241
TORSTAINA, LOKAK. 14 P— THURSDAY, OCT. 14
yhteiskunnallisia ja valtiol
lisia VIRTAUKSIA ULKO M AILLA
sitykset.
sä!tö
ä
Intian
Julistus on seuraavaa si-I C
u i
>
•
~
>
Seattlessa tarjotaan
välirauhaa
*
««««
iiitp SintI? a«rJ-UÌù Suur* la‘vanra*:enr>us-ta kouluissa. Tvömaakomiteain väli
elee poliittisen riippum attom uuden,
Seattlen kapitalistit Ovat Däättänppf tä an non t,!«iV?’nnn-vt antama?n työ-tyksellä saisivat työläiset esittää vali-
ja
dem okraattisen
hallitusmuodon V a ih ta a taktiikkaa
U P ettäneet
isännistölle, joka lähettäisi
saavuttam iseksi. on kaukana siitä, 4 x x ~ t l - L i , . .
S.u h !e iS S iU n tyO V SeS- tnn hä’v ittä m \.n 1Se e’ iVaje,7ettiin ,ll0-tuksiaUn
nentvlvät h iri ’ p?,n.kk,taIle!ukset pie-edustajansa
yhteisiin neuvotteluihin
että se voisi vapauttaa Intian väesi töön. Kauppakamarin kokouksessa pää
h
n
n
m
^
H
v
Jt-
kT
lh;?
a
lko‘
suPistllatyöläisten
edustajien
kanssa. Tämä
K a r ja la n t y ö k o m m u n i
In si niin sanottu “edistysmielinen” aines
laajoihin työtätekeviin joukkoihin tön suunnatonta enemmistöä.
h T
S
Puo en va'n°katsotaan lääkkeeksi nykyiseen levot-
tian työväenluokan vapautus riippua voitolle keskusteltaessa uusista menet
Venäjän Sosialistisen Federatilvl- joiden pojat ottiv at osaa väkivallan
vaui
lujitti
Seattlen
umomsteja,
joidentomuuteen.
Vanha kanta katsottiin
..................
.„ „ „ .n 2
« « m
•»»*» yhteiskunnallisesta vallankumoukses telytavoista.
sen Neuvostovallan
perustuslain
kaiken tämän takana on toivo tuo-
pykälä soveltam alla YJeisvenäläinen
taisteluun ja kaatuivat nät- ta ja sosialistisen valtion perustam i turmiolliseksi ja päätettiin lähestyä työ- knsk-^n'^nn m , ' t / 11. ° n ? lluremp'. ku‘n
d,n n den petom aisten tekojen uhreina, val sesta. Tämän tarkoituksen saavutta
Doishietiiini 1 v ¡l, 'vai.!rake9lnuls.t-''ö!aiSett?n|ion lisäämisestä, joka ilmenee toi-
Toimeenpaneva K eskuskom itea on ke
miseksi on Intian suurten kansan väestöä kompromissitarjouksella
m
istaen
kuolemallaan
paremman
tu-
; t » ^ ¡ ’ojlinen itsetietoisuussista kauppakamarin suosittamista toi-
säkuun 7 p. 1920 päättänyt K arja
-------------
Kaksikymmentä kuukautta on Seatt- heräsi
kasvava vallankumousin-
lan työtätekevän kansanjoukkojen va i £ ' aisuuden työtätekeville veljilleen. joukkojen
nerasi, josta osotuksena on Farmer- inenpiteistä — nim. bonus-järjestelmän
Uksen nuolesta
pautuksen
puolesta tapahtuvan taiste KHSl kädessä Neuvostota? savallan työ nostus järjestettävä luokkataistelun lessa k ä y ty katkeraa taistelua unioirs- Labor puolueen nopea voimistuminen
Sean va“ltiös« “7,'haMn 'vui'i?- vu,i'" ;ulm' ne'> ja tieteellisen työnjohdon käytäntöönot-
lun tukem iseksi muodostaa alueelli tatekevien kansanjoukkojen kanssa p o h ja n e k o k o tu a a n m a u p r o .e .a a n s e u itis e n liikkeen murskaamiseksi
liikkeen
k
ans-a
kiinteässä
v
h
te
y
d
e
s
-
Ien
suurlakon
f
,
x
beatt‘
v a,!10^ a , uhaten rustaa vaikutusvallan taminen, avointen kustannustilien pitä
nen ryhmän — K arjalan Työkommu sen sankarillisen punaisen arm eijan »ä Ja yhteistoim innassa sen k ^ s a . I k ä h t V n e e t
“ P0,ii,tise,ta Vängiltä, joka häi-
avustam ana ja liitossa heimokansan
nin.
v a ik u t
erään ritsematta on saanut harjottaa julkeaa mistä, joita työläiset valitsemiensa ti
m ainehikkaiden poikien, punaisten M uua koska ju n a oa . m
lintarkastajien kautta voivat tarkastaa;
P Ù J to ÌX ' K a ^ i n k ^ s a X ^ ^ k a Z ^ K " 1 ‘ Z S T " ’
koramunist ¡osastojen S " ' l a “ ^ X : „ ” S !» Xa.
rosvousta. Arvostele-' elintasoa vastaavan palkan takaaminen
vosto ja YJeisvenäläinen Toimeenpa- v a lk o k aa rtR a isj^ u k k o ^
mikä epää kansalta sen alkeellisiin- !
1 ..........................
ja
kansallinen liike, Joka tais-
neva K eskuskom itea m ääräsivät K ar
ta sekä ryöstäjäin ja riistäjäin ikees- m atkin oikeudet, m itkä olisivat v ält
jalan Työkommunin rajat.
tä, Karjalan työtätekevä kansa, ku- täm ättöm ät taloudellisen ja yhteis
Läheisessä
yhteydessä
kaikkien ten muutkin Neuvostotasavallan kan- kunnallisen taistelun järjestäm iseksi.
4v? "ne,n PaJaiJ ohjel- ia konservatiiviset ainekset Washingto- hyvin näiden näennäisten m vönnviv^
enajan^ Sosialistisessa Federatiivi- sat, sai vihdoin talonpoikais- ja työ- mm täytyy jokaisen vaiiankumouk- i™,1! toteuttamisen paikkakunnalla. Jär- nin työväestöstä ovat nykyään liikkeen lJn h
»x-mi-il
v • ni)onn>tys-
seiiisen
liikkeen
ottaa
ohjelmaansa'Jesto
ottl
tehtäväkseen
ei
ainoastaan
in.
muk
in
i
v
-
iin
n
n
o
„
;
■
1
-
K
,
n
i
l
e
n
Ja
työläisten
oikeuksien
osittaisen
e. a N euvostotasavallassa asuvien I läisneuvostolssaan yhteiskunnallisen
ksen.
Mut-
listaa
avoin
taistelu
t
v
i
i
v
ä
e
S
^
u
"
¿“'¡«
n
a.'1
''''
'"
“'“
h
suoranaisena
seurauk-jtunnustamisen
tarkotuksena.
Se käsit-
kansallisuuksien työtätekevien jouk- vapautuksensa sekä rauhallisen sivis- maan poliittisen vapautuksen
,
...........
.
aistelu
työväestöä
vastaan
kojen kanssa K arjalan työtätekevä tykselllsen ja kansallisen kehityksen ta täm ä el r
tää, että kapitalisti nähtyään pakkokei
M tä''‘‘,
i.vi!a n . myös .VJVn
taivuttaa ' a” mukaansa
niitä
Kaukonäköisemniät porvarit näkivät nojen tuhoisat seuraukset, turvautuu
kansa astuu historiansa uuteen aika- 8ä välikappaleen.
lankumouksen
tarkoituksena
olisi liiV V pitö '
**'?....... ..
“ ,,lÄ
H
—
t t u !l n ^ t a n e e t mihin
kauteen. K arjalan työtätekevän kan-
K arjan Työkommunin vallan kor porvarillisen, poliittisen dem okratian h i i l i n
Associated Industries-järjestön uusiin menettelyihin riistojärjestelmän
uni(jt, ja elleivät nämä hyvällä taipu
sun vastaiset kohtalot ovat sen om is-j kelnrpana elimenä on nyt Karjalan saavuttam inen.
4 t» 14- ♦ in
o iv»
!
O
a 1 käsittää
- —
Z a 4 Zi z: myös, _ että
a
J i^ iJ ä n .^ fo i-ip itk 1 ittä
is ■ e «» k s i.
Se
cataistelun ajatus
.P
P ^ 1 t »iirvauduttiin
l i r v a u d l '44
s u k a s is s a . Sille avautuvat kanaali!- i Neuvostojen edustajakokous, m utta
Luokkataistelun
ajatu s saavuttaa
saavuttaa
.''V1
salaisiin pakko- (uksestaan on ohjelm a'nvt äkkiä muu
~
7 ^ 7 ?’ c,la
le ’
liassa yhä enemm än m aaperää - i keinoihin, kuten boikottiin ia rnnkki lettu
» I„ 1, '•
J t nL 1 ’ kokeinuksisia
tyonvaenjuokot viisastu-
sen kehityksen rajoittam attom atm ali [Väliaikaisesti nämä teh täv ät suorit- Intiassa
«"•»
-.....
-
l<
-»
...
TO,KO,.I.'!!1.
J
a
pankki-
teui.
A^ociated
Industries
on
havin-
vat.eikäkieltäännyrauhallisistam
enct-
dnlllsuudet työtätekevien joukkojen taa K arjalan \ allankumouksellinen riippuen täm ä suuressa m äärin so- l u o t o n h ä v i t t ä m i s e e n .
N ä iltä 'toiinenni
dasta.
Teollisen
kehityksen
k
i
i
h
t
y
n
e
i
l
l
ä
o
li
S
.in
illk
A
t
'
A
,
P
itsem äärääm isoikeuden perustuksella. Komitea.
% u
? , 3'
u
■
. !'elytavoista kokeillakseen kuinka pit-
Ensimmäisen Ylelskarja-
UkSC - k a U P U n '
Venäjiin Neuvostotasavallan yhdistä lalsen neuvostojen edustajakokouk niinen, jatkuva nälänhätä. intial4is- irjJjJ io k 'l TlOHKPvo
ten sotilasten lähettäm inen maan ra-
e» J 0 ^ 3 n a sevan;
mien työtätekevien kansojen m ahtava sen
hyväksymän
päätöslauselm an
liitto suojelee K arjalan työtätekevien mukaan K arjalan Työkommuni säi jojen ulkopuolelle ja Venäjän vallan- 11 *l. ° 1 s a a n u t UlkeUK
joukkojen oikeuksia, heidän kansal lyttää läheisen yhteyden Venäjän kumouksen etäinen kaiku, kaikki no ! O l e H ailS O Il k ie r s i
lista Itsem äärääm istään ja vapaut työläisjoukkojen ja koko Venäjän ovat omiaan kartuttam aan tyytymät- ’ tällläSSä Valheellisia tietoia tuostä “voi. lis p n <<>vittpl.in
l . --i
I.... ........... t v / u u u » u u a j i ja cua
taan kalkkien sortajien ja riistäjien Neuvostotasavallan kanssa.
Mutta tom yyttä intialaisten kansanjoukko- lankumouksen’ ’pesästä jossa roskaväki tvömntäiien ¡1 ti r ; / ’< e l}yvaksytaan;(Sovintoa ja sopusointua on mahdoton
ikeeltä.
K arjalan kansa. Joka on tasavallan osana, joka eroaa sen
, H , 7
J'a joukot temmelsivät mutta iotka Mn 7 u o r o Ä J t ? v
laheisT 7 ’3n r3ke,,taa «>nenkuto tuotantoa harjote-
taistellut useita vuosisatoja keskellä muista osista kansallisiin ja talou
Julistuksevaa lausutaan edulleen sankarllliuellu acll-t ’
JOlKa ^ n VUOrOX aiklltukSeil Vuoksi Suositetaan*------------------
« vuoksi.
■ •
taan yhteishyvän
karua ja köyhää luontoa olemassao- dellisiin' olosuhteisiin nähden. Karja etlä Intian vallankum ouksellisessa f ? llK a r a ll|S e lla eSllIltymiSellaan Oli
Seattlen kapitalistien rauhantarjous
lonsa puolesta, astuu laajan kansalli- lan Kommunilla on oleva laajalla toi liikkeessä on havaittavissa kaksi vir
on kumminkin ikäänkuin tunnustus, et
sen kehityksen tielle orjuudesta ja m lntavapaudella varustetut omat täy- tausta, toinen kansallinen, toinen to
rlistosta vapautettujen eri kansalli- sivaltaiset Itsehallintoelim ensä. Sen sivallankumouksellinen. Viime vuo
tä he ovat hävinneet taistelun ensimäi-
suuksiin kuuluvien kansojen perheen- valtuuksien rajat m äärätään Neuvos den yleislakko, joka muodostui kapi
seh kierroksen.
sa. Karjalan työtätekevä kansa, jo- totasavallan vastaavien elinten kanr- naksi sietäm ätöntä taloudellista rlls- englantilaisten toverien arvelut, et-
Intian vallankumousliikkeen ta’r- j painaa muualla kuin venäläisellä kir- (C.G.T.) jonka johdossa on Jouhaux ,T tä vallankum ousta suorittam aan.
ka on kyennyt säilyttäm ään ankaras sa tehtävän sopimuksen mukaan eri toa vastaan, osoitti, että Intian prole-
jaimi8tolla.
* Hän kehoittaa tovereitaan vielä Ur- ' Poliittisen vallananastus- ja köyhä-
sa eläm äntaistelussaan oman erity}- kansallisuuksiin kuuluvien työtäteke ta n a a tti on herännyt tietoisuuteen, j Coituksena olisi porvarillis-kansalli-
Suurin ansio kaikesta sorrosta lan kistam aan
îo peruutin- ' , ur.*.;jn.4_4___.
.. inen
.
vien kielensä ja m uinaisten kansanta- vien kansallisuuden periaatteen pe- Samanaikainen yleislakko Englannin l »en hallintajärjestelm än saavuttami-
päätöstään ja
listödfktatuurin . toteuttam
voi
keaa
Vilanan
pyövelin,
kenraali
Mu-
maan sen, sillä am m attiliikkeen vir- Ranskassa tapahtua vain täydellises
rnjen jätteet, saa nyt Itsenäistynee rusteella Ja jokaisen kansan itsemää- sa olisi antanut maan imperialismille nen- Päinvastoin sisältyy heidän oh-
nä vapaana kansana mahdollisuuden rääm isoikeuden pohjalla. Neuvosto- kuoliniskun. Mutta brittiläinen pro- ; leim aansa Intian proletariaatin or- rajevin osalle, joka v. 1864 lausui: kavallan oikeistomiellsille piireille ei sä yhteisym m ärryksessä Ja tasa-ar-
valloittaa itselleen rauhantoim issa ja Venäjän hallitus tervehtii ilolla nyt. letariaattl antoi tilaisuuden mennä Ranteoiminen luokkataistelun pohjal ‘•Neljäkymmenen vuoden kuluttua ei ¡olisi mikään mieluisampaa, kuin val- von perusteella C.G.T:n ja puolueen
kulttuurityössä uuden tulevaisuuden, syntynyttä K arjalan Työkommuni i ohi ja lakko tukahutettiin m itä jul la yhteiskunnallisen, taloudellisen ja ole Liettuaa eikä liettualaisia o le -, Iankumouksellisten ainesten ero, kos- kesken. — Me olemme oikeutetut o-
■ ka se varaisi heille mahdollisuuden
Sen hellittäm ättä ponnistelleet esi- sen astuessa työ-neutostotasavalto- mimmalla tavalla.
poliittisen sorron poistamiseksi ja Inassa
dottam aan tovereiltam m e, e ttä he se
Taantum
us
h
erätti
kuitenkin
vain
ajaa rauhallista politiikkaansa ilman
Isät ovat jä ttän eet sille ankaran elä- jen joukkoon ja se on varm asti va-
kä am m attiliitoissa e ttä puolueessa
Mutta brittiläisten työläisten «ei so sosialistisen valtion m uodostamisek entistä voimakkaamman vastavirtauk- i vasemmistolaisten painostusta.
niänsä m uistom erkkeinä kansanlau- kuutettu, että K arjalan Kommuni on vi välinpitäm ättöm inä seurata in tia si Intiassa.
toim
ivat sosialisteina, me olemin»
sen. Itä-Preussista tulvi maalian kiel
Edelleen julkaisee Frossard “Popu- valmiit toimim aan toverillisesti yh
lut ja -tarut, jotka yhdistävät sen kehittynyt ja kukoistava työväenluo- laista liikettä. Sillä niin kauan kuin
Julistus päättyy seuraavasti:
lettyä liettualaista kirjallisuutta ja lairessa” am m attiliittoja koskevan
saman äitipuoli luonnon lapsina aher- kan vallan puolesta taistelijana Lii miljoonat Intian ja muiden siirtom ai
Maailman työläiset: Intian prole-
dessä am m attiliittojen vallankum ouk
ulkona
olevat liettualaiset «hautoivat artikkelin, sanoen m. m.:
tä m isiin lukem attom iin sukupolviin, tollisen Neuvostotasnvalan kaukaiset- den työläiset jäävät, vailla tukea, ka ! tarlaatti ef taistele suojellakseen ko-
sellisten esitaistelijoiden kanssa, jo t
tuumia maan vapauttam iseksi.
‘
t _ „ _ _
,
. u
.
.1
Kolmas Internationale on vaatinut ka pitävät vallankum ouksellista o-
Monien vuosisatojen kuluessa on la lUotPl-skulmalla. Neuvosto-Venäjän pitalistisen riiston uhreiksi, niin k a n -. tiraaisen Histoluokan etuja vierasta
välttäm ättöm änä.
Karjalan työtätekevä väestö värjöt- hallitus antaa Komraunille lupauk- an on kapitalistisen järjestelm än hä- vastaan- Kolmesataa miljoonaa in tualalsessanr i X s a . SaM a a r r 0 0 ( ? ’^ X \ täa i n X ? U,X n —
Tun-
on niinikään vaa nuslauseemm e on: sosialistista esiin-
tänvt petomaisen tsaarijärjestelm än 8en' etta 86 on kaikin keinoin kan- vltys Englannissa mahdoton. Jokais- i tlaIaista seisoo teidän rinnallanne dUBtajaa kokoontuivat joulukuun 4—
raskaan taakan alla kärsien tsaarin n a ttava ja puolustava Kommunia sen ta pennyä kohden, minkä emäm aan ' yllte,aen asian puolesta. Ne ovat tet- 5 p :n ä v. 1905 Vilnaan, Liettuan si tinut, että meidän on taisteltava C.G. iLvmlstä am m attiliittojen keskuudessa.
virkam lesten vääryyttä ja kaikenlain- H'08»»- tunnustaen täm än työn ole työläiset saavat hyväkseen, rosvotaan <Jan lovereJa a ne. Älkää antako vt- vistyksen kehtoon ja päättivät Ve T :n nykyisiä johtomiehiä vastaan. ; Tätä kysym ystä tulee puolueemme
ten ts-arisntin kätyrien raakaa mieli- van erottam attom ana tärkeänä astee- siirtom aatovereilta punta.
Suuret holl,sen enää Pe ttää itseänne. Maa- näjän hallitukselta, vaatia täydellistä m utta me olemme Kolmannen Inter- ■ pnst kongressissa käsittelem ään. Sil-
valtaa. Venäjän proletariaatin san- na ylp' sm aailmallisen neuvostojärjes- siirto ,u .an iark k ln at suovat b rittiin i.; ilma" Perijäin on kalkkien yhdessä iutonoräuä'"m aulle '.“Z u t y ^ m X ä I nationalen toimeenpanevalle komi hen m ennessä tulee puolueemme kan
suuressa
rakentam istehtä- selle kapitaalille suunuultontau tulo-1 ? » » « •» « « M » kaaduttava. Kuut- J taloudellisissa Ja ntuissakiu «Isäpollit: tealle tehneet täydelleen selkoa siitä. ta pysymään ennallaan.
karillinen vallankum oustaistelu toi telman
Ï " y? “ ! ä,r än ’. .m ikä takaa 8i,,e
..? !t? ksen. Ull'i t i8i»»a "a » i ö i ^ r “T ä n ^ n y r i t i 7 Ps a m .|on C.G.T;hen
meidän puolueemme
myöskin Karjalan työtätekevälle kan- vassa-
Syyskuun 8 p :n ä 1920.
Me olemme venäläl-
jän säilymispohjan.
i rit rohkenevat väittää, että Idän kan- mui kuitenkin siihen, että kasakat
salle vapautuksen tsaarillisen tvran-
sille tovereillemine sanoneet, että
leisvennläisen Toimeenpanevan
Jos tullaan sallimaan, että A asias-; sanjoukot ovat jälellejääneitä ja et
9iuden tuskallisesta lkeestä. Mutta
K A U P P A N E U V O T T E L U T KES>
komennettiin maahan ja vankilat pe- j ammattiliikkeen!
ime on Itsenäisesti
Keskuskomitean puheenjohtaja :
tä ja A frikasta muodostuu Europa:«- i tk niiden sen vuoksi täytyy jäädä ka rivät parhaim m at
historia valmisti sille uusia koettele
KEYTETTY
vapauden aatteen syntynyt, että se autonom iastaan pi
Kalinin.
sa voitettujen kapitalististen voimain ’ pltdIlstlsen ikeen alle.
muksia. \ alkokaartilaiset rosvojouk-
ajajat.
tää kiinni
ja epäm ieluisasi a lis ta t
Sihteeri:
kiot. Joita kannattivat tai järjestiv ät
tulevaisuuden varustus, tulee näillä
’ toverit: nä ,kä vaikuttaa kaik
,
KÖPENHAMINA. lokak. 11 p. — .
Suurlakko meni, . vaikuttaen
------------- vain poliittisen
puolueen
kehoituksen
ai-
Räävellsaä
oleva venäläinen kauppa-
kiin
ihmisiin
samall
Jenukidze.
riistiijäainekset, paikalliset tai naapu
olemaan tilaisuus uudelleen jatkaa j
m'S,' n sam a!,a tavoln kaikilla sähköiskun tavoin tosin hiukan ohjia
taistelua. Täten el brittiläinen pro- aeudu,,la Ja kalkissa ilmanaloissa, höllentäen, sillä liettualaiset saivat le. olkoon, että täm ä olisi vallanku- lähetystö on saanut m ääräyksen Moe-
ruudessa asuvat ryöstäjät ja veren-
I n t ia n k ö y h ä l i s t ö n j u lis t u s
letariaattl saata ennen saavuttaa voit- A uttakaa m eita kohottam aan Intias m. m. luvan painattaessaan kirjalli mouksellinenkln. Me arvelemme, et- kovasta el tehdä enempiä kauppasl-
Imljät, saattoivat K arjalan kansan
ta sosialisen vallankumouksen mu
mu toumuksia
toumuksia ulkom aisten
valkokaartilaisten hyökkäyksien ve-
liikki-iten
Intian vallankum oukselliset ovet toa, kun sen rinnalla taistelee yh sa yhteiskunnallisen vallankumouk suutta käyttää latinalaisia kirjaimia, i kaista
on. että meidän puolueemme kanssu ennenkuin nykyään valllt.se-
rlsten kauhujen valtaan. Valkokaar- ; osoittaneet koko maailman, m utta teistä vihollista vastaan myös siirto sen lippu ja sam alla myös vapautta
oman itsenne
Itsenne kapital
kapitalistisesta t |„ ™ ' u lj^ m p l T d v e " '« ™ ? fin n in ' “’'i"'" ,ä!'1de“ ä >l,t«'(»y'“
va sekava
sekava kunsainvälk
kansainvälinen tllanäe m
maan oraan
teisvm m>iTykse«di
niärryksessä va
tilaisten raakalaisjoukkojen harjoit varsinkin brittiläiselle, proletariaatil- maiden toverit.
imnerialismltsa.
t
„
,ette
.
m
utta
arm
eijan
p
e
r
ä
t
e
s
s
ä
~
■b.f,lng skel,„
im
perialism
itsa.
sillä
siten
työväenjärjestöjen hiukan selvennyt, on
tam len veristen vainojen koko paino le julistuksen hälventääkseen monet
Vastaisen v aralta hjUventävät In
Me emme tule ilman C.G. tiedotettu Kovnosta.
ravös te lopputaistelussanne autetuk Liettuasta v. 1915 maa hävitettiin ja {
kohdistui kokonaan K arjalan kansan intialaista liikettä koskevat väärlnkä- tian vallankum oukselliset kalkki
na
_________ si koko maailmaa käsittävän sosialis kansa
evakuoitiin mahdollisimman ,
tisen tasavallan toteuttam isessa.
tarkkaan. Viimein v. 1917 joulukuun
M anabendria Rak Rov 4 p:nä julistautui Liettua itsenäisek
Jäsenet pitivät varsin tärkeänä, että slin toim eenpantuja pakkoluovutus- lnan on pikkumainen härnäävä luon
Albani Mukerji,
si, m utta nyt oli Saksan vuoro esit
tallä kertaa Moskovaan eivät saapa- ten johdosta, m utta yleens, kuitenkin ne eikä se perustu periaatteelisiln e-
Santa Levi.
tää
vaatim uksiansa. Näitä yritettiin
neet enää aloiteryhm len, vaan puolu- talonpoika on kylläinen, vaatetettu, roavaisuuksiin. Oikeisto-sosiallvallan-
väistellä, m utta Saksa vaati ensin
«iden Ja huom attavien järjestöjen, rikas ja tuntee itsensä onnelliseksi, tum ouksellisilla el ole ollut eikä o-
unioonla ja sitten tulli-, raha-, posti, 1
L ie t t u a n k y s y m y s
kuten Sakson riippum attom ien, R a n s-, Nykyään talonpojalla on melkein le työläisiin lujia yhdyssiteitä. Osa
liikenne-, sotilas- v. m. etuja uhaten
knn, kaikkien Skandinavian maiden, kaikkea; enem pää hän ei voi m itään sos:ali vallankumouksellisia,
peruste
Sanomalehdistö
on
kirjoittanut muussa tapauksessa jakaa maan ta
Itävallan. I nkarin y. m. eurooppalal«- toivoa. Toinen on asianlaita kaupun- van
san
Venäjän
kanssa
rajalinjana
-NÄYTELMÄSEURA ESITTÄÄ-
. „,
,
-
----------
sangen vähän Grodno—¡Kovno—Dvinsk. Tuli sitten I
m anteen
internatlonaleen
liittyvät Se tuntee puutetta Ja kärsim yksiä, tei.iin,
vaikka he edelleenkin arvos m uistaneet Liettuaa.
Vuosisatojen
myöskin monien aasialaisten puolue!- kantaen harteillaan taloudellisen rap- tclevat kommunistien agraalilainsäa- varrella ovat suomalaiset ja liettua- bolshevismikau8i ja vain täm än pe- j
losta Saksakin loppujen lopuksi maa- j
den ja kansojen edustajat. Mosko- petumisen koko raskaan painon. Mut-
dantoä. H uom attavista sosialivallan- laiset
Väinä joen varsilla eläneet
Hakuun
23 p :n ä v. 1918 tunnusti
vniaisten kommunistien m ielestä koi- ta sittenkin se puolustaa sankarini-
kum ouksellisista johtnm iehistä
on ; sangen likeisessä kanssakäym isessä maan itsenäisyyden
mas Internationale ennustaa maali- sestl vallankum oustaan, sankarilli- nykyään tyrm ässä A. Gots. Menshe- : Ei mikään toinen kansa ole pysy-
Liettua selvisi kuten tunnettua se
mnnvvallankumouksen voittoa.
isosti uhraa eläm änsä onnea tulevan
vihkien johtajille Abramowitshille ja nyt niin uskollisesti samoilla asuin- kä venäläisistä että saksalaisista.
Mitä tulee Venäjän oloihin, niin sosialistisen
järjestelm än hyväksi, Martoville on myönnetty lupa mat- sijoilla kuin liettualaiset. Nykyisin
valtuuskunnan jäsenet avom ielisesti Proletariaatin verraton sankarius on kustaa ulkomaille. Sivistyneistö pa he asustavat noin 80.000 km. laajuis Nyttemmin uhkaa sitä kuitenkin uusi
tunnustivat, että m aassa vallitsevat herättänyt innostusta kaikissa europ- ina työhön ja spesialistit, joiden am-i ta aluetta, johon kuuluvat Kovnon vaara puolalaisten taholta. Puolalai
sangen rask aat eläm änehdot. He o- palaisissa tovereissa, jotka ovat käy m attitietoja uusi Venäjä niin k ip eäs-, kuvem em entti. puolet Vilnan kuver set nim ittäin vaativat liettualaisilta
vät sitä m ieltä, että joskin sosialis- neet Venäjällä. Kaikessa tapaukses- tl tarvitsee, saavat uahdolisuuden nem enttia. pohjoisosa Suvalkin ku näiden vanhaa kansallista * pääkau
mi ylemmällä kehitysasteellaan ede! sa
talonpojat kuin työläiset en- työskennellä. Kaikki kertom ukset sii- verhem enttia ja Itä-Preussin koillis punkia Vilnaa ympäristöineen, jonka
lyttäii tuotantovoim ien korkeata kehl- . Mmäiaen kerran ovat nähneet ja kä- ta. että kotim aahansa palaavat sen- osa. Asukasluku on 3.5 miljoonaa, bolshevikit ovat liettualaisten kanssa
tvstasoa. niin siitä ei seuraa, ettei sittäneet, että voi olla sellainen hal- iotaan ja osa heistä amm utaan, o joista 2 ^ milj. on puhtaasti Hettna- solmimassaan rauhanteossa äskettäin
M inkälaiset
ylimenokausi kapitalism ista sosialis- Htns, joka asettaa pääm ääräkseen vat valkoisten sanomalehtien ilkeä laisia. Sortovuosina on m aasta sfir- myöntäneet Liettualle.
ovat
kansallisuuksien
voim
asuhteet
nuin olisi täynnä vaikeuksia. Kai- työtätekevien luokkien onnen ja e l mielisiä keksintöjä.
tynyt pois paljon lieuttualaisia, joten nykyään Puolan ja Liettuan välisillä
äessä tapauksessa Venäjä jo ennakoi- tä täm ä hallitus on — heidän oma
Ylipäänsä työ kuhisee ja itse työ-
asukasluku lisääntyisi 700. riidanalaisilla alueilla, on vaikea «a- j
«
ta näkee sen järjestäm istyön hedel- hallituksensa. Sentähden kaikki la
.
...a
, ,
000:11a. jos nämä palaisivat Isiensä noa. koska puolueettomasti laadittua
N e lin .y tö lc .in en m u rhenäytelm ä.
Kirj. Em il R osen ov.
mat. jonka täytyy poistaa sekasorto kot Ja levottomuudet, jos niitä puh- tapa vetää valtioliseen elämään sei- maahan
tilastoa
ei
maailmansodan
jälkeiset»!
ja saada kuntoon tuotanto. Kansa- keaakln nälän aiheuttam ina, pian vai- laisfakin kehityksestä takapajule jää-
H uolim atta siitä, e ttä maa 14: ajalta ole olem assa._ Suursodan oi-
laissnta on päättym ässä. Puola o:i menevät, kun rehellisesti selitetään
neitä väestöryhm iiä. jotka Ilman unella ja 15:nnen sataluvun alkupuo kana ovat väestösuhteet epäilem ättä !
HENKILÖT:
ly '’tv ja pyytää rauhaa, m utta Neu- asianom aisten välillä syntyneet vää-
kommunismia satoihin vuosiin eivät j ’’»kolia oli mahtavin Itäm eren vai- ! suuresti m uuttuneet niiden lukuisien
ESITTÄJÄT:
vosto-Venäjä toivoo voivansa tehdä rlnkäsltykset. Nykyään neuvostohal-
olisi liikahtaneet paikoltaan. SvrJäi- tiM ' ° n 8e 8aan,,t «ähdä sorron päi- evakuoim istoim enpiteitten takia, jo!- VANHA ÄITI l l t r v n
i l -
rauhan el paanlen (aatelisherrojen). Utu« on vakiinnuttanut täydellisenta-
vän toisensa jälkeen eikä Liettuan hin —’”
- . . . -----
-
NLL. leski 7 . 7 . 7 . ? . ........................... r f d t ÍJ HELMI
LAINE
sekä —
venäläiset että saksalaiset
TRINA,
perijätär .......................
a
vaan työläisten ja talonpoikien Puo- sapalnon läram itysaineiden, työvol- simmiliakin perukoilla kylänukot Ja taivag oJe viel8kään se,vä
PAAVILA
L USA, kauppa-apulainen ...........................................
ir .
aikoinaan ryhtyivät.
lan kanssa. Vrangel on vain hetkel- man ja hyödykkeiden tuotannon kes- eukot kokoontuvat kokouksiin, heidät
Liettuan kohtalokkain aika aikaa
H A N ^ H E N ^ k 0’*”
ka,v“nno’“
. 7 DAVID LAITINEN
Hnen Ilmiö, josta selviydytään niin ken laatim ansa ohjelman puitteissa, saatetaan ottam aan osaa kaikenlai- v:«ta 1569. jolloin n. s Ljublinin
K o lm a s I n t e r n a t io n a le ja pA Ñ bigg ÉÑ. h iik n k r iv .jf T r i» » m i«
pian kuin saadaan alkaa ryhtyä vaka-
Komunistisen puolueen ja muitten
siin järjestöihin, joten he tahtomat- un,oon,Ha saatiin pysyvä vuorovai-
R a n s k a n a m m a t t ilii t o t
»INNACK. heidän p Po oik k an
.n i«
« .............................. ............ JAAKKO HAUTALA
vastl häneen käsiksi.
Neuvottelut sosialististen puolueiden väliset sub-
kutus puolan ja Liettuan välille.
ANNC.RET.
heidän
tyttärensä
..............
taankln
tulevat
ajattelem
aan
mall-
liittolalsvaltojen kanssa on aloitettu teet rlipuvat yksinkertaisesti näiden
m anpollittlsla kysym yksiä Miten ta- Ka,kkl , Valta maas8a
kuitenkin Kysymys am m attiliitoista on myös \A N H A SCHNIERMAN, tehtaan elä k e r ä ä n . . . .
ANTTI P n i v v i n a
ja »Ullaan niitä jatkam aan Neuvosto voim asuhteista. Seka sosialivallanku
PASTORI KÖRTING ..............
.................
«17* P2 LK’£LV 5
puolalaisten
------
—
-----*
•
•
•
*
-
-
-
V -näjän taholta täysin sopusoinnussa mouksefliset että menshevikki-sosla-1 liansa
tulevaisuudessa
tapahtum at omistus samoin
” k i *,n' maa- ranskalaisten toverien keskuudessa TEHTAAN IOHTA1A KI ÖNNF.............................................. ARMAS RANDALL
ja Liettuan Itsenäl
enäl vilkkaan keskustelun aiheena. Mut- i A W T K V T lF tnT .- k .- _J . i i T
H
E
O
. HANNUKSELA
kommunis
tnististen p eriaatteitten k a n - ‘........................
Udemokraatlt ovat keskustelukump- kehlttynevätkin. millaisia taantumuk- syys oli loppunut. Venäjän vakapii- ta Ranskan puolueiden teenä. Mut- LANGENSCHEIDT, tehtaan o r k k a a n poika, h a r jo tte li'.
äärim
m
äisen
,
tehtaana
..............................................................
1
sa
Sodan päättym inen vaikuttaa panieni m ielestä m enettäneet v alk u -, sellistä voimia syntvneekin historian rin ulotettua mahtinsa Liettuan a-
OTTO RIMPILA
vasemmallakin sivulla ollaan Sillä WANDERSCHEER.
tehtaan
lääkäri ...........................
..................
' I T T D D äi
i l l i V i r r
v k,
. -
........................................ ALFRED PESOLA
-
beti myöskin maan sisäiseen eläm ään tusvaltansa työläisjoukkoihin. Vaik- vastaisessa kulussa, vanha Venäjä — ; lueille seurasi sortotoimenpide tois kannalla, e ttä propagandaa sosialis- , U M’ITTRR
ITTBRAuKE, työnjohtaja .................................................
RÄISÄNEN
Ja tekee mahdolliseksi vielä suurem- ka m ensherikkejä onkin 40 edustajaa J tsaarien, hoviherrojen ja orjien Vc- tansa Puolan ensimälsen kapinan jäi-i tieten aatteiden hvvaksi on harjoite*
KAIVOS- JA SULIMOTYÖLÄ1S1Ä. KYLÄLÄISIÄ
maila m enestyksellä Jatkaa sitä äi- Moskovan neuvostossa, niin eivät näjä - on kuollut ikiajoiksi. Tässä keen. jossa liettualaisia mvös p id e n tä v ä am m atillisesti järjestyneen kö»- '
m a a t « työtä, joka on
pantu alulle he esiinny minään huom attavana p o mielessä Venäjän vallankumous on tään osallisina, lakkautettiin Vilnan hälistön keskuudesta ja että äm m ät-'
T apahtuu länri-Saksan rau ta-alu eella.
te o t. suoritetaan väestön ollessa l i t t a n a suurena yksistään jo sen v e tä m ä tö n sekä ulkoisella että sf yliopisto ja toisen kapinan jälkeen tIHitot on sisältäpäin vallattava. T ä i-’
täysin m yötätuntoinen
neuvostoval vuoksi, ettei heillä oikeastaan oi« sälsellä rintamalla. Se kykenee pue- kiellettiin liettualaisilta pääsy maan tä kannalta arvostelee esim Pierre
»aa kohtaan. M itkään
huhut talon- m inkäänlaista asem aa He erosivat lustam aan itseään, m utta se pyrkii virkoihin ja kaikki koulut m uutettiin Lemont laajassa “La Vie O uvrierei; ALKAA KELLO 8 ILLALLA. — OVIUPPU «Oe ETUKÄTEEN. OVELLA 6Oc
poikien tyytym ättöm yydestä eivät pi toisesta Internationalesta.
tunnusti- samalla rauhaan ja odottaa m u ilta-; venäläisiksi. Eritoten alettiin maan sä“
julkaisem assaan
artikkelissa
dä pulkkaansa. T ietysti talonpojat vat neuvostovallan Ja proletariaatin , kin kansoilta sam anlaista vilpitöntä room alais-k.toolista kirkkoa vainota Marseillen am m attiliiton päätöstä e
nurisevat mobilisointia ja sotatarpei-, diktaduurln. Koko heidän arvostelul-1 rauhanrakkautta.
- liettualaisia kirjoja el saanut
1
j 1 ja
enää • rota Ranskan yleisestä Työliitosta
a
I l
U il-
i t la la O Q
o o ir x le e o
____
________
HOQUIAMIN
“AHJOLASSA”
SUNNUNTAINA LOKAKUUN 17 PÄIVÄ
“Varjossa
O • M
ABERDEENISSA LOKAKUUN 24 PÄIVÄ