Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 14, 1920)
241 TORSTAINA, LOKAK. 14 P— THURSDAY, OCT. 14 yhteiskunnallisia ja valtiol lisia VIRTAUKSIA ULKO M AILLA sitykset. sä!tö ä Intian Julistus on seuraavaa si-I C u i > • ~ > Seattlessa tarjotaan välirauhaa * «««« iiitp SintI? a«rJ-UÌù Suur* la‘vanra*:enr>us-ta kouluissa. Tvömaakomiteain väli elee poliittisen riippum attom uuden, Seattlen kapitalistit Ovat Däättänppf tä an non t,!«iV?’nnn-vt antama?n työ-tyksellä saisivat työläiset esittää vali- ja dem okraattisen hallitusmuodon V a ih ta a taktiikkaa U P ettäneet isännistölle, joka lähettäisi saavuttam iseksi. on kaukana siitä, 4 x x ~ t l - L i , . . S.u h !e iS S iU n tyO V SeS- tnn hä’v ittä m \.n 1Se e’ iVaje,7ettiin ,ll0-tuksiaUn nentvlvät h iri ’ p?,n.kk,taIle!ukset pie-edustajansa yhteisiin neuvotteluihin että se voisi vapauttaa Intian väesi töön. Kauppakamarin kokouksessa pää h n n m ^ H v Jt- kT lh;? a lko‘ suPistllatyöläisten edustajien kanssa. Tämä K a r ja la n t y ö k o m m u n i In si niin sanottu “edistysmielinen” aines laajoihin työtätekeviin joukkoihin tön suunnatonta enemmistöä. h T S Puo en va'n°katsotaan lääkkeeksi nykyiseen levot- tian työväenluokan vapautus riippua voitolle keskusteltaessa uusista menet Venäjän Sosialistisen Federatilvl- joiden pojat ottiv at osaa väkivallan vaui lujitti Seattlen umomsteja, joidentomuuteen. Vanha kanta katsottiin .................. .„ „ „ .n 2 « « m •»»*» yhteiskunnallisesta vallankumoukses telytavoista. sen Neuvostovallan perustuslain kaiken tämän takana on toivo tuo- pykälä soveltam alla YJeisvenäläinen taisteluun ja kaatuivat nät- ta ja sosialistisen valtion perustam i turmiolliseksi ja päätettiin lähestyä työ- knsk-^n'^nn m , ' t / 11. ° n ? lluremp'. ku‘n d,n n den petom aisten tekojen uhreina, val sesta. Tämän tarkoituksen saavutta Doishietiiini 1 v ¡l, 'vai.!rake9lnuls.t-''ö!aiSett?n|ion lisäämisestä, joka ilmenee toi- Toimeenpaneva K eskuskom itea on ke miseksi on Intian suurten kansan väestöä kompromissitarjouksella m istaen kuolemallaan paremman tu- ; t » ^ ¡ ’ojlinen itsetietoisuussista kauppakamarin suosittamista toi- säkuun 7 p. 1920 päättänyt K arja ------------- Kaksikymmentä kuukautta on Seatt- heräsi kasvava vallankumousin- lan työtätekevän kansanjoukkojen va i £ ' aisuuden työtätekeville veljilleen. joukkojen nerasi, josta osotuksena on Farmer- inenpiteistä — nim. bonus-järjestelmän Uksen nuolesta pautuksen puolesta tapahtuvan taiste KHSl kädessä Neuvostota? savallan työ nostus järjestettävä luokkataistelun lessa k ä y ty katkeraa taistelua unioirs- Labor puolueen nopea voimistuminen Sean va“ltiös« “7,'haMn 'vui'i?- vu,i'" ;ulm' ne'> ja tieteellisen työnjohdon käytäntöönot- lun tukem iseksi muodostaa alueelli tatekevien kansanjoukkojen kanssa p o h ja n e k o k o tu a a n m a u p r o .e .a a n s e u itis e n liikkeen murskaamiseksi liikkeen k ans-a kiinteässä v h te y d e s - Ien suurlakon f , x beatt‘ v a,!10^ a , uhaten rustaa vaikutusvallan taminen, avointen kustannustilien pitä nen ryhmän — K arjalan Työkommu sen sankarillisen punaisen arm eijan »ä Ja yhteistoim innassa sen k ^ s a . I k ä h t V n e e t “ P0,ii,tise,ta Vängiltä, joka häi- avustam ana ja liitossa heimokansan nin. v a ik u t erään ritsematta on saanut harjottaa julkeaa mistä, joita työläiset valitsemiensa ti m ainehikkaiden poikien, punaisten M uua koska ju n a oa . m lintarkastajien kautta voivat tarkastaa; P Ù J to ÌX ' K a ^ i n k ^ s a X ^ ^ k a Z ^ K " 1 ‘ Z S T " ’ koramunist ¡osastojen S " ' l a “ ^ X : „ ” S !» Xa. rosvousta. Arvostele-' elintasoa vastaavan palkan takaaminen vosto ja YJeisvenäläinen Toimeenpa- v a lk o k aa rtR a isj^ u k k o ^ mikä epää kansalta sen alkeellisiin- ! 1 .......................... ja kansallinen liike, Joka tais- neva K eskuskom itea m ääräsivät K ar ta sekä ryöstäjäin ja riistäjäin ikees- m atkin oikeudet, m itkä olisivat v ält jalan Työkommunin rajat. tä, Karjalan työtätekevä kansa, ku- täm ättöm ät taloudellisen ja yhteis Läheisessä yhteydessä kaikkien ten muutkin Neuvostotasavallan kan- kunnallisen taistelun järjestäm iseksi. 4v? "ne,n PaJaiJ ohjel- ia konservatiiviset ainekset Washingto- hyvin näiden näennäisten m vönnviv^ enajan^ Sosialistisessa Federatiivi- sat, sai vihdoin talonpoikais- ja työ- mm täytyy jokaisen vaiiankumouk- i™,1! toteuttamisen paikkakunnalla. Jär- nin työväestöstä ovat nykyään liikkeen lJn h »x-mi-il v • ni)onn>tys- seiiisen liikkeen ottaa ohjelmaansa'Jesto ottl tehtäväkseen ei ainoastaan in. muk in i v - iin n n o „ ; ■ 1 - K , n i l e n Ja työläisten oikeuksien osittaisen e. a N euvostotasavallassa asuvien I läisneuvostolssaan yhteiskunnallisen ksen. Mut- listaa avoin taistelu t v i i v ä e S ^ u " ¿“'¡« n a.'1 '''' '" “'“ h suoranaisena seurauk-jtunnustamisen tarkotuksena. Se käsit- kansallisuuksien työtätekevien jouk- vapautuksensa sekä rauhallisen sivis- maan poliittisen vapautuksen , ........... . aistelu työväestöä vastaan kojen kanssa K arjalan työtätekevä tykselllsen ja kansallisen kehityksen ta täm ä el r tää, että kapitalisti nähtyään pakkokei M tä''‘‘, i.vi!a n . myös .VJVn taivuttaa ' a” mukaansa niitä Kaukonäköisemniät porvarit näkivät nojen tuhoisat seuraukset, turvautuu kansa astuu historiansa uuteen aika- 8ä välikappaleen. lankumouksen tarkoituksena olisi liiV V pitö ' **'?....... .. “ ,,lÄ H — t t u !l n ^ t a n e e t mihin kauteen. K arjalan työtätekevän kan- K arjan Työkommunin vallan kor porvarillisen, poliittisen dem okratian h i i l i n Associated Industries-järjestön uusiin menettelyihin riistojärjestelmän uni(jt, ja elleivät nämä hyvällä taipu sun vastaiset kohtalot ovat sen om is-j kelnrpana elimenä on nyt Karjalan saavuttam inen. 4 t» 14- ♦ in o iv» ! O a 1 käsittää - — Z a 4 Zi z: myös, _ että a J i^ iJ ä n .^ fo i-ip itk 1 ittä is ■ e «» k s i. Se cataistelun ajatus .P P ^ 1 t »iirvauduttiin l i r v a u d l '44 s u k a s is s a . Sille avautuvat kanaali!- i Neuvostojen edustajakokous, m utta Luokkataistelun ajatu s saavuttaa saavuttaa .''V1 salaisiin pakko- (uksestaan on ohjelm a'nvt äkkiä muu ~ 7 ^ 7 ?’ c,la le ’ liassa yhä enemm än m aaperää - i keinoihin, kuten boikottiin ia rnnkki lettu » I„ 1, '• J t nL 1 ’ kokeinuksisia tyonvaenjuokot viisastu- sen kehityksen rajoittam attom atm ali [Väliaikaisesti nämä teh täv ät suorit- Intiassa «"•» -..... - l< -» ... TO,KO,.I.'!!1. J a pankki- teui. A^ociated Industries on havin- vat.eikäkieltäännyrauhallisistam enct- dnlllsuudet työtätekevien joukkojen taa K arjalan \ allankumouksellinen riippuen täm ä suuressa m äärin so- l u o t o n h ä v i t t ä m i s e e n . N ä iltä 'toiinenni dasta. Teollisen kehityksen k i i h t y n e i l l ä o li S .in illk A t ' A , P itsem äärääm isoikeuden perustuksella. Komitea. % u ? , 3' u ■ . !'elytavoista kokeillakseen kuinka pit- Ensimmäisen Ylelskarja- UkSC - k a U P U n ' Venäjiin Neuvostotasavallan yhdistä lalsen neuvostojen edustajakokouk niinen, jatkuva nälänhätä. intial4is- irjJjJ io k 'l TlOHKPvo ten sotilasten lähettäm inen maan ra- e» J 0 ^ 3 n a sevan; mien työtätekevien kansojen m ahtava sen hyväksymän päätöslauselm an liitto suojelee K arjalan työtätekevien mukaan K arjalan Työkommuni säi jojen ulkopuolelle ja Venäjän vallan- 11 *l. ° 1 s a a n u t UlkeUK joukkojen oikeuksia, heidän kansal lyttää läheisen yhteyden Venäjän kumouksen etäinen kaiku, kaikki no ! O l e H ailS O Il k ie r s i lista Itsem äärääm istään ja vapaut työläisjoukkojen ja koko Venäjän ovat omiaan kartuttam aan tyytymät- ’ tällläSSä Valheellisia tietoia tuostä “voi. lis p n <<>vittpl.in l . --i I.... ........... t v / u u u » u u a j i ja cua taan kalkkien sortajien ja riistäjien Neuvostotasavallan kanssa. Mutta tom yyttä intialaisten kansanjoukko- lankumouksen’ ’pesästä jossa roskaväki tvömntäiien ¡1 ti r ; / ’< e l}yvaksytaan;(Sovintoa ja sopusointua on mahdoton ikeeltä. K arjalan kansa. Joka on tasavallan osana, joka eroaa sen , H , 7 J'a joukot temmelsivät mutta iotka Mn 7 u o r o Ä J t ? v laheisT 7 ’3n r3ke,,taa «>nenkuto tuotantoa harjote- taistellut useita vuosisatoja keskellä muista osista kansallisiin ja talou Julistuksevaa lausutaan edulleen sankarllliuellu acll-t ’ JOlKa ^ n VUOrOX aiklltukSeil Vuoksi Suositetaan*------------------ « vuoksi. ■ • taan yhteishyvän karua ja köyhää luontoa olemassao- dellisiin' olosuhteisiin nähden. Karja etlä Intian vallankum ouksellisessa f ? llK a r a ll|S e lla eSllIltymiSellaan Oli Seattlen kapitalistien rauhantarjous lonsa puolesta, astuu laajan kansalli- lan Kommunilla on oleva laajalla toi liikkeessä on havaittavissa kaksi vir on kumminkin ikäänkuin tunnustus, et sen kehityksen tielle orjuudesta ja m lntavapaudella varustetut omat täy- tausta, toinen kansallinen, toinen to rlistosta vapautettujen eri kansalli- sivaltaiset Itsehallintoelim ensä. Sen sivallankumouksellinen. Viime vuo tä he ovat hävinneet taistelun ensimäi- suuksiin kuuluvien kansojen perheen- valtuuksien rajat m äärätään Neuvos den yleislakko, joka muodostui kapi seh kierroksen. sa. Karjalan työtätekevä kansa, jo- totasavallan vastaavien elinten kanr- naksi sietäm ätöntä taloudellista rlls- englantilaisten toverien arvelut, et- Intian vallankumousliikkeen ta’r- j painaa muualla kuin venäläisellä kir- (C.G.T.) jonka johdossa on Jouhaux ,T tä vallankum ousta suorittam aan. ka on kyennyt säilyttäm ään ankaras sa tehtävän sopimuksen mukaan eri toa vastaan, osoitti, että Intian prole- jaimi8tolla. * Hän kehoittaa tovereitaan vielä Ur- ' Poliittisen vallananastus- ja köyhä- sa eläm äntaistelussaan oman erity}- kansallisuuksiin kuuluvien työtäteke ta n a a tti on herännyt tietoisuuteen, j Coituksena olisi porvarillis-kansalli- Suurin ansio kaikesta sorrosta lan kistam aan îo peruutin- ' , ur.*.;jn.4_4___. .. inen . vien kielensä ja m uinaisten kansanta- vien kansallisuuden periaatteen pe- Samanaikainen yleislakko Englannin l »en hallintajärjestelm än saavuttami- päätöstään ja listödfktatuurin . toteuttam voi keaa Vilanan pyövelin, kenraali Mu- maan sen, sillä am m attiliikkeen vir- Ranskassa tapahtua vain täydellises rnjen jätteet, saa nyt Itsenäistynee rusteella Ja jokaisen kansan itsemää- sa olisi antanut maan imperialismille nen- Päinvastoin sisältyy heidän oh- nä vapaana kansana mahdollisuuden rääm isoikeuden pohjalla. Neuvosto- kuoliniskun. Mutta brittiläinen pro- ; leim aansa Intian proletariaatin or- rajevin osalle, joka v. 1864 lausui: kavallan oikeistomiellsille piireille ei sä yhteisym m ärryksessä Ja tasa-ar- valloittaa itselleen rauhantoim issa ja Venäjän hallitus tervehtii ilolla nyt. letariaattl antoi tilaisuuden mennä Ranteoiminen luokkataistelun pohjal ‘•Neljäkymmenen vuoden kuluttua ei ¡olisi mikään mieluisampaa, kuin val- von perusteella C.G.T:n ja puolueen kulttuurityössä uuden tulevaisuuden, syntynyttä K arjalan Työkommuni i ohi ja lakko tukahutettiin m itä jul la yhteiskunnallisen, taloudellisen ja ole Liettuaa eikä liettualaisia o le -, Iankumouksellisten ainesten ero, kos- kesken. — Me olemme oikeutetut o- ■ ka se varaisi heille mahdollisuuden Sen hellittäm ättä ponnistelleet esi- sen astuessa työ-neutostotasavalto- mimmalla tavalla. poliittisen sorron poistamiseksi ja Inassa dottam aan tovereiltam m e, e ttä he se Taantum us h erätti kuitenkin vain ajaa rauhallista politiikkaansa ilman Isät ovat jä ttän eet sille ankaran elä- jen joukkoon ja se on varm asti va- kä am m attiliitoissa e ttä puolueessa Mutta brittiläisten työläisten «ei so sosialistisen valtion m uodostamisek entistä voimakkaamman vastavirtauk- i vasemmistolaisten painostusta. niänsä m uistom erkkeinä kansanlau- kuutettu, että K arjalan Kommuni on vi välinpitäm ättöm inä seurata in tia si Intiassa. toim ivat sosialisteina, me olemin» sen. Itä-Preussista tulvi maalian kiel Edelleen julkaisee Frossard “Popu- valmiit toimim aan toverillisesti yh lut ja -tarut, jotka yhdistävät sen kehittynyt ja kukoistava työväenluo- laista liikettä. Sillä niin kauan kuin Julistus päättyy seuraavasti: lettyä liettualaista kirjallisuutta ja lairessa” am m attiliittoja koskevan saman äitipuoli luonnon lapsina aher- kan vallan puolesta taistelijana Lii miljoonat Intian ja muiden siirtom ai Maailman työläiset: Intian prole- dessä am m attiliittojen vallankum ouk ulkona olevat liettualaiset «hautoivat artikkelin, sanoen m. m.: tä m isiin lukem attom iin sukupolviin, tollisen Neuvostotasnvalan kaukaiset- den työläiset jäävät, vailla tukea, ka ! tarlaatti ef taistele suojellakseen ko- sellisten esitaistelijoiden kanssa, jo t tuumia maan vapauttam iseksi. ‘ t _ „ _ _ , . u . .1 Kolmas Internationale on vaatinut ka pitävät vallankum ouksellista o- Monien vuosisatojen kuluessa on la lUotPl-skulmalla. Neuvosto-Venäjän pitalistisen riiston uhreiksi, niin k a n -. tiraaisen Histoluokan etuja vierasta välttäm ättöm änä. Karjalan työtätekevä väestö värjöt- hallitus antaa Komraunille lupauk- an on kapitalistisen järjestelm än hä- vastaan- Kolmesataa miljoonaa in tualalsessanr i X s a . SaM a a r r 0 0 ( ? ’^ X \ täa i n X ? U,X n — Tun- on niinikään vaa nuslauseemm e on: sosialistista esiin- tänvt petomaisen tsaarijärjestelm än 8en' etta 86 on kaikin keinoin kan- vltys Englannissa mahdoton. Jokais- i tlaIaista seisoo teidän rinnallanne dUBtajaa kokoontuivat joulukuun 4— raskaan taakan alla kärsien tsaarin n a ttava ja puolustava Kommunia sen ta pennyä kohden, minkä emäm aan ' yllte,aen asian puolesta. Ne ovat tet- 5 p :n ä v. 1905 Vilnaan, Liettuan si tinut, että meidän on taisteltava C.G. iLvmlstä am m attiliittojen keskuudessa. virkam lesten vääryyttä ja kaikenlain- H'08»»- tunnustaen täm än työn ole työläiset saavat hyväkseen, rosvotaan <Jan lovereJa a ne. Älkää antako vt- vistyksen kehtoon ja päättivät Ve T :n nykyisiä johtomiehiä vastaan. ; Tätä kysym ystä tulee puolueemme ten ts-arisntin kätyrien raakaa mieli- van erottam attom ana tärkeänä astee- siirtom aatovereilta punta. Suuret holl,sen enää Pe ttää itseänne. Maa- näjän hallitukselta, vaatia täydellistä m utta me olemme Kolmannen Inter- ■ pnst kongressissa käsittelem ään. Sil- valtaa. Venäjän proletariaatin san- na ylp' sm aailmallisen neuvostojärjes- siirto ,u .an iark k ln at suovat b rittiin i.; ilma" Perijäin on kalkkien yhdessä iutonoräuä'"m aulle '.“Z u t y ^ m X ä I nationalen toimeenpanevalle komi hen m ennessä tulee puolueemme kan suuressa rakentam istehtä- selle kapitaalille suunuultontau tulo-1 ? » » « •» « « M » kaaduttava. Kuut- J taloudellisissa Ja ntuissakiu «Isäpollit: tealle tehneet täydelleen selkoa siitä. ta pysymään ennallaan. karillinen vallankum oustaistelu toi telman Ï " y? “ ! ä,r än ’. .m ikä takaa 8i,,e ..? !t? ksen. Ull'i t i8i»»a "a » i ö i ^ r “T ä n ^ n y r i t i 7 Ps a m .|on C.G.T;hen meidän puolueemme myöskin Karjalan työtätekevälle kan- vassa- Syyskuun 8 p :n ä 1920. Me olemme venäläl- jän säilymispohjan. i rit rohkenevat väittää, että Idän kan- mui kuitenkin siihen, että kasakat salle vapautuksen tsaarillisen tvran- sille tovereillemine sanoneet, että leisvennläisen Toimeenpanevan Jos tullaan sallimaan, että A asias-; sanjoukot ovat jälellejääneitä ja et 9iuden tuskallisesta lkeestä. Mutta K A U P P A N E U V O T T E L U T KES> komennettiin maahan ja vankilat pe- j ammattiliikkeen! ime on Itsenäisesti Keskuskomitean puheenjohtaja : tä ja A frikasta muodostuu Europa:«- i tk niiden sen vuoksi täytyy jäädä ka rivät parhaim m at historia valmisti sille uusia koettele KEYTETTY vapauden aatteen syntynyt, että se autonom iastaan pi Kalinin. sa voitettujen kapitalististen voimain ’ pltdIlstlsen ikeen alle. muksia. \ alkokaartilaiset rosvojouk- ajajat. tää kiinni ja epäm ieluisasi a lis ta t Sihteeri: kiot. Joita kannattivat tai järjestiv ät tulevaisuuden varustus, tulee näillä ’ toverit: nä ,kä vaikuttaa kaik , KÖPENHAMINA. lokak. 11 p. — . Suurlakko meni, . vaikuttaen ------------- vain poliittisen puolueen kehoituksen ai- Räävellsaä oleva venäläinen kauppa- kiin ihmisiin samall Jenukidze. riistiijäainekset, paikalliset tai naapu olemaan tilaisuus uudelleen jatkaa j m'S,' n sam a!,a tavoln kaikilla sähköiskun tavoin tosin hiukan ohjia taistelua. Täten el brittiläinen pro- aeudu,,la Ja kalkissa ilmanaloissa, höllentäen, sillä liettualaiset saivat le. olkoon, että täm ä olisi vallanku- lähetystö on saanut m ääräyksen Moe- ruudessa asuvat ryöstäjät ja veren- I n t ia n k ö y h ä l i s t ö n j u lis t u s letariaattl saata ennen saavuttaa voit- A uttakaa m eita kohottam aan Intias m. m. luvan painattaessaan kirjalli mouksellinenkln. Me arvelemme, et- kovasta el tehdä enempiä kauppasl- Imljät, saattoivat K arjalan kansan ta sosialisen vallankumouksen mu mu toumuksia toumuksia ulkom aisten valkokaartilaisten hyökkäyksien ve- liikki-iten Intian vallankum oukselliset ovet toa, kun sen rinnalla taistelee yh sa yhteiskunnallisen vallankumouk suutta käyttää latinalaisia kirjaimia, i kaista on. että meidän puolueemme kanssu ennenkuin nykyään valllt.se- rlsten kauhujen valtaan. Valkokaar- ; osoittaneet koko maailman, m utta teistä vihollista vastaan myös siirto sen lippu ja sam alla myös vapautta oman itsenne Itsenne kapital kapitalistisesta t |„ ™ ' u lj^ m p l T d v e " '« ™ ? fin n in ' “’'i"'" ,ä!'1de“ ä >l,t«'(»y'“ va sekava sekava kunsainvälk kansainvälinen tllanäe m maan oraan teisvm m>iTykse«di niärryksessä va tilaisten raakalaisjoukkojen harjoit varsinkin brittiläiselle, proletariaatil- maiden toverit. imnerialismltsa. t „ ,ette . m utta arm eijan p e r ä t e s s ä ~ ■b.f,lng skel,„ im perialism itsa. sillä siten työväenjärjestöjen hiukan selvennyt, on tam len veristen vainojen koko paino le julistuksen hälventääkseen monet Vastaisen v aralta hjUventävät In Me emme tule ilman C.G. tiedotettu Kovnosta. ravös te lopputaistelussanne autetuk Liettuasta v. 1915 maa hävitettiin ja { kohdistui kokonaan K arjalan kansan intialaista liikettä koskevat väärlnkä- tian vallankum oukselliset kalkki na _________ si koko maailmaa käsittävän sosialis kansa evakuoitiin mahdollisimman , tisen tasavallan toteuttam isessa. tarkkaan. Viimein v. 1917 joulukuun M anabendria Rak Rov 4 p:nä julistautui Liettua itsenäisek Jäsenet pitivät varsin tärkeänä, että slin toim eenpantuja pakkoluovutus- lnan on pikkumainen härnäävä luon Albani Mukerji, si, m utta nyt oli Saksan vuoro esit tallä kertaa Moskovaan eivät saapa- ten johdosta, m utta yleens, kuitenkin ne eikä se perustu periaatteelisiln e- Santa Levi. tää vaatim uksiansa. Näitä yritettiin neet enää aloiteryhm len, vaan puolu- talonpoika on kylläinen, vaatetettu, roavaisuuksiin. Oikeisto-sosiallvallan- väistellä, m utta Saksa vaati ensin «iden Ja huom attavien järjestöjen, rikas ja tuntee itsensä onnelliseksi, tum ouksellisilla el ole ollut eikä o- unioonla ja sitten tulli-, raha-, posti, 1 L ie t t u a n k y s y m y s kuten Sakson riippum attom ien, R a n s-, Nykyään talonpojalla on melkein le työläisiin lujia yhdyssiteitä. Osa liikenne-, sotilas- v. m. etuja uhaten knn, kaikkien Skandinavian maiden, kaikkea; enem pää hän ei voi m itään sos:ali vallankumouksellisia, peruste Sanomalehdistö on kirjoittanut muussa tapauksessa jakaa maan ta Itävallan. I nkarin y. m. eurooppalal«- toivoa. Toinen on asianlaita kaupun- van san Venäjän kanssa rajalinjana -NÄYTELMÄSEURA ESITTÄÄ- . „, , - ---------- sangen vähän Grodno—¡Kovno—Dvinsk. Tuli sitten I m anteen internatlonaleen liittyvät Se tuntee puutetta Ja kärsim yksiä, tei.iin, vaikka he edelleenkin arvos m uistaneet Liettuaa. Vuosisatojen myöskin monien aasialaisten puolue!- kantaen harteillaan taloudellisen rap- tclevat kommunistien agraalilainsäa- varrella ovat suomalaiset ja liettua- bolshevismikau8i ja vain täm än pe- j losta Saksakin loppujen lopuksi maa- j den ja kansojen edustajat. Mosko- petumisen koko raskaan painon. Mut- dantoä. H uom attavista sosialivallan- laiset Väinä joen varsilla eläneet Hakuun 23 p :n ä v. 1918 tunnusti vniaisten kommunistien m ielestä koi- ta sittenkin se puolustaa sankarini- kum ouksellisista johtnm iehistä on ; sangen likeisessä kanssakäym isessä maan itsenäisyyden mas Internationale ennustaa maali- sestl vallankum oustaan, sankarilli- nykyään tyrm ässä A. Gots. Menshe- : Ei mikään toinen kansa ole pysy- Liettua selvisi kuten tunnettua se mnnvvallankumouksen voittoa. isosti uhraa eläm änsä onnea tulevan vihkien johtajille Abramowitshille ja nyt niin uskollisesti samoilla asuin- kä venäläisistä että saksalaisista. Mitä tulee Venäjän oloihin, niin sosialistisen järjestelm än hyväksi, Martoville on myönnetty lupa mat- sijoilla kuin liettualaiset. Nykyisin valtuuskunnan jäsenet avom ielisesti Proletariaatin verraton sankarius on kustaa ulkomaille. Sivistyneistö pa he asustavat noin 80.000 km. laajuis Nyttemmin uhkaa sitä kuitenkin uusi tunnustivat, että m aassa vallitsevat herättänyt innostusta kaikissa europ- ina työhön ja spesialistit, joiden am-i ta aluetta, johon kuuluvat Kovnon vaara puolalaisten taholta. Puolalai sangen rask aat eläm änehdot. He o- palaisissa tovereissa, jotka ovat käy m attitietoja uusi Venäjä niin k ip eäs-, kuvem em entti. puolet Vilnan kuver set nim ittäin vaativat liettualaisilta vät sitä m ieltä, että joskin sosialis- neet Venäjällä. Kaikessa tapaukses- tl tarvitsee, saavat uahdolisuuden nem enttia. pohjoisosa Suvalkin ku näiden vanhaa kansallista * pääkau mi ylemmällä kehitysasteellaan ede! sa talonpojat kuin työläiset en- työskennellä. Kaikki kertom ukset sii- verhem enttia ja Itä-Preussin koillis punkia Vilnaa ympäristöineen, jonka lyttäii tuotantovoim ien korkeata kehl- . Mmäiaen kerran ovat nähneet ja kä- ta. että kotim aahansa palaavat sen- osa. Asukasluku on 3.5 miljoonaa, bolshevikit ovat liettualaisten kanssa tvstasoa. niin siitä ei seuraa, ettei sittäneet, että voi olla sellainen hal- iotaan ja osa heistä amm utaan, o joista 2 ^ milj. on puhtaasti Hettna- solmimassaan rauhanteossa äskettäin M inkälaiset ylimenokausi kapitalism ista sosialis- Htns, joka asettaa pääm ääräkseen vat valkoisten sanomalehtien ilkeä laisia. Sortovuosina on m aasta sfir- myöntäneet Liettualle. ovat kansallisuuksien voim asuhteet nuin olisi täynnä vaikeuksia. Kai- työtätekevien luokkien onnen ja e l mielisiä keksintöjä. tynyt pois paljon lieuttualaisia, joten nykyään Puolan ja Liettuan välisillä äessä tapauksessa Venäjä jo ennakoi- tä täm ä hallitus on — heidän oma Ylipäänsä työ kuhisee ja itse työ- asukasluku lisääntyisi 700. riidanalaisilla alueilla, on vaikea «a- j « ta näkee sen järjestäm istyön hedel- hallituksensa. Sentähden kaikki la . ...a , , 000:11a. jos nämä palaisivat Isiensä noa. koska puolueettomasti laadittua N e lin .y tö lc .in en m u rhenäytelm ä. Kirj. Em il R osen ov. mat. jonka täytyy poistaa sekasorto kot Ja levottomuudet, jos niitä puh- tapa vetää valtioliseen elämään sei- maahan tilastoa ei maailmansodan jälkeiset»! ja saada kuntoon tuotanto. Kansa- keaakln nälän aiheuttam ina, pian vai- laisfakin kehityksestä takapajule jää- H uolim atta siitä, e ttä maa 14: ajalta ole olem assa._ Suursodan oi- laissnta on päättym ässä. Puola o:i menevät, kun rehellisesti selitetään neitä väestöryhm iiä. jotka Ilman unella ja 15:nnen sataluvun alkupuo kana ovat väestösuhteet epäilem ättä ! HENKILÖT: ly '’tv ja pyytää rauhaa, m utta Neu- asianom aisten välillä syntyneet vää- kommunismia satoihin vuosiin eivät j ’’»kolia oli mahtavin Itäm eren vai- ! suuresti m uuttuneet niiden lukuisien ESITTÄJÄT: vosto-Venäjä toivoo voivansa tehdä rlnkäsltykset. Nykyään neuvostohal- olisi liikahtaneet paikoltaan. SvrJäi- tiM ' ° n 8e 8aan,,t «ähdä sorron päi- evakuoim istoim enpiteitten takia, jo!- VANHA ÄITI l l t r v n i l - rauhan el paanlen (aatelisherrojen). Utu« on vakiinnuttanut täydellisenta- vän toisensa jälkeen eikä Liettuan hin —’” - . . . ----- - NLL. leski 7 . 7 . 7 . ? . ........................... r f d t ÍJ HELMI LAINE sekä — venäläiset että saksalaiset TRINA, perijätär ....................... a vaan työläisten ja talonpoikien Puo- sapalnon läram itysaineiden, työvol- simmiliakin perukoilla kylänukot Ja taivag oJe viel8kään se,vä PAAVILA L USA, kauppa-apulainen ........................................... ir . aikoinaan ryhtyivät. lan kanssa. Vrangel on vain hetkel- man ja hyödykkeiden tuotannon kes- eukot kokoontuvat kokouksiin, heidät Liettuan kohtalokkain aika aikaa H A N ^ H E N ^ k 0’*” ka,v“nno’“ . 7 DAVID LAITINEN Hnen Ilmiö, josta selviydytään niin ken laatim ansa ohjelman puitteissa, saatetaan ottam aan osaa kaikenlai- v:«ta 1569. jolloin n. s Ljublinin K o lm a s I n t e r n a t io n a le ja pA Ñ bigg ÉÑ. h iik n k r iv .jf T r i» » m i« pian kuin saadaan alkaa ryhtyä vaka- Komunistisen puolueen ja muitten siin järjestöihin, joten he tahtomat- un,oon,Ha saatiin pysyvä vuorovai- R a n s k a n a m m a t t ilii t o t »INNACK. heidän p Po oik k an .n i« « .............................. ............ JAAKKO HAUTALA vastl häneen käsiksi. Neuvottelut sosialististen puolueiden väliset sub- kutus puolan ja Liettuan välille. ANNC.RET. heidän tyttärensä .............. taankln tulevat ajattelem aan mall- liittolalsvaltojen kanssa on aloitettu teet rlipuvat yksinkertaisesti näiden m anpollittlsla kysym yksiä Miten ta- Ka,kkl , Valta maas8a kuitenkin Kysymys am m attiliitoista on myös \A N H A SCHNIERMAN, tehtaan elä k e r ä ä n . . . . ANTTI P n i v v i n a ja »Ullaan niitä jatkam aan Neuvosto voim asuhteista. Seka sosialivallanku PASTORI KÖRTING .............. ................. «17* P2 LK’£LV 5 puolalaisten ------ — -----* • • • * - - - V -näjän taholta täysin sopusoinnussa mouksefliset että menshevikki-sosla-1 liansa tulevaisuudessa tapahtum at omistus samoin ” k i *,n' maa- ranskalaisten toverien keskuudessa TEHTAAN IOHTA1A KI ÖNNF.............................................. ARMAS RANDALL ja Liettuan Itsenäl enäl vilkkaan keskustelun aiheena. Mut- i A W T K V T lF tnT .- k .- _J . i i T H E O . HANNUKSELA kommunis tnististen p eriaatteitten k a n - ‘........................ Udemokraatlt ovat keskustelukump- kehlttynevätkin. millaisia taantumuk- syys oli loppunut. Venäjän vakapii- ta Ranskan puolueiden teenä. Mut- LANGENSCHEIDT, tehtaan o r k k a a n poika, h a r jo tte li'. äärim m äisen , tehtaana .............................................................. 1 sa Sodan päättym inen vaikuttaa panieni m ielestä m enettäneet v alk u -, sellistä voimia syntvneekin historian rin ulotettua mahtinsa Liettuan a- OTTO RIMPILA vasemmallakin sivulla ollaan Sillä WANDERSCHEER. tehtaan lääkäri ........................... .................. ' I T T D D äi i l l i V i r r v k, . - ........................................ ALFRED PESOLA - beti myöskin maan sisäiseen eläm ään tusvaltansa työläisjoukkoihin. Vaik- vastaisessa kulussa, vanha Venäjä — ; lueille seurasi sortotoimenpide tois kannalla, e ttä propagandaa sosialis- , U M’ITTRR ITTBRAuKE, työnjohtaja ................................................. RÄISÄNEN Ja tekee mahdolliseksi vielä suurem- ka m ensherikkejä onkin 40 edustajaa J tsaarien, hoviherrojen ja orjien Vc- tansa Puolan ensimälsen kapinan jäi-i tieten aatteiden hvvaksi on harjoite* KAIVOS- JA SULIMOTYÖLÄ1S1Ä. KYLÄLÄISIÄ maila m enestyksellä Jatkaa sitä äi- Moskovan neuvostossa, niin eivät näjä - on kuollut ikiajoiksi. Tässä keen. jossa liettualaisia mvös p id e n tä v ä am m atillisesti järjestyneen kö»- ' m a a t « työtä, joka on pantu alulle he esiinny minään huom attavana p o mielessä Venäjän vallankumous on tään osallisina, lakkautettiin Vilnan hälistön keskuudesta ja että äm m ät-' T apahtuu länri-Saksan rau ta-alu eella. te o t. suoritetaan väestön ollessa l i t t a n a suurena yksistään jo sen v e tä m ä tö n sekä ulkoisella että sf yliopisto ja toisen kapinan jälkeen tIHitot on sisältäpäin vallattava. T ä i-’ täysin m yötätuntoinen neuvostoval vuoksi, ettei heillä oikeastaan oi« sälsellä rintamalla. Se kykenee pue- kiellettiin liettualaisilta pääsy maan tä kannalta arvostelee esim Pierre »aa kohtaan. M itkään huhut talon- m inkäänlaista asem aa He erosivat lustam aan itseään, m utta se pyrkii virkoihin ja kaikki koulut m uutettiin Lemont laajassa “La Vie O uvrierei; ALKAA KELLO 8 ILLALLA. — OVIUPPU «Oe ETUKÄTEEN. OVELLA 6Oc poikien tyytym ättöm yydestä eivät pi toisesta Internationalesta. tunnusti- samalla rauhaan ja odottaa m u ilta-; venäläisiksi. Eritoten alettiin maan sä“ julkaisem assaan artikkelissa dä pulkkaansa. T ietysti talonpojat vat neuvostovallan Ja proletariaatin , kin kansoilta sam anlaista vilpitöntä room alais-k.toolista kirkkoa vainota Marseillen am m attiliiton päätöstä e nurisevat mobilisointia ja sotatarpei-, diktaduurln. Koko heidän arvostelul-1 rauhanrakkautta. - liettualaisia kirjoja el saanut 1 j 1 ja enää • rota Ranskan yleisestä Työliitosta a I l U il- i t la la O Q o o ir x le e o ____ ________ HOQUIAMIN “AHJOLASSA” SUNNUNTAINA LOKAKUUN 17 PÄIVÄ “Varjossa O • M ABERDEENISSA LOKAKUUN 24 PÄIVÄ
