arrastu sta. Sama-
• S1}itO'
-4>- Se -lu ° lu Jan yhdys-site«
vuoden
kasvanut - ja k u ltak
an ta noon. .V aikka pak o llista s o ta - t a a k s e e n
noa, eteivät V enäjän ty ö läiset, ten on esim. tä h titie te e n alalla
, alussa Saksan talouselä- tavasti
, .
----------
ta lo u tta olisi ja tk e ttu k in ei oli- 1;«
i-
^ einin
^ r a - m itä erilaisem pien ammattien
pysy vallassa m uuta kuin — te h ty useita tä rk e itä h a v a in t o -
,elvy tta m isy rity k sistä kapi- kin on p y sy n y t sam ana nous si voitu v älttää t y ö t t ö m y y n ä j ^ : a Xen rin ta m a n ’- ^ « ä i s i - v a ille , h elpott a ^ sillä mitä en-
p an ttiv an g eilla.
E ikös
“Rai-: j a — V enäjällä lö v tv v m aail-!t3 llstlsen
järjestelm än
avulla ten 3,6 m iljaard iin
fran g iin ,
«•
u uslen sn rto m a itte n laisim m at ja m itä syvällisluori-
v aajan ” h erra m anatseri ole kos man tu n n etu im p ia ' tähtitorne,- seHraavaa:
, R anskankin raha-asiat kuvasta Sillä ty ö ttö m y y s ju u ri to d istaa
k
ap
italistisen
jä
rje
ste
lm
ä
n
ky-
n
f
e.c
PIan
m aailm anm arkki- toisem m at u u d istu k set byrokra-
Saksan porvaristo n m ie le tö n h ä n m aan ahdinkoa, jo k a tekee kenem ättö m y y ttä Jtä y tty ä
kaan s a ttu n u t kuulem aan, että, ja —. vaikka venäläiset tä h titie-
t u o - ! ^ : J??den ° m ^ ar™ e s ta syn- tia tta .
. . . ilijä
. . j o t . „ ovat
. o . s saaneet
a a n e e , työskennel-
.y o s a e n n e i- L L f f J o
y ksi‘y ist:d o u -: epätoivoisia p o n n istu k sia Siir
m.?raa lsena P a n o stu k se n a Ve- te
/
er1' US1. aistelu.
N unsano-
5) Se antaa etujoukon, toisin
iä vaikeissa oloissa, sillä "sivis- d e llls ta . Järjestelm äänsä jo h tu u taakseen liik atu o tan to n sa siir- tannon vaatim ukset.
najallä on tuo tu n n e ttu t u n n u s - ................
än v htevdessä
huom a,,
K ansain L llto n to im in n a ssa : sanoen kaikkein tietoisimnun,
tokunnakseen tekem äänsä Sak-. l T äm
____ _____
lause: /o fta ei ty ö tä tee. hä- ty n e e t" länsivallat, ovat estä- seuraavista to siasio ista:
a^ a?_ z .y^ eydeSSa
huom _ au-i näkyvät jo tam an ta iste lu n oi- kaik k ein ta; mokkaimman sor-
K oska h allitu s ei kykene p e it's a a n
saadakseen
raha-asiansa te ttak o o n siitä, e ttä v irallin en
r eet. b a ksan rasittam in en suun- re ttu je n luokkien työläisten ja
(THE COMRADE)
Likaista, alhaista!
nousua ylöspäin siitä k aao sm aisesta ( v ässä m ä ärässä v e lk aa n tu n u t Ameri-
rap p io sta ja e p äjä rje sty k se ssä , m ihin ' kalle, jo ten Pohjois-A m erikan Yhdys-
sen im p erialistin en j i k a n s a la is s o ta . valtojen im perialism ia voidaan p itää
ovat painaneet, sam aan aik aan te e m -' E uropa todellisena v e lk aisä n tä n ä af-
me aivan p äin v astaisen havainnon j na E n g lan n ista Suom een a sti lukien.
k a p ita listise sta m aailm asta.
Im p e-! Y hteensä kym m enen m iljaard in dol-
ria listisen
m aailm ansodan
jälkeen larin saam iset on A m erikalla Euro-
luultiin k ap italistisen talouden heti pasta. T äm ä sum m a n ykyisten euro-
jo u tu v an sellaiseen um pikujaan, e ttä p alaisten rah ak u rssien m ukaan m er
se v e rra tta in nopeasti ro m ah taisi k a k itsee h irv ittäv ä ä m äärää. Y ksistään
saan ja särkyisi, siten a ih eu ttam alla Suomi on A m erikalle 8 m iljoonan dol-
’“ ‘“ « i " ' 311’ »8« " I M » "» ‘» - ä -1 vie.ä raerk itae »u.i. „„peni, k a n i l ^ ñ , ^
sem asta ja n y k y isesta yleisestä Ulan- e ttä N euvosto V enäjä kansainvälisen- m ien nousun kaik k ialla
Vallan « larin velassa. Ja kun m ark k a New
te e s tä piti K. M anner seu raav an pu sä ta istelu ssa k an sa in v ä listä pääom aa
'
‘
< 1 an ai orkin pörssin h in n o ittelu n m ukaan
ten ei ole ta p ah tu n u t.
P äin v asto in v a sta a
suunnilleen
40—3 6 :n n e ttä
heen V. K. P :n suom alaisen järje:,- vastaan olisi sa a v u tta n u t lopullisen
on to d ettav a, e ttä m aailm ansodan jäi- m urto-osaa a m e ik ä lä is e s tä rahayksi-
ton äsk eisessä k o n feren ssissa:
voittonsa. P ro letaarin en
vallanku-
keen u seissa k a p ita listisissa m aissa, köstä, niin on m ain ittu v elk am äärä
T overlt!
Voimme v ä ittä ä, e ttä mous voi v o ittaa ain o asta an kansain
v arsinkin A m erikassa ja E nglannissa Suom en ra h a ssa la sk e ttu n a noin 300
N euvosto-V enäjän asem a on tä llä het- välisenä.
P ro letaa rin e n
v allan k j-
jopa S ak sassak in h u o lim atta entente- m iljoonaa m arkkaa. S am aan aikaan
kellä vahvem pi kuin konsanaan en- mous V en äjilläk in voi lopullisesti
im perlalfsnain tä tä v astaan h arjo ltta-
nen olem assaolonsa a ik an a sekä kan- varm entua, uuden y h teisk u n n an ra- m a sta m itä p erin p o h jaisim m asta ro on k aik issa E uropan m aissa tuonti
k a sv a n u t v ien tiä suurem m aksi. Sekä
sa m i a lises« e ttä sisä isesti katsottu-^ kennustyö p ä ästä sellaisille perustell-' voamisesta, taloudellinen elämä alkoi
Pohjois- e ttä E telä-A m erikassa on
k a ita ei raak a-ain eita ole o stettav issa,
V en äjältä ei n iitä ole tah d o ttu liank
kia. V ielä k äy n n issäk in olevat teh-
ta a t to im iv at o sitta ise lla työvoim alla
-i a 3— 4 p äiv ää viikossa. Tukkuliik
k e itte n ja pienem pienkin k au p p iait
ten v a ra sto t seisovat m yym ättöm inä.
Eri v altio itte n ra h a k u rssie n alitu isen
lask em isen v a ik u tu k sesta ja sam alla
kuin palkkain todellinen m äärä ni-
niellisarv o jen
v ä h ä ise stä
noususta
h u o lim atta on p ien en ty n y t on työ
läisten todellinen ostokyky su p istu
n u t m itättö m iin . T avaton työttöm yys
sitä p a itsi on nykyään h av aittav issa.
Työttöm yys on E n g lan n issa n y t val
lalla su u rem m assa m äärin kuin ehkä
koskaan tä tä ennen. M uuan suom a
lainen so sia listip e ttu ri paikan päällä
laskee, e ttä m jljoonan työttöm än ja
leiv ättö m än työläisen lisäksi k ärsii
m yytta. E n g la n tila ise t ty ö lä iset sa- säliä k e h itty v ä ä riistetty jen tyytr
m oilevat om in voim insa v altaam aan „
h a ltu u n sa k u n tain huoneustoja p.. ”“ “ ° “ " tl3 ' a s U a n '
taPe™ "«*
ru sta ak se en niihin om ia esik u n tian i, 8CD 8odan Ja lk een aseistani:-uinisea
ja m uita toim ilaitoksia. H allitu s ei s i’a s la o v at k a p ita listise t valiiotp. s
u sk alla k ä y ttä ä suurem paa väkival; vastoin kovassa kilpailussa kojiotti-
taa näitä R anskan rin tam a lla kolm en m aan so tilasm enojaan. T< !itwn va-
vuoden a jan pääom an hyväksi kivää- «kysely y n sotilasm enojen rai.Jtams
n a k a n ta n e ita ty ö läisiä k o h taan . Hä- se sta v a sta ttiin R anskan parlain-n
ta koko k a p ita listise ssa m ailm assa tissa h a llitu k se n taholta: “MaM»
on yhä k asvam aan päin. Se kurot- to n ta ”.
K un kansainliiton koko«*
taa kylm än k o u ra n sa jo m yöskin sessa G enevessä pikkuvaltain taiioi-
keskiluokkaan.
K ä y te ttä v issä olev at ta e h d o te ttiin sotilasrasitusten «•
tied o t
k esk i-E u ro p asU
to d ista v a t h e n tfm is tä , niin Nobel-palkinnog s*»-
p ik k u p o rv aristo n ja ylim ystön vajoa- n u t ra n sk a la in e n vastaa tämän mai
neen e n tis ta synk em p ään k u rju u te e n ., dottom aksi, siih en asti kumi. - ma!
K autta S aksan. Itävallan ja U nkarin ma on
k äy n y t
raulu-.ll • u mak-
kaikuu oppineen n s. kaulusköyhftlis Suom enkin
so titaslal.tarit
ton h äh äh u u to n ä lä stä , vaatte<4to- ‘ neen o vat lisä n n ee t välinmma * k
m uudesta, a su n to p u la sta ja m u ista lasm en o jaan .
T ällaista
tapahtui
"’‘".'"•"■i*’113 «'»n»3'
‘»»"«a »uurempi. Tämä mcr. punlelU Ja hälää „e,dän perhCllen v a ian a isu u k sista . N äitten asem a jär- k aik k ialla, vaikka tulo
riitä
väittäni
d U S,UO1D’ kUlD MO,e pa e ra ,ssa m aissa- kuten A m e rik a s s a 'k its e e jo k a suhteessa E uropan val- ¡ sä k esk im äärin 3 - 4 k e rta a suurem pi je sty m ättö m y y ten sä vuoksi on jää- m ainkaan
in,?'*
j ta arin en vallankum ous on kansainva-
nyt
varsin
aisen
p
alk
k
ak
ö
y
h
älistö
n
m
enoja
p
eittä
m
ää
n
.
Puut»
R an sk assa on loka-
lisessä m itta k a av a ssa to te u tu n u t Me ja o sittain S ak sassak in oli jo ita k in j tio itten talo u d e llista riip p u v aisu u tta | henkilöluku.
aikoja sitte n h a v aittav issa taloudelli- ' A m erikasta.
Ita lia ssa oli vuoden ! kuussa 125,000:ksi la sk e ttu tv ö t,o - ia " mat,I,!SHIa jä rje s tö il,ä Ja m uulla rä tä y te tä ä n lainoilla. Tm
oleram
ak u u tetu t ous
siitä,
ta a r fte e n v vallankum
on e ttä prole-
Clam\ D vif ki8tymi8t&- M utta tä- 1919 tu o n ti U m iljaard ia suurem pi m äin luku k a sv a n u t viim e joulukuun e tu ja huonom m aksi ' P
‘k k ‘1- h irv ittä v ä n ä v e ro ra s itu s < n,
YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
SUOMALAISTEN TOIMINTA VENÄJÄLLÄ
-
----- ----------------- -
•
sa osoitettiin , kuinka ty ö läisten ja
talonpoikain V enäjä S uunnattom ista
v aik eu k sista h u o lim atta on kuiten-
kin p y sty n y t enslm äisenä m aailm assa
talou d ellisesti rap p io tilastaan nouse t ä T u . e e
r X
“ m aan la T e X i l
V al puoliväliin
m en n essä
400,090:ksi.
kevien niskoille. K ansain1!
m aan ja en sim äisen ä kokoam aan ta- m aan m u k aan sa E urnnan a
v
¡
an> . hauan
.K ap italim in ystä- koisen Suom en tuonti on m o n ta sa- S ak sassa la sk ettiin a v u stu sta saavain
R innan täm än k a p ita listise n talou- SeHn
taIo««neuvoston
kolmu —
loudelliset
h e n k ise t ia m nr u»lUot a
P ’ A m Prikai-- vien toiveet siitä, e ttä kapitalism i taa m iljoonaa suurem pi vientiä
työttöm ien luku joulukuussa 385,OOt». den rappion, talo uskoneiston pysäh- t<? e,tua> r” lh ‘n k a p iu li mi ’■
' J .,k a a k i n A tetum aanaa
T "?
ent,8'J i E3ro^ " v3,tl0“ « ” 'e.kamääräa “F re ih e it” v a k u u tta a ty ö ttö m iin to . . .
1 • pik u jaan ah d ettu , luukun keksitf»
ynttsen ,a set. romahdukset.,, päin kap,UIh.„..
la!oud„n ,, „1
—
'
•
............................................
,v
,
ta
?
H
7
.
P
ia
’
1,°
V0'
mS,Se°
a
im
p
eria'
kasvu
¿
“
«
ik
a
lle
m
erk
itsee
käytän-
dellisen lu k u m äärän 3— 4 k e rta a suu
sisä istä ra k e n n u sty ö tä edelleen ja
a
p
a
h
lm
a
n
kulun
k
an
ssa
on
huom
at-
tlo
ltte
n
ra
h
a
a
s
la in tilan pataa“ *
„•
?
•
Ja si en lo -p is tis e n sodan jälk een , voim m e kui- n ö ssä europalaisen ostokyvvn laskeu-
m aksi a v u stu sta saapain m äärää.
s<ten to te u tta ak se en
taistelujem m e pullisesti
tu rv aam aan
so sialistisen tonkin ny t jo havaita m itä selvim m in
ostokyvyn lasken rem
**
tu m ista ja myös A m erikan m yyntiha- R u o tsissa on v äh in tä in 20,000 am- v a lli,7 ln n L h a - ^ n i a n r t T h n T “ “
suuren p ä äm ä ä rä n : kom m unistisen y h teisk u n n an tulon ja ra k e n ta m is e n ! tu lleen petetyksi.
Koko k ap italisti-
□nom- sää stäv ä isy y d essä. M utta nämä 09
lun väh en ty m istä. K äy tän n ö ssä ovat
y tym
hteiskiinnan.
T ällaiseen käym
tjö h inen
ö n ryh-
m aksi käym inen. ti H inm aavan vei- lem m at o vat kuitenkin sen
isen m ahdolliseksi
on i e d X ^ k s e ^ X m a ^ ’3 N e" 'o v a t°Vm I ^ 7 m aai,,Uas8a bn ny t h a v aittavis-1 m ain ittu je n seikkain se u rau k set jo m a ttita ito is ta ty ö lä istä työttöm änä. b9ant..«a,
E n ten te n k iristä m ä Itä v a lta on raa- k aan tu m isen
v a ik u tu k ' s e e e ,a
n
. ei voi p;y,ua käytäntöön
jo h tu n u t ennen kaik k ea siitä, e ttä n
T is s t t n ^ i f
,
H ? ° enne,m ,nin odotetun pulan * n äh täv issä. E uropan ja myös Arne-'
p u utteessa ' iro,io «« v
Amer,- ta
ka-aineitten
ja
luoton
p
u
u
n
e
e
s
.-a
!
ka
u
e
on
E
uropan
v
a
ltio
itte
n
valutit,
V enäjän p ro le ta ria a tti, m onien muit- ¡k a p ita listin e n m aailm a n y k v ä ä n ° on n e ^
N yt aIk av at n ak y ä I n k a n liike‘ ia tu o n tato eläm ässä on su u n n atto m an työttöm yyden pulassa, j ta ta v a tto m a sti la sk e n u t
nne ■ o!
, e iv ät vie tuloksiinkaan.
ten sen erik ie listen kansallisuuksien ! sek ä to is e lta puolen s iin l m erk it vk ¡ “ noh H
«h
oso*“ a v at„ e ttä I ta p a h tu n u t pysähdys. S uuria tehdas-
Ita lia n sie tä m ä tö n tä verotaakkaa
Suom essa o d o tetaan a m m a ttijä rje stö n iira v a sta a k u u d etta
m ukaan
työttöm yyden j sesta
. r y i s U a T r ^ n o m e “ m a rk k a » X “ * -
rin n a lla m yöskin suom enkielinen tä ä l- ¡ sessä m ikä kaikkien m a itte n köyhä- m - ví ,
la,tok8,a ««Uetaan.
Ei ain o astaan ju listu k sen
patsuvan
su
u
rem
m
aksi
kuin
kosk
aan
|
kahd
ek
san
n en osan
Puolan X k i ?
” k ' “,
sellaisissa
m
aissa
kuin
Puola.
U
n
k
a
lä asuva p ro le ta ria a tti, on jo vallan listöjoukoilla on sekä tuotannollises-
k ertaisim m allek in työläiselle, e ttä k a ri ja Itäv alta, jo tk a ovat entente-pää- ennen.
Työttöm ien luku la sk e ta an on lask en u t v u iä v i« h »
rK kl saan Joutuessa suolivvo’ i
n u t itselleen m erk itsev än asem an Isa e ttä v altio llisessa eläm ässä,
3,000 paikkeille, jo ten I A ikasetnm ln 1 p u n n a sta n m i ,™ ,“-,
" " lisäRääs‘ä ' ai" ''
k a n sa in v ä lisessä m ittak aav assa. Vas-J Kun m äärittelem m e Neuvosto-Ve- p italistin en ta lo u sjärjeste lm ä ja sen om an ankarim m an valvonnan a lai H elsingissä
y lärak en n u s, porvarillinen valtio e*- suudessa, ole valtiollinen ja talo u d el työttöm yyden k u rju u d e sta yksin raai- 44 Puolan rrart-v „
aK- e ltlin m ahdottom am paa. Seuraa
ta ikään on a n n e ttu sotilaallisella n ä jän asem aa m aailm assa, niin m e i-lv ä t
e.M*u.«utu
vuuisKumaP
p itäm
ään aan y h teisk
u n taa linen^ eläm ä su u rim m assa se k a so rro s n itu ll. palkalla osalliseksi tulee I0 p u nta m akaol 650 Puola“ “ T O r k l «
rin ta m a lla kansain v äliselle im p eria-,d än täy ty y tu tk ia ja p ä ä stä lähim ain | koossa pysty
eik ä to
im ittam
yhteiskun-
kipitti^
.M
arraskuussa
1,20
I
p?,nla
m
ak“
"
’^
,W
d
e
"
sa.
vaan
vieläpä
E
n
g
lan
n
issak
in
,
jo
-
;
tu
h
a
tta
työläistä,
lism ille ra tk a ise v a isku . J Ä range on perille siitä tila s ta ja a sem asta, m issä j nan m iljoonille ihm isille jokanäiväis-
ta k a p ita lististe n m ittak aav ain mu 1
tu
h o ttu . Se tm
m erk
itsee sitä on e ttä
»n—
........ ***“
**",*re
m in
aton
rom ahdustaan "K k<-
aainvällnen
pe-ialistnl
V o l kan-i
a u l I kaniin,,-»,«««
X k o S
T
1 . “ “
o” i ! ‘a ’" Z
'" ’«■-tuloa,
eikä
rie m ä in Ih m is-; k aan K apitalististen
p id etään ntahtavitnpana ja vai-1
» « u tu vanhan E u ro p an . n ä » • “ , L o " “ “ 3 , , * o--—»
Vk8i“ Pä Eng. tä
e n tä viipurilainen
m n T-
...........
‘ ‘ a k lh d k ,a Ja n ä itte n sy istä. m:t-
seksi m e n e ttä n y t kaikki m ahdollisuu- ka k a p ita listise ssa m aailm assa vallit-
d e t a se lllse sti m u rsk a ta Neuvosto-Ve- j s e v a t
Sam alla kuin tv ii<at*n i » i
,
n ä jä ja siten e stä ä sitä ja tk a m a s ta
Sam alla kuin ty ö läisten ja talonpoi-
sosialistista kehitystään ja rakennus käin n euvostovalta ja sen taloudelli
työtään.
nen eläipä on o so itta n u t a ste e tta is ta
°
k u iten k “ r' kui° Vienti:
R<a ^ k a s s a
22 m.
k untaa ulos siitä m urheen, kurjuu-ä k u tu sv altaism lp an a — p u h u m attak aan d ään joka p aik assa ty ö ttö m y y ttä, s e i- h
Pu a tak .n on m e n ettän y t ar- selo ste essaa n
B ry s- !in •
den. o n n etto m u u k sien sek a sanom at- e n ä ä u lk o n aisesti ja sisä ise sti h e i-!s o ria te h ta ita , U ikerom ahdusta ja o j J Z ^ n n t v..«to«L., U l v t ,?,. eö
v a Itio itte n !p ä ätö k siä ja sen käytännöin ä
ol“ a,n ' a,v an Ja tu ak ain la a k s o s ta .; kosta R an sk asta — on a siain t i l a ! to k y v y ttö m y y ttä.
K aikkialla tapaa v äitä sillä
iiT a s ' a ' at Pa i' ä päi- gja on p ak o tettu totoani n
*
m ihin sen im p erialistin en sota on va- rom ahduksen na . i aan a
v ih in ä n i.
.......„k A "
s,lla
tu lee ’ tu rv a ta
en va- ro m ahduksen partaalla.
Y lläm aini- m aksujen la k k a u tta m ista ja ta lo u d e l-! PPÜÜn ‘ k a h ‘
¿
1-* si to siasiallisek si m ainitun .n.'?1
jo tta n u t
tU S S a ia k a i k i s s a m u i s s a k i n F i i m n s n l i c l „
,
i
!
<* ’ ' ‘ 1
U h k a a vaa
s jn tulokseksi 8 m iljo o n a n mar
tu ssa ja k aik issa m uissakin Europ^u _ lisiä rom ahduksia. Työväen piirels- v astaan - toiselt-
- • \a a r a a ..........-.««<=«
Sodan aikana oli Eurooppa hirvittä m aissa on tu o tan to lam assa. A m e ri-’sä vallitsee v o im ak asta tyytym ätto- p italistiry b n iiä ja PU°
,oi8,a k a ‘ kokousm enot
Jatk
to ise lta puolen si-