PERJANTAINA HEJNÄK. 30 P.— FRIDAY, JULY 30
1
No. i]
TOVERI
vuosien aikana.
(TH E COM RADE)
The organ of the Finm .h worker« in
¡ K ' X / S E .
J
ili
Ol
H allituksen so- komiteaan kuitenkin kolme e- he v a a tiv a t täm än leh d e n y li ta ”) aina proletaarisen luokkakurin
m ä in johtajia luokkaan ja
huomio sietäisi dustajaa sen perusteella, että tä y d e llis tä
k o n tro lliv a lta a e n sekotukseen j.n.e.
yhdeksi erottamattomaksi kak***
« » aty a nuhinkin ja niin, että niiden jäsenm äärä on huomat- n e n k u in he sa llisiv a t sille u n io n
Y hteyttä “joukkojen” kanssa ai suudeksi), silloin alkoivat a a « 2
Ä
Ä
W
Ä
? S 1
na v a s ,i s u u « m P ‘ k u in m u id e n
ä ä n e n k a n n a tta ja n
arvoa.
T ä noasta^n am m attiliittojen avulla on Uitot poikkeuksetta osoitan , ^
p iirie n . — K aik k iaan
k u u lu u m än o h e lla h eid än a ja tu k se n sa
pidettävä riittäm ättöm änä. Vallan kfnleisia taantumuksellisia
**
u n io jä r je s tc ö n n y k y ä än 16 piiri- m u k aan leh d e n o lisi la k a tta v a
kumouskauden
aikana
on
käytäntö
am m atillisia erikoispiirteitä
jä rje s tö ä y m p äri C anadaa.
k a n n a tta m a sta v a ltio llista to i Venäjällä johtanut siihen, e ttä tuon laista poliittista v ie ra a n tu m ia *
J? ka k a ik jsta so p im u k sista huo
K o k o n ain en päivä k u lu i to i-
* •• t e
k o m i t r n j a ° w . - m in ta a ja v a ltio llisia p u o lu eita, tuostakin pidetään puolueettomien e.
M u t u muutoin kuin a a m ^
k o sk a he eiv ät se lla isista näe työläisten ja talonpoikain edustaja
liittojen
kautta,
am m attiliito
P h o n .:
832.1toaineiden k o m issio n i« ,' J. J . ]m ! " to d M u k s i^ e tU “ o li' epäö"n- m itä än h y ö ty ä ty ö v äestö lle. K y kokouksia, ja niitä puolue koettaa jotka ovat olleet yhteistoiminna
sy m y s
to i esille v a ltio llise e n kaikin tavoin laajentaa ja kehittää
puolueen kanssa, ei
lzitdi
o— 99,
on Astoria, ‘ Ore.
«
S to rro w , to d ista e ssa a n se n aa tin n is tu ttu
jo id e n k in jä rje s tä jie n to im in ta a n
TOVERI,
Box
s u h ta u tu m is k y s y voidakseen siten seurata laajojen työväen
työväenluokan kehitys mili0in2
tu tk ija k o m ite a n edessä lausui,! liik k e e llä p itä m isessä tä y d e lli
ED1TORIAL STAFF
e!tä . h iile n su u n n a to n m aasta sesti. L ä n te lä is iä o rg an iseeraa- m y k sen k o k o n aisu u d essaan , j a joukkojen mielialan kehitystä, olla ole kulkenut eikä ole voinut kuli
siih en n ä h d en k o k o u s\y a h v is ti
“joukkojen” kanssa
Poliittisen vallan vallottaminen
Elis Sulkanen, M anaging Editor, Sulo v i e n t * ort te “ n y t m a h d o llisek si jia lä h e te ttiin itään , jo ssa ne ei- y leen sä c an a d alaiste n in d u stria - kosketuksissa
antaa
selityksiä,
saada kyvykkäim- työväestölle luokkana jättiläis-tei
Sy v in e n, A le x Seeo, T o iv o A . Johnson. s e n h in n an kohoam isen p ilv iin v ät tu n te n e e t o lo ja __ ia io tk u t
lis tis te n u n io n is tie n tu n n e tu n piä joukosta valtion tehtäviin j.n.e.
r-
,
. ,
,
saakaa.
K aiv o k silla m y y d y n o liv a t m u u te n k in h u o letto
le tto m ia
ia, i kan n an .
Se p ä ä tti 44 ään e llä
eteenpäin.
Ja työväen puoiUe
Entered as second-class mail matter h iile n h in ta o n n v k v ä ä n t t
rs TK
x
“ UienKin n u o ietto m ia.
E
räässä
viim
eisessä
dekregtissa,
pakotettu entisU enemmän j* Uli
July 18, 1912, at the P o.t O ff.ce at
" „ ni° ” X / n
/ “ 4 M onet e p ä o n n istu iv a t m y ö sk in 22 v astaan 1 h hy
y v äk sy ä v a ltio lli-
jolla m uutetaan entinen “Valtion- la Uvalla, eikä vaan entiseen
A .toria, O regon, under the A ct of d o lla n a \ o n n i. m u tta B o sto n issa s iitä sy y stä , e ttä ne eiv ät osan-
'
sen to im in n a n ty ö v äe n lu o k a n kontrollin
kansankom isariaatti
March 3. 1879.
se jo m aksaa a3 d o lla ria to n n i, n eet ran sk aa, jo ta Itä-C an ad as-
ta iste lu k e in o k s i ja an taa jä s e “Työväen ja talonpoikain Ingpekt- paan, kehittäm ään ammattiliittgL
K a u p p iaid en
ja h iilip a ro o m e n sa p a ljo n p u h u taa n , eikä m ui-
johtam aan niitä, samalla ,„ui8J ;
n ille e n o ik eu d e n o tta a osaa v a l
v o itto p ro s e n tti on k o o n n u t y li den m etsissä ty ö sk e n te le v ie n ul- tio llise e n to im in ta a n . P e ru stu s- sioniksi” (tarkastuslaitokseksi), a n että am m attiliitot jäävät ja tulZ*
Kivihiilenkaiva jien
nettaan puolueettomien edustajako- vielä kauan olemaan välttiniättonJ
k a h d e n tu h a n n e n ^prosentin, ku- k o m aalaisten k ieliä. S u u re t kus-
la k im u u to s
k y sy m y k sessä tu li
en Storrovv se littä ä . Y li koi- ta n n u k s e t o liv a t tu o tta n e e t k o sa m a a sia iä lle e r, « . ¡ l i -
o -- •• kouksille o,keus valita jäseniä val- “kommunismin kouluja”, v a l n u j
lakko
U° n ko,ltrollitehtäviä suorittam aan,
nien sadan m iljo o n an d o lla rin vin v äh än h y ö d y llisiä tu lo k sia p ä ä te ttiin , E tte iv ä t
na kouluina köyhälistölle sen tote«..
.
-i ..
. tm io n v ir - toim ittam aan erilaisia tarkastuksia
k isk o v at h iilip a ro o n it A m e rik a n R a p o rtit o so ttiv a t, e ttä jo id e n - 1
taessa diktatuuriaan, v ilttf m ä ttj
k a ilija t eikä o rg a m se e ra a ja t saa y m s
hä-
VOlttona.
it-
kin
o
rg
a
n
ise
e
ra
a
jie
n
m
enot
oli-
K a p ita listin e n
le h d istö
I,d* «¡»n®
...... 1
• .
.
-----
a n j « n m c n u i 011- J u ^ ™
S
kulkee luonnollisesti nä työväen yhtyminä, proletariaga
ly y ttä ä taas “v a a ra llise sta ” ja j ,1 n » °e itta a ko m issio n eri e- vat tp is ta tu h a tta d o lla ria ja tu -
(koko palkkatyöväestön eikä
muuÄ taloudellinen” neUvO8tojen kautta: n e u v o s to t yhdis- eri
am m attilaisten^ — ja v,h *
" la itto m a s ta ”
la k k o liik k e e s tä .; 6 eCn’
o liv at v ain m u u ta m ia dolla- m in k ään
** kaikkia työ,äis,ä i,mau mitääD koko työtätekevän väestön jatkuv^l
Illin o isin , In d ian a n . K ansasin ja
J a jo s näissä o lo su h teissa h ii- re *ta - Se s y n n y tti o ik e u te ttu a kaan jä rje s tö n h y v äk si sam aan
aik
aan
k
u
in
he
he
ovat
y
h
d
en
ammatti’
^ aikkalak-
Iow an k iv ih iile n k a iv a ja t nouse- lik aiv an n o issa ra a ta v a t ty ö lä ise t s u u ttu m u s ta e d u sta jis sa ja oli
siirtäjinä maan taloudenhoitoon.
Neuvosto-\
enäjällä
m uodostavat
vat m aan povesta, h e ittä v ä t työ- v aativ at p ie n tä p a lk a n k o ro tu sta e? n e n . k o k o u sta jo a n ta n u t hy- su u re n u n io n to im in n assa. J ä
Eräänlainen
“taantumuksellism,’)
aseensa
ja k e rä ä n ty v ä t vaati- ja lie v en n y stä eläm äänsä, n iin van aih een k a ik ille , jo tk a vas- se n istö llä y le ise sti h y v ä k sy ty n kihlakunnan neuvostojen ed u staja am m attiliitoissa — yllä esitetyj
dem okratisen m erkityksessä — ei ole vältetä,a
m u k sien sa
p u o lesta ta is te lu u n h eidän
liik k e en sä ju lis te ta a n tu s ta v a t u n io n m e n e sty m istä ja p e ria a tte e n m ukaan on o ik eu s kokoukset sellaisen
laitoksen,
jollaista
ei
porvarillisen sä proletariaatin diktatuurikin«!
sillä keinolla, m ikä h eille n äy t- k a p in a k si, lain u lk o p u o le lle .
h a lu a isiv a t ain a o lla sodassa jo- ed istä ä ty ö v äen v a ltio llis ta to i
tää olevan m ah d o llista ja teh o k -
In d ia n a n
la in la a tija k u n n a ssa ta \n
ty ö v ä e n jä rje stö ä vastaan, m in taa v o in tin sa m ukaan.
O mailman kehittyneinkään demokra-
Jos tä tä ei ymmärretä, ei olle»)
k ain ta. H e v a ativ a t lisää palk- on ä sk e ttä in o llu t k e sk u ste lu n J o id e n k in
e d u sta jie n ta h o lta B. U. k a n n a tta a ty ö v äe n lu o k a n ? a, ° 'e nähnyt Ja nälden edustaja- kaan käsitetä kapitalismista
kaa ja n iid e n so p im u k sien uu- alaisen a eh d o tu s, e ttä v a a d itta i-
to im een p an ev aa ko- p o liittis ta to im in ta a ja m. m. kokouksien (Joiden toim intaa puolue lismiin siirtym isen perusehtoja
d istam ista, jo id e n a laisen a ty ö n s ü n
v altio
yhä suurem m assa m *teaa m y ö sk in siitä , e tte i tä tä T y y n e n m e re n ran n ik o n m e tsä tark asti seuraa) kautta, sekä lähet On
suuri typeryys pelata tri)
ääretö n riistä m in e n ja so rtam i- m äärässä se k aan tu m aan h iilitu o - 'k o k o u s ta o ltu jä r je s te tty W in ty ö lä iste n p iirik o k o u s, jo k a p i täm ällä tietoisia työläisiä eri toi “taantum uksellisuutta”, yrittää »¡j
nen
on k aiv o sten o m ista jille tan n o n k o n tro llee rau k see n . V aa- n *Peg*m viim e v u o sik o k o u k sen d e ttiin jo k u v iik k o s itte n , te k i miin maaseudulle, toteutetaan prole- välttää tai pyrkiä sitä sivuuttanut
m ah d o llista.
d ita a n e rik o ista kom issionia, jo- p äätö k se n m u k aisesti, m u tta sii- tässä su h teessa selvän ja sitä tar aatin Johtava vaikutus talonpoi- sillä asiallisesti se merkitsisi
Illin o is in alue on kauvan oi- ka v a ltio n p u o lesta jä rje s tä is i hen s e lite ttiin , e ttä k o k o u sk u s- k a n n atta v an p äätökösen.
kaistyöväestöön nähden, toteutetaan proletariaatin
etujoukon »ehtin,
lu t “v a a ra llin e n .”
M uistam m e p alkka- ja ty ö s u h te ita ja pahim - ta n n u k s e t o lisiv a t sie llä tu lle e t
V ie ra sk ie liste n le h tie n h y v äk -i kauPunkiiai»proletariaatIn diktatuuri pelkääm istä, Joka esiintyy Opetu
täm än n iiltä a jo ilta , jo llo in U- m assa tap a u k se ssa o tta isi kai- ^?an k a lliik si ja s iitä sy y stä se sy m in en tai h y lk ääm in en jä te t- ja käydäan Jatkuvaa system aattista sessa. valistam isessa ja kasvattaa
n ite d M ine W o rk e rs jä rje s tö n v an n o t
v a ltio n h u o staan .
J a e* a p ta n u t vakavam paa h u o m au t tiin e ri p iir ijä rje s tö ille ja ne talste,ua rikkaan, porvarillisen, riis- sessa uuteen elämään, työväestön >1
v irk a ilija t jo u tu iv a t pahem paan siih en lu o n n o llise sti h iilip aro o - tam isen aih e tta .
saavat tässä su h te essa to im iaj tävän Ja sPekuleeraavan (keinottele- talonpoikain jälelle jääneenimän J
k u in . p u laan
v
altio
n
7
:n
n
en
ja
nien
viim
ein
o
n
k
in
tu
rv
a
u
d
u
t-i
S
au
lt
S
te
M
arien
i.
w.
w
:lä
is-
..
.
,
______
k u te n h alisiv at. V ap au s on h y - ] van^ ta lonpoikaisväestön kanssa?
san taisteluun saattamisessa. Toi-
i2 :s ta p iirin ty ö lä iste n ty y ty - tava.
V a ltio sta teh d ä än s u u ri ten ta h o lta tu o tiin esille r iita - jv ä k s y tty S u d b u ry n p iirin kon-l Tallainen on yieipiirteln köyhällä- aaalta olisi vielä suurempi virhe j,
u n io n
ä ä n e n k a n -itön valtiokoneisto, tark astettu n a “yl-
m a+tnmuuri,»»
ättö m y y d en ta k ia M ooney-la- ty ö n a n ta ja , jo k a jä rje s te le e —
vi • kysym ys, koskeva su o m alaisen v e n tsio n issa
typeryys jä ttä ä köyhälistön dita)
kon aik an a ja sen jälk een . Sii- fa llise lla voim allaan ja säätää so s* a listijä rje stö n
V apaus-leh- n a tta ja k si ja le v ittä v ä t u n io n is -! päältä ”, diktatuurin käytännöllisen tuurin
toteuttam inen siihen
loin B ellev illen alu eella kaivos- m illä p alk a lla ja m in k ä laisissa den h y v ä k sy m istä u n io n äänen- tit sitä ru n sa a sti. K aik esta v a s -) toteutamisen hännältä.
kunnes ei jäisi yhtään ammattiin;]
ty ö lä ise t m en iv ät lakkoon vas- su h te issa ty ö lä iste n on ty ö n sä k a n n a tta ja k si.
H eid än
tah o l- tu s tu k se sta h u o lim a tta tu le e se
L»kija luullakseni käsittää miksei takia eristettyä työläistä, jäädä ofo
to in k a n s a llis jä rje s tö n ja Arne- teh täv ä. N y t on lakko jo laa- ta a n . on k a ik e n aikaa jä rje s te l- yhä e d e lle e n k in olem aan in d u st- venäläiselle bolshevikille, joka tu n
telem aan aikaa, jolloin ei olisi etua
rik an T y ö v ä e n liito n jo h ta jie n i je n tu n u t u se ita v a ltio ita ja k ym m ä llise s ti v a s tu s te ttu V ap au d en ria lise n u n io n ism in voim akas e- tee täm än koneiston täydellisesti ja
am m atillisia ja trade-unionistisia
tah to a. K aiv o sy h tiö sa k o tti ty ö m *niä tu h a n sia ty ö lä isiä k äsit- kantaa, jo k a p e ru s tu u m arx ilai- d u sta ja
ja n a u ttii u n io n istie n on seurannut puoluekehitystä 25 nakkoluuloja oraaavia työläisiä p»|
m aaso p im u k sen p e ru ste e lla työ- täv äk si ja se m erk itsee sitä, et- seen so sialism iin ja n iin n y tk in k a n n a tu sta .
vuoden kuluessa, tietää kuinka pie litiikon taito (Ja tehtäviensä oibu
Iäisiä
laitto m aa n lak k o liik k ee- tä
v altio n su o je lu sta etsiv ien
m
s ia , s salaisista,
a la is is ta , maan
m aan
nistä,
alle painu- ym m ärtäm inen) onkin juuri binä|
seen o saao ttam isesta. Se k iih o t- y k s ity is k a p ita lis tie n
tu le e e n
T neista järjestö istä puoi
puolue on kaava että osaa oikein arvioida tilantm)
ti lak k o laisia. Ne v a ativ a t la- t i.stä k iireem p i. J a onhan n y t
keskustelua ja ja hetken, jolloin proletariaatin ««
kon
la a je n ta m ista ja p ik a ista k jn jo la k k o laisilla p o liittisia -
lhäältäkö” vaiko joukko voi voitokkaasti ottaa ka^ne-l
p a lk k o jen k o ro tta m ista ja tässä kin sy itä liik e h tim isee n sä . Kan-
“alh aatla”, ollako “johtajien dikta sä vallan, jolloin se pystyy ja imt)
ta rk o tu k se ssa v aativ at he m yös- sasin lak k o v astain en laki on ol-
tuuri ’ vaiko “joukkojen d ikU tuuri” saada riittävän kannatuksen ja tuet
kin y lim ä ä rä istä k a iv a n to m ie s-ilu t kaiv o sm ieh ille p e rin su u tu t-
. j.n.e., niiksi hänelle ei voi tuntua laajoilta työväen joukoilta; ja kb
ten k o n v en tsio n ia. E n tise n so- tav a -
-4 • muulta kuin lapselliselta lörpötte- se jatkuvasti osaa pysyttää, sitä k>
p im u k sen m u o d o llisten te rm ie n
S o v itte lijo id e n
kauko n äk ö i-
lvltä kaiken tuon uudelleen märeh- jentaa ja lujittaa valtaansa, keäit
Tuleeko vallankumouksellisten työskennellä j , timlnen.
av u lla v ä ittiv ä t ty ö n te e ttä jä t lii- sy y d e stä
ja ty ö lä iste n e tu je n
joka on verrattava väitte-
täen ja opettaen temmata yhä lu
k e ttä so p im u k sen rik k o m isek si ta rk a s ta huom ioon o tta m isesta
■ lyyn siitä mikä ihmiselle on ta r jempia työtätekeviä joukkoja po»
taantumuksellisissa
ammattiliitoissa?
ja h e ih in y h ty iv ä t m yöskin hii- riip p u u , v oidaanko täm ä liik e
peellisempi: vasen jalka .vaiko oi lelleen, on pääm äärä saaavutetun
" e " S
d y U ä ä n y k y i S e e " la a jU H
v a l u t o , , — ,„ u v a , me „ e 8,ä puo,aek„ko„kse.aa „ „„ su kea.
u V en ko™ ea h m -
ex cept Sunday, at A .toria, O regon. .
by the W estern W orkm en’» Publishing
e i jo h d u h iile n v ä h y y d e stä
Society.
)Yata n Jä rje ttö m ä stä k isk o m isesta,
a
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL- i —
LISIÄ VIRTAUKSIA ULKONIAILLA
sa.
Aivan
sam
anlaiselta
lapselliselta
K ehittyneim m issä maissa kuin Ve
ja kutakin 1.000 jäsentä kohti) va
litsema Keskuskom itea (19 jäsen tä), lörpöttelyltä tuntuu m eistä “erittäin näjä osottautuu ja pitääkin osotUi-|
jonkunlaisen
ammattiliittoja
joka juoksevien asioiden hoitoa var tärk eät,” aivan puhdasoppiset ja ta tua
m u tta jo h ta ja t te k iv ä t k aik k en -
vattom an vallankumoukselliset sak- taan tuin ukseHi Kuuden voitnakkauH
ten
jakaantuu
vielä
supistetuim
piin
■
sa sen tu k a h u tta m ise k si. K iel-
kollegioihin - n k. järjestäv ä jaos-1 r ' “,1’, ' ? '
kes- min kuin Venäjällä. Venäjällä
tä y d y ttiin jy rk ä s ti k u tsu m asta
Ihvrool ja poliitli-
„..il,„1 k u s,el"i Silla, e ttä "kom m unistit ei- menshevikeillä (ja osittain on violi)
to (organisatsionibyroo)
k o n v e n tsio n ia ja k aik k i keskus-
te lu t u u d e sta so p im u k sesta ly ö - , V ancouverissa, B. C., C anadan Z°Jd,,VaSt^,an’, r,ittavat “todistamaan” llnen bvroo, jotka valitaan keskus vät voi eivätkä saa toimia ta a n kin hyvin harvoissa ammattiliitoJ
tiin n u rin .
K aivosm iehiä käs- ° - B. U :n m e tsä ty ö lä iste n vuo- (erlttiUn .t.v°^nakkaasti” ja tyPer&sti komitean kokouksessa, kumpaankin tum uksellisissa am m attiliitoissa”, e t sa) tukea am m attiliitoissa juuri t>
erikoisuuden. ainnut;
k e ttiin o d o tta a sään n ö llisiä kon- tu in e n k o n v en tsio n i.
K okouk-
Slta
„ Horner} vallankumo- jaostoon viisi K. -K:n jäsentä. Si tä on luvallista kieltäytyä siitä toi m atillisen
nunnasta,
e
ttä
pitää
erota
am
m
atti
v e n tsio n e ja .
N oin 20,000 työ- sessa oli 48 e d u stajaa, jo ista 16 uksellisten työskentelyn keltaisissa. ten
itsekkyyden
ja siitä johtuvan oWc|
muodostuu aivan täydellinen
liitoista
ja
perustaa
ehdottom
asti
a
i
Iäistä m eni k u ite n k in lakkoon. c li T y y n e n m e re n ran n ik o n pii- hOSla-I chauvlnlstJsissa- sovittelevis- oligarkia , koplavalta. Ja missään
tunistisuuden vuoksi. Lännessä on
L ak k o laise t p itiv ä t om an kon- re istä .
V allitsev an
jä rje s tö - SH’ legIenlläisissä- vastavallankumo- Tasavallan laitoksessa ei yksikään van uudet, aivan puhtaat, sangen sikäläiset m ensheviklt paljoa luje»)
v e n tsio n in sa
S p rin g fie ld issä . m uodon alaisena p a ik a llise t m et- ukselllslssa am m attiliitoissa tarpeet- tärkeä kysymys saa ratkaisua ilman rakastettavien (ja suurim m aksi o- min pesiytyneet ammattillittoihl»
K ok o u k seen tu li k aiv o sty ö läisiä sä ty ö lä iste n u n io t k u u lu v at m et- tomak8i’ jopa hyödyttöm äksi ja voi- sitä johtavaa suuntaa, jonka se on saksi sangen nuorten) kommunis siellä on osottautunut paljoa »oi
m u ilta k in
p a itsi
v a rsin a isilta sä ty ö lä iste n p iirijä rje s tö ö n , jo i- nUa haaskaavak8i-
saanut puolueen
keskuskom itealta tien keksim ät “työväen liitot” j.n.e. m akkaam m aksi ammatt¡etujen, ne)
Kapitalismi jä ttä ä välttäm ättöm yy- jettu, itsekäs, ahne, poroporvari1*-
lak k o a lu e ilta niin, e ttä ed u sta-
on om at v irk a ilija n s a ja toi-
Multa vaikka saksalaiset “vasem- tahi joltakin sen jaostolta.
jie n lu k u m äärä nousi y li kah- m eenpaneva kom iteansa ja jo k a mistolaiset” ovatkin varm oja tämän
Puolue nojaa toim innassaan välit ' della perinnöksi sosialismille yhdel nen, im perialistisesti ajatteleva, »1
densadan. T äm än jo h d o sta kim - h o itaa a g ita tsio n i- ja jä rje s tä - taktiikkansa
vallankumouksellisiin tömästi am m attiliittoihin, joihin vii tä puolen vanhat, vuosien kuluessa perialismin ostam a ja imperialisff»
p a a n tu i v an h o illin e n h iilen k ai- m isty ö tä om assa p iirissään . E ri desta- on Be todellisuudessa periaat- meisen (huhtikuulla 1920 ed u staja m uodostuneet am m atista ja tuotan raatelem a “työväen ylimystö" k»ä
v a jie n jä rje s tö n v irk ak o n e isto , p iir ijä r je s tö t
k u u lu v at m etsä- teel,isesti väärä, eikä sisällä muuta kokouksen aikana kuului yli neljä totavoista johtuneet eroavaisuudet se oli Venäjällä.
V irk a h e rra t
k o k o o n tu iv a t In - ty ö lä iste n k esk u sn eu v o sto o n ja ku*n t-hJää sanahelinää, vakaumuk- miljoonaan jäsentä, ollen muodolli työväestön keskuudes.sa . ja toiselta
Se on kiistäm ätön totuus. Taistt
d ian ap o lisissa ja ju lis tiv a t lak s« k u u lu u y h tee n su u reen uni- 8e,lisia fraaseja.
sesti
puolueettomia.
Asiallisesti puolen am m attiliitot, jotka hyvin hi- lu Oomperseja, Hendersonpd
k o laisille Illin o isissa ja kaikil- oon- T ässä k o n v en tsio n issa sei-
Timän selostam iseksi pidettäköön kaikki keskuselim et, suurelta osalta
~ VU° 8,en ja VUOsien kulueb’ kumpp. vastaan *Länsi- Europassa «
voivat ja tulevat kehittym ään paljon vaikeampaa kuin taistelu '*
le tu o h o n “ la itto m a a n ” kokouk- v e n n e ttiin tä tä jä rje s ty m isp e ri- silma,,i Venäjällä saatua kokemuk e n am m attiliittojen ja ennen kaik sa
laajempiin
— vähemmän am m atilli näjän m enshevikejä vastaan, joth
seen osaa o tta n e ille , e ttä h eidän a a te tta vielä m u u tam issa suh- ta’ o,,(>n tarkotuksena sovelluttaa kea niiden keskuselin (Yleisvenäläi-
oli pakko p a la ta h e ti ty ö h ö n ja teissä. M e tsä ty ö läiste n keskus- Ijansi'EJuropaan se mitä on yhteistä, nen A m m attiliittojen keskusneuvos- siin — tuotannollisiin liittoihin (jo t m uodostavat aivan samallaisen )’
lo p e tta a k aikki y h te isto im in ta , jä rje s tö m uodostaa erik o isen de- yleisesti sopivaa, ylelsmerkityksellis- to on kom m unisteista kokoonpantu ka yhdistävät kokonaisia tuotanto teiskunta poliitillisen tyypin. Tr
joka ei p e ru stu jä rje s tö n v irai- p a rtm e n tin y h d essä su u ressa u- <ä ^a vl<‘isesti välttäm ätöntä bolshe- Ne noudattavat ja toteuttavat kaik aloja eikä vain työ- ja am m atti taistelua on käytävä sä älim ä ttä ,)
lisiin to im in ta ta p o ih in .
Seura- niossa. S iellä m issä jä rje s tä m is - vikien entisessä ja nykyisessä tak- ki puolueen päätökset. Täten saa alo ja); vasta sitten, ja näiden tuo- saatettava se ehdottomasti loppuu
u k sen a oli, e ttä k aiv o sty ö läiset ty ö onf a lk e e llis ta ja (sen tak ia tHkassa.
tlaan kokonaisuudessaan — muodo! tantoliittojen kautta kehitys kasvat muualla kuten Venäjälläkin kartu
S p rin g fie ld in ja P e o rian alu- ei vielä p iirijä rje s tö ä eikä sen
Keskinäinen suhde johtajilla, pUo-
lisesti ei-kommunistinen — notkea taa opettaa ja valm istaa m o n ip u o listettav a täydellisesti a m m a ttiliito n »
eilla
p alasiv at ty ö h ö n , m u tta v irk a ilijo ita
ole
to im in n assa. Reellä. luokalla ja joukoilla, ja sen
kehittyneitä,
monipuolisesti ; kaikki p aran tu m atto m at opportu”»
ja verrattain laaja, tavattom an voi sesti
Be lev illen
alu eella
ty ö lä ise t siellä
a g ita ts io n ity ö tä
jo h ta a yhteydessä köyhälistödiktatuurilla ja
makas proletaarinen koneisto, jonka valm isteuneita ihmisiä, jotka nsaavat min ja sosiali-chauvinism m johti/*
ja tk o iv a t ta iste lu a a n ja h e id ä t m e tsä ty ö lä iste n kesk u sn eu v o sto . Ren puolueella 011 am m attiliittojen
kautta puolue on kiinteässä yhtey tehdä kaikkea. Tähän kommunismi p a lja s te tta v a heidän työvaenjouiö; ]
ju lis te ttiin
“ k a p in a llisik si” ja T ässä
k o n v en tsio n issa te h tiin kanssa Venäjällä konkreettisesti seu-
dessä koko työtätekevän luokan ja kehittää, tähän sen täytyy kehittää ja pettävä politiikkansa.
heidan
u m o ilta a n k u o le te ttiin e h d o tu k sia m e tsä ty ö lä iste n kes- raava:
joukkojen kanssa, ja Jonka avulla
Ei voi valloittaa ( eka f irvit
m u n a pH.
lu p a k irja t.
N äin jo u tu i u se ita k u sn eu v o sto n kokonaan poista-
Köyhälistödfktatuuria
toteuttaa
yhilHsöHuokau : “
YritUä ,ä ’ r ittä ä k ä ä n ) p o litiliisfa vahaa
puolueen johtam a kö..____
tu h a n sia Illin o isin h iilen k aiv a- m iseksi ja v a a d ittiin tä ltä kat- kommunistinen puolue, jossa on vii diktatuuri toteutuu.
' naan k«'»ytännö8»ä saada aikaan tu kauan kuin tuo taistelu ei >■!«• w*’|
jia
ty y ty m ä ttö m y y te n sä ta k ia sa n to k a n n a lta sella ista to im in - moisen (huhtikuulla 1920) puolue
n
••
levaisuuden tulosta, joka on tävain tettu vissille asteelle. Ei;
Ilman kiinteätä
-ininnffi
J
lavstn
pois h iile n k a iv a jie n jä rje s tö s tä , tam uotoa, e ttä m e tsä ty ö lä iste n kokouksen tilaston mukaan fili tu H itto
jen kanssa, liman' „ä,den
“l
« » * » « « « . J« eri tilanteissa ei tämä “vi i stt*
A sia oli g itte esillä m. m. Cle- p iir ijä r je s tö t su o ra n a ise sti kuu- hatta jäsentä. Ennen ja Jälestä lo-
vakiintuneen, täysin laajentuneen ja ole sama, sen voivat oikein arvtoi*
m aperäistä yhteistyötä ja kaikki a n kypsyneen
v e la n d in k o n v en tsio n issa, m ut- lu isiv a t O. B. U :n. E h d o tu k - kakuun vallankumouksen
kommunistisen
kauden
ta sie llä v a n h o illise t v irk a h e rra t sen k a n n a tta ja t e d u stiv a t jo n - een jäsenm äärän suuruus hvvin suu tavaa uhrautuvaisuutta ei ainoastaan tulos, on sam aa kuin y rittää saada vain ajattelevat. kokeneet ja
R a sk in
v o ittiv a t ja Illin o isin k in la ista
“m a a n tie te e llis tä ” u- ressa m äärin vaihdellut ollen aika taloudellisen elämän aloilla vaap 1 nelivuotinen lapsi äidiksi. Parhaim sesti kehittyneet proletariaatin
liittise t johtajat kussakin
h iile n k a iv a ja t ovat o lle e t suu- n io m sm ia .m u tta sellain en tu li semmin, ja vielä 1918--19 paljoa '^e myöskin sotilallisessa rakennustyös-1
massa ta pau Hiessä se on typerää
Mutta taistelua •‘työväen vlio?»
sä, ei puolue luonnollise.sti olisi voi
rim m alta o saltaan “k e lv o tto m ia ” k u ite n k in useid en vakavien vas- nempi
P
leikkiä tahi lapsellista pahantekoa tö a’’ vastaan me kaymm* t
nut hoitaa valtiokoneistoa ja to teu t
pahim m assa tapauksessa roisto- joukkojen nimessä ja saada
luokkadiktatuuria
kuluneiden m aisuutta ja rikosta.
Eaänm
5? i(a u Ä : e r iin J i - x n ,,« u n‘x
u v ^ ’ Ä ilCVi' n j ° h ,a ji' "
- “ n ^ % jo
— r : u . äan ,,puo' ur ” ,ha!' taa
Joukot puolellemme; ta is te a '’PF j
kahden ja puolen vuoden, tuskinpa
Me voimme (ja meidän on pakko) tunistisien ja sosiali-ehm' n;-: 14
kahden ja puolen kuukaudenkaan ai
Nykyisen lakkoliikkeen «,us- ty ö lä iste n k e s k u s jä r je V o ö ™ “ :
» kana. On ym m ärrettävää, että täm ä alkaa rakentam aan sosialism ia ei johtajien kanssa käymme iidak-*5 )
m istään
m ielikuvituksellisesti
luo me työväen luokan puolellemme
X *
- u t t r ^ j o ^ u u t i i i ^ X t a ^ i ' t v X u ’ " k" ” n - S,,1"inkl"
yhteistyö m erkitsee käytännössä hy
raastam m e ihm isaineesta, vaan siitä lisi typerää unohtaa tämä ai'*r *
vin vaikeata ja monipuolista kasva
n o isin
a lu e elta ja p re s id e n tti >ä olevat I. W
t i u £ t k an i ul„
mikä kapitalism ilta on jään y t meille keellinen ja siimaan pistävä
tuksellista ja agitaattorista toim in
F a rrm g to n se littä ä , e ttä hän on n a tta ja t ja sy m p a tise e ra a ja t ei- tllaisju» in
T " ” " ' ioukol" <‘ taa, aikanaan ja tiheästi tapahtuvia perinnöksi. Kukapa tahtoisi väittää, Ja juuri tuollaisen typen; h" t**t|
ettei se olisi “vaikea”, m utta kaik
m e n e ttä n y t kaiken v a ik u tu sv al- v ä t h alu aisi olla tek em isissä sei- l" l9 m i , ,
a
,alve" ‘
neuvottelutilaisuuksia ei ainoastaan kinainen muunlainen tehtävään suh vät ne saksalaiset “va-emm ' "
.a n sa
ty ö lä isiin .
H iile n k aiv a - ö is te n
to im itsijo id e n
kanssa. v i ^ f X
j ^ X
m unistit”, jotka suhtee-t^an. ano» j
johtavien vaan myöskin jossain m ää
tautum
inen
on
niin
epavakavaa,
et
tillittojen
taantumuksellis:;: ja r r j
Jien p alk k au sasia on o llu t la k u in m e tsä ty ö lä iste n k e sk u sjä r- Orelis«a mofn v n
, ,
rin vaikutusta omaavien ammattl-
tei
siitä
kannata
puhuakaan.
kon jälk ee n m onissa vaiheissa, Jes*on v irk a ilija t ovat. Ne ovat m l « .
1
3 0 ' rstan Päässä hittotoimit.sijain kanssa, päättävää
tavaliankumouksellisiin ,io tajiio “ j
K apitalism in
kehityksen
ollessa kevät Johtopäätöksen: “ po
m onen k o m issionin tu tk itta v a - so sia liste ja ja he eiv ät v ä litä voX
’i 8,ÌS K'”° ln kun Neu ja jatkuvasti käytyä taistelua men-
alkuasteellaan.
na. m u tta v ä lttä m ä ttö m ä n ta r- Hiistä.
> Tasavaltaa
uhkasi kuoleman shevikien kanssa, jotka vielä
olivat am m attiliitot m attiilitoista ”
on kiehayd- '
omaa- ! työväenluokan
p e e llista k o rja u sta siih en ei v a in
tur«. .
...
'a a r a . jolloin seikkailijat, onnenor. vat jonkunlaisen —
jättiläism äisiä kehi- vä niissä toimimasta
ole tu llu t. H iilip a ro o n it vetoo- t ö ^ t o lm e e i n a n ^ * esLKU8j ä rj e s- k.1Ut ,Ja y,een8ä epävarmempi aine,
— n
s
r x
r "
” rustettava uusia keksittvja mu
v a t h a llitu k se e n ja siih en sopi- v a litaa n 7
?
, -k °™,te a a n !
m issään tapauksessa olet-
Tr
ja
voi
työväen järjestäytymiset!»
^
n ir' : ? Ä ,JOtka ° pPttavat ja J ^ fraattom uudesta iio k k a n Y
m ukseen. m ikä n iid e n ja h a lli-‘ten e ttä k a k k i i ? “ rC1Sut?- S1‘ ? a VOIVania etuilla liittyessään puo
sen jä rje s ma on sellainen anteek ;antim*t
tu k se n v älillä on te h ty
’ L i n a ' v a lits e v a t P K ^3 y h j i s t y* ,UPOseen (Pikemminkin oli odotetta ta5at kaikenlaisia vastavaliankurao täytym iseen
luokka järjestöksi
sen typeryys, joka jaa suurin, maksi F»
O v e lasti h iilip a ro o n it salaavat jän to ir n e è n o a n U a n ?
St3' ' T *
U r* n kidutU8 ja hirtton”° ukseilisia m etkuja, alkaen p eriaat alkuasteellaan. Kun sitten kehittvi velukseksi minkä konunu-’:istl
teellisesta <porvarillisen) dem okrati
ne su u n n a tto m a t v o itto p ro se n tit K aksi T ^ X r T i k om ,teaan J ra)
työväen luokkajärjeston korkein as tehdä porvaristolle. Silla
an puolustam isesta, am m attiliittojen , te,
raita he ovat saan eet v iim e iste n ............. y y n en m eren
työväen
vallankum ouksellinen mensheviklt, samoin kuin ka’k*!
arv o i-' portunistiset.
sosiali cha -s: s-*®*
nen nun kauan kuin ei opi liitti- kautskylaiset ammattiliittojen
ehdottom asti kielteisen vastauksen
I
tähän
kysymykseen.
Heidän mie-
........» .„ ...„ » H ,«
no vastustavat julistukset ja
O. B. U. METSÄTYÖLÄIS ■ ’ lestään
kiukkuiset lausunnot, joita on koh
TEN KONVENTSIONI
distettu "taantum uksellisia” ja “vas
tavallankum
m ät tilii t-
H ein äk . 19— 23 p :n ä p id e ttiin ♦"<
À ouksellisia” äm
«»nnaunui-
ä z