GtMOTrSinXXAT: 4 Kihlan, j» vihkimä.nmotukwt
77
kerta. $5 kxksi kertaa tavallista ko k o i i» _ Ultv?t *3
rr ,..k et 70c pahtatuumalta.
S yntvm , ’ ’ suuremmat
ja itntoslause ilm o tu k ^ t $2 kerta
St SO v r?enn\ uuto’ "
ta v a illa kokoa.
Kuoleman ilmotukset $ t k ö V , k ?rtaa
vär«ya ja »1 lisämaksua jokaiselta varsyhä ia
see»ta.
Halutaantieto-ilmotuksct, korkeintaan1 ,J 'I1,O,,’ U'
J1 kerta, kolme kertaa »2.
Naima [a a X ^ o - . l m n r T * ? ’
korkeintaan / 5 sanaa, $4 kerta, kaksi k e r ta ^ S™ ‘ “ c****
remmistä ybteisilmotuksista tilan mukaan
7(\r-''
uu'
Jlmotukset tekstin joukossa (paikkakunta »«*;.■!
tuunl*-
$1 20 senttiä tuum a, eli 15c riv i. l a d o u d i f n o i n T “^ 0
-
K aikki ." » * «
l y h y t a i Ä “ S m X k S t 5 fe
O V
tuuma: 3 kuuk. sopimuksella 60c; 6 kuuk
,,
50c tuuma
Satunnaisia ilm otuk,,« tulee ^ r a h a S ^ u r a u
Rukana
Englanninkielestä
suomennetaan
v a p a a s ti
¿ 4 O E ff S U O M A L A IS E N
R
T l
tilaushinnat yhdysvalloissa ,
Yks» vuosikerta .$ 5 . 5 0 . . Kuusi kuukautta 3 00
Kolme k u u k au tta.$ 1 .6 0
Yksi kuukausi . . . . 6 0
Catsadaaa, Suomaan ja ulkomailla:
Ykai vuosikerta ..$ 8 .5 0
K uu« kuukautta 4.50
TYÖ V Ä E STÖ N Ä Ä N E N K A N N A TTA JA
SUBSCRIPTION
RATES
Ona Year .......... $5 .5 0
Three Month« ,.$ 1 .6 0
ia
the
United
States,
Six M onth«.. . .$ 3 .0 0
O n . M o n t h . . : . : . .60
178
------
_
________ _________ LAUANTAINA, HEINÄK. 31 P.— SATURDAY, JULY 31
1920 —KOLMASTOISTA VUOSIKERTA.—VOL X’B
til it ... ti
♦
.
-,
• ’.
‘unevuyuii
rauiaiieK aiustou
hallita ,
_ _ _ _ _ _ _ MAINARIT
TYÖHÖN WILSONIN PYYNNÖSTÄ
¡ sairaalat,
' • b f sotilaslennätin, puhe- s siirretty toisen valtion alueelle
?» ! TULISI
l in- Ja . rad io .en n ätin ,, h arjo tu s- I tai olivat sen alueella. E llei liik-
Liettuan jalkaväki yhtynyt Neu.-Venäjän
SANOO DARROW
k en tät, am p u m arad at, lentokone- kili aa kalustoa tai aluksia p a
en tät ja -asem at, tiet, m ajakat, lau teta
-------- —-----------------------
vuoden kuluessa sopi-!
»
'
.
. . .
loukkoihin.
Uusi kommuuni perustettu k laivatelakat.
teh taa t, työpajat,
m uksen vahvistam isen jälkeen 1 c C h !cago, 29 p. heinäkuuta. — * Asema kesklValtioisSd käv Pntistnnn yjhn
varastohu o n eet
v. m. sellaiset tai
Berlin, 30 p. heinäk.— L yckis
jos ne p alau tetaan p u u tteel- Sen Johodsta. e ttä K om m unisti-
Kay enUSldan yild
p u retaan i 3 aineisto hsessa kunnossa, on ne k o rv at- sen 1 yovaenpuolueen jäseniä on
tä. joka sijaitsee Itä-zPreussissa » rau h an so p im u k sek si joka kuu
kiusallisemmaksi. --- LakkolUkp ¡PVinnvt
’
'
k u lje tetaa n pois tai m yydään, tav a sinä aikkna vallitsevien s-v -v tc tty siitä, etteiv ät näm ä luo-
luu se u raa v asti-
_______________
-
« < w w w » » w c levinnyt
yhdeksin e n g lan n in peninkul »m
elleivät
sopim
usvallat
sovi
nii-
m
arkkinahintojen
m
ukaan.
Ver
ta
.
vaalej»
’n.
selitti
heidän
laki
man päässä vanhan V e n äjä n ra
Indianapolis. Ind„ heinäk. 31
näläis-suom alainen sekakom isio- . Jn *ehensä
C
larence
D
arrow
puo
jalta. tulee tieto, e ttä Puolan
.
.
- ---------- i—
P-—'Tänään ilm otettiin U -M
....... ’
tä n ä ä n : “ U- W . liiton ko n tto rista täällä että
pohjoinen arm eijan sa a rto ja h ä tu s (|UO,
h)
ase v aru stu k set, elintarve- ni saa toim ekseen valvoa t ä t ä ” lustuspuheessaan
vittäminen on lo p p u u n su o rite t-
m eistä tifntuu siltä hiton presidenti John L. Lewis
- > k um m ankin v a ltak u n n a n v arasto t ja k u o rm asto t, joka Pnlauttäm ista sekä hinnan m ää seim m ista
tu. V enäläiset ov at v a lo tta n e e t so tajo u k o t ovat siirrettä v ä 5 ki
rääm istä niille tavaroille, joita kuin em m e koskaan olisi olleet tulee antam aan heti julistuksen
Ossowietzin, Suuratkin ja Ironi lom etriä sisäm aahan.
K arjalan kuului joukko-osastoihin, joiden ei p alau teta tai jo tk a p alau te osallisina vaaleissa. O ttak aam - ’laitto m asti” lakkoutuneille hii-
zan linnotukset sekä o v a t m yös k an n ak sen
linjalla
sotajoukot o so tetaan o ttan een osaa k a n s a taan e p äty y d y ttäv ässä k u n n o s me esim erkiksi tu lev at presiden- lenkaivajille, jossa hän m äärää
laissotaan 1918 ja joka on j o u sa.
marssineet G raieveen ja S zut- jaa v at nykyisiin asem iin sa;
tm
vaalit.
M eidän on ainoas- heidät palaam aan heti työhön
tu
n u t toiselle valtiolle luonnol-
r nrf c
,
!taan valittav a Coxin ja H ardin- sen toivom uksen m ukaan, m in
3) K ahdessa V enäjän K arja-
chiniin Preussin rajalle. P u o la
Suom en
Jos p ro letariaatti
a rt’ •',uom
en hallituksen
hallituksen tu-
tu- gin välillä.
laiset p erään ty v ät kaikkialla p a lan kunnassa, niin. Repolassa*Jia I*sena sotasaaliina, jää k o rv au k -, 5 ‘ art.
kä p resid en tti W ilson esitti U.
P
o
rajärv
ellä,
olevia
suom
aiaisp.
se
tta
sen
valt‘°n
h
altu
u
n
,
joka
*ee
lunastaa
Suom
essa
oleva
Ve-
pääsisi
hallitsem aan
va
Ranska ja Englanti ilmottavat
niikissa. G raieven luona oli sa k
si M. V liitolle tänään.
k
ään
aikaa,
niin
silloin
nä
i
sen
on
h
altu
u
n
sa
o
tta
n
u
t,
lu
näjän
sähkölennätinvehkko.
V
e
salainen k irje en v a ih ta ja ta v a n so tajoukkoja ei saa m uutella ei-
........ ---------------------------------------------------"
mitä ehtoja Puolan ei
Tönien alottam istoi vom ukses •
nut ensim äiset venäläiset puna- kä v a h v ista a ; ne siirretään Sa k u u n o tta m a tta lin n o tu sten tyk- näjän om aisuudeksi jää 50 v u o siin onko se huono hallitsija. saan sanoo presidentti W ilson,
sallita hyväksyä
soturit.
muin näiden k u n tien itä raja sta , keja, ra n ta p a tte re ita , linnotusten deksi exterritoriaalioikeudella 3 M uutos saattaisi olla su o tav a.” että palkkariidat voidaan o ttaa
tranriatiofl filed with the Pottmatter
Ki vuossa on L ie ttu a n p o rv a ? km. päähän sisäm aahan p ä in ; irtain ta kalustoa ja kaikenlaisia johtoa, jo tk a kulkevat Suom en
käsiteltäväksi vain sillä ehdolla, «t (True
Anton» Ore.. July 31. 1920. a« required
lin
n
o
tu
sv
arasto
ja,
m
itkä
palaute-
rihallitus k u k iste ttu ja L iettu an
4) S uom enlahdella d em ark at-
i että m ainarit ensin palaavat ty ö by teet ion 19 of tire Act M Oct. 6th, 1917.)
Irlannin käskyn
sionilinja kulkee siten e ttä N e u -G 3n” »’o n "os==‘'i si,,e valtiolle, alueen yli ja y h d istäv ät P ie ta
kommuuni ju liste ttu .
hön. Sen tap ah d u ttu a v a ltu u t
San Sebastian, E spanja, 30 p.
• ’ ----- saa m ahdollisuu-
u 1 jolle ne k u u lu iv at ja su o ritetaan rin Tukholm an, N ew C astlen ja
K<» »vnon tienoilla o ...................
.... - * osti - »-Venäjä
lleet liettua-
haltija
murhattu
taa
hän
neuvottelukokouksen heinäk. — K ansainliiton ylineu-
sum m a siitä osasta, P rederician kanssa sekä suora
lai't-t jalk av ak iosastot o v a t liit- <^<’n kokonaisuudessaan k ä y ttää vastaava
koolle kutsum isen palkkakysy voston kokouksen tärkeim pänä
tvneet b o ls h e v ik in
ratsu v äe n ( e te ^a ’sta kulkuväylää, toisin sa m itä ei voida p a la u tta a ;
m yksien sovittelem iseksi.
jo h to
Pieta r i —A leksa n d ro w sk
asiana oli Puolan anom us sääs
, Dublin, 30 p. heinäk. — Frank
kanssa y h teisto im in taa
n.
u itäpuolella
ap u o ien a luon niem et
en
nan.
noen
V arhaisem m at tiedot lakko- tää J’uola täydelliseltä perika
c)
toisen
valtion
alueella
ole
(M
u
u
rm
an
n
illa),
jöka
kulkee
1 I t $ • aa
?! *1 ia
« »» edelleen
A» ztx.1t«. X. a> pitkin
? A
. * - 1 linjaa
* •
Brooke,
E n g lan n in valtioneu
Perii« Tn 7
o
' l*ni
dolta \ enäjän voim akkaiden a r
b trl „ 30 p. he.n ak . - Sak-1
a ) pohjoinen levevs 60 ast va kiinteä om aisuus siirty y lu V iipurin, K uopion, K em in ja voston jäsen, ja Irlannissa ole asem asta k ertovat se u ra a v a a :
n a stu k se tta sen valtion om aksi,
m eijani
edessä, kun neuvosto
IJ.itko» neljännellä ilvulla)
m i-hl a.S» ranv " ' a,SCt i V.a ‘ .S' ,ä 4 6 m in ' : i,äin en p i‘» us 29 ast. jonka alueella se on siinä ta Rovaniem en kau tta. Sam oin säi van E nglannin hallituksen pää
kokoontui täällä.
niklia. e ttä N e u v o sto A enäjän 11.5 min •
ly ttää \ enäjä kaikki oikeutensa mies« loordi Frenchin «poissaoi-i
pauksessa.
e
ttä
toinen
valtio
on
J ämä on neuvoston kahdeksas
SAKSAN
KOKOOMUSHAL
armeija» eivät su u n n itte le tu n -;
h ) levevs 60 ast 0
kaapeliin suoraa y h tey ttä v a r lcssa.
am m u ttiin
kuoliaaksi
mm. saanut sen lu n a stu k se tta ;
kokous.
LITUS
SAANUT
MUO
keinumista Saksan alueelle, v a in p itu u s 28 ast 59 > min
ten R uotsin kanssa L u destakau- D ublinin kadulla tänään iltapäi
E nglantia edustaa A. J. Bal
DOLLISEN TUNNUS
pysähtyvät N arevin linjalle. jo k .J
c) levevs fio a st 0 8 ’ min. ; p i
pu
n g ista A hvenanm aan saarten vällä ollessaan m atkalla k o n tto
d) kum pikin sopim usvalta on
four,
entinen ulkoasiain m inis
LAUSEEN.
h ä ly ttä is i heidän stra te e g isia tu u s 28 ast, 44.6 min.
o ik eu tettu pidättäm ään itselleen yli, m itkä sillä on tanskalaisen riinsa.
te ri; Italiaa Iom asso TSttoni;
vaatimuksiaan. Itä -P re u ssin ra-
d , levevs 59 ast 57 tnin.
yhtiön kanssa tekem änsä sopi M tirliajoukkueen m uodosti koi- ! Berlin, 30 p. heinäk. — Vai Ranskaa Leon B ourgeois; Es-
p i eri k au p u n g eissa d ip lo m aattista
jnj.i vartioivat reiih sw eh r-jo u k o t tu u s 28 ast. 2 9 2
me aseellista m iestä.
Frank tiopäivillä on h y v äk sy tty halli ■ | patijaa kreivi Q uinones de Leon.
ja k o n su h ed u stu sta varten t a r m uksen perusteella.
tu in .;
ja paikalliset suojelus-jx.liisit.
I e) leveys 59 ast 5/
Brooke
lienee
ollut
Irlannin
rik tuksen
m enettely Span konfe y h d y sv allat ei ota neuvottelui
in .: peelliset rak en n u k set tontteineen
6 art. Niilien m ääräysten t o i kain mies.
Hän
oli
Irlannin
»arsov-i, A
O p. heinäk. — Noin p itu u s 2 8 'ast. 2.8 min. , “.2 ja m edel
renssissa.
H allitukselle ään es hin osaa.
voidakseen k ä y ttää niitä sitten
50 anierikalaista n aista m i l ä h - leen su u n ta an 21 ast. L aato k al kun säännöllinen ed u stu s sopi m eenpanem ista varten, jotka si käskynhaltijan, loordi T rendiin, tettiin luottam uslause.
Noske-
AFkuperäisd.ssä
kokousohjel
teio t \ arso v asta viim e päivinä la d em arkatsim iilinja kulkee p it m usvaltojen välillä jälleen p a n sälty v ät v altio-om aisuutta kos lähin neuvonantaja.
laiset
"so sialistit”
äänestivät m assa ei ollut tarkotus keskus
keviin
artikloihin,
a
setetaan
eri
Iseim m at
a n ierik alaiset
ovat kin vuoden PH 4 rajaa.
Lim erickin Railakoissa on näi m yöten, kun taas riip p u m atto tella Puolan anom uksesta, m u t
naan voim aan.
tvinen venäläis-suom alainen s e
siirtvneet D antligiin.
R anskan.
nä
päivinä su rm attu kuusi ih m at sosialistit ja n atio n alistit ta Europan kriitillisen tilanteen
4 art. K um pikin sopim usvalta kakom issioni.
V älirauha tehdään k a h d ek
1 • nghiinin ja m uiden u lk o v a lto si kuukaudeksi ehdolla, e ttä se
m istä.
kieltäytyivät äänestäm ästä. N a vuoksi päätettiin Puolan asia o t
jen lähetystöt
v a lm istau tu v at a u to m a a ttise sti
tionalistit
suosivat e p älu o tta taa esille ensiniäisenä.
ja tk u u , ollen
poistumaan V arso v asta
m
uslauseen
antam ista h allitu k
kum pikin puoli o ik eu tettu sa n o
M uita esille tu lev ia asioita
selle.
m aan sen irti ilinottainalla siitä
o v a t: lainan antam inen Sak
kaksi viikkoa aikaisem m in.
salle, jo tta se pystyisi tä y ttä
PAAVI MOITTII ARKKI m ään Span konferenssin sopi
64 LU -m arkatsionilinjaa e i-m il
PIISPAA.
lään tavoin saa pitää m ahdolli
m uksen
kivihiilen luovuttam i
sena tu lev an a rajan a V en äjän ja
sessa
;
saarto
to im eh p iteet niitä
L ontoo, 30 p. heinäk. — V a ti
M anchester' G u ard ian in k ir niin se ei silti ratkaise k y sy
Suom en välillä.
m
aita
kohtaan,
jotka rikkovat
inaan hiiliä.
Ensin alussa me kaani on ju lk itu o n u t paheksu
S uom alaisten tah o lta to dettiin jeenvaihtaja tuonnoin h a asta tte - m ystä, voiko X enäjä ilm an län- tietystikin saam m e sitä vain vä
K ansainliittosopim usta, ja kan
misen«a M elbournen arkkipiis
venäläisten uusiin ehtoihin n ä h li Leniniä halu ten tietoja tilan sivaltioiden apua selviytyä ta hän, m u tta sen tu o ta n to hiljal
sainvälisen
hygenisen
seuran
pan M annixin Irlannin poliitti toim inta.
Tuo h a a sta t loudellisesta p u lasta ja sam alla
den. ettei niissä ole sanallakaan teesta \ euäjällä.
telu on ju lk aistu G uardianissa huom autin, e ttä jos seuraavat leen lisääntyy, mikäli me ker- sia oloja koskevien lausuntojen
m
ainittu
K
arjalan
kysym
ystä.
kiätnine laittaa kuntoon sisällis johdosta, joita pidetään m o itit
Venäläisten valtuuskunta e-
• ja on > eu raa v an la in e n :
viisi vuotta tu lev at olem aan ra u sodan tuhoam ia kaivoksia.
K ersh en tsew ilm otti, e ttä suo
Mitä liittolaiset eivät haluaisi.
Se tavina.
sittänyt käsityksensä kan
ja lisääntyvien tulee olem aan hidasta eteenpäin
m alaisten
v aatim u sta K arjalan
Lenin k o h telee h aasta tte lijo ita hatto m u u k sien
Pariisi, .k) p. heinäk. —- R ans
vuosia,
niin
sanäänestyksestä
ty h je n tä m ise stä
venäläisten on om alla tavallaan. "Trotski. Ra- \ «il.aukum ousten
m enoa, m utta kerran me tu lem M eidän on k iitettäv ä siitä Kolt-
ja E nglannin hallitusten
. ..
m ah d o to n ta
hyväksyä ja e ttä dek, R ykow
kuten useim m at k enäjä tulee saam aan sangen me pääsem ään parem m alle puo- shakia ja D enikinä. 'Talonpojat kan
\
arsovaan
lähettäm ässä sano
lartto . heinäk. — T'alou<lelli- n eu v o sto h allitu s ei suostu vie m uut su h ta u tu v a t h aastattelu u n vähän apua länsim aista ja että lelle.”
k a n n atta v at
neuvostohallitusta,
sen jaoston to isessa istu n n o ssa m ään jo ukkojaan ny k y isiltä lin- kuin fonograafiin, p itäv ät sitä jos E nglannissa tap ah tu isi v al
m
assa
esitetään
ne rajotukset,
m utta
vaativat vapaakauppaa,
T y ö n m ilitarisoim inen.
m
itkä
Ranska
ja
E
n g lan ti a se t
lankum
ous,
niin
\
enäjä
ei
saisi
aashkiv, ja K e rsh e n tsew väit- joilta
eikä siis m yöskään Itä keinona
k äsittäm ättä sitä, että näm ä k ak
saada k atso m u k sen sa
taisivat Neuvosto-A enäjän v aati
Me keskustelim m e niistä ta si eivät sovellut yhteen.
telivat k an san ään esty k sen - peri- K arjalasta.
Kun
suom alaisten julkisuuteen .
Lenin sitävastoin apila lainkaan.
L en in :
"V allankum ouksella vallisuudesta poikkeavista toi- . “Jos he olisivat poliittisesti m uksille aselepoehtoina.
jiattiestä.
jolloin
jälk im äin en tah o lta h u o m au tettiin , e ttä ve- kohte!ee m itä kiusoittavim m alla
Puola pvvsi Ranskan ja E n g
lausui. että jo s k a n sa n ä ä n e sty s näläiset tässä istunnossa olivat tavalla h aasta tte lijaa , joka häm - E nglannissa olisi h etim ittäin en m enpiteista. j o i h i n V enäjällä on i yhdistyneitä, niin he saattaisi-
lannin
"n äk ö k an taa” m ahdolli
vaikutus
k
a
u
tta
m
ailm
an
ja
sii
'" ’niitetään, niin se on to im ite t- luv anneet ¡liuottaa ne poikkeuk- m ästyksekseen huom aa jälestä-
ry h d y tty tu otannon elvvttäm i- vat m eidät häviölle. M utta hei-
sen
aselevon
ehdoissa, ja Lon
aiT \ain ty • ö tä tek e v än v äestö n set sta tu s «juusKi,
q uosta, jo
joihin
päin, kun
se o on
liian m
m y yöhäistä.
iu in he
ne v voi-
o i- puin.
kuu
se
n liian
ö h ä is tä . tä olisivat sellaiset seuraukset f . ^.1" ■Iin.3 sanoin hänelle, e t-j dat ero ttav at toisistaan heidän
rxMiuriessa, ty ö tä te k e v ä n väes- vat suostua, m u tta joita uudessa e ttä Lenin itse on teh n v t aina- tilapäisesti^ vaikka se tekisikin a englannissa kansalle olisi pe- erilaiset etunsa ja m aantietcelli- toosta ja Pariisista on ilm otet-
lon riistäjien m ieltä ei venäläis- eh d o tu k _____
1
.
i •
«
«.
.
. • . .
sessa ei • i k uitenkaan
ole,
K öyhien ja keski- tu V arsovan hallitukselle, että
kin ylitä p aljo n kysym yksiä kuin varm aksi kapitalism in lopullisen rm vaikeata hyväksyä esim erkik- set seikat.
häviön.
M
u
tta
on
selvää,
että
käsityksen m ukaan ole kv silm o ttiv a t venäläiset, ettei heillä haastattelijak in .
si teollista pakkopalvelusta P luokan talonpoikien edut ovat Puolan ei sallita hyväksyä neu
E
nglannissa
ei
tule
vallankum
o
ty<»n m ilitarisoim ista.
syttavä. K ysym yksen so ta tila sta ole m uita ehdotuksia. H e ta h
vastakkaiset paklkatyöläisiä pal vostovallan m ahdollisia aselepo
Niinpä
Lenin
teki
m
inulle
ti-
Krr-liensew e h d o tti s iirre ttä v ä k to iv at v äittää, ettei Suom enlah-
us niin pian. T oisekseen on sei
“ E nglannin työläisille on vai- veluksessaan käyttävien rikkai ehtoja. joihin sisältyisi—
seita
kysym
yksiä,
koskien
Eng
E nsiksi — Puolan aseistariisu
Jceam
paa käsittää sitä,” hän sa den talonpoikien eduille. Köy
vää,
e
ttä
vaikka
me
emm
e
saa
si mv. Jienipään täy si-istu n to o n , dessa ole m itään v a ltak u n n a n
lännin
politiikkaa,
joihin
kysy
m
inen
kokonaan tai osittain.
kaan
kaikkia
m
itä
tahdom
m
e,
noi.
"kuin
m
inkään
m
uun
E
uro
ä.ifi ttiin, e ttä jao sto k äsittelee rajaa. vaan e ttä Suom enlahden
hät
ja keskiluokan talotvpojaf
m
yksiin
m
inä
en
k
y
en
n
y
t
vas
I
öiseksi
— Puolan hallitus
niin me k u iten k in kaikissa ta pan m aan työläisille. T eillä o- näkevät, että me kannatam m e
Kaikki sille k u u lu v at a sia t ja vedet
ov at \ enäjän sisävesiä
taam
aan.
vaikka
m
inä
olin
aiko
pauksissa saam m e joitakin hyö \ a t jierityt m ilitarism i vastaiset heitä taistelussa rikkaita talon- m uodon m uuttam inen neuvosto-
m istä voidaan päästä \ asta
näissä
rau h a n n e u v o tte
yksiniielisyyteen sekä siirtää s it luissa voidaan v a ltak u n n an raja nut keskustella hänen kanssaan dykkeitä m uista m aista. Meille kasityksenne joihin nähden te poikia vastaan ja m vöskin he vaBan m ääräyksen m ukaisesti.
K olm anneksi — Raja. joka o-
ten täysi-istunnon ratkaistax ak- vetää. L iikkuvan ra u ta tie k a lu s yksinom aan V enäjää koskevista on esim erkiksi tu lo s sa ' tyllikan- ero atte m uiden E uropan m a id e n > ie tä v ä t rikkaiden talonpoikien
kysym
yksistä.
lisi
epäedullisem pi Puolalle kuin
gasta, jo ta tarv itaan p a p e rite h kansoista.
T.uropan sosialistien olevan valm iita antam aan kan-
ne asiat, jo ista y ksim ielisyyt- ton p a la u tta m ise sta puolin- ja
"M
inä
pidän
narrim
aisen
a
Lloyd
Georgen tilapäisesti vii-
taissa ja jo ta em m e voi itse val kongresseissa E n g la n n in edus- Hatuksensa sellaiselle, joka en
fa ei saavuteta jao sto ssa.
toisin sovittiin ja saatiin siten
'E nglannin sosialistien kieltäyty m istaa.
to
ttam
a
raja.
K aikkia m uita tarp ei ta ja t yksinään poikkeuksetta o- vastoin heidän e tu jaa n .”
o ikeastaan
ensim äinen
Venäläisten uusi ehdotus väli- aikaan
m istä o tta m a sta osaa vaaleihin.” ta m eillä on.
N eljänneksi — Puolan k ä y ttä
vat v astu stan eet pakollista ase-,
m ;,,::
. «,i
-»r —
varsin aista asiaa koskeva so p i
velvollisuutta,
kun
sitävastoin
va^
d
X
™
sanoi
Lenin.
"V
allan
k
u
m
o
u
s
tu
m
inen
p o rttin a missään muodos
rauhasopimukseksi.
“Saksan
teh tailijat sanovat,
mus.
h arjo ttam aan sa Saksan ja V enäjän välillä.
lee E nglann issa tap ah tu m aan ai että vaikka he eivät saakaan toisten m aiden e d u stajat ovat niaanvilielvstä
älirauhajaoston n e ljän n essä
suurem m assa
M itä m ilitaariseen asem aan tu
van toisella tavalla kuin se t a houkutelluksi saksalaisia työläi aina su o sittan eet koko kansan .„¡uakaavassa
T aloudellisen jaoston kuudes
’"tunnossa p u h e tta jo h ti W a ’-
niin
eikö
siitä
pahtuu m uissa m aissa, ja m inä siä työskentelem ään heille, niin asestam ista. Porvarillisen taika-
lee, on suuria ase- ja am m uke-
istunto.
‘leii.
seuraa talonpoikien proletarisoi- lähetv4<siä
m atkalla
Danzigin
suosin
kaikin
m
okom
in
vaalei
• ~ kuitenkin .7u»«^va»
ci uskon ja ennakkoluulojen häm -
nätnä
sangen HIIVI
mielel
Rer-hentsew
tum inen inen
ia heidän etu jen sa yh- k a u tta Puolaan.
selitti ensiksi, j T a rtto — R a u h an n eu v o ttelu - hin o san o ttam ista ja liiton m uo lään ty ö sk en telev ät meille ja että ! m entäm ät k äsitykset vapaudes- täläistvm
ett» k im venäläiset e h d o ttiv a t jen taloudellisen jao sto n kuu- dostam ista, ainakin tilapäisesti.
f Unkari tarjonnut apua.
jos Saksan työläiset vaan t i e t ä - '13' i°ka ei todellisuudessa ole pienem m ässä suurem inassa tai
’rauhaa, niin se ei ta p a h tu n u t dennessa istu n n o ssa tek iv ät ve- T yöväenpuolueen k an ssa.”
T nkari on pyytänyt E nglan
vät joitakin tarp eita tu o tettav an i vaPa u tta ja pakotuksesta, jonka Ip u iu iv -L u n iz m
'» äärässä
,.;« « ♦, i muilla
•.
' lhM. että he h alu av at saav u t n äläiset seu raav an eh dotuksen
m uka o tak su ta olevan pako-
V an .,a" -
Sanoin pitäväni m ahdollisena, V enäjälle, niin he ty ö sk e n te le -!
nilta ja R anskalta lupaa hyök
s"*i!aallisia etu ja. N euvosto- v altio -o m aisu u tta koskevaksi so- että
käykseen
neuvostovallan arm ei
1 yöväenpuolue ei ryhdy vät niitä valm istaessaan u u tte- tu sta, niin kauan kuin se on nä-
ii .,,
T , -
■ ’ ”a'an
sotilaallisen
asem an p im tikseksi;
k
y
m
ätto
m
ässä
m
uodossa,
o
vat
„
„
"
¡
,
t
aS,‘t
n
m
"
'
joita
vastaan.
Jos siihen m yön
m inkäänlaisiin tekem isiin äärim ram m in kuin m itään m uita ti
Pu huja
nykyään olevan
1 artikla. E lleivät vallat toi- m äisten
syvem
m
älle
ju
u
rtu
n
e
e
t
E
nelan-
ollaan
parhadlaan
Io
sosialistipuolueiden lauksia täy ttäessään .
netään lupa. täytyisi U nkarin
Em m ekä
x «ii'en, ettei uusia h y ö k k äy k - sin sovi. jo u tu u toisen valtion kanssa.
Tähän
virkkoin
L
en
in
:
arm
eija uudelleen järjestää vas
me sen tään niin tav atto m an pal nissa
kuin m issään m unalla. ’™
1 S
. rnUt,a
nn ' T
siä e peljättävissä ja e ttä jos alueella oleva kiinteä o m aisiin '
toin
U nkarin kanssa tehdyn ra u
"Siinä tapauksessa on sangen joa
hyödykkeitä
uista p'äa's7-
m aista .vmmärVeiään’“ h e h ^ i “ m u n a
tarv itsek
aan , sillä m kaikki
T '"
U tU lS lk tn
111,1$
n f*
¿ » iv a t
m a aksi,
L rc i
n,!ti sattuisikin,
niin
ne
eivät
sen valtion n om
jonka alueel hyvä
han
m ääräyksiä, joiden nojalla
sosialistipuolueille.
e ttä
^ ’^tiiisi. sillä N eu v o sto -Y en ä- la se on. T oisen valtion om ak- k ieltäytym in en tulee virallisen j.is im n m , tarp eet meiiiä’ o vat « a i s t l l e se on paljon vai- X m e ’’j o , ^ ' ' u h a„R. “a
U nkarin arm eija hajotettiin.
J a mi niin. ru n sa asti aseellisia si jo u tu v a sta k iin te ästä valtio- T yöväenpuolueen puolelta eikä
L em hcrgiin saapuvat pakolai
“ \fa
i •
..
1
m akoneita ulkom ailta, mm sil- set k erto v at, että Itä-G alitsiaan
K .
etta se v a ik e u k sitta k y - , om aisu u d esta on ko rv au s suori sosialistien tah o lta .”
-
“
• ’X
S
X
!'
Puolustam aan R ajajokea, te tta v a sille valtiolle, jolle se
saapuvat neuvosto-arm eijat ovat
E
iv
ä
t
voi enään murskata
1 s’? no* v en äläisten väli- ennen kuului m arkk in ah in to jen
vallatulla alueella kutsuneet a- '
bolshevikeja.
jj, Ui.3e,1.t oi en olevan p id ätty v iä, p eru steella sinä aikana kuin tä-
Lopuksi minä kysyin h ä n eltä : seisiin kaikki m iehenpuolet 16
nystä ja m yöskin E m ban piiris- e Sitten me rupesim m e keskus- “ L skotteko voivanne p aran taa
raiE* enajä py rkii p ysyväiseen m ä rau h an so p im u s vah v istetaan
K ansainvälisestä
ja 50 ikävuosien välillä.
tilan teesta , tä
- Ja asiat o vat
— ihanteellisella
— ........... ........ telem aan V enäjän talonpojista. oloja „ ta
... ’oudellisesti
.
sikäli,
että
Uai]3311 '3 koska V en äjän soti-
2 art. lo lleiv ät sopim usvallat V enäjän
k an n alta
k a tso ttu n a kannalla K aukaasiassa.
Baku Minä kysyin L eniniltä. m itä hän talonpojat tulevat tv vdvtetviksi
rauh'nen aseina on hyvä. V äli- toisin sovi. on toisen valtion a- L enin sanoi: "T eid än on m uis
u -i* 3 J°u tu m a tta ?f.ve,ee nykyajan talonpojista, ennenkuin he m uodostavat' to- Persian pääkaupunki
tark ° lu k sen a on venä- lueella oleva irtain om aisuus p a - . tettav a , e ttä m uu osa E u ro p aa
k 7 e n e v f n° She\ , k p ??’a t SCn Jäl' 1 an
‘‘H egel sanoi; ‘Mi- dellisen
poliittisen
v a stu stu s
ha'«’, 1 nuo^ ’ta v a ’n e d istää rau- U u te tta v a -sille valtiolle, jolle se on m uo d o stettu erilaisista val- t e n x ad an n eet B akun), m u tta Aa on rahvas? R ahvas on se osa puolueen,
joka tulisi kukista-
julistettu sotatilaan
A «nz\aa«wa»»
ettn« tapa- tioista. erilaisine y h teiskunnalh
_t__
«•
'ent' ” '«tellllAn
u ’en Bvötä ja huo kuilluil
A
inoastaan siinä
kaikessa
tapauksessa
me
saam-
kansasta,
joka
ei
tiedä
m
itä
se
m
aan
t
e
i
d
ä
t
'”
ko’ 31 raj° ’»a olevien so ta jo u k - uksessa. e ttä tällainen p a la u tta sine väreineen. Aika. jolloin ne
m U h!fe ,tä ,ÖI;’yäi
BakUn lj^ - ; tahtoo-’ Siinä on h w ä m äärit-
Lenin nauroi. “Jos m inä ‘voi-
Lontoo, 30 p. heinäk. — Te-
' ,'?Ja V ä ittäe n , e tte i neu- m inen
o m aisuuden hävityksen olisivat voineet m uodostaa y h n ehet o vat jo luvanneet meille tely venäläisistä talo n p o jista ny- sin vastata tuohon kvqvm vk-
$ekL-'-a - U# P v r’ vä » r»uhaan it- tai
m uun syyn jo h d o sta k ä j den
yhtenäisen kokoom uksen, oijya vastikkeeksi p u u tav arasta kypaivinä ja se voidaan aivan .e e n ,” hän sanoi "niin minä heranissa, Persian pääkaupun
n q
p ielessä , p u h u ja s a m ahdottom aksi, on sen arvo kor- m ursk atak seen m eidät, on m e n -! H e
gissa on julistettu sotatila voi
v o in X V
Vat ? U? taVn rV - Mc A U
soveItaa teidan Ar- voisin vr) tata kaikkiin kwsv- maan, lennätetään sieltä.
vi,j k a l a i s e n
v a ltu u sk u n n a n v a tta v a
m ark k in ah in tain
m u- nvt. M inä uskon, e ___
ttä me voim-
ili
V°^
USUn^ t ^
ja Sid- m e s ii n , sillä kaikki r i i s u u
Neuvosto-Venäjäsi
joukkojen
•‘a uusissa ehdoissaan tehdä kaan.i los om aisuus p alau tetaan me em pim ättä sanoa, e ttä se ai nu‘^
nuASnU
k
u
lettaa
p
u
u
tav
araa
jo
-
:n
e
y
W
ebheihinne
E
n
g
lan
n issa, tuohon kvsvm vkseen a n n e tu lta
^ ’u'3»na m vönnvtvkisä
rau- p u u tteellisessa kunnossa, on o- ka on m en n y t.”
tunkeutuminen
Persiaan
ja Per
e iv ä f ’^ " RaS?-a n - m ere e ’ H,e ,a ka,k,5’.in m uihin, jo tk a vaati- vastauksesta. 'Minä luulen, että
,n' ” «.'ttelujen ed
istäm isek
..............-
k si m aisuuden arvon vähennys kor-
Minä sanoin, e ttä vaikka asia e n a t voi m yyda o .jy aan m uual- vat jotakin sopim atonta. T aion- me voimme. M utta minä en voi sian natsionalistien suosiollinen
nalakt ,aIkcvn p u h u ja luki v e -iv a tta v a .
m ilitaariselta k an n alta k a tso ttu -f le.
mieliala Neuvosto-Venäjää koh
p
o
jat
ovat
individualisteja,
m
ut-
sanoa
varm
uudella
tietäväni,
et-
taan on synnyttänyt äärimmäi
b cn uuden e h d o tu k sen v ä -i 3 a rt. N äistä m ää räy k sistä te h - jn a saattaa k in olla sillä lailla, | "M e tulemme mvöskin
saa- ta he silti k a n n a tta v a t m eitä, tä me voim m e.”
sen kriisin pääkaupungissa.
U LK O V A LLA T
KESKUSTELEVAT
PUOL. KRIISISTÄ
NEUV.-VENÄJÄN
JA S U O M E N
NEUVOTTELUT
Lenin tilanteesta Venäjällä