....-
VW
No. 216
TOYERI
—— :----—:------------ -------------- — -
kiellettäisiin häneltä kansalais tetuksi eikä paljastetuksi sillä
KOT- saa ioo.ooo frangin vuosipalkan, nyt aQtomohBlimekaanikkojen un[0
oikeus. Amerikassa ei löydy se riippuu siitä miten kykene
Scheidemann, entinen W ilhelm se olisi eri asia, silloin ne loukkaisi
STÖfCVÖIMA
The organ of the Finnish workers in mitään demokratiaa, vaan aino vät nämä provoseeraajat ovat,
amerikkalaisia vapauksia aika pahas
the Weetern States. The only Finnish astaan rahavalta, ja sanomaleh
mutta silti niiden vailratus kyl Ranskalaisten tilanhaltijain ja toisen imperialistinen ministeri, ti. Sämi Oomperskin voi täydellä
Daily in the West. Published D aily,
Belgian
kuninkaan
ministeri
varustetaan rahoilla sa lä huomataan, useammin kuiten kapitalistien
îtîf___ i___'__
except Sunday, at Astoria, Oregon, distö
äänenkannattaja,
j Vandervelde, Ruotsin kunin- syyllä kannattaa automobiilikauppi.
hy the Western W orkm en's Publishing moista lähteistä kuin puolueet. kin vasta taistelun päätyttyä.
P*-.**” kirjotta*: kaan ministeri Branting, sekä aiden pykäliä, sillä Jättäväthän ne
Society.
Provokaattorien vaikutukses
Tietysti vallitsee siellä kdo-
Puolan häviöön on syypää, moni muu opportunistinen kan- toki mekanikoille perustuslain takaa
O lile . S c . c h „ d Commercial S... huntaa, mutU sitä pidetään oh- ta työläisten taisteluihin antaa kansainvälinen köyhälistö, joka sojen pettäjä,
man vapauden kuitata työnsä, jos
Opposite Post Office.
J lssa- Varmasti luullaan, että mitä opettavimman esimerkin estää säännöllistä sotavarustus-
Näiden henkilöjen “veljeys” kerkiää, annsnkun käsketään mene
Phone: O ffice 365. Editorini D ep't 8 3 2 1 aatteet voidaan tappaa.
Minä Butte. Hennessyn kuudes lat ten hankintaa Puolalle”.
on laadultaan sellaista, että suu mään. Eihän täällä tarvita semmoi
Post O ffice Address:
J toivon ainoastaan, etteivät re- tia on ollut aina kokoontumis
“Bjednota” tämän johdosta rin osa1maailman sosialistisista siä pakkopykäliä, Jotka antaisi perus-
TO VER1, Box 99. Astoria, Ore.
publikaanit saavuta voittoa pre- paikkana “valkosimmille työvä kirjottaa:
ryhmistä on luopunut niidep e- tuslalllleen oikeuden työhön, kuten
—
‘
'* = sidentin vaaleissa syksyllä, jos en miehille”.
Tällainen ranskalaisten pank dustamasta Toisesta Intemätio- Venäjän bolshevikeillä on, täällähän
E D IT O R IA L STA FF
( he sen tekevät, niin on varsin
Että sieltä järjestettiin muis kiirien tunnustus merkitsee kuo nalesta.
Jokainen on luonnostaan kapitalisti,
Elie Suikan«!, Managing Editor, Sulo i todennäköistä, että aletaan hyök
lemaptuomiota porvarien asialle.
tettava
kaivosmiesten
union
Työläistoverit, älkää milloin niinkuu Työnpäivän Juhlapuheissa
yvanen,
exSeToJTtdro A. Johnson. käy sso ta Meksikoa vastaan ja
Kolmen vuoden kuluessa o- kaan unohtako niitä, jotka ovat unionisteills kauniisti puhuttiin.
haalin räjähdys ja sen jälkeinen
—
silloin voi kuohunta puhjeta mainartiden järjestön
, ____________
___t___ teidän
„__ __ asianne.
“8lvistysseuraa” kuulutaan Jossa
hajotus, _ vat Euröpan valkoiset hallituk- r pettäneet
Entered as second-class mail mattar täyteen liekkiin.
Tosiaan on on mitä ilm eisin/ Nyt jo myön- se* .valkoisten agitaattoriensa, Geneven sosialistiset* jär jestöt” k tn Berkeleyn ja Oaklandin nurkilla
July ie, 1912, at the Post Office at yritetty alottaa ajamaan vapaa- netään, että v. 1917 kaivoslakko ”
-------:
w
’
valkoisten ’ “ sanomalehtiensä
ja
puuhattavan alkuun. • Sen kyllä voi
March 3, O , . j o e . „» d e , tb . AC. oi
m ielis-radikaalista
politiikkaa, jatkui katkeraan loppuunsa as venäläisten valkoisten pakolais
mainita näin yleisempien asiain yh
------ m utta toistaiseksi tuloksetta. Ei ti A. C. M. yhtiön palkkaamien ten avulla koettaneet esittää ve-
teydessä. Sivistyshän on yleismaail
Qaincy, Oregon
näläisU vallankumousta bolshe-j Qui„cy„ s. s . O„ , to„ .„.j
a
•L
a a
L löydy m itään henkistä pohjaa kätyreiden vaikutuksesta.
mallista ja kuka tietää etteikö tämä
A tn C T lk C M tQ flfltU fn ilK " ; alotteen ottam ista varten. Alem
vaktvallantekona, josta ,. in
ci , . i „ . P„ . .... E. pieni alkuBerkeleyBtä vielä valloit
M ontanan valtion nonpartis-
pi keskisääty, esim. koulun o-
taisi koko maailmaa. Sosialistien sl-
sesta ulkomailla
tien
nim ityksen saanut kuver ¿ n a 7
pettajat, ovat siihen määrään
ntahdoilts.mman kau-
toi« n pullllj., joUn „
ph. vlstysbarratukset kuuluvat olevan
------------
| m asennetut, että he eivät roh- nöörin ehdokas B. K. W heeler,
Ja mikä on ollut seuraus?
" iW
«“ -» » miedon laista sen uuden sivistyksen
Amerikan vallitsevien luok- Ecne. P.*tää omia m ielipiteitä, jöka tuon lakon aikana oli Sil
hommaajille. Puhvaamme sitä näin
vaan kaikki lauantaina. — X.
kien ja yleisen politiikan taan- H r invo'Pa kesk.saaty on kaut ver Bow kauntin yleisenä sy y t Kaikki nämä ponnistukset ei
Jo etukäteen, mutta kavahtakaa, et
täjänä, on tehnyt laajaperäisesti
tei se vaan olekin skääppi sivistys
tum uksellisuus alkaa herättää taaltaan kapitalistista, sillä on selkoa niistä miehistä, jotka tuo vät ole johtaneet mihinkään tu
hyvät
tulot,
m
utta
ei
m
itään
lokseen.
Kaikki
se
kulta,
min-
tä. — A. V.
huomiota kautta maailman. A i
Californiasta
ta
lakkoa
halusivat
pitkittää,
kä
Europan
porvaristo
on
run-
m
uita
harrastuksia
kuin
auto
van äsken eräs ranskalainen sa-
Lakko valtion kirjapainosta. Call-
H äntä sy ytettiin Anaconda yh saasti jakanut
----- - jokaiselle, joka
• •
,
nom alehtikirjottaja selosti kuin m obiilit ja u rha^u. Siellä val tiön presidentin C. K elley’n ta on
kyennyt keksimään k a ta lin ^
va,Uon kirjapa,nO88a- Sacra
litsee
tavaton
henkinen
köyhyys
ka Amerika on maailman taan
Bragg, Calif.
holta lakon jatkajaksi, koska ei man valheen Venäjästä, on v a - , ant038a; ovat kidapainotyöläiaet
tum uksellisin maa. Kaikkialla — tuskin kukaan harrastaa tai käyttänyt auktoriteettiään lak-i lunut hiekkaan
Uutisia.
K errottavia asioita ta
tehneet lakon vaatien puoli päivää
detta ja kirjallisuutta, teatte
työväenjärjestöt
kiinnittävät reissa
vangitsem iseksi ja
V enäläinen vallankumous o. vapaata lauanUls‘«- Liaävaatimuksi- pahtuu ehkä paljonkin, jos ne kaikki
tuskin milloinkaan n äh kolaisten
Huomiota tähän asiaan. P o liit
syytteeseen asettamiseksi. W hee sottautui huolim atta kaikista il- n®, san°taan olevan siveettöm yyden tulisivat uutiseeraajan tietoon. 811-
tisten vankien linnassa pitäm i dään kirjallisesti arvokasta kap ler kutsui silloin virastoonsa yh- keistä panetteluista olevansa lä- p° stami,,en laitoksesta, jota siellä 1 loin kun olin uutistenkirjoittajana.
nen on jotain, joka alkaa häm paletta. Tämä on kaikkein p a den kiivaimman lakon jatk am is-, heinen, ym m ärretty asia uiko- V , T aan„ olevan. Syytetään, että velvoitin kaikkia, jotka vaan tahto'-
m ästyttää koko maailmaa var hinta tämä välinpitäm ättöm yys ta puolustavan lakonjohtajan, maalaisen sorretun veljen sydä-
” 8 ^a kataan muka k,dapainotöi- vat uutisia lukea, myöskin ilmoita
sivistysarvoihin näh
sinkin sota-ajan lainsäädännön vanhoihin
jonka
provokaattorisuudesta*
hän
melle.
•
¡
'
\
n
'
m utta onk,n niiden tarkoitus hu maan tietäm änsä tapahtum at minul
den.
perusteella vangitut ovat kai
oli varma tuntien hänet yhdeksi
Venäläisen vallankum ouksen; /~!*® / al‘l0”.. ,aIn,aatIo,t* ia tehdä le. Niinollen jotkut vieläkin tunte
Taloudellisessa suhteessa on komppanian salapoliisiksi, joka puolustukseksi — silloin kun kaannyty8tyota semmoisiin nähden vat velvollisuutta ilm oittaa minulle
kissa muissa maissa jo aikoja
tiety sti siedettävää, kun ei ota
vapautetut.
I. W . W :ssä sekä lakko- valkoinen Puolan herra asetti °
°maavat ««^pisuekselle vas kuulem iansa uutisia. Niinpä eräs
huomioon
sellaisia paikkoja toimi
N yttemmin on hyvin tu n n et kuin “teräshelvetti”, Joissa teh komiteassa luottam usta ja ar- veitsen sen kurkulle — nousi ta 7® kannan lak»ekeleihin nähden. m etsäm ies kaupunkiin tultuaan tuli
vonantoa nauttivassa asemassa, koko kansainvälinen köyhälistö. rjapa“on Johtaja kieltää syytök sanom aan minulle, e ttä sinulle on
tu am erikalainen sanom alehti dään ty ö tä ’ 12 tu n tia päivässä.
— ja pani hänet tunnustamaan. ! j a siis tämä
rajantakainen ’ “ a yksikäan lainlaatia el ole taas syntynyt poika. Etkö ole sitä
mies Miles Boutun “Associated
M utta pahinta on röyhkeä
astu n u t
puolustautum aan. tietänyt, kun e t ole uutisissa Toveris
P ressin” Tukholman monivuo vastenm ielisyys ulkomaalaisiin, Tästä asiasta jo sflo in W hee- työväenluokka osoittautui ole- vielä
“Lainpyihyys
on
valtakuntien
menes sa ilm ottanut? En ole tietänyt, vas
tinen kirjeenvaihtaja “W erdens henkinen tyrannia. Väestö al ler k irjo itti selostaen, että ku- vansa syyllinen Puolan häviöön,
tys.”
tasin hänelle ja sitäpaitsi en ole e-
G angille” tehnyt erinäisiä suur kaa siirtyä Am erikasta pois, ih p aritru sti haluaa lakon jatku-
Tämän tunnustuksen tekee
Oaaavat
järjestyä.
Alameda
kaun
nään
uutistenklrjoittajanakaan. Muu
ta m ielenkiintoa ansaitsevia il miset alkavat palata Europaan mista saadakseen siten kiriste-¡ranskalaisten pankkiirien ää-
tin
automobiillkauppiaiden
yhdistys
ten
m
ainittu
uutinen on salaperäinen
m oituksia, jotka koskevat ame- takaisin tuhatm äärin, vieläpä tyksi hallitukselta yhä huim em -1 nenkannattaja. _
on
pitänyt
erityiskokouksen
äsket
minulle vieläkin. — Poika ehkä on
rikalaisia oloja, joista hän on Saksaankin, jossa olot kuiten e “ s U l " 'n a v k H nusk0«taUttl V k o ä ’
' ' ............................... .. '
täin hienoim m assa hotellissa Oaklan siinnyt “pyhästä hengestä’* ja “tietä
saanut katkeria kokemuksia.
kin ovat niin vaikeat.
dissa. Oaklandin samoin kun Ber jä t itäiseltä m aalta" tähden johdatta
Mr. B. on äskettäin palannut
Am erika on hirveän takapa- laisten taholta, m utta nyt usei- GENEVEN SOSIALISTIT JA keleyn pankkiirit olivat kutsuvierai m ana etsineet hänen syntymäpaik-
m° n ta ijuH a Europaan verrattuna in d.e ? .. m uidcn> seikkojen tultua TOISEN INTERNATIONA-, na kokouksessa sekä muutamia moot
kansa. T ähti tietenkin on seisahta
vuotta Europassa. Minua kam- himillisessä
himillisessä kehityksessä
kehityksessä - te päivänvaloon myönnetään W hee
LEN KONGRESSI
torivaunu
Intressien
edustajia
San
nut
juuri minun kohdalleni^ koska
lerin
olleen
oikeassa.
m ostuttavat ne muutokset, 101 kisi mieli sanoa vuosisatoja.”
Franciscasta.
Kokouksessa
oli
van
ennenkin
on sallittu sellaista tapah
ta viimeisinä vuosina siellä ko
Toisen Internationalen kon-
B
utte
ei
suinkaan
ole
ainoa
nottu
veljeyttä
kauppiaiden,
korjaus-
tua.
Tietenkään
tällä kerralla ei
- / l l l ll ll l ll ll ll ll l ll ll ll l lt >
tona on tapahtunut. Am erika
naiirL»
. ¡gressin johdosta Genevessä ovat
pajain
om
istajain
ja
pankkiirien
kes
ole sitä niin sallittu, vaan on "viaton
O " ™ “ « 1 ’Geneven sosialistiset järjestö t
lainen vapaus ja dem okratia o- KÄTYRIEN OSUUS TYÖ-
ken.
J
a
sitte
kun
h
e
rra
t
olivat
syö
m
e
Jt
ä
X
e
r
i,
•
,
.
M
aln,tscm
-
i
antaneet
seuraavan
sisältöisen
pienokainen" viety “pytoiltä enkeleil
vat yksinkertaisesti m ielikuvi
LAISTEN
TAISTELUISSA
me
tämän
erityisesti
vaan
sen
-!
•
neet,
juoneet
ja
huvitelleet
v
ah
v
asti
tä
Abraham in helm aan" ennen tie tä
tusta.
takia, että B ütten taisteluissa J
tekivät varm oja päätöksiä m iten he jien perille saapum ista.
Useasti on meikäläiseltä ta ovat suomalaiset olleet suurin
Te tiedätte, että 1,600 henki
-r
aiS ° v®ri • .
kohtelevat
autom obiilim ekanikkoja
Muuten olisin kyllä tervehtinyt
löä istuu vankiloissa vain mie holta puhuttu kuinka työläisten joukoin mukana.
T ols' n . Internationalen kon- Herrat UoltonkMMMn ov>t päättä; pienokaista hänen syntym äpäivänään
lipiteidensä vuoksi. Sosialisti tulisi olla valppaina järjestö jen t a Ne1idvann k ^ ' e "
P u n X m e ^ k o k o ^ n tT n m ^ o u k k ö
¿ X o r n i T e i — vaikka vaan isäpuolen asem assa.
Debs istuu tuom ittuna 10 vuo sä asioissa, että niihin eivät
Siltä muuten tulee uutistenkirjolt-
vihollistemme kätyrit
den vankeuteen. Olen kuullut pääsisi
tajain
avustam iseen, niin olisi vält
puhuttavan eräästäkin Missou vaikuttam aan ja määräämään.
täm
ätöntä,
e ttä jokainen ottaisi huo
työläisen
tiviillä
järjestönsä
a-
teeraajia.
’2
“?
8a”
alla
rkUmleUayrtldla
rista kotoisin olevasta miehestä,
Lakkojen ja muiden työrette- s in id p n
4 u
ia.
v l -
. .
olivat he hyväksyneet seuraavat koh- mioonsa kaikki m itä ym pärillään U
joka sai ia vuotta vankeutta löiden aikana on eräänlaisilla m iiella
J huolta-
Keholtamme teitä olemaan va- dat mekanikkojen palkkauksessa: jo- pahtuu ilm oittam isen arvoista ja an
lausuntonsa johdosta omassa k o “pelkääm ättömillä taistelijoilla”
lIm? n . m uuta rullianne tuonjcongressin osan- kaisen m ekanikkoja paikkaavan on taa uutiseeraajan tietoon. Nykyinen
dissaan. A rm eijasta tiedän e- parhain tilaisuus nousta pinnal l X n t L m i s e e n ^
ottajien suhteen, sillä he ovat j annettava luettelo yhdistyksen kir-
simerkin, jolloin yksi mies sai le ja vaikuttaa tuhoisammasti leventelemiseen ja kiihotukseen, edesvastuussa siitä verestä, jo- Jurille m iesten nimet, m itä työalaa Fort Braggin u utlstenkirjoittaja on
Senja K aarnais.
15 vuotta vankeutta syystä, e t työläisten taisteluun. Työtais- On opittava luottamaan tyynee ka vuoti viime sodassa. Omien mikin oli ja kuinka paljon m aksetaan
K alastaja in saaliinhim o, Noyossa,
tä kieltäytyi kantamasta vettä, td u id e n ‘kestäessä "on kuitenkin seen
asioiden
perusteelliseen
m aittensa r parlam
enteissa ovat
t
•
---- -----------------
—
wv«i paiKKaa,
palkkaa; eiinensun
ennenkun kukaan ottaa me- loppui ennen kuin k alastuskaus’,
ri " noStU?ta ,ja. kcs' hc nim - äänestäneet sfctamäärä- kanikkoa työhönsä, on ensin kyseltä- vaikka el ollenkaan tyydytettynä.
Syyt kurjaan tilanteeseen o- näistä asioista työväen lehtien
taist.eluissa^n rahojen puolesta ja rohkaisseet! vät yhdistyksen k irju rilta tarjolla o- N äyttää siltä että kalat m eressä ovat
vat mitä häm m ästyttävin tietä kin mitä vaikein puhua koska ta rv k slv a t7
len
£
m
ut*a
scn
Yinost.u k' P o rv arih allitu k sia niiden rikol- levän mekanikon persoonallinen ka
mättömyys kaikista sosialisista sellainen on omiaan sy n n y ttä ta is tH e v ? Si T atvnlH “ ¿ ah?
Vallit
ä iUC *HSCSSa tyÖSSä-
’
ra-k te er‘: ik ä in e n p a i k a n l u u Z Ja järjestyneet heitä vastaan.
ja poliittisista kysymyksistä, mään hajaannusta joukoissa ja
seeko m eressäkin bolshevismi, kos
rajaton tietäm ättöm yys europa- epäluuloa kaikkeen.
m a tta o d o t t a a ^ / v - 8ta taryit®c
Täällä tapaavat nyt toisensa työläisen vaihdos on heti ilmoitetta- ka eivät lohet nälissään uskokkaan
laisista oloista. O lla sosialisti
U
lo
h
ta
k
a
J
S^
U”
8H1S-
sosialipatriotti
Jean Sigg, AI- va yhdistyksen kirjurille. Eikös ole- enään saalistajiensa kirkkaisiin mv-
Provokaattorien jälkiä tava-
on sama kuin olla rikoksen te taan melkein jokaisessa suu-1 persooniin niin useasti kätk*6" bCFt Thomas’ entm en ranskalai-[ kin saakurin täsm ällisesti järjestetty , taliiliputtim iin, kuten m aalla järjes
kijä. Jos H jalm ar B rantingin i remmassa työläisten
tVnlälQtAr» 1 lakkotaiste-1
□L-bntoie + A. I a
•!_ o llisem
li’
ty __ y vih
m e käteen n tlhCy-
.i
nCn yarus*usm\nistcri ja nykyi- eikä kukaan voi sanoa, ei saa sanoa, tym ättöm ät Ja osaksi järjestyneetkin
tapainen mies tulisi Amerikaan , lussa. Aina ne eivät tule todis-lva k ä tv r i
peiaa-
nen kansainvälisen työtoim iston että se on hieman tyranniudelle hais- työläiset varsinkin vaaliaikana. Ka
va kätyri.
johtaja,
joka p ettu ru u d estaan ! kahtavaa. Jos nu0 pykälät olisi teh- la staja t Noyossa koko viime talven
(T H E
COMRADE)
Fort
~ !^ . 1.n in illll» |j | | l l | H llliU U U ll||[|H n a « t ¿ m « in iiim i« n M n iin m w T!Tnnp ttn m ff
kovasti varustelivat Itseänsä Tyynen
m eren kalastoa vastaan. Vaikka ko
neet luottam aan trade unioneihinsa
vuoksi työläiset sen jälkeen kun he vaatim uksissa,
voim akkaam m assa ko Noyo olisi ollut aivan paaUnvei6-
Ja luonnollisesti kuluu aikaa ennen
»uin he vapautuvat to tu tu lta tavole^ Z I . h “ v” ! " " ' ' 1.,
Í
kulu koekaan en- täm önä Ja kaikki Mendocinon "kar-
tuisesti korkeam pien palkkojen vaa- nen. Ja kun ei m itään yhtenäistä p en terit” paatlnveistäjinä. niin kyllä
taan, joihin tietysti tulee lisäksi se
yleinen hitaus mielipiteenmuutoksi*«8 i t,m isen tyonantajilta, nyt ovat aika- poliittista puoluetta selvin tunnussa- paatin tekoa olisi piisannut.
Sallitaanhan tä ssä vielä sivumen
sa nlinkauan kuin ei mikään su o ra -'
/ V3at 3 ,t8eHeen olke“ t ta- lonka noin löytynyt on Englannin työväen-
nen m ainita eräs seikka viime Jou
mukaan
heidän
sanansa
on
otettava
liikkeessä
ilm
ennyt
uudistusm
ielinen
nainen pula kohtaa työväkeä.
lukuun hintojen m äärääm isessä, ja virta*us tähän saakka pyrkinyt yhty- lun m ^tsäm iesten Ja kaupunkilaistan
M utta- joskaan eivät olosuhteet
.
myös vaatineet oikeutta rajo ttaa mään eri puolueihin ja järjestöihin v ä lisesti kaksintaistelusta. Kun ka
Suur-Britanniassa
neet kriisiin n iin k ä
v
i
’ työnantajlen » ‘k«voittoa ja kontrol- jotka ovat osottaneet selvem pää po- la staja t eivät olisi olleet mahdollisia
kehltys ehdottom asti tähä kUmmink,n : Io,da sttft Sosialiseeraus-kysymys on litiikkaa kuin trade u n io n it Nämä syömään,
enempi
kaupunkilaisten
Siitä on . n d J v
U h a” suuntaan- i tässä tapauksessa sangen tärk eästä puolueet ovat eronneet toisistaan e-1 -------
Ja
kuin m etsäm iestenkään kanssa ja
m atta kasvava
U kkaa' m erkltykse8tä, silloin kun on kysy tupäässä taktilkkakysym yksessä kun 1 nUn 0,len lupasivat 8yödä “p äsk e tin '
t A/ k a ? kaVdä >hä s e ^veniInäk si, e t- I tä m ä n to im in n a n puolella, h eid än
a työväestön tyytymat- mys kouraantuntuvin esim erkein se- taas periaatteelliset kysym ykset c. ! ke8kenäÄn ensi jouluna.
Sanoivat
na,h’n a8t* ° " llm en' ,,ttaä työläisille pulmia.
ta K ngiannin ty ö v äe n m aa ilm a on te- B ittin en h a rra s tu k s e n s a , Joka Tähän
nemmän harvoin ovat Englannissa raet8äm,e8ten Ja kaupunkilaisten yh
ännvt ia il
,ukuisls8a lakoissa ja hallituksel-
Yli koko maailman vai
r«i«i ni<is s<i
ise stu luontccno-
allitsevan
hin-
tulleet
keskustelun alaiseksi ennen- de88a rahoineen, sieluineen ja Tun
asti oli nukkunut, oli herännyt
ja II- je sangen
e s I t e f v l« H » „ poliitti
n iiitu
________
sangen usein
usein esitetyissä
m aisesta
välinpitäm ättöm yydestään meni siinä, e ttä ^ h e yhä annyi
innokkaam
tojen nousu esiintyy B ritanniassa ver- i kuin vasta viime aikoina.
mihxeen saavan tyytyä siihen mitä
sosialismia ja sen kysymyksiä koh min painostivat johtajiaan johtam aan sissa vaatim uksissa.
rattaessa kesäkuuta 1914 ja heinä
B ritannian työläiset ovat järjesty- heiltä jää. M utta nyt näyttää että
K atselkaam m e
vain esim erkiksi kuuta 1918 seuraavasti:
taan. Maailmansodan paino pakotti heitä eteenpäin taistelussa heidän a-
i neet eri luontoisiin trade unioneihin k alastajat ovat vetäytyneet mesä
Britannian työläiset lähemmin a ja t settam iensa köyhälistön pääm äärien työnseisauksia Englannissa v. 193 9
jotka käsittäv ät yhteensä enemm än m iesten 8,iPlen suojaan. Aikovatko
Elintarpeet ...... ...... 9<» pros.
telemaan asem aansa, ja teollisuuden puolesta. Mutta johtajat, jotka ovat n , / se" ja,keen kun» sota oli loppu-
V aatteet ..........
l kuin t y , miljoonaa järje stetty ä työ- 15180 piek8aUää m etsäm lehillä kau
95 pros.
kehitys maailmansodan aikana sai opportunisteja.
ovat
ym m ärtäneet
«
í®?3 ta “ mi' 8yyskUu
!
Vuokrat ............ ...... 2.5 pros.
Frank Mäkelä.
Iäistä. Suuri osa näistä frade unio punkilaisia?
heidät kääntym ään Britannian työ johtaa järjestö jä sillä tavalla, e ttä ? vlrSUUr*Br tann,assa 1157 teollisuus-
Polttoaineet ....
44 pros.
neista on liittynyt Labour P a rty ’yn.
väen historiassa tähän saakka tunte Joukkovaatim ukset kyllä on esitetty, I & ° a ' ^otka k äsittiv ät 2 ^ miljoo-
Sitten 1918 on nousu jatk u n u t ja se loka on am m attiyhdistysten poliitti-
mattomille poluille.
Vanhat trade vieläpä uhattu suoralla toiminnalla. t
j
Ja Joiden k autta mene saa laajem m an taustan jos samalla sena ilmaisumuotona, m utta johon
unionit, am m attiyhdistykset kadotti m utta ratkaisevana hetkenä on kum Tns T y l» 26 ttlHj^ >Daa työpäivaa tarkastelem m e työläisten palkkoja myöskin yhtynyt useim m at
Pakinaa osuustoim innasta. Anihar
pollittl vojQ n äkee.täältä uutisissa mamitta-
vat yhä suurempien tyoväenkerro6- minkin tyydytty porvariston lupauk
«Ikä«.
samana
ättöm ään yllä-
ailron« ... .*
Cl
~ _ ! 1 >los työläisten välttäm
• amauiaiiuuiaau
/ltd- set
“—>• työväenpuolueet
J “ ’ <*^npuui uctri näissä kolmessa
Kolmessa
’
ten luottam uksen varsinkin ammat- siin ja pienempiin myönnytyksiin, tai
9 o U° 1 a kaisernniiQ on meil- pitoon laskemme menevän 100, niin m aassa Englannissa. Skotlannissa ia ‘ Va° m ,tään o s a to im in n a s ta , ikää i
tiopittomien työläisten, “the unskil ovat myöskin jo h tajat yksityisissä
esiintyy hänen palkansa seuraavan Irlannissa.
M uistettakoon kummin- kun täällä ei sitä hom m aa tunneftai-
le d '. keskuudessa. Julkisten trade ä tapauksissa ollessaan pakoitetut sB- Iäistä.
kin.
ettei
sodan
aikana suurta me-i ’
“ MUtU
kyllä 8enkin c
laisena;
unionien rinnalle muodostettiin, itse ,hen. antaneet voimien purkautua. J,® “ onta työlaieta o ttan u t osaa työ-
nestystä saavuttanut "ähop-steuard“ i
° Q a h e rre ttu ’ on ^uosikaus-a
1907
työpaikka perustana, monessa suh sen jälkeen porvareille hyvissä ajoin riitoihin sodan loputtua.
Bike ole liittynyt Labour Party'yn
! V>eda re tu u tettu osuuskauppaa eteen
1914
..................... 99
teessa sovjetteja m uistuttavia “Shop lopettaakseen lakon tai muun H ik-! Jos sitten vähän tarkem m in katse-
Muista työväenpuolueista m ainitta- ( 1 ®
yht* kaUVa° ° B ”W,C nak“r
1916
.....................
93
stew ard com m ittees“, työväen luot keen, mikä oli aiotettu. Näin kävi lemme n ä itä lakkonum eroja ja py-
koon ensi sijassa riippum aton työ-
haUtaa
tahoJ,a ai
1918
tam usm iesten komlteoja. N äitä oh esim. rautatielakossa 1919 Ja sama f sahdymn»e esim. syyskuuhun v. 1919!
väen nuolee infr» nn «n«,»
1__
a aJ°ttain hyvinkin äkäisesti. Mutta
Tämä näyttää vaaralliselta alene
jattiin ,aluksi syndikalistiseen suun näyttää nyt tulevan Venäjän puole-! n,in O m a a m m e tässä kuukaudessa
aina
se vaan seisoo, ja hitaasti, m”‘-
m attu sosialistinen järjestö Britan-
taan suunnilleen sam aan tapaan kuin sta suoran toim innan kohtaloksi. 90 Iakkoa. ^oi8ta
»anoo kuusi, päät- naiselta, mikä on ja jatkunut vuoteen nassa. Sen rinnalla seisoi B ritish ta varm asti edistyy myöskin Tu! --:
am erikalainen I. W. W. M utta pian Kaikkialla ovat trade unionit nimi- tyi työläisten voitolla. Työnantajien
h “ “ 6™
Soialist P arty (B- S. P.). Cocialist pitkäksi luetella kaikki ne vastukset.
teki poliittisiin pääm ääriin pyrkivä sosialististen porvari-johtajien käsis- lasketUin suoraan voittavan 13 la- { T
.
I Labour P trty (S. L. P.) ja muuta- Jolta varsinkin täällä Gray s Harbo-
liike itsensä huomatuksi työläisten sä ja he pilaavat Jokaisen liikkeen. kossa- mu«n <»an päättyessä kom- ’. J a sam al!a kertaa tarvitsee E n * -; mla m ulta pienemotä mut»» h .™ . rissa osuustoim inta joutuu läpäs*-
promisseihin, joissa työnantajat luon- ¡ / ntl noiD 500 “ »Joonaa puntaa lu lu k u isïaT îu o lT rttT ^M sim ö T e l l a ^ ^
keskuudessa.
mäan. ja jos ei se pieni joukko, joka
oh-
k u u « o u .m .u . , o i „ O| , . n sodan k » « .
s L p
Ja työläiset ^tavat täten sen tun nollisesti selvisivät vahingoitta.
on varsinaisen osuusliikkeen tukena
Vanhat trade unionit ottivat huo
ta
vielä suurem m iksi paisuneita p ;hen
M utta juuri näid
,
tuvan kokemuksen, että porvariin
olisi
niin sitkeää joukkoa toiminnas
Nämä
tosiasiat
ja
niiden
tyoläisil-
mioonsa täm än liikkeen siten e t u he
sosialististen järjestöjen j Z e L T ^ b saan, olisi täällä jo aikaa osuusliik*-
»et n. k sosialistiset johtajat eivät j le antam at kokem uset jotka ¡uolaan SUPonattomla yaW<yvelkoja.
muovailivat poliittiset vaatim uksen
kykene viemään heitä tai heidän 3- tuntuvat työläisten selkänahassa. o- L -
° vat tO8»a8«o‘ta. jotka osot- koivat pyrWa yha vaikeam pien rxx pyllähtänyt, iloksi porvareille. Ji
sa, ja esittivät keskusteltavaksi am
siaaaaa pysyviin voittoihin.
Mutta ! vat seikkoja, jotka h itaasti h a r i t a . , ' * -
” k>'‘" en ' ““ ‘n n » ' Ja ia - . liittiatea ja uloudolllsten olosubSh noille aikaansa seuraam attom ille tyt
m attiyhdistyksissä ja am m attiliitois
ko-järjestelm
ä on hajaannustilassa. den painostuksesta selvem pään luok-Í ,Äi’ HIe’ Jotka el näe sHna hommassa
herääm inen, mikä on täm än välittö vät B ritanniaa työläiset sosialistl-
sa. Josko am m attiyhdistysten ja am
män opetuksen seurauksena, käy seen luokkatietoisuuteen. Porvariin
Porvari-
,ttOkka’ joka kovim kataisteluun. J a nämä j ä T ^ t ö t ‘ovat f m lU än “ UUU kUn huonoa
m attiliittojen tulisi p y rk ii poliitti
luonnollisesti hitaasti. Työläisethän nen yhteiskunta tarjo aa työläisille » ♦
* °
untuvimna‘n Joutuu myöskin tehneet huom atuksi Britan- i luokka
on kaiken aika -
siin pääm ääriin suoran toiminnan
ovat
vuosikymmenien
-
Englannissa
myöskin
toisia
herätvskeinoja
H
U
860
VU°
k8i
OC
i
aia*
työläisten
heräävät
pyrkim
ykset
'
vel6annut
huolinvirttä
liikkeellemme,
k a u tu
Joukot olivat ratkaisevaan
k o h u vuosisadan -
aikana t o tta - ,nat kohoavat lakkaam atta. ' jonka
?
tm y m ä ttö m y y te n ra kommunismia kohu
I tietäm ättöm ien työläisten sitä inno!
1
« u n a iia , jo n x a , e u in y t ilmaisumuotoa poliittisissa
(J ‘
la säestäessä, vaan sitä he kyllä saa
vat jatkaa, koska kerran osuusliike
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
Y lein en asema ja sosialistinen liike
. Englannissa
Aberdeen, Wash.