Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 15, 1920)
....- VW No. 216 TOYERI —— :----—:------------ -------------- — - kiellettäisiin häneltä kansalais tetuksi eikä paljastetuksi sillä KOT- saa ioo.ooo frangin vuosipalkan, nyt aQtomohBlimekaanikkojen un[0 oikeus. Amerikassa ei löydy se riippuu siitä miten kykene Scheidemann, entinen W ilhelm se olisi eri asia, silloin ne loukkaisi STÖfCVÖIMA The organ of the Finnish workers in mitään demokratiaa, vaan aino vät nämä provoseeraajat ovat, amerikkalaisia vapauksia aika pahas the Weetern States. The only Finnish astaan rahavalta, ja sanomaleh mutta silti niiden vailratus kyl Ranskalaisten tilanhaltijain ja toisen imperialistinen ministeri, ti. Sämi Oomperskin voi täydellä Daily in the West. Published D aily, Belgian kuninkaan ministeri varustetaan rahoilla sa lä huomataan, useammin kuiten kapitalistien îtîf___ i___'__ except Sunday, at Astoria, Oregon, distö äänenkannattaja, j Vandervelde, Ruotsin kunin- syyllä kannattaa automobiilikauppi. hy the Western W orkm en's Publishing moista lähteistä kuin puolueet. kin vasta taistelun päätyttyä. P*-.**” kirjotta*: kaan ministeri Branting, sekä aiden pykäliä, sillä Jättäväthän ne Society. Provokaattorien vaikutukses Tietysti vallitsee siellä kdo- Puolan häviöön on syypää, moni muu opportunistinen kan- toki mekanikoille perustuslain takaa O lile . S c . c h „ d Commercial S... huntaa, mutU sitä pidetään oh- ta työläisten taisteluihin antaa kansainvälinen köyhälistö, joka sojen pettäjä, man vapauden kuitata työnsä, jos Opposite Post Office. J lssa- Varmasti luullaan, että mitä opettavimman esimerkin estää säännöllistä sotavarustus- Näiden henkilöjen “veljeys” kerkiää, annsnkun käsketään mene Phone: O ffice 365. Editorini D ep't 8 3 2 1 aatteet voidaan tappaa. Minä Butte. Hennessyn kuudes lat ten hankintaa Puolalle”. on laadultaan sellaista, että suu mään. Eihän täällä tarvita semmoi Post O ffice Address: J toivon ainoastaan, etteivät re- tia on ollut aina kokoontumis “Bjednota” tämän johdosta rin osa1maailman sosialistisista siä pakkopykäliä, Jotka antaisi perus- TO VER1, Box 99. Astoria, Ore. publikaanit saavuta voittoa pre- paikkana “valkosimmille työvä kirjottaa: ryhmistä on luopunut niidep e- tuslalllleen oikeuden työhön, kuten — ‘ '* = sidentin vaaleissa syksyllä, jos en miehille”. Tällainen ranskalaisten pank dustamasta Toisesta Intemätio- Venäjän bolshevikeillä on, täällähän E D IT O R IA L STA FF ( he sen tekevät, niin on varsin Että sieltä järjestettiin muis kiirien tunnustus merkitsee kuo nalesta. Jokainen on luonnostaan kapitalisti, Elie Suikan«!, Managing Editor, Sulo i todennäköistä, että aletaan hyök lemaptuomiota porvarien asialle. tettava kaivosmiesten union Työläistoverit, älkää milloin niinkuu Työnpäivän Juhlapuheissa yvanen, exSeToJTtdro A. Johnson. käy sso ta Meksikoa vastaan ja Kolmen vuoden kuluessa o- kaan unohtako niitä, jotka ovat unionisteills kauniisti puhuttiin. haalin räjähdys ja sen jälkeinen — silloin voi kuohunta puhjeta mainartiden järjestön , ____________ ___t___ teidän „__ __ asianne. “8lvistysseuraa” kuulutaan Jossa hajotus, _ vat Euröpan valkoiset hallituk- r pettäneet Entered as second-class mail mattar täyteen liekkiin. Tosiaan on on mitä ilm eisin/ Nyt jo myön- se* .valkoisten agitaattoriensa, Geneven sosialistiset* jär jestöt” k tn Berkeleyn ja Oaklandin nurkilla July ie, 1912, at the Post Office at yritetty alottaa ajamaan vapaa- netään, että v. 1917 kaivoslakko ” -------: w ’ valkoisten ’ “ sanomalehtiensä ja puuhattavan alkuun. • Sen kyllä voi March 3, O , . j o e . „» d e , tb . AC. oi m ielis-radikaalista politiikkaa, jatkui katkeraan loppuunsa as venäläisten valkoisten pakolais mainita näin yleisempien asiain yh ------ m utta toistaiseksi tuloksetta. Ei ti A. C. M. yhtiön palkkaamien ten avulla koettaneet esittää ve- teydessä. Sivistyshän on yleismaail Qaincy, Oregon näläisU vallankumousta bolshe-j Qui„cy„ s. s . O„ , to„ .„.j a •L a a L löydy m itään henkistä pohjaa kätyreiden vaikutuksesta. mallista ja kuka tietää etteikö tämä A tn C T lk C M tQ flfltU fn ilK " ; alotteen ottam ista varten. Alem vaktvallantekona, josta ,. in ci , . i „ . P„ . .... E. pieni alkuBerkeleyBtä vielä valloit M ontanan valtion nonpartis- pi keskisääty, esim. koulun o- taisi koko maailmaa. Sosialistien sl- sesta ulkomailla tien nim ityksen saanut kuver ¿ n a 7 pettajat, ovat siihen määrään ntahdoilts.mman kau- toi« n pullllj., joUn „ ph. vlstysbarratukset kuuluvat olevan ------------ | m asennetut, että he eivät roh- nöörin ehdokas B. K. W heeler, Ja mikä on ollut seuraus? " iW «“ -» » miedon laista sen uuden sivistyksen Amerikan vallitsevien luok- Ecne. P.*tää omia m ielipiteitä, jöka tuon lakon aikana oli Sil hommaajille. Puhvaamme sitä näin vaan kaikki lauantaina. — X. kien ja yleisen politiikan taan- H r invo'Pa kesk.saaty on kaut ver Bow kauntin yleisenä sy y t Kaikki nämä ponnistukset ei Jo etukäteen, mutta kavahtakaa, et täjänä, on tehnyt laajaperäisesti tei se vaan olekin skääppi sivistys tum uksellisuus alkaa herättää taaltaan kapitalistista, sillä on selkoa niistä miehistä, jotka tuo vät ole johtaneet mihinkään tu hyvät tulot, m utta ei m itään lokseen. Kaikki se kulta, min- tä. — A. V. huomiota kautta maailman. A i Californiasta ta lakkoa halusivat pitkittää, kä Europan porvaristo on run- m uita harrastuksia kuin auto van äsken eräs ranskalainen sa- Lakko valtion kirjapainosta. Call- H äntä sy ytettiin Anaconda yh saasti jakanut ----- - jokaiselle, joka • • , nom alehtikirjottaja selosti kuin m obiilit ja u rha^u. Siellä val tiön presidentin C. K elley’n ta on kyennyt keksimään k a ta lin ^ va,Uon kirjapa,nO88a- Sacra litsee tavaton henkinen köyhyys ka Amerika on maailman taan Bragg, Calif. holta lakon jatkajaksi, koska ei man valheen Venäjästä, on v a - , ant038a; ovat kidapainotyöläiaet tum uksellisin maa. Kaikkialla — tuskin kukaan harrastaa tai käyttänyt auktoriteettiään lak-i lunut hiekkaan Uutisia. K errottavia asioita ta tehneet lakon vaatien puoli päivää detta ja kirjallisuutta, teatte työväenjärjestöt kiinnittävät reissa vangitsem iseksi ja V enäläinen vallankumous o. vapaata lauanUls‘«- Liaävaatimuksi- pahtuu ehkä paljonkin, jos ne kaikki tuskin milloinkaan n äh kolaisten Huomiota tähän asiaan. P o liit syytteeseen asettamiseksi. W hee sottautui huolim atta kaikista il- n®, san°taan olevan siveettöm yyden tulisivat uutiseeraajan tietoon. 811- tisten vankien linnassa pitäm i dään kirjallisesti arvokasta kap ler kutsui silloin virastoonsa yh- keistä panetteluista olevansa lä- p° stami,,en laitoksesta, jota siellä 1 loin kun olin uutistenkirjoittajana. nen on jotain, joka alkaa häm paletta. Tämä on kaikkein p a den kiivaimman lakon jatk am is-, heinen, ym m ärretty asia uiko- V , T aan„ olevan. Syytetään, että velvoitin kaikkia, jotka vaan tahto'- m ästyttää koko maailmaa var hinta tämä välinpitäm ättöm yys ta puolustavan lakonjohtajan, maalaisen sorretun veljen sydä- ” 8 ^a kataan muka k,dapainotöi- vat uutisia lukea, myöskin ilmoita sivistysarvoihin näh sinkin sota-ajan lainsäädännön vanhoihin jonka provokaattorisuudesta* hän melle. • ¡ ' \ n ' m utta onk,n niiden tarkoitus hu maan tietäm änsä tapahtum at minul den. perusteella vangitut ovat kai oli varma tuntien hänet yhdeksi Venäläisen vallankum ouksen; /~!*® / al‘l0”.. ,aIn,aatIo,t* ia tehdä le. Niinollen jotkut vieläkin tunte Taloudellisessa suhteessa on komppanian salapoliisiksi, joka puolustukseksi — silloin kun kaannyty8tyota semmoisiin nähden vat velvollisuutta ilm oittaa minulle kissa muissa maissa jo aikoja tiety sti siedettävää, kun ei ota vapautetut. I. W . W :ssä sekä lakko- valkoinen Puolan herra asetti ° °maavat ««^pisuekselle vas kuulem iansa uutisia. Niinpä eräs huomioon sellaisia paikkoja toimi N yttemmin on hyvin tu n n et kuin “teräshelvetti”, Joissa teh komiteassa luottam usta ja ar- veitsen sen kurkulle — nousi ta 7® kannan lak»ekeleihin nähden. m etsäm ies kaupunkiin tultuaan tuli vonantoa nauttivassa asemassa, koko kansainvälinen köyhälistö. rjapa“on Johtaja kieltää syytök sanom aan minulle, e ttä sinulle on tu am erikalainen sanom alehti dään ty ö tä ’ 12 tu n tia päivässä. — ja pani hänet tunnustamaan. ! j a siis tämä rajantakainen ’ “ a yksikäan lainlaatia el ole taas syntynyt poika. Etkö ole sitä mies Miles Boutun “Associated M utta pahinta on röyhkeä astu n u t puolustautum aan. tietänyt, kun e t ole uutisissa Toveris P ressin” Tukholman monivuo vastenm ielisyys ulkomaalaisiin, Tästä asiasta jo sflo in W hee- työväenluokka osoittautui ole- vielä “Lainpyihyys on valtakuntien menes sa ilm ottanut? En ole tietänyt, vas tinen kirjeenvaihtaja “W erdens henkinen tyrannia. Väestö al ler k irjo itti selostaen, että ku- vansa syyllinen Puolan häviöön, tys.” tasin hänelle ja sitäpaitsi en ole e- G angille” tehnyt erinäisiä suur kaa siirtyä Am erikasta pois, ih p aritru sti haluaa lakon jatku- Tämän tunnustuksen tekee Oaaavat järjestyä. Alameda kaun nään uutistenklrjoittajanakaan. Muu ta m ielenkiintoa ansaitsevia il miset alkavat palata Europaan mista saadakseen siten kiriste-¡ranskalaisten pankkiirien ää- tin automobiillkauppiaiden yhdistys ten m ainittu uutinen on salaperäinen m oituksia, jotka koskevat ame- takaisin tuhatm äärin, vieläpä tyksi hallitukselta yhä huim em -1 nenkannattaja. _ on pitänyt erityiskokouksen äsket minulle vieläkin. — Poika ehkä on rikalaisia oloja, joista hän on Saksaankin, jossa olot kuiten e “ s U l " 'n a v k H nusk0«taUttl V k o ä ’ ' ' ............................... .. ' täin hienoim m assa hotellissa Oaklan siinnyt “pyhästä hengestä’* ja “tietä saanut katkeria kokemuksia. kin ovat niin vaikeat. dissa. Oaklandin samoin kun Ber jä t itäiseltä m aalta" tähden johdatta Mr. B. on äskettäin palannut Am erika on hirveän takapa- laisten taholta, m utta nyt usei- GENEVEN SOSIALISTIT JA keleyn pankkiirit olivat kutsuvierai m ana etsineet hänen syntymäpaik- m° n ta ijuH a Europaan verrattuna in d.e ? .. m uidcn> seikkojen tultua TOISEN INTERNATIONA-, na kokouksessa sekä muutamia moot kansa. T ähti tietenkin on seisahta vuotta Europassa. Minua kam- himillisessä himillisessä kehityksessä kehityksessä - te päivänvaloon myönnetään W hee LEN KONGRESSI torivaunu Intressien edustajia San nut juuri minun kohdalleni^ koska lerin olleen oikeassa. m ostuttavat ne muutokset, 101 kisi mieli sanoa vuosisatoja.” Franciscasta. Kokouksessa oli van ennenkin on sallittu sellaista tapah ta viimeisinä vuosina siellä ko Toisen Internationalen kon- B utte ei suinkaan ole ainoa nottu veljeyttä kauppiaiden, korjaus- tua. Tietenkään tällä kerralla ei - / l l l ll ll l ll ll ll ll l ll ll ll l lt > tona on tapahtunut. Am erika naiirL» . ¡gressin johdosta Genevessä ovat pajain om istajain ja pankkiirien kes ole sitä niin sallittu, vaan on "viaton O " ™ “ « 1 ’Geneven sosialistiset järjestö t lainen vapaus ja dem okratia o- KÄTYRIEN OSUUS TYÖ- ken. J a sitte kun h e rra t olivat syö m e Jt ä X e r i, • , . M aln,tscm - i antaneet seuraavan sisältöisen pienokainen" viety “pytoiltä enkeleil vat yksinkertaisesti m ielikuvi LAISTEN TAISTELUISSA me tämän erityisesti vaan sen -! • neet, juoneet ja huvitelleet v ah v asti tä Abraham in helm aan" ennen tie tä tusta. takia, että B ütten taisteluissa J tekivät varm oja päätöksiä m iten he jien perille saapum ista. Useasti on meikäläiseltä ta ovat suomalaiset olleet suurin Te tiedätte, että 1,600 henki -r aiS ° v®ri • . kohtelevat autom obiilim ekanikkoja Muuten olisin kyllä tervehtinyt löä istuu vankiloissa vain mie holta puhuttu kuinka työläisten joukoin mukana. T ols' n . Internationalen kon- Herrat UoltonkMMMn ov>t päättä; pienokaista hänen syntym äpäivänään lipiteidensä vuoksi. Sosialisti tulisi olla valppaina järjestö jen t a Ne1idvann k ^ ' e " P u n X m e ^ k o k o ^ n tT n m ^ o u k k ö ¿ X o r n i T e i — vaikka vaan isäpuolen asem assa. Debs istuu tuom ittuna 10 vuo sä asioissa, että niihin eivät Siltä muuten tulee uutistenkirjolt- vihollistemme kätyrit den vankeuteen. Olen kuullut pääsisi tajain avustam iseen, niin olisi vält puhuttavan eräästäkin Missou vaikuttam aan ja määräämään. täm ätöntä, e ttä jokainen ottaisi huo työläisen tiviillä järjestönsä a- teeraajia. ’2 “? 8a” alla rkUmleUayrtldla rista kotoisin olevasta miehestä, Lakkojen ja muiden työrette- s in id p n 4 u ia. v l - . . olivat he hyväksyneet seuraavat koh- mioonsa kaikki m itä ym pärillään U joka sai ia vuotta vankeutta löiden aikana on eräänlaisilla m iiella J huolta- Keholtamme teitä olemaan va- dat mekanikkojen palkkauksessa: jo- pahtuu ilm oittam isen arvoista ja an lausuntonsa johdosta omassa k o “pelkääm ättömillä taistelijoilla” lIm? n . m uuta rullianne tuonjcongressin osan- kaisen m ekanikkoja paikkaavan on taa uutiseeraajan tietoon. Nykyinen dissaan. A rm eijasta tiedän e- parhain tilaisuus nousta pinnal l X n t L m i s e e n ^ ottajien suhteen, sillä he ovat j annettava luettelo yhdistyksen kir- simerkin, jolloin yksi mies sai le ja vaikuttaa tuhoisammasti leventelemiseen ja kiihotukseen, edesvastuussa siitä verestä, jo- Jurille m iesten nimet, m itä työalaa Fort Braggin u utlstenkirjoittaja on Senja K aarnais. 15 vuotta vankeutta syystä, e t työläisten taisteluun. Työtais- On opittava luottamaan tyynee ka vuoti viime sodassa. Omien mikin oli ja kuinka paljon m aksetaan K alastaja in saaliinhim o, Noyossa, tä kieltäytyi kantamasta vettä, td u id e n ‘kestäessä "on kuitenkin seen asioiden perusteelliseen m aittensa r parlam enteissa ovat t • ---- ----------------- — wv«i paiKKaa, palkkaa; eiinensun ennenkun kukaan ottaa me- loppui ennen kuin k alastuskaus’, ri " noStU?ta ,ja. kcs' hc nim - äänestäneet sfctamäärä- kanikkoa työhönsä, on ensin kyseltä- vaikka el ollenkaan tyydytettynä. Syyt kurjaan tilanteeseen o- näistä asioista työväen lehtien taist.eluissa^n rahojen puolesta ja rohkaisseet! vät yhdistyksen k irju rilta tarjolla o- N äyttää siltä että kalat m eressä ovat vat mitä häm m ästyttävin tietä kin mitä vaikein puhua koska ta rv k slv a t7 len £ m ut*a scn Yinost.u k' P o rv arih allitu k sia niiden rikol- levän mekanikon persoonallinen ka mättömyys kaikista sosialisista sellainen on omiaan sy n n y ttä ta is tH e v ? Si T atvnlH “ ¿ ah? Vallit ä iUC *HSCSSa tyÖSSä- ’ ra-k te er‘: ik ä in e n p a i k a n l u u Z Ja järjestyneet heitä vastaan. ja poliittisista kysymyksistä, mään hajaannusta joukoissa ja seeko m eressäkin bolshevismi, kos rajaton tietäm ättöm yys europa- epäluuloa kaikkeen. m a tta o d o t t a a ^ / v - 8ta taryit®c Täällä tapaavat nyt toisensa työläisen vaihdos on heti ilmoitetta- ka eivät lohet nälissään uskokkaan laisista oloista. O lla sosialisti U lo h ta k a J S^ U” 8H1S- sosialipatriotti Jean Sigg, AI- va yhdistyksen kirjurille. Eikös ole- enään saalistajiensa kirkkaisiin mv- Provokaattorien jälkiä tava- on sama kuin olla rikoksen te taan melkein jokaisessa suu-1 persooniin niin useasti kätk*6" bCFt Thomas’ entm en ranskalai-[ kin saakurin täsm ällisesti järjestetty , taliiliputtim iin, kuten m aalla järjes kijä. Jos H jalm ar B rantingin i remmassa työläisten tVnlälQtAr» 1 lakkotaiste-1 □L-bntoie + A. I a •!_ o llisem li’ ty __ y vih m e käteen n tlhCy- .i nCn yarus*usm\nistcri ja nykyi- eikä kukaan voi sanoa, ei saa sanoa, tym ättöm ät Ja osaksi järjestyneetkin tapainen mies tulisi Amerikaan , lussa. Aina ne eivät tule todis-lva k ä tv r i peiaa- nen kansainvälisen työtoim iston että se on hieman tyranniudelle hais- työläiset varsinkin vaaliaikana. Ka va kätyri. johtaja, joka p ettu ru u d estaan ! kahtavaa. Jos nu0 pykälät olisi teh- la staja t Noyossa koko viime talven (T H E COMRADE) Fort ~ !^ . 1.n in illll» |j | | l l | H llliU U U ll||[|H n a « t ¿ m « in iiim i« n M n iin m w T!Tnnp ttn m ff kovasti varustelivat Itseänsä Tyynen m eren kalastoa vastaan. Vaikka ko neet luottam aan trade unioneihinsa vuoksi työläiset sen jälkeen kun he vaatim uksissa, voim akkaam m assa ko Noyo olisi ollut aivan paaUnvei6- Ja luonnollisesti kuluu aikaa ennen »uin he vapautuvat to tu tu lta tavole^ Z I . h “ v” ! " " ' ' 1., Í kulu koekaan en- täm önä Ja kaikki Mendocinon "kar- tuisesti korkeam pien palkkojen vaa- nen. Ja kun ei m itään yhtenäistä p en terit” paatlnveistäjinä. niin kyllä taan, joihin tietysti tulee lisäksi se yleinen hitaus mielipiteenmuutoksi*«8 i t,m isen tyonantajilta, nyt ovat aika- poliittista puoluetta selvin tunnussa- paatin tekoa olisi piisannut. Sallitaanhan tä ssä vielä sivumen sa nlinkauan kuin ei mikään su o ra -' / V3at 3 ,t8eHeen olke“ t ta- lonka noin löytynyt on Englannin työväen- nen m ainita eräs seikka viime Jou mukaan heidän sanansa on otettava liikkeessä ilm ennyt uudistusm ielinen nainen pula kohtaa työväkeä. lukuun hintojen m äärääm isessä, ja virta*us tähän saakka pyrkinyt yhty- lun m ^tsäm iesten Ja kaupunkilaistan M utta- joskaan eivät olosuhteet . myös vaatineet oikeutta rajo ttaa mään eri puolueihin ja järjestöihin v ä lisesti kaksintaistelusta. Kun ka Suur-Britanniassa neet kriisiin n iin k ä v i ’ työnantajlen » ‘k«voittoa ja kontrol- jotka ovat osottaneet selvem pää po- la staja t eivät olisi olleet mahdollisia kehltys ehdottom asti tähä kUmmink,n : Io,da sttft Sosialiseeraus-kysymys on litiikkaa kuin trade u n io n it Nämä syömään, enempi kaupunkilaisten Siitä on . n d J v U h a” suuntaan- i tässä tapauksessa sangen tärk eästä puolueet ovat eronneet toisistaan e-1 ------- Ja kuin m etsäm iestenkään kanssa ja m atta kasvava U kkaa' m erkltykse8tä, silloin kun on kysy tupäässä taktilkkakysym yksessä kun 1 nUn 0,len lupasivat 8yödä “p äsk e tin ' t A/ k a ? kaVdä >hä s e ^veniInäk si, e t- I tä m ä n to im in n a n puolella, h eid än a työväestön tyytymat- mys kouraantuntuvin esim erkein se- taas periaatteelliset kysym ykset c. ! ke8kenäÄn ensi jouluna. Sanoivat na,h’n a8t* ° " llm en' ,,ttaä työläisille pulmia. ta K ngiannin ty ö v äe n m aa ilm a on te- B ittin en h a rra s tu k s e n s a , Joka Tähän nemmän harvoin ovat Englannissa raet8äm,e8ten Ja kaupunkilaisten yh ännvt ia il ,ukuisls8a lakoissa ja hallituksel- Yli koko maailman vai r«i«i ni<is s<i ise stu luontccno- allitsevan hin- tulleet keskustelun alaiseksi ennen- de88a rahoineen, sieluineen ja Tun asti oli nukkunut, oli herännyt ja II- je sangen e s I t e f v l« H » „ poliitti n iiitu ________ sangen usein usein esitetyissä m aisesta välinpitäm ättöm yydestään meni siinä, e ttä ^ h e yhä annyi innokkaam tojen nousu esiintyy B ritanniassa ver- i kuin vasta viime aikoina. mihxeen saavan tyytyä siihen mitä sosialismia ja sen kysymyksiä koh min painostivat johtajiaan johtam aan sissa vaatim uksissa. rattaessa kesäkuuta 1914 ja heinä B ritannian työläiset ovat järjesty- heiltä jää. M utta nyt näyttää että K atselkaam m e vain esim erkiksi kuuta 1918 seuraavasti: taan. Maailmansodan paino pakotti heitä eteenpäin taistelussa heidän a- i neet eri luontoisiin trade unioneihin k alastajat ovat vetäytyneet mesä Britannian työläiset lähemmin a ja t settam iensa köyhälistön pääm äärien työnseisauksia Englannissa v. 193 9 jotka käsittäv ät yhteensä enemm än m iesten 8,iPlen suojaan. Aikovatko Elintarpeet ...... ...... 9<» pros. telemaan asem aansa, ja teollisuuden puolesta. Mutta johtajat, jotka ovat n , / se" ja,keen kun» sota oli loppu- V aatteet .......... l kuin t y , miljoonaa järje stetty ä työ- 15180 piek8aUää m etsäm lehillä kau 95 pros. kehitys maailmansodan aikana sai opportunisteja. ovat ym m ärtäneet « í®?3 ta “ mi' 8yyskUu ! Vuokrat ............ ...... 2.5 pros. Frank Mäkelä. Iäistä. Suuri osa näistä frade unio punkilaisia? heidät kääntym ään Britannian työ johtaa järjestö jä sillä tavalla, e ttä ? vlrSUUr*Br tann,assa 1157 teollisuus- Polttoaineet .... 44 pros. neista on liittynyt Labour P a rty ’yn. väen historiassa tähän saakka tunte Joukkovaatim ukset kyllä on esitetty, I & ° a ' ^otka k äsittiv ät 2 ^ miljoo- Sitten 1918 on nousu jatk u n u t ja se loka on am m attiyhdistysten poliitti- mattomille poluille. Vanhat trade vieläpä uhattu suoralla toiminnalla. t j Ja Joiden k autta mene saa laajem m an taustan jos samalla sena ilmaisumuotona, m utta johon unionit, am m attiyhdistykset kadotti m utta ratkaisevana hetkenä on kum Tns T y l» 26 ttlHj^ >Daa työpäivaa tarkastelem m e työläisten palkkoja myöskin yhtynyt useim m at Pakinaa osuustoim innasta. Anihar pollittl vojQ n äkee.täältä uutisissa mamitta- vat yhä suurempien tyoväenkerro6- minkin tyydytty porvariston lupauk «Ikä«. samana ättöm ään yllä- ailron« ... .* Cl ~ _ ! 1 >los työläisten välttäm • amauiaiiuuiaau /ltd- set “—>• työväenpuolueet J “ ’ <*^npuui uctri näissä kolmessa Kolmessa ’ ten luottam uksen varsinkin ammat- siin ja pienempiin myönnytyksiin, tai 9 o U° 1 a kaisernniiQ on meil- pitoon laskemme menevän 100, niin m aassa Englannissa. Skotlannissa ia ‘ Va° m ,tään o s a to im in n a s ta , ikää i tiopittomien työläisten, “the unskil ovat myöskin jo h tajat yksityisissä esiintyy hänen palkansa seuraavan Irlannissa. M uistettakoon kummin- kun täällä ei sitä hom m aa tunneftai- le d '. keskuudessa. Julkisten trade ä tapauksissa ollessaan pakoitetut sB- Iäistä. kin. ettei sodan aikana suurta me-i ’ “ MUtU kyllä 8enkin c laisena; unionien rinnalle muodostettiin, itse ,hen. antaneet voimien purkautua. J,® “ onta työlaieta o ttan u t osaa työ- nestystä saavuttanut "ähop-steuard“ i ° Q a h e rre ttu ’ on ^uosikaus-a 1907 työpaikka perustana, monessa suh sen jälkeen porvareille hyvissä ajoin riitoihin sodan loputtua. Bike ole liittynyt Labour Party'yn ! V>eda re tu u tettu osuuskauppaa eteen 1914 ..................... 99 teessa sovjetteja m uistuttavia “Shop lopettaakseen lakon tai muun H ik-! Jos sitten vähän tarkem m in katse- Muista työväenpuolueista m ainitta- ( 1 ® yht* kaUVa° ° B ”W,C nak“r 1916 ..................... 93 stew ard com m ittees“, työväen luot keen, mikä oli aiotettu. Näin kävi lemme n ä itä lakkonum eroja ja py- koon ensi sijassa riippum aton työ- haUtaa tahoJ,a ai 1918 tam usm iesten komlteoja. N äitä oh esim. rautatielakossa 1919 Ja sama f sahdymn»e esim. syyskuuhun v. 1919! väen nuolee infr» nn «n«,» 1__ a aJ°ttain hyvinkin äkäisesti. Mutta Tämä näyttää vaaralliselta alene jattiin ,aluksi syndikalistiseen suun näyttää nyt tulevan Venäjän puole-! n,in O m a a m m e tässä kuukaudessa aina se vaan seisoo, ja hitaasti, m”‘- m attu sosialistinen järjestö Britan- taan suunnilleen sam aan tapaan kuin sta suoran toim innan kohtaloksi. 90 Iakkoa. ^oi8ta »anoo kuusi, päät- naiselta, mikä on ja jatkunut vuoteen nassa. Sen rinnalla seisoi B ritish ta varm asti edistyy myöskin Tu! --: am erikalainen I. W. W. M utta pian Kaikkialla ovat trade unionit nimi- tyi työläisten voitolla. Työnantajien h “ “ 6™ Soialist P arty (B- S. P.). Cocialist pitkäksi luetella kaikki ne vastukset. teki poliittisiin pääm ääriin pyrkivä sosialististen porvari-johtajien käsis- lasketUin suoraan voittavan 13 la- { T . I Labour P trty (S. L. P.) ja muuta- Jolta varsinkin täällä Gray s Harbo- liike itsensä huomatuksi työläisten sä ja he pilaavat Jokaisen liikkeen. kossa- mu«n <»an päättyessä kom- ’. J a sam al!a kertaa tarvitsee E n * -; mla m ulta pienemotä mut»» h .™ . rissa osuustoim inta joutuu läpäs*- promisseihin, joissa työnantajat luon- ¡ / ntl noiD 500 “ »Joonaa puntaa lu lu k u isïaT îu o lT rttT ^M sim ö T e l l a ^ ^ keskuudessa. mäan. ja jos ei se pieni joukko, joka oh- k u u « o u .m .u . , o i „ O| , . n sodan k » « . s L p Ja työläiset ^tavat täten sen tun nollisesti selvisivät vahingoitta. on varsinaisen osuusliikkeen tukena Vanhat trade unionit ottivat huo ta vielä suurem m iksi paisuneita p ;hen M utta juuri näid , tuvan kokemuksen, että porvariin olisi niin sitkeää joukkoa toiminnas Nämä tosiasiat ja niiden tyoläisil- mioonsa täm än liikkeen siten e t u he sosialististen järjestöjen j Z e L T ^ b saan, olisi täällä jo aikaa osuusliik*- »et n. k sosialistiset johtajat eivät j le antam at kokem uset jotka ¡uolaan SUPonattomla yaW<yvelkoja. muovailivat poliittiset vaatim uksen kykene viemään heitä tai heidän 3- tuntuvat työläisten selkänahassa. o- L - ° vat tO8»a8«o‘ta. jotka osot- koivat pyrWa yha vaikeam pien rxx pyllähtänyt, iloksi porvareille. Ji sa, ja esittivät keskusteltavaksi am siaaaaa pysyviin voittoihin. Mutta ! vat seikkoja, jotka h itaasti h a r i t a . , ' * - ” k>'‘" en ' ““ ‘n n » ' Ja ia - . liittiatea ja uloudolllsten olosubSh noille aikaansa seuraam attom ille tyt m attiyhdistyksissä ja am m attiliitois ko-järjestelm ä on hajaannustilassa. den painostuksesta selvem pään luok-Í ,Äi’ HIe’ Jotka el näe sHna hommassa herääm inen, mikä on täm än välittö vät B ritanniaa työläiset sosialistl- sa. Josko am m attiyhdistysten ja am män opetuksen seurauksena, käy seen luokkatietoisuuteen. Porvariin Porvari- ,ttOkka’ joka kovim kataisteluun. J a nämä j ä T ^ t ö t ‘ovat f m lU än “ UUU kUn huonoa m attiliittojen tulisi p y rk ii poliitti luonnollisesti hitaasti. Työläisethän nen yhteiskunta tarjo aa työläisille » ♦ * ° untuvimna‘n Joutuu myöskin tehneet huom atuksi Britan- i luokka on kaiken aika - siin pääm ääriin suoran toiminnan ovat vuosikymmenien - Englannissa myöskin toisia herätvskeinoja H U 860 VU° k8i OC i aia* työläisten heräävät pyrkim ykset ' vel6annut huolinvirttä liikkeellemme, k a u tu Joukot olivat ratkaisevaan k o h u vuosisadan - aikana t o tta - ,nat kohoavat lakkaam atta. ' jonka ? tm y m ä ttö m y y te n ra kommunismia kohu I tietäm ättöm ien työläisten sitä inno! 1 « u n a iia , jo n x a , e u in y t ilmaisumuotoa poliittisissa (J ‘ la säestäessä, vaan sitä he kyllä saa vat jatkaa, koska kerran osuusliike YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA Y lein en asema ja sosialistinen liike . Englannissa Aberdeen, Wash.
