Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 30, 1920)
PERJANTAINA HEJNÄK. 30 P.— FRIDAY, JULY 30 1 No. i] TOVERI vuosien aikana. (TH E COM RADE) The organ of the Finm .h worker« in ¡ K ' X / S E . J ili Ol H allituksen so- komiteaan kuitenkin kolme e- he v a a tiv a t täm än leh d e n y li ta ”) aina proletaarisen luokkakurin m ä in johtajia luokkaan ja huomio sietäisi dustajaa sen perusteella, että tä y d e llis tä k o n tro lliv a lta a e n sekotukseen j.n.e. yhdeksi erottamattomaksi kak*** « » aty a nuhinkin ja niin, että niiden jäsenm äärä on huomat- n e n k u in he sa llisiv a t sille u n io n Y hteyttä “joukkojen” kanssa ai suudeksi), silloin alkoivat a a « 2 Ä Ä W Ä ? S 1 na v a s ,i s u u « m P ‘ k u in m u id e n ä ä n e n k a n n a tta ja n arvoa. T ä noasta^n am m attiliittojen avulla on Uitot poikkeuksetta osoitan , ^ p iirie n . — K aik k iaan k u u lu u m än o h e lla h eid än a ja tu k se n sa pidettävä riittäm ättöm änä. Vallan kfnleisia taantumuksellisia ** u n io jä r je s tc ö n n y k y ä än 16 piiri- m u k aan leh d e n o lisi la k a tta v a kumouskauden aikana on käytäntö am m atillisia erikoispiirteitä jä rje s tö ä y m p äri C anadaa. k a n n a tta m a sta v a ltio llista to i Venäjällä johtanut siihen, e ttä tuon laista poliittista v ie ra a n tu m ia * J? ka k a ik jsta so p im u k sista huo K o k o n ain en päivä k u lu i to i- * •• t e k o m i t r n j a ° w . - m in ta a ja v a ltio llisia p u o lu eita, tuostakin pidetään puolueettomien e. M u t u muutoin kuin a a m ^ k o sk a he eiv ät se lla isista näe työläisten ja talonpoikain edustaja liittojen kautta, am m attiliito P h o n .: 832.1toaineiden k o m issio n i« ,' J. J . ]m ! " to d M u k s i^ e tU “ o li' epäö"n- m itä än h y ö ty ä ty ö v äestö lle. K y kokouksia, ja niitä puolue koettaa jotka ovat olleet yhteistoiminna sy m y s to i esille v a ltio llise e n kaikin tavoin laajentaa ja kehittää puolueen kanssa, ei lzitdi o— 99, on Astoria, ‘ Ore. « S to rro w , to d ista e ssa a n se n aa tin n is tu ttu jo id e n k in jä rje s tä jie n to im in ta a n TOVERI, Box s u h ta u tu m is k y s y voidakseen siten seurata laajojen työväen työväenluokan kehitys mili0in2 tu tk ija k o m ite a n edessä lausui,! liik k e e llä p itä m isessä tä y d e lli ED1TORIAL STAFF e!tä . h iile n su u n n a to n m aasta sesti. L ä n te lä is iä o rg an iseeraa- m y k sen k o k o n aisu u d essaan , j a joukkojen mielialan kehitystä, olla ole kulkenut eikä ole voinut kuli siih en n ä h d en k o k o u s\y a h v is ti “joukkojen” kanssa Poliittisen vallan vallottaminen Elis Sulkanen, M anaging Editor, Sulo v i e n t * ort te “ n y t m a h d o llisek si jia lä h e te ttiin itään , jo ssa ne ei- y leen sä c an a d alaiste n in d u stria - kosketuksissa antaa selityksiä, saada kyvykkäim- työväestölle luokkana jättiläis-tei Sy v in e n, A le x Seeo, T o iv o A . Johnson. s e n h in n an kohoam isen p ilv iin v ät tu n te n e e t o lo ja __ ia io tk u t lis tis te n u n io n is tie n tu n n e tu n piä joukosta valtion tehtäviin j.n.e. r- , . , , saakaa. K aiv o k silla m y y d y n o liv a t m u u te n k in h u o letto le tto m ia ia, i kan n an . Se p ä ä tti 44 ään e llä eteenpäin. Ja työväen puoiUe Entered as second-class mail matter h iile n h in ta o n n v k v ä ä n t t rs TK x “ UienKin n u o ietto m ia. E räässä viim eisessä dekregtissa, pakotettu entisU enemmän j* Uli July 18, 1912, at the P o.t O ff.ce at " „ ni° ” X / n / “ 4 M onet e p ä o n n istu iv a t m y ö sk in 22 v astaan 1 h hy y v äk sy ä v a ltio lli- jolla m uutetaan entinen “Valtion- la Uvalla, eikä vaan entiseen A .toria, O regon, under the A ct of d o lla n a \ o n n i. m u tta B o sto n issa s iitä sy y stä , e ttä ne eiv ät osan- ' sen to im in n a n ty ö v äe n lu o k a n kontrollin kansankom isariaatti March 3. 1879. se jo m aksaa a3 d o lla ria to n n i, n eet ran sk aa, jo ta Itä-C an ad as- ta iste lu k e in o k s i ja an taa jä s e “Työväen ja talonpoikain Ingpekt- paan, kehittäm ään ammattiliittgL K a u p p iaid en ja h iilip a ro o m e n sa p a ljo n p u h u taa n , eikä m ui- johtam aan niitä, samalla ,„ui8J ; n ille e n o ik eu d e n o tta a osaa v a l v o itto p ro s e n tti on k o o n n u t y li den m etsissä ty ö sk e n te le v ie n ul- tio llise e n to im in ta a n . P e ru stu s- sioniksi” (tarkastuslaitokseksi), a n että am m attiliitot jäävät ja tulZ* Kivihiilenkaiva jien nettaan puolueettomien edustajako- vielä kauan olemaan välttiniättonJ k a h d e n tu h a n n e n ^prosentin, ku- k o m aalaisten k ieliä. S u u re t kus- la k im u u to s k y sy m y k sessä tu li en Storrovv se littä ä . Y li koi- ta n n u k s e t o liv a t tu o tta n e e t k o sa m a a sia iä lle e r, « . ¡ l i - o -- •• kouksille o,keus valita jäseniä val- “kommunismin kouluja”, v a l n u j lakko U° n ko,ltrollitehtäviä suorittam aan, nien sadan m iljo o n an d o lla rin vin v äh än h y ö d y llisiä tu lo k sia p ä ä te ttiin , E tte iv ä t na kouluina köyhälistölle sen tote«.. . -i .. . tm io n v ir - toim ittam aan erilaisia tarkastuksia k isk o v at h iilip a ro o n it A m e rik a n R a p o rtit o so ttiv a t, e ttä jo id e n - 1 taessa diktatuuriaan, v ilttf m ä ttj k a ilija t eikä o rg a m se e ra a ja t saa y m s hä- VOlttona. it- kin o rg a n ise e ra a jie n m enot oli- K a p ita listin e n le h d istö I,d* «¡»n® ...... 1 • . . ----- a n j « n m c n u i 011- J u ^ ™ S kulkee luonnollisesti nä työväen yhtyminä, proletariaga ly y ttä ä taas “v a a ra llise sta ” ja j ,1 n » °e itta a ko m issio n eri e- vat tp is ta tu h a tta d o lla ria ja tu - (koko palkkatyöväestön eikä muuÄ taloudellinen” neUvO8tojen kautta: n e u v o s to t yhdis- eri am m attilaisten^ — ja v,h * " la itto m a s ta ” la k k o liik k e e s tä .; 6 eCn’ o liv at v ain m u u ta m ia dolla- m in k ään ** kaikkia työ,äis,ä i,mau mitääD koko työtätekevän väestön jatkuv^l Illin o isin , In d ian a n . K ansasin ja J a jo s näissä o lo su h teissa h ii- re *ta - Se s y n n y tti o ik e u te ttu a kaan jä rje s tö n h y v äk si sam aan aik aan k u in he he ovat y h d en ammatti’ ^ aikkalak- Iow an k iv ih iile n k a iv a ja t nouse- lik aiv an n o issa ra a ta v a t ty ö lä ise t s u u ttu m u s ta e d u sta jis sa ja oli siirtäjinä maan taloudenhoitoon. Neuvosto-\ enäjällä m uodostavat vat m aan povesta, h e ittä v ä t työ- v aativ at p ie n tä p a lk a n k o ro tu sta e? n e n . k o k o u sta jo a n ta n u t hy- su u re n u n io n to im in n assa. J ä Eräänlainen “taantumuksellism,’) aseensa ja k e rä ä n ty v ä t vaati- ja lie v en n y stä eläm äänsä, n iin van aih een k a ik ille , jo tk a vas- se n istö llä y le ise sti h y v ä k sy ty n kihlakunnan neuvostojen ed u staja am m attiliitoissa — yllä esitetyj dem okratisen m erkityksessä — ei ole vältetä,a m u k sien sa p u o lesta ta is te lu u n h eidän liik k e en sä ju lis te ta a n tu s ta v a t u n io n m e n e sty m istä ja p e ria a tte e n m ukaan on o ik eu s kokoukset sellaisen laitoksen, jollaista ei porvarillisen sä proletariaatin diktatuurikin«! sillä keinolla, m ikä h eille n äy t- k a p in a k si, lain u lk o p u o le lle . h a lu a isiv a t ain a o lla sodassa jo- ed istä ä ty ö v äen v a ltio llis ta to i tää olevan m ah d o llista ja teh o k - In d ia n a n la in la a tija k u n n a ssa ta \n ty ö v ä e n jä rje stö ä vastaan, m in taa v o in tin sa m ukaan. O mailman kehittyneinkään demokra- Jos tä tä ei ymmärretä, ei olle») k ain ta. H e v a ativ a t lisää palk- on ä sk e ttä in o llu t k e sk u ste lu n J o id e n k in e d u sta jie n ta h o lta B. U. k a n n a tta a ty ö v äe n lu o k a n ? a, ° 'e nähnyt Ja nälden edustaja- kaan käsitetä kapitalismista kaa ja n iid e n so p im u k sien uu- alaisen a eh d o tu s, e ttä v a a d itta i- to im een p an ev aa ko- p o liittis ta to im in ta a ja m. m. kokouksien (Joiden toim intaa puolue lismiin siirtym isen perusehtoja d istam ista, jo id e n a laisen a ty ö n s ü n v altio yhä suurem m assa m *teaa m y ö sk in siitä , e tte i tä tä T y y n e n m e re n ran n ik o n m e tsä tark asti seuraa) kautta, sekä lähet On suuri typeryys pelata tri) ääretö n riistä m in e n ja so rtam i- m äärässä se k aan tu m aan h iilitu o - 'k o k o u s ta o ltu jä r je s te tty W in ty ö lä iste n p iirik o k o u s, jo k a p i täm ällä tietoisia työläisiä eri toi “taantum uksellisuutta”, yrittää »¡j nen on k aiv o sten o m ista jille tan n o n k o n tro llee rau k see n . V aa- n *Peg*m viim e v u o sik o k o u k sen d e ttiin jo k u v iik k o s itte n , te k i miin maaseudulle, toteutetaan prole- välttää tai pyrkiä sitä sivuuttanut m ah d o llista. d ita a n e rik o ista kom issionia, jo- p äätö k se n m u k aisesti, m u tta sii- tässä su h teessa selvän ja sitä tar aatin Johtava vaikutus talonpoi- sillä asiallisesti se merkitsisi Illin o is in alue on kauvan oi- ka v a ltio n p u o lesta jä rje s tä is i hen s e lite ttiin , e ttä k o k o u sk u s- k a n n atta v an p äätökösen. kaistyöväestöön nähden, toteutetaan proletariaatin etujoukon »ehtin, lu t “v a a ra llin e n .” M uistam m e p alkka- ja ty ö s u h te ita ja pahim - ta n n u k s e t o lisiv a t sie llä tu lle e t V ie ra sk ie liste n le h tie n h y v äk -i kauPunkiiai»proletariaatIn diktatuuri pelkääm istä, Joka esiintyy Opetu täm än n iiltä a jo ilta , jo llo in U- m assa tap a u k se ssa o tta isi kai- ^?an k a lliik si ja s iitä sy y stä se sy m in en tai h y lk ääm in en jä te t- ja käydäan Jatkuvaa system aattista sessa. valistam isessa ja kasvattaa n ite d M ine W o rk e rs jä rje s tö n v an n o t v a ltio n h u o staan . J a e* a p ta n u t vakavam paa h u o m au t tiin e ri p iir ijä rje s tö ille ja ne talste,ua rikkaan, porvarillisen, riis- sessa uuteen elämään, työväestön >1 v irk a ilija t jo u tu iv a t pahem paan siih en lu o n n o llise sti h iilip aro o - tam isen aih e tta . saavat tässä su h te essa to im iaj tävän Ja sPekuleeraavan (keinottele- talonpoikain jälelle jääneenimän J k u in . p u laan v altio n 7 :n n en ja nien viim ein o n k in tu rv a u d u t-i S au lt S te M arien i. w. w :lä is- .. . , ______ k u te n h alisiv at. V ap au s on h y - ] van^ ta lonpoikaisväestön kanssa? san taisteluun saattamisessa. Toi- i2 :s ta p iirin ty ö lä iste n ty y ty - tava. V a ltio sta teh d ä än s u u ri ten ta h o lta tu o tiin esille r iita - jv ä k s y tty S u d b u ry n p iirin kon-l Tallainen on yieipiirteln köyhällä- aaalta olisi vielä suurempi virhe j, u n io n ä ä n e n k a n -itön valtiokoneisto, tark astettu n a “yl- m a+tnmuuri,»» ättö m y y d en ta k ia M ooney-la- ty ö n a n ta ja , jo k a jä rje s te le e — vi • kysym ys, koskeva su o m alaisen v e n tsio n issa typeryys jä ttä ä köyhälistön dita) kon aik an a ja sen jälk een . Sii- fa llise lla voim allaan ja säätää so s* a listijä rje stö n V apaus-leh- n a tta ja k si ja le v ittä v ä t u n io n is -! päältä ”, diktatuurin käytännöllisen tuurin toteuttam inen siihen loin B ellev illen alu eella kaivos- m illä p alk a lla ja m in k ä laisissa den h y v ä k sy m istä u n io n äänen- tit sitä ru n sa a sti. K aik esta v a s -) toteutamisen hännältä. kunnes ei jäisi yhtään ammattiin;] ty ö lä ise t m en iv ät lakkoon vas- su h te issa ty ö lä iste n on ty ö n sä k a n n a tta ja k si. H eid än tah o l- tu s tu k se sta h u o lim a tta tu le e se L»kija luullakseni käsittää miksei takia eristettyä työläistä, jäädä ofo to in k a n s a llis jä rje s tö n ja Arne- teh täv ä. N y t on lakko jo laa- ta a n . on k a ik e n aikaa jä rje s te l- yhä e d e lle e n k in olem aan in d u st- venäläiselle bolshevikille, joka tu n telem aan aikaa, jolloin ei olisi etua rik an T y ö v ä e n liito n jo h ta jie n i je n tu n u t u se ita v a ltio ita ja k ym m ä llise s ti v a s tu s te ttu V ap au d en ria lise n u n io n ism in voim akas e- tee täm än koneiston täydellisesti ja am m atillisia ja trade-unionistisia tah to a. K aiv o sy h tiö sa k o tti ty ö m *niä tu h a n sia ty ö lä isiä k äsit- kantaa, jo k a p e ru s tu u m arx ilai- d u sta ja ja n a u ttii u n io n istie n on seurannut puoluekehitystä 25 nakkoluuloja oraaavia työläisiä p»| m aaso p im u k sen p e ru ste e lla työ- täv äk si ja se m erk itsee sitä, et- seen so sialism iin ja n iin n y tk in k a n n a tu sta . vuoden kuluessa, tietää kuinka pie litiikon taito (Ja tehtäviensä oibu Iäisiä laitto m aa n lak k o liik k ee- tä v altio n su o je lu sta etsiv ien m s ia , s salaisista, a la is is ta , maan m aan nistä, alle painu- ym m ärtäm inen) onkin juuri binä| seen o saao ttam isesta. Se k iih o t- y k s ity is k a p ita lis tie n tu le e e n T neista järjestö istä puoi puolue on kaava että osaa oikein arvioida tilantm) ti lak k o laisia. Ne v a ativ a t la- t i.stä k iireem p i. J a onhan n y t keskustelua ja ja hetken, jolloin proletariaatin «« kon la a je n ta m ista ja p ik a ista k jn jo la k k o laisilla p o liittisia - lhäältäkö” vaiko joukko voi voitokkaasti ottaa ka^ne-l p a lk k o jen k o ro tta m ista ja tässä kin sy itä liik e h tim isee n sä . Kan- “alh aatla”, ollako “johtajien dikta sä vallan, jolloin se pystyy ja imt) ta rk o tu k se ssa v aativ at he m yös- sasin lak k o v astain en laki on ol- tuuri ’ vaiko “joukkojen d ikU tuuri” saada riittävän kannatuksen ja tuet kin y lim ä ä rä istä k a iv a n to m ie s-ilu t kaiv o sm ieh ille p e rin su u tu t- . j.n.e., niiksi hänelle ei voi tuntua laajoilta työväen joukoilta; ja kb ten k o n v en tsio n ia. E n tise n so- tav a - -4 • muulta kuin lapselliselta lörpötte- se jatkuvasti osaa pysyttää, sitä k> p im u k sen m u o d o llisten te rm ie n S o v itte lijo id e n kauko n äk ö i- lvltä kaiken tuon uudelleen märeh- jentaa ja lujittaa valtaansa, keäit Tuleeko vallankumouksellisten työskennellä j , timlnen. av u lla v ä ittiv ä t ty ö n te e ttä jä t lii- sy y d e stä ja ty ö lä iste n e tu je n joka on verrattava väitte- täen ja opettaen temmata yhä lu k e ttä so p im u k sen rik k o m isek si ta rk a s ta huom ioon o tta m isesta ■ lyyn siitä mikä ihmiselle on ta r jempia työtätekeviä joukkoja po» taantumuksellisissa ammattiliitoissa? ja h e ih in y h ty iv ä t m yöskin hii- riip p u u , v oidaanko täm ä liik e peellisempi: vasen jalka .vaiko oi lelleen, on pääm äärä saaavutetun " e " S d y U ä ä n y k y i S e e " la a jU H v a l u t o , , — ,„ u v a , me „ e 8,ä puo,aek„ko„kse.aa „ „„ su kea. u V en ko™ ea h m - ex cept Sunday, at A .toria, O regon. . by the W estern W orkm en’» Publishing e i jo h d u h iile n v ä h y y d e stä Society. )Yata n Jä rje ttö m ä stä k isk o m isesta, a YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL- i — LISIÄ VIRTAUKSIA ULKONIAILLA sa. Aivan sam anlaiselta lapselliselta K ehittyneim m issä maissa kuin Ve ja kutakin 1.000 jäsentä kohti) va litsema Keskuskom itea (19 jäsen tä), lörpöttelyltä tuntuu m eistä “erittäin näjä osottautuu ja pitääkin osotUi-| jonkunlaisen ammattiliittoja joka juoksevien asioiden hoitoa var tärk eät,” aivan puhdasoppiset ja ta tua m u tta jo h ta ja t te k iv ä t k aik k en - vattom an vallankumoukselliset sak- taan tuin ukseHi Kuuden voitnakkauH ten jakaantuu vielä supistetuim piin ■ sa sen tu k a h u tta m ise k si. K iel- kollegioihin - n k. järjestäv ä jaos-1 r ' “,1’, ' ? ' kes- min kuin Venäjällä. Venäjällä tä y d y ttiin jy rk ä s ti k u tsu m asta Ihvrool ja poliitli- „..il,„1 k u s,el"i Silla, e ttä "kom m unistit ei- menshevikeillä (ja osittain on violi) to (organisatsionibyroo) k o n v e n tsio n ia ja k aik k i keskus- te lu t u u d e sta so p im u k sesta ly ö - , V ancouverissa, B. C., C anadan Z°Jd,,VaSt^,an’, r,ittavat “todistamaan” llnen bvroo, jotka valitaan keskus vät voi eivätkä saa toimia ta a n kin hyvin harvoissa ammattiliitoJ tiin n u rin . K aivosm iehiä käs- ° - B. U :n m e tsä ty ö lä iste n vuo- (erlttiUn .t.v°^nakkaasti” ja tyPer&sti komitean kokouksessa, kumpaankin tum uksellisissa am m attiliitoissa”, e t sa) tukea am m attiliitoissa juuri t> erikoisuuden. ainnut; k e ttiin o d o tta a sään n ö llisiä kon- tu in e n k o n v en tsio n i. K okouk- Slta „ Horner} vallankumo- jaostoon viisi K. -K:n jäsentä. Si tä on luvallista kieltäytyä siitä toi m atillisen nunnasta, e ttä pitää erota am m atti v e n tsio n e ja . N oin 20,000 työ- sessa oli 48 e d u stajaa, jo ista 16 uksellisten työskentelyn keltaisissa. ten itsekkyyden ja siitä johtuvan oWc| muodostuu aivan täydellinen liitoista ja perustaa ehdottom asti a i Iäistä m eni k u ite n k in lakkoon. c li T y y n e n m e re n ran n ik o n pii- hOSla-I chauvlnlstJsissa- sovittelevis- oligarkia , koplavalta. Ja missään tunistisuuden vuoksi. Lännessä on L ak k o laise t p itiv ä t om an kon- re istä . V allitsev an jä rje s tö - SH’ legIenlläisissä- vastavallankumo- Tasavallan laitoksessa ei yksikään van uudet, aivan puhtaat, sangen sikäläiset m ensheviklt paljoa luje») v e n tsio n in sa S p rin g fie ld issä . m uodon alaisena p a ik a llise t m et- ukselllslssa am m attiliitoissa tarpeet- tärkeä kysymys saa ratkaisua ilman rakastettavien (ja suurim m aksi o- min pesiytyneet ammattillittoihl» K ok o u k seen tu li k aiv o sty ö läisiä sä ty ö lä iste n u n io t k u u lu v at m et- tomak8i’ jopa hyödyttöm äksi ja voi- sitä johtavaa suuntaa, jonka se on saksi sangen nuorten) kommunis siellä on osottautunut paljoa »oi m u ilta k in p a itsi v a rsin a isilta sä ty ö lä iste n p iirijä rje s tö ö n , jo i- nUa haaskaavak8i- saanut puolueen keskuskom itealta tien keksim ät “työväen liitot” j.n.e. m akkaam m aksi ammatt¡etujen, ne) Kapitalismi jä ttä ä välttäm ättöm yy- jettu, itsekäs, ahne, poroporvari1*- lak k o a lu e ilta niin, e ttä ed u sta- on om at v irk a ilija n s a ja toi- Multa vaikka saksalaiset “vasem- tahi joltakin sen jaostolta. jie n lu k u m äärä nousi y li kah- m eenpaneva kom iteansa ja jo k a mistolaiset” ovatkin varm oja tämän Puolue nojaa toim innassaan välit ' della perinnöksi sosialismille yhdel nen, im perialistisesti ajatteleva, »1 densadan. T äm än jo h d o sta kim - h o itaa a g ita tsio n i- ja jä rje s tä - taktiikkansa vallankumouksellisiin tömästi am m attiliittoihin, joihin vii tä puolen vanhat, vuosien kuluessa perialismin ostam a ja imperialisff» p a a n tu i v an h o illin e n h iilen k ai- m isty ö tä om assa p iirissään . E ri desta- on Be todellisuudessa periaat- meisen (huhtikuulla 1920 ed u staja m uodostuneet am m atista ja tuotan raatelem a “työväen ylimystö" k»ä v a jie n jä rje s tö n v irk ak o n e isto , p iir ijä r je s tö t k u u lu v at m etsä- teel,isesti väärä, eikä sisällä muuta kokouksen aikana kuului yli neljä totavoista johtuneet eroavaisuudet se oli Venäjällä. V irk a h e rra t k o k o o n tu iv a t In - ty ö lä iste n k esk u sn eu v o sto o n ja ku*n t-hJää sanahelinää, vakaumuk- miljoonaan jäsentä, ollen muodolli työväestön keskuudes.sa . ja toiselta Se on kiistäm ätön totuus. Taistt d ian ap o lisissa ja ju lis tiv a t lak s« k u u lu u y h tee n su u reen uni- 8e,lisia fraaseja. sesti puolueettomia. Asiallisesti puolen am m attiliitot, jotka hyvin hi- lu Oomperseja, Hendersonpd k o laisille Illin o isissa ja kaikil- oon- T ässä k o n v en tsio n issa sei- Timän selostam iseksi pidettäköön kaikki keskuselim et, suurelta osalta ~ VU° 8,en ja VUOsien kulueb’ kumpp. vastaan *Länsi- Europassa « voivat ja tulevat kehittym ään paljon vaikeampaa kuin taistelu '* le tu o h o n “ la itto m a a n ” kokouk- v e n n e ttiin tä tä jä rje s ty m isp e ri- silma,,i Venäjällä saatua kokemuk e n am m attiliittojen ja ennen kaik sa laajempiin — vähemmän am m atilli näjän m enshevikejä vastaan, joth seen osaa o tta n e ille , e ttä h eidän a a te tta vielä m u u tam issa suh- ta’ o,,(>n tarkotuksena sovelluttaa kea niiden keskuselin (Yleisvenäläi- oli pakko p a la ta h e ti ty ö h ö n ja teissä. M e tsä ty ö läiste n keskus- Ijansi'EJuropaan se mitä on yhteistä, nen A m m attiliittojen keskusneuvos- siin — tuotannollisiin liittoihin (jo t m uodostavat aivan samallaisen )’ lo p e tta a k aikki y h te isto im in ta , jä rje s tö m uodostaa erik o isen de- yleisesti sopivaa, ylelsmerkityksellis- to on kom m unisteista kokoonpantu ka yhdistävät kokonaisia tuotanto teiskunta poliitillisen tyypin. Tr joka ei p e ru stu jä rje s tö n v irai- p a rtm e n tin y h d essä su u ressa u- <ä ^a vl<‘isesti välttäm ätöntä bolshe- Ne noudattavat ja toteuttavat kaik aloja eikä vain työ- ja am m atti taistelua on käytävä sä älim ä ttä ,) lisiin to im in ta ta p o ih in . Seura- niossa. S iellä m issä jä rje s tä m is - vikien entisessä ja nykyisessä tak- ki puolueen päätökset. Täten saa alo ja); vasta sitten, ja näiden tuo- saatettava se ehdottomasti loppuu u k sen a oli, e ttä k aiv o sty ö läiset ty ö onf a lk e e llis ta ja (sen tak ia tHkassa. tlaan kokonaisuudessaan — muodo! tantoliittojen kautta kehitys kasvat muualla kuten Venäjälläkin kartu S p rin g fie ld in ja P e o rian alu- ei vielä p iirijä rje s tö ä eikä sen Keskinäinen suhde johtajilla, pUo- lisesti ei-kommunistinen — notkea taa opettaa ja valm istaa m o n ip u o listettav a täydellisesti a m m a ttiliito n » eilla p alasiv at ty ö h ö n , m u tta v irk a ilijo ita ole to im in n assa. Reellä. luokalla ja joukoilla, ja sen kehittyneitä, monipuolisesti ; kaikki p aran tu m atto m at opportu”» ja verrattain laaja, tavattom an voi sesti Be lev illen alu eella ty ö lä ise t siellä a g ita ts io n ity ö tä jo h ta a yhteydessä köyhälistödiktatuurilla ja makas proletaarinen koneisto, jonka valm isteuneita ihmisiä, jotka nsaavat min ja sosiali-chauvinism m johti/* ja tk o iv a t ta iste lu a a n ja h e id ä t m e tsä ty ö lä iste n kesk u sn eu v o sto . Ren puolueella 011 am m attiliittojen kautta puolue on kiinteässä yhtey tehdä kaikkea. Tähän kommunismi p a lja s te tta v a heidän työvaenjouiö; ] ju lis te ttiin “ k a p in a llisik si” ja T ässä k o n v en tsio n issa te h tiin kanssa Venäjällä konkreettisesti seu- dessä koko työtätekevän luokan ja kehittää, tähän sen täytyy kehittää ja pettävä politiikkansa. heidan u m o ilta a n k u o le te ttiin e h d o tu k sia m e tsä ty ö lä iste n kes- raava: joukkojen kanssa, ja Jonka avulla Ei voi valloittaa ( eka f irvit m u n a pH. lu p a k irja t. N äin jo u tu i u se ita k u sn eu v o sto n kokonaan poista- Köyhälistödfktatuuria toteuttaa yhilHsöHuokau : “ YritUä ,ä ’ r ittä ä k ä ä n ) p o litiliisfa vahaa puolueen johtam a kö..____ tu h a n sia Illin o isin h iilen k aiv a- m iseksi ja v a a d ittiin tä ltä kat- kommunistinen puolue, jossa on vii diktatuuri toteutuu. ' naan k«'»ytännö8»ä saada aikaan tu kauan kuin tuo taistelu ei >■!«• w*’| jia ty y ty m ä ttö m y y te n sä ta k ia sa n to k a n n a lta sella ista to im in - moisen (huhtikuulla 1920) puolue n •• levaisuuden tulosta, joka on tävain tettu vissille asteelle. Ei; Ilman kiinteätä -ininnffi J lavstn pois h iile n k a iv a jie n jä rje s tö s tä , tam uotoa, e ttä m e tsä ty ö lä iste n kokouksen tilaston mukaan fili tu H itto jen kanssa, liman' „ä,den “l « » * » « « « . J« eri tilanteissa ei tämä “vi i stt* A sia oli g itte esillä m. m. Cle- p iir ijä r je s tö t su o ra n a ise sti kuu- hatta jäsentä. Ennen ja Jälestä lo- vakiintuneen, täysin laajentuneen ja ole sama, sen voivat oikein arvtoi* m aperäistä yhteistyötä ja kaikki a n kypsyneen v e la n d in k o n v en tsio n issa, m ut- lu isiv a t O. B. U :n. E h d o tu k - kakuun vallankumouksen kommunistisen kauden ta sie llä v a n h o illise t v irk a h e rra t sen k a n n a tta ja t e d u stiv a t jo n - een jäsenm äärän suuruus hvvin suu tavaa uhrautuvaisuutta ei ainoastaan tulos, on sam aa kuin y rittää saada vain ajattelevat. kokeneet ja R a sk in v o ittiv a t ja Illin o isin k in la ista “m a a n tie te e llis tä ” u- ressa m äärin vaihdellut ollen aika taloudellisen elämän aloilla vaap 1 nelivuotinen lapsi äidiksi. Parhaim sesti kehittyneet proletariaatin liittise t johtajat kussakin h iile n k a iv a ja t ovat o lle e t suu- n io m sm ia .m u tta sellain en tu li semmin, ja vielä 1918--19 paljoa '^e myöskin sotilallisessa rakennustyös-1 massa ta pau Hiessä se on typerää Mutta taistelua •‘työväen vlio?» sä, ei puolue luonnollise.sti olisi voi rim m alta o saltaan “k e lv o tto m ia ” k u ite n k in useid en vakavien vas- nempi P leikkiä tahi lapsellista pahantekoa tö a’’ vastaan me kaymm* t nut hoitaa valtiokoneistoa ja to teu t pahim m assa tapauksessa roisto- joukkojen nimessä ja saada luokkadiktatuuria kuluneiden m aisuutta ja rikosta. Eaänm 5? i(a u Ä : e r iin J i - x n ,,« u n‘x u v ^ ’ Ä ilCVi' n j ° h ,a ji' " - “ n ^ % jo — r : u . äan ,,puo' ur ” ,ha!' taa Joukot puolellemme; ta is te a '’PF j kahden ja puolen vuoden, tuskinpa Me voimme (ja meidän on pakko) tunistisien ja sosiali-ehm' n;-: 14 kahden ja puolen kuukaudenkaan ai Nykyisen lakkoliikkeen «,us- ty ö lä iste n k e s k u s jä r je V o ö ™ “ : » kana. On ym m ärrettävää, että täm ä alkaa rakentam aan sosialism ia ei johtajien kanssa käymme iidak-*5 ) m istään m ielikuvituksellisesti luo me työväen luokan puolellemme X * - u t t r ^ j o ^ u u t i i i ^ X t a ^ i ' t v X u ’ " k" ” n - S,,1"inkl" yhteistyö m erkitsee käytännössä hy raastam m e ihm isaineesta, vaan siitä lisi typerää unohtaa tämä ai'*r * vin vaikeata ja monipuolista kasva n o isin a lu e elta ja p re s id e n tti >ä olevat I. W t i u £ t k an i ul„ mikä kapitalism ilta on jään y t meille keellinen ja siimaan pistävä tuksellista ja agitaattorista toim in F a rrm g to n se littä ä , e ttä hän on n a tta ja t ja sy m p a tise e ra a ja t ei- tllaisju» in T " ” " ' ioukol" <‘ taa, aikanaan ja tiheästi tapahtuvia perinnöksi. Kukapa tahtoisi väittää, Ja juuri tuollaisen typen; h" t**t| ettei se olisi “vaikea”, m utta kaik m e n e ttä n y t kaiken v a ik u tu sv al- v ä t h alu aisi olla tek em isissä sei- l" l9 m i , , a ,alve" ‘ neuvottelutilaisuuksia ei ainoastaan kinainen muunlainen tehtävään suh vät ne saksalaiset “va-emm ' " .a n sa ty ö lä isiin . H iile n k aiv a - ö is te n to im itsijo id e n kanssa. v i ^ f X j ^ X m unistit”, jotka suhtee-t^an. ano» j johtavien vaan myöskin jossain m ää tautum inen on niin epavakavaa, et tillittojen taantumuksellis:;: ja r r j Jien p alk k au sasia on o llu t la k u in m e tsä ty ö lä iste n k e sk u sjä r- Orelis«a mofn v n , , rin vaikutusta omaavien ammattl- tei siitä kannata puhuakaan. kon jälk ee n m onissa vaiheissa, Jes*on v irk a ilija t ovat. Ne ovat m l « . 1 3 0 ' rstan Päässä hittotoimit.sijain kanssa, päättävää tavaliankumouksellisiin ,io tajiio “ j K apitalism in kehityksen ollessa kevät Johtopäätöksen: “ po m onen k o m issionin tu tk itta v a - so sia liste ja ja he eiv ät v ä litä voX ’i 8,ÌS K'”° ln kun Neu ja jatkuvasti käytyä taistelua men- alkuasteellaan. na. m u tta v ä lttä m ä ttö m ä n ta r- Hiistä. > Tasavaltaa uhkasi kuoleman shevikien kanssa, jotka vielä olivat am m attiliitot m attiilitoista ” on kiehayd- ' omaa- ! työväenluokan p e e llista k o rja u sta siih en ei v a in tur«. . ... 'a a r a . jolloin seikkailijat, onnenor. vat jonkunlaisen — jättiläism äisiä kehi- vä niissä toimimasta ole tu llu t. H iilip a ro o n it vetoo- t ö ^ t o lm e e i n a n ^ * esLKU8j ä rj e s- k.1Ut ,Ja y,een8ä epävarmempi aine, — n s r x r " ” rustettava uusia keksittvja mu v a t h a llitu k se e n ja siih en sopi- v a litaa n 7 ? , -k °™,te a a n ! m issään tapauksessa olet- Tr ja voi työväen järjestäytymiset!» ^ n ir' : ? Ä ,JOtka ° pPttavat ja J ^ fraattom uudesta iio k k a n Y m ukseen. m ikä n iid e n ja h a lli-‘ten e ttä k a k k i i ? “ rC1Sut?- S1‘ ? a VOIVania etuilla liittyessään puo sen jä rje s ma on sellainen anteek ;antim*t tu k se n v älillä on te h ty ’ L i n a ' v a lits e v a t P K ^3 y h j i s t y* ,UPOseen (Pikemminkin oli odotetta ta5at kaikenlaisia vastavaliankurao täytym iseen luokka järjestöksi sen typeryys, joka jaa suurin, maksi F» O v e lasti h iilip a ro o n it salaavat jän to ir n e è n o a n U a n ? St3' ' T * U r* n kidutU8 ja hirtton”° ukseilisia m etkuja, alkaen p eriaat alkuasteellaan. Kun sitten kehittvi velukseksi minkä konunu-’:istl teellisesta <porvarillisen) dem okrati ne su u n n a tto m a t v o itto p ro se n tit K aksi T ^ X r T i k om ,teaan J ra) työväen luokkajärjeston korkein as tehdä porvaristolle. Silla an puolustam isesta, am m attiliittojen , te, raita he ovat saan eet v iim e iste n ............. y y n en m eren työväen vallankum ouksellinen mensheviklt, samoin kuin ka’k*! arv o i-' portunistiset. sosiali cha -s: s-*®* nen nun kauan kuin ei opi liitti- kautskylaiset ammattiliittojen ehdottom asti kielteisen vastauksen I tähän kysymykseen. Heidän mie- ........» .„ ...„ » H ,« no vastustavat julistukset ja O. B. U. METSÄTYÖLÄIS ■ ’ lestään kiukkuiset lausunnot, joita on koh TEN KONVENTSIONI distettu "taantum uksellisia” ja “vas tavallankum m ät tilii t- H ein äk . 19— 23 p :n ä p id e ttiin ♦"< À ouksellisia” äm «»nnaunui- ä z
