Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 31, 1920)
GtMOTrSinXXAT: 4 Kihlan, j» vihkimä.nmotukwt 77 kerta. $5 kxksi kertaa tavallista ko k o i i» _ Ultv?t *3 rr ,..k et 70c pahtatuumalta. S yntvm , ’ ’ suuremmat ja itntoslause ilm o tu k ^ t $2 kerta St SO v r?enn\ uuto’ " ta v a illa kokoa. Kuoleman ilmotukset $ t k ö V , k ?rtaa vär«ya ja »1 lisämaksua jokaiselta varsyhä ia see»ta. Halutaantieto-ilmotuksct, korkeintaan1 ,J 'I1,O,,’ U' J1 kerta, kolme kertaa »2. Naima [a a X ^ o - . l m n r T * ? ’ korkeintaan / 5 sanaa, $4 kerta, kaksi k e r ta ^ S™ ‘ “ c**** remmistä ybteisilmotuksista tilan mukaan 7(\r-'' uu' Jlmotukset tekstin joukossa (paikkakunta »«*;.■! tuunl*- $1 20 senttiä tuum a, eli 15c riv i. l a d o u d i f n o i n T “^ 0 - K aikki ." » * « l y h y t a i Ä “ S m X k S t 5 fe O V tuuma: 3 kuuk. sopimuksella 60c; 6 kuuk ,, 50c tuuma Satunnaisia ilm otuk,,« tulee ^ r a h a S ^ u r a u Rukana Englanninkielestä suomennetaan v a p a a s ti ¿ 4 O E ff S U O M A L A IS E N R T l tilaushinnat yhdysvalloissa , Yks» vuosikerta .$ 5 . 5 0 . . Kuusi kuukautta 3 00 Kolme k u u k au tta.$ 1 .6 0 Yksi kuukausi . . . . 6 0 Catsadaaa, Suomaan ja ulkomailla: Ykai vuosikerta ..$ 8 .5 0 K uu« kuukautta 4.50 TYÖ V Ä E STÖ N Ä Ä N E N K A N N A TTA JA SUBSCRIPTION RATES Ona Year .......... $5 .5 0 Three Month« ,.$ 1 .6 0 ia the United States, Six M onth«.. . .$ 3 .0 0 O n . M o n t h . . : . : . .60 178 ------ _ ________ _________ LAUANTAINA, HEINÄK. 31 P.— SATURDAY, JULY 31 1920 —KOLMASTOISTA VUOSIKERTA.—VOL X’B til it ... ti ♦ . -, • ’. ‘unevuyuii rauiaiieK aiustou hallita , _ _ _ _ _ _ _ MAINARIT TYÖHÖN WILSONIN PYYNNÖSTÄ ¡ sairaalat, ' • b f sotilaslennätin, puhe- s siirretty toisen valtion alueelle ?» ! TULISI l in- Ja . rad io .en n ätin ,, h arjo tu s- I tai olivat sen alueella. E llei liik- Liettuan jalkaväki yhtynyt Neu.-Venäjän SANOO DARROW k en tät, am p u m arad at, lentokone- kili aa kalustoa tai aluksia p a en tät ja -asem at, tiet, m ajakat, lau teta -------- —----------------------- vuoden kuluessa sopi-! » ' . . . . loukkoihin. Uusi kommuuni perustettu k laivatelakat. teh taa t, työpajat, m uksen vahvistam isen jälkeen 1 c C h !cago, 29 p. heinäkuuta. — * Asema kesklValtioisSd käv Pntistnnn yjhn varastohu o n eet v. m. sellaiset tai Berlin, 30 p. heinäk.— L yckis jos ne p alau tetaan p u u tteel- Sen Johodsta. e ttä K om m unisti- Kay enUSldan yild p u retaan i 3 aineisto hsessa kunnossa, on ne k o rv at- sen 1 yovaenpuolueen jäseniä on tä. joka sijaitsee Itä-zPreussissa » rau h an so p im u k sek si joka kuu kiusallisemmaksi. --- LakkolUkp ¡PVinnvt ’ ' k u lje tetaa n pois tai m yydään, tav a sinä aikkna vallitsevien s-v -v tc tty siitä, etteiv ät näm ä luo- luu se u raa v asti- _______________ - « < w w w » » w c levinnyt yhdeksin e n g lan n in peninkul »m elleivät sopim usvallat sovi nii- m arkkinahintojen m ukaan. Ver ta . vaalej» ’n. selitti heidän laki man päässä vanhan V e n äjä n ra Indianapolis. Ind„ heinäk. 31 näläis-suom alainen sekakom isio- . Jn *ehensä C larence D arrow puo jalta. tulee tieto, e ttä Puolan . . - ---------- i— P-—'Tänään ilm otettiin U -M ....... ’ tä n ä ä n : “ U- W . liiton ko n tto rista täällä että pohjoinen arm eijan sa a rto ja h ä tu s (|UO, h) ase v aru stu k set, elintarve- ni saa toim ekseen valvoa t ä t ä ” lustuspuheessaan vittäminen on lo p p u u n su o rite t- m eistä tifntuu siltä hiton presidenti John L. Lewis - > k um m ankin v a ltak u n n a n v arasto t ja k u o rm asto t, joka Pnlauttäm ista sekä hinnan m ää seim m ista tu. V enäläiset ov at v a lo tta n e e t so tajo u k o t ovat siirrettä v ä 5 ki rääm istä niille tavaroille, joita kuin em m e koskaan olisi olleet tulee antam aan heti julistuksen Ossowietzin, Suuratkin ja Ironi lom etriä sisäm aahan. K arjalan kuului joukko-osastoihin, joiden ei p alau teta tai jo tk a p alau te osallisina vaaleissa. O ttak aam - ’laitto m asti” lakkoutuneille hii- zan linnotukset sekä o v a t m yös k an n ak sen linjalla sotajoukot o so tetaan o ttan een osaa k a n s a taan e p äty y d y ttäv ässä k u n n o s me esim erkiksi tu lev at presiden- lenkaivajille, jossa hän m äärää laissotaan 1918 ja joka on j o u sa. marssineet G raieveen ja S zut- jaa v at nykyisiin asem iin sa; tm vaalit. M eidän on ainoas- heidät palaam aan heti työhön tu n u t toiselle valtiolle luonnol- r nrf c , !taan valittav a Coxin ja H ardin- sen toivom uksen m ukaan, m in 3) K ahdessa V enäjän K arja- chiniin Preussin rajalle. P u o la Suom en Jos p ro letariaatti a rt’ •',uom en hallituksen hallituksen tu- tu- gin välillä. laiset p erään ty v ät kaikkialla p a lan kunnassa, niin. Repolassa*Jia I*sena sotasaaliina, jää k o rv au k -, 5 ‘ art. kä p resid en tti W ilson esitti U. P o rajärv ellä, olevia suom aiaisp. se tta sen valt‘°n h altu u n , joka *ee lunastaa Suom essa oleva Ve- pääsisi hallitsem aan va Ranska ja Englanti ilmottavat niikissa. G raieven luona oli sa k si M. V liitolle tänään. k ään aikaa, niin silloin nä i sen on h altu u n sa o tta n u t, lu näjän sähkölennätinvehkko. V e salainen k irje en v a ih ta ja ta v a n so tajoukkoja ei saa m uutella ei- ........ ---------------------------------------------------" mitä ehtoja Puolan ei Tönien alottam istoi vom ukses • nut ensim äiset venäläiset puna- kä v a h v ista a ; ne siirretään Sa k u u n o tta m a tta lin n o tu sten tyk- näjän om aisuudeksi jää 50 v u o siin onko se huono hallitsija. saan sanoo presidentti W ilson, sallita hyväksyä soturit. muin näiden k u n tien itä raja sta , keja, ra n ta p a tte re ita , linnotusten deksi exterritoriaalioikeudella 3 M uutos saattaisi olla su o tav a.” että palkkariidat voidaan o ttaa tranriatiofl filed with the Pottmatter Ki vuossa on L ie ttu a n p o rv a ? km. päähän sisäm aahan p ä in ; irtain ta kalustoa ja kaikenlaisia johtoa, jo tk a kulkevat Suom en käsiteltäväksi vain sillä ehdolla, «t (True Anton» Ore.. July 31. 1920. a« required lin n o tu sv arasto ja, m itkä palaute- rihallitus k u k iste ttu ja L iettu an 4) S uom enlahdella d em ark at- i että m ainarit ensin palaavat ty ö by teet ion 19 of tire Act M Oct. 6th, 1917.) Irlannin käskyn sionilinja kulkee siten e ttä N e u -G 3n” »’o n "os==‘'i si,,e valtiolle, alueen yli ja y h d istäv ät P ie ta kommuuni ju liste ttu . hön. Sen tap ah d u ttu a v a ltu u t San Sebastian, E spanja, 30 p. • ’ ----- saa m ahdollisuu- u 1 jolle ne k u u lu iv at ja su o ritetaan rin Tukholm an, N ew C astlen ja K<» »vnon tienoilla o ................... .... - * osti - »-Venäjä lleet liettua- haltija murhattu taa hän neuvottelukokouksen heinäk. — K ansainliiton ylineu- sum m a siitä osasta, P rederician kanssa sekä suora lai't-t jalk av ak iosastot o v a t liit- <^<’n kokonaisuudessaan k ä y ttää vastaava koolle kutsum isen palkkakysy voston kokouksen tärkeim pänä tvneet b o ls h e v ik in ratsu v äe n ( e te ^a ’sta kulkuväylää, toisin sa m itä ei voida p a la u tta a ; m yksien sovittelem iseksi. jo h to Pieta r i —A leksa n d ro w sk asiana oli Puolan anom us sääs , Dublin, 30 p. heinäk. — Frank kanssa y h teisto im in taa n. u itäpuolella ap u o ien a luon niem et en nan. noen V arhaisem m at tiedot lakko- tää J’uola täydelliseltä perika c) toisen valtion alueella ole (M u u rm an n illa), jöka kulkee 1 I t $ • aa ?! *1 ia « »» edelleen A» ztx.1t«. X. a> pitkin ? A . * - 1 linjaa * • Brooke, E n g lan n in valtioneu Perii« Tn 7 o ' l*ni dolta \ enäjän voim akkaiden a r b trl „ 30 p. he.n ak . - Sak-1 a ) pohjoinen levevs 60 ast va kiinteä om aisuus siirty y lu V iipurin, K uopion, K em in ja voston jäsen, ja Irlannissa ole asem asta k ertovat se u ra a v a a : n a stu k se tta sen valtion om aksi, m eijani edessä, kun neuvosto IJ.itko» neljännellä ilvulla) m i-hl a.S» ranv " ' a,SCt i V.a ‘ .S' ,ä 4 6 m in ' : i,äin en p i‘» us 29 ast. jonka alueella se on siinä ta Rovaniem en kau tta. Sam oin säi van E nglannin hallituksen pää kokoontui täällä. niklia. e ttä N e u v o sto A enäjän 11.5 min • ly ttää \ enäjä kaikki oikeutensa mies« loordi Frenchin «poissaoi-i pauksessa. e ttä toinen valtio on J ämä on neuvoston kahdeksas SAKSAN KOKOOMUSHAL armeija» eivät su u n n itte le tu n -; h ) levevs 60 ast 0 kaapeliin suoraa y h tey ttä v a r lcssa. am m u ttiin kuoliaaksi mm. saanut sen lu n a stu k se tta ; kokous. LITUS SAANUT MUO keinumista Saksan alueelle, v a in p itu u s 28 ast 59 > min ten R uotsin kanssa L u destakau- D ublinin kadulla tänään iltapäi E nglantia edustaa A. J. Bal DOLLISEN TUNNUS pysähtyvät N arevin linjalle. jo k .J c) levevs fio a st 0 8 ’ min. ; p i pu n g ista A hvenanm aan saarten vällä ollessaan m atkalla k o n tto d) kum pikin sopim usvalta on four, entinen ulkoasiain m inis LAUSEEN. h ä ly ttä is i heidän stra te e g isia tu u s 28 ast, 44.6 min. o ik eu tettu pidättäm ään itselleen yli, m itkä sillä on tanskalaisen riinsa. te ri; Italiaa Iom asso TSttoni; vaatimuksiaan. Itä -P re u ssin ra- d , levevs 59 ast 57 tnin. yhtiön kanssa tekem änsä sopi M tirliajoukkueen m uodosti koi- ! Berlin, 30 p. heinäk. — Vai Ranskaa Leon B ourgeois; Es- p i eri k au p u n g eissa d ip lo m aattista jnj.i vartioivat reiih sw eh r-jo u k o t tu u s 28 ast. 2 9 2 me aseellista m iestä. Frank tiopäivillä on h y v äk sy tty halli ■ | patijaa kreivi Q uinones de Leon. ja k o n su h ed u stu sta varten t a r m uksen perusteella. tu in .; ja paikalliset suojelus-jx.liisit. I e) leveys 59 ast 5/ Brooke lienee ollut Irlannin rik tuksen m enettely Span konfe y h d y sv allat ei ota neuvottelui in .: peelliset rak en n u k set tontteineen 6 art. Niilien m ääräysten t o i kain mies. Hän oli Irlannin »arsov-i, A O p. heinäk. — Noin p itu u s 2 8 'ast. 2.8 min. , “.2 ja m edel renssissa. H allitukselle ään es hin osaa. voidakseen k ä y ttää niitä sitten 50 anierikalaista n aista m i l ä h - leen su u n ta an 21 ast. L aato k al kun säännöllinen ed u stu s sopi m eenpanem ista varten, jotka si käskynhaltijan, loordi T rendiin, tettiin luottam uslause. Noske- AFkuperäisd.ssä kokousohjel teio t \ arso v asta viim e päivinä la d em arkatsim iilinja kulkee p it m usvaltojen välillä jälleen p a n sälty v ät v altio-om aisuutta kos lähin neuvonantaja. laiset "so sialistit” äänestivät m assa ei ollut tarkotus keskus keviin artikloihin, a setetaan eri Iseim m at a n ierik alaiset ovat kin vuoden PH 4 rajaa. Lim erickin Railakoissa on näi m yöten, kun taas riip p u m atto tella Puolan anom uksesta, m u t naan voim aan. tvinen venäläis-suom alainen s e siirtvneet D antligiin. R anskan. nä päivinä su rm attu kuusi ih m at sosialistit ja n atio n alistit ta Europan kriitillisen tilanteen 4 art. K um pikin sopim usvalta kakom issioni. V älirauha tehdään k a h d ek 1 • nghiinin ja m uiden u lk o v a lto si kuukaudeksi ehdolla, e ttä se m istä. kieltäytyivät äänestäm ästä. N a vuoksi päätettiin Puolan asia o t jen lähetystöt v a lm istau tu v at a u to m a a ttise sti tionalistit suosivat e p älu o tta taa esille ensiniäisenä. ja tk u u , ollen poistumaan V arso v asta m uslauseen antam ista h allitu k kum pikin puoli o ik eu tettu sa n o M uita esille tu lev ia asioita selle. m aan sen irti ilinottainalla siitä o v a t: lainan antam inen Sak kaksi viikkoa aikaisem m in. salle, jo tta se pystyisi tä y ttä PAAVI MOITTII ARKKI m ään Span konferenssin sopi 64 LU -m arkatsionilinjaa e i-m il PIISPAA. lään tavoin saa pitää m ahdolli m uksen kivihiilen luovuttam i sena tu lev an a rajan a V en äjän ja sessa ; saarto to im eh p iteet niitä L ontoo, 30 p. heinäk. — V a ti M anchester' G u ard ian in k ir niin se ei silti ratkaise k y sy Suom en välillä. m aita kohtaan, jotka rikkovat inaan hiiliä. Ensin alussa me kaani on ju lk itu o n u t paheksu S uom alaisten tah o lta to dettiin jeenvaihtaja tuonnoin h a asta tte - m ystä, voiko X enäjä ilm an län- tietystikin saam m e sitä vain vä K ansainliittosopim usta, ja kan misen«a M elbournen arkkipiis venäläisten uusiin ehtoihin n ä h li Leniniä halu ten tietoja tilan sivaltioiden apua selviytyä ta hän, m u tta sen tu o ta n to hiljal sainvälisen hygenisen seuran pan M annixin Irlannin poliitti toim inta. Tuo h a a sta t loudellisesta p u lasta ja sam alla den. ettei niissä ole sanallakaan teesta \ euäjällä. telu on ju lk aistu G uardianissa huom autin, e ttä jos seuraavat leen lisääntyy, mikäli me ker- sia oloja koskevien lausuntojen m ainittu K arjalan kysym ystä. kiätnine laittaa kuntoon sisällis johdosta, joita pidetään m o itit Venäläisten valtuuskunta e- • ja on > eu raa v an la in e n : viisi vuotta tu lev at olem aan ra u sodan tuhoam ia kaivoksia. K ersh en tsew ilm otti, e ttä suo Mitä liittolaiset eivät haluaisi. Se tavina. sittänyt käsityksensä kan ja lisääntyvien tulee olem aan hidasta eteenpäin m alaisten v aatim u sta K arjalan Lenin k o h telee h aasta tte lijo ita hatto m u u k sien Pariisi, .k) p. heinäk. —- R ans vuosia, niin sanäänestyksestä ty h je n tä m ise stä venäläisten on om alla tavallaan. "Trotski. Ra- \ «il.aukum ousten m enoa, m utta kerran me tu lem M eidän on k iitettäv ä siitä Kolt- ja E nglannin hallitusten . .. m ah d o to n ta hyväksyä ja e ttä dek, R ykow kuten useim m at k enäjä tulee saam aan sangen me pääsem ään parem m alle puo- shakia ja D enikinä. 'Talonpojat kan \ arsovaan lähettäm ässä sano lartto . heinäk. — T'alou<lelli- n eu v o sto h allitu s ei suostu vie m uut su h ta u tu v a t h aastattelu u n vähän apua länsim aista ja että lelle.” k a n n atta v at neuvostohallitusta, sen jaoston to isessa istu n n o ssa m ään jo ukkojaan ny k y isiltä lin- kuin fonograafiin, p itäv ät sitä jos E nglannissa tap ah tu isi v al m assa esitetään ne rajotukset, m utta vaativat vapaakauppaa, T y ö n m ilitarisoim inen. m itkä Ranska ja E n g lan ti a se t lankum ous, niin \ enäjä ei saisi aashkiv, ja K e rsh e n tsew väit- joilta eikä siis m yöskään Itä keinona k äsittäm ättä sitä, että näm ä k ak saada k atso m u k sen sa taisivat Neuvosto-A enäjän v aati Me keskustelim m e niistä ta si eivät sovellut yhteen. telivat k an san ään esty k sen - peri- K arjalasta. Kun suom alaisten julkisuuteen . Lenin sitävastoin apila lainkaan. L en in : "V allankum ouksella vallisuudesta poikkeavista toi- . “Jos he olisivat poliittisesti m uksille aselepoehtoina. jiattiestä. jolloin jälk im äin en tah o lta h u o m au tettiin , e ttä ve- kohte!ee m itä kiusoittavim m alla Puola pvvsi Ranskan ja E n g lausui. että jo s k a n sa n ä ä n e sty s näläiset tässä istunnossa olivat tavalla h aasta tte lijaa , joka häm - E nglannissa olisi h etim ittäin en m enpiteista. j o i h i n V enäjällä on i yhdistyneitä, niin he saattaisi- lannin "n äk ö k an taa” m ahdolli vaikutus k a u tta m ailm an ja sii '" ’niitetään, niin se on to im ite t- luv anneet ¡liuottaa ne poikkeuk- m ästyksekseen huom aa jälestä- ry h d y tty tu otannon elvvttäm i- vat m eidät häviölle. M utta hei- sen aselevon ehdoissa, ja Lon aiT \ain ty • ö tä tek e v än v äestö n set sta tu s «juusKi, q uosta, jo joihin päin, kun se o on liian m m y yöhäistä. iu in he ne v voi- o i- puin. kuu se n liian ö h ä is tä . tä olisivat sellaiset seuraukset f . ^.1" ■Iin.3 sanoin hänelle, e t-j dat ero ttav at toisistaan heidän rxMiuriessa, ty ö tä te k e v ä n väes- vat suostua, m u tta joita uudessa e ttä Lenin itse on teh n v t aina- tilapäisesti^ vaikka se tekisikin a englannissa kansalle olisi pe- erilaiset etunsa ja m aantietcelli- toosta ja Pariisista on ilm otet- lon riistäjien m ieltä ei venäläis- eh d o tu k _____ 1 . i • « «. . . • . . sessa ei • i k uitenkaan ole, K öyhien ja keski- tu V arsovan hallitukselle, että kin ylitä p aljo n kysym yksiä kuin varm aksi kapitalism in lopullisen rm vaikeata hyväksyä esim erkik- set seikat. häviön. M u tta on selvää, että käsityksen m ukaan ole kv silm o ttiv a t venäläiset, ettei heillä haastattelijak in . si teollista pakkopalvelusta P luokan talonpoikien edut ovat Puolan ei sallita hyväksyä neu E nglannissa ei tule vallankum o ty<»n m ilitarisoim ista. syttavä. K ysym yksen so ta tila sta ole m uita ehdotuksia. H e ta h vastakkaiset paklkatyöläisiä pal vostovallan m ahdollisia aselepo Niinpä Lenin teki m inulle ti- Krr-liensew e h d o tti s iirre ttä v ä k to iv at v äittää, ettei Suom enlah- us niin pian. T oisekseen on sei “ E nglannin työläisille on vai- veluksessaan käyttävien rikkai ehtoja. joihin sisältyisi— seita kysym yksiä, koskien Eng E nsiksi — Puolan aseistariisu Jceam paa käsittää sitä,” hän sa den talonpoikien eduille. Köy vää, e ttä vaikka me emm e saa si mv. Jienipään täy si-istu n to o n , dessa ole m itään v a ltak u n n a n lännin politiikkaa, joihin kysy m inen kokonaan tai osittain. kaan kaikkia m itä tahdom m e, noi. "kuin m inkään m uun E uro ä.ifi ttiin, e ttä jao sto k äsittelee rajaa. vaan e ttä Suom enlahden hät ja keskiluokan talotvpojaf m yksiin m inä en k y en n y t vas I öiseksi — Puolan hallitus niin me k u iten k in kaikissa ta pan m aan työläisille. T eillä o- näkevät, että me kannatam m e Kaikki sille k u u lu v at a sia t ja vedet ov at \ enäjän sisävesiä taam aan. vaikka m inä olin aiko pauksissa saam m e joitakin hyö \ a t jierityt m ilitarism i vastaiset heitä taistelussa rikkaita talon- m uodon m uuttam inen neuvosto- m istä voidaan päästä \ asta näissä rau h a n n e u v o tte yksiniielisyyteen sekä siirtää s it luissa voidaan v a ltak u n n an raja nut keskustella hänen kanssaan dykkeitä m uista m aista. Meille kasityksenne joihin nähden te poikia vastaan ja m vöskin he vaBan m ääräyksen m ukaisesti. K olm anneksi — Raja. joka o- ten täysi-istunnon ratkaistax ak- vetää. L iikkuvan ra u ta tie k a lu s yksinom aan V enäjää koskevista on esim erkiksi tu lo s sa ' tyllikan- ero atte m uiden E uropan m a id e n > ie tä v ä t rikkaiden talonpoikien kysym yksistä. lisi epäedullisem pi Puolalle kuin gasta, jo ta tarv itaan p a p e rite h kansoista. T.uropan sosialistien olevan valm iita antam aan kan- ne asiat, jo ista y ksim ielisyyt- ton p a la u tta m ise sta puolin- ja "M inä pidän narrim aisen a Lloyd Georgen tilapäisesti vii- taissa ja jo ta em m e voi itse val kongresseissa E n g la n n in edus- Hatuksensa sellaiselle, joka en fa ei saavuteta jao sto ssa. toisin sovittiin ja saatiin siten 'E nglannin sosialistien kieltäyty m istaa. to ttam a raja. K aikkia m uita tarp ei ta ja t yksinään poikkeuksetta o- vastoin heidän e tu jaa n .” o ikeastaan ensim äinen Venäläisten uusi ehdotus väli- aikaan m istä o tta m a sta osaa vaaleihin.” ta m eillä on. N eljänneksi — Puolan k ä y ttä vat v astu stan eet pakollista ase-, m ;,,:: . «,i -»r — varsin aista asiaa koskeva so p i velvollisuutta, kun sitävastoin va^ d X ™ sanoi Lenin. "V allan k u m o u s tu m inen p o rttin a missään muodos rauhasopimukseksi. “Saksan teh tailijat sanovat, mus. h arjo ttam aan sa Saksan ja V enäjän välillä. lee E nglann issa tap ah tu m aan ai että vaikka he eivät saakaan toisten m aiden e d u stajat ovat niaanvilielvstä älirauhajaoston n e ljän n essä suurem m assa M itä m ilitaariseen asem aan tu van toisella tavalla kuin se t a houkutelluksi saksalaisia työläi aina su o sittan eet koko kansan .„¡uakaavassa T aloudellisen jaoston kuudes ’"tunnossa p u h e tta jo h ti W a ’- niin eikö siitä pahtuu m uissa m aissa, ja m inä siä työskentelem ään heille, niin asestam ista. Porvarillisen taika- lee, on suuria ase- ja am m uke- istunto. ‘leii. seuraa talonpoikien proletarisoi- lähetv4<siä m atkalla Danzigin suosin kaikin m okom in vaalei • ~ kuitenkin .7u»«^va» ci uskon ja ennakkoluulojen häm - nätnä sangen HIIVI mielel Rer-hentsew tum inen inen ia heidän etu jen sa yh- k a u tta Puolaan. selitti ensiksi, j T a rtto — R a u h an n eu v o ttelu - hin o san o ttam ista ja liiton m uo lään ty ö sk en telev ät meille ja että ! m entäm ät k äsitykset vapaudes- täläistvm ett» k im venäläiset e h d o ttiv a t jen taloudellisen jao sto n kuu- dostam ista, ainakin tilapäisesti. f Unkari tarjonnut apua. jos Saksan työläiset vaan t i e t ä - '13' i°ka ei todellisuudessa ole pienem m ässä suurem inassa tai ’rauhaa, niin se ei ta p a h tu n u t dennessa istu n n o ssa tek iv ät ve- T yöväenpuolueen k an ssa.” T nkari on pyytänyt E nglan vät joitakin tarp eita tu o tettav an i vaPa u tta ja pakotuksesta, jonka Ip u iu iv -L u n iz m '» äärässä ,.;« « ♦, i muilla •. ' lhM. että he h alu av at saav u t n äläiset seu raav an eh dotuksen m uka o tak su ta olevan pako- V an .,a" - Sanoin pitäväni m ahdollisena, V enäjälle, niin he ty ö sk e n te le -! nilta ja R anskalta lupaa hyök s"*i!aallisia etu ja. N euvosto- v altio -o m aisu u tta koskevaksi so- että käykseen neuvostovallan arm ei 1 yöväenpuolue ei ryhdy vät niitä valm istaessaan u u tte- tu sta, niin kauan kuin se on nä- ii .,, T , - ■ ’ ”a'an sotilaallisen asem an p im tikseksi; k y m ätto m ässä m uodossa, o vat „ „ " ¡ , t aS,‘t n m " ' joita vastaan. Jos siihen m yön m inkäänlaisiin tekem isiin äärim ram m in kuin m itään m uita ti Pu huja nykyään olevan 1 artikla. E lleivät vallat toi- m äisten syvem m älle ju u rtu n e e t E nelan- ollaan parhadlaan Io sosialistipuolueiden lauksia täy ttäessään . netään lupa. täytyisi U nkarin Em m ekä x «ii'en, ettei uusia h y ö k k äy k - sin sovi. jo u tu u toisen valtion kanssa. Tähän virkkoin L en in : arm eija uudelleen järjestää vas me sen tään niin tav atto m an pal nissa kuin m issään m unalla. ’™ 1 S . rnUt,a nn ' T siä e peljättävissä ja e ttä jos alueella oleva kiinteä o m aisiin ' toin U nkarin kanssa tehdyn ra u "Siinä tapauksessa on sangen joa hyödykkeitä uista p'äa's7- m aista .vmmärVeiään’“ h e h ^ i “ m u n a tarv itsek aan , sillä m kaikki T '" U tU lS lk tn 111,1$ n f* ¿ » iv a t m a aksi, L rc i n,!ti sattuisikin, niin ne eivät sen valtion n om jonka alueel hyvä han m ääräyksiä, joiden nojalla sosialistipuolueille. e ttä ^ ’^tiiisi. sillä N eu v o sto -Y en ä- la se on. T oisen valtion om ak- k ieltäytym in en tulee virallisen j.is im n m , tarp eet meiiiä’ o vat « a i s t l l e se on paljon vai- X m e ’’j o , ^ ' ' u h a„R. “a U nkarin arm eija hajotettiin. J a mi niin. ru n sa asti aseellisia si jo u tu v a sta k iin te ästä valtio- T yöväenpuolueen puolelta eikä L em hcrgiin saapuvat pakolai “ \fa i • .. 1 m akoneita ulkom ailta, mm sil- set k erto v at, että Itä-G alitsiaan K . etta se v a ik e u k sitta k y - , om aisu u d esta on ko rv au s suori sosialistien tah o lta .” - “ • ’X S X !' Puolustam aan R ajajokea, te tta v a sille valtiolle, jolle se saapuvat neuvosto-arm eijat ovat E iv ä t voi enään murskata 1 s’? no* v en äläisten väli- ennen kuului m arkk in ah in to jen vallatulla alueella kutsuneet a- ' bolshevikeja. jj, Ui.3e,1.t oi en olevan p id ätty v iä, p eru steella sinä aikana kuin tä- Lopuksi minä kysyin h ä n eltä : seisiin kaikki m iehenpuolet 16 nystä ja m yöskin E m ban piiris- e Sitten me rupesim m e keskus- “ L skotteko voivanne p aran taa raiE* enajä py rkii p ysyväiseen m ä rau h an so p im u s vah v istetaan K ansainvälisestä ja 50 ikävuosien välillä. tilan teesta , tä - Ja asiat o vat — ihanteellisella — ........... ........ telem aan V enäjän talonpojista. oloja „ ta ... ’oudellisesti . sikäli, että Uai]3311 '3 koska V en äjän soti- 2 art. lo lleiv ät sopim usvallat V enäjän k an n alta k a tso ttu n a kannalla K aukaasiassa. Baku Minä kysyin L eniniltä. m itä hän talonpojat tulevat tv vdvtetviksi rauh'nen aseina on hyvä. V äli- toisin sovi. on toisen valtion a- L enin sanoi: "T eid än on m uis u -i* 3 J°u tu m a tta ?f.ve,ee nykyajan talonpojista, ennenkuin he m uodostavat' to- Persian pääkaupunki tark ° lu k sen a on venä- lueella oleva irtain om aisuus p a - . tettav a , e ttä m uu osa E u ro p aa k 7 e n e v f n° She\ , k p ??’a t SCn Jäl' 1 an ‘‘H egel sanoi; ‘Mi- dellisen poliittisen v a stu stu s ha'«’, 1 nuo^ ’ta v a ’n e d istää rau- U u te tta v a -sille valtiolle, jolle se on m uo d o stettu erilaisista val- t e n x ad an n eet B akun), m u tta Aa on rahvas? R ahvas on se osa puolueen, joka tulisi kukista- julistettu sotatilaan A «nz\aa«wa»» ettn« tapa- tioista. erilaisine y h teiskunnalh _t__ «• 'ent' ” '«tellllAn u ’en Bvötä ja huo kuilluil A inoastaan siinä kaikessa tapauksessa me saam- kansasta, joka ei tiedä m itä se m aan t e i d ä t '” ko’ 31 raj° ’»a olevien so ta jo u k - uksessa. e ttä tällainen p a la u tta sine väreineen. Aika. jolloin ne m U h!fe ,tä ,ÖI;’yäi BakUn lj^ - ; tahtoo-’ Siinä on h w ä m äärit- Lenin nauroi. “Jos m inä ‘voi- Lontoo, 30 p. heinäk. — Te- ' ,'?Ja V ä ittäe n , e tte i neu- m inen o m aisuuden hävityksen olisivat voineet m uodostaa y h n ehet o vat jo luvanneet meille tely venäläisistä talo n p o jista ny- sin vastata tuohon kvqvm vk- $ekL-'-a - U# P v r’ vä » r»uhaan it- tai m uun syyn jo h d o sta k ä j den yhtenäisen kokoom uksen, oijya vastikkeeksi p u u tav arasta kypaivinä ja se voidaan aivan .e e n ,” hän sanoi "niin minä heranissa, Persian pääkaupun n q p ielessä , p u h u ja s a m ahdottom aksi, on sen arvo kor- m ursk atak seen m eidät, on m e n -! H e gissa on julistettu sotatila voi v o in X V Vat ? U? taVn rV - Mc A U soveItaa teidan Ar- voisin vr) tata kaikkiin kwsv- maan, lennätetään sieltä. vi,j k a l a i s e n v a ltu u sk u n n a n v a tta v a m ark k in ah in tain m u- nvt. M inä uskon, e ___ ttä me voim- ili V°^ USUn^ t ^ ja Sid- m e s ii n , sillä kaikki r i i s u u Neuvosto-Venäjäsi joukkojen •‘a uusissa ehdoissaan tehdä kaan.i los om aisuus p alau tetaan me em pim ättä sanoa, e ttä se ai nu‘^ nuASnU k u lettaa p u u tav araa jo - :n e y W ebheihinne E n g lan n issa, tuohon kvsvm vkseen a n n e tu lta ^ ’u'3»na m vönnvtvkisä rau- p u u tteellisessa kunnossa, on o- ka on m en n y t.” tunkeutuminen Persiaan ja Per e iv ä f ’^ " RaS?-a n - m ere e ’ H,e ,a ka,k,5’.in m uihin, jo tk a vaati- vastauksesta. 'Minä luulen, että ,n' ” «.'ttelujen ed istäm isek ..............- k si m aisuuden arvon vähennys kor- Minä sanoin, e ttä vaikka asia e n a t voi m yyda o .jy aan m uual- vat jotakin sopim atonta. T aion- me voimme. M utta minä en voi sian natsionalistien suosiollinen nalakt ,aIkcvn p u h u ja luki v e -iv a tta v a . m ilitaariselta k an n alta k a tso ttu -f le. mieliala Neuvosto-Venäjää koh p o jat ovat individualisteja, m ut- sanoa varm uudella tietäväni, et- taan on synnyttänyt äärimmäi b cn uuden e h d o tu k sen v ä -i 3 a rt. N äistä m ää räy k sistä te h - jn a saattaa k in olla sillä lailla, | "M e tulemme mvöskin saa- ta he silti k a n n a tta v a t m eitä, tä me voim m e.” sen kriisin pääkaupungissa. U LK O V A LLA T KESKUSTELEVAT PUOL. KRIISISTÄ NEUV.-VENÄJÄN JA S U O M E N NEUVOTTELUT Lenin tilanteesta Venäjällä
