Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 14, 1920)
I KESKIVIIKKONA, HUHTIK. 14 J*.—WED., APRIL 14 No. TOVERI jestö Canadassa itselleen pysy pituudesta useixdcin riippuu, ei väisen jalansijan saa, tulee se ainoastaan sen vaatimuksen to Tke organ of the Finnish workers in epäilemättä saamaan Yhdysval- teuttaminen mikä kulloinkin the Western Statee. The only Finnieh t a *n . puolellakin laajasti feanna- sattuu olemaan kysymyksessä, . _______ . Daily in I th. the West. W e rt PuhUJxed Daily, tusta, ehkä eriempi kuin se itse ! vaan vielä enempi’ itse järjestön except Sunday, at Aatoria, Oregon. Canadassa voi saadakaan. Tääl- olemassaolo ja taisteluhalun säi- by the Weetern W orkm en’» Publishing lä on sellaisen järjestön tarve lyminen. suurin. Society. Jos lakko jatkuu kahta kuu- ---------- : Voittopuolelle Ison Union | kai ^ a ‘X m t S i u ™ . k n ko joka puolittain väkipakkoi- Siis puhtaasti unioiden ai sesti,' joukkokurin avulla, on neellisen edistyksen kannalta mukaan saatu. Minkä tiedotto- kin katsoen olisi valistustyö a- mamjJi on lakossa oleva joukko, setettava ensi tilalle ja muut Nyt on valmiina tämän vuotinen Lasten Kevät Sisäl sen vähempi uskalletaan lakon yritykset vasta toiselle. lyksestä mainittakoon seuraavat kirjotukset: Mikael Ru vallitessa ottaa keskustelun alai Mutta Amerikan unionistista seksi • voiton mahdollisuudet. liikettä vaivaa vielä hirveänä tanen runossaan “ Kevät” kertoo lapsille siitä tunnelmasta Silla jokainen arvelukin siitä, taakkana se seikka, että sen e ja ilosta minkä luonto synnyttää kaikille lapsille kevään että häviö ehkä olisi edessä, saa tumaisetkin toimitsijat ovat it tullen. “ Mummon kertomus” , on helppotajuinen selostus jo tiedottoman joukon horju- sekin vielä niin perin tiedotto siitä olotilasta missä työväenliike on nykyaikana. “ Sosia maan, joukkokurin höltymään, mia. - - Monien - - suurien ämmät OH.C. s«v«nih «¡1 c . mmwW Su natus sodasta palanneiden miaa- minkä seurauksena on, että työ hän ollut tuplajuulainenkaan, tiliittojen päävirkailijat eivät lismin puu” on nimenä pienellä näytelmäkappaleella minkä Opposite Poet Office. ten keskuudessa ja heidän vai haluisia alkaa ilmenemään. Tie lapset ilmän suurempia vaikeuksia voivat esittää, näyttämö TELEPHONE — O ffice 365 ; kutusvaltansa Canadassa on suu vaikka hän tämän I. W . W :n doton joukko ei kestä itsearvos- ole tietoisuudessa keskinkertai Hauskan selostuksen lintujen lauluta Editorial Dsp’t 632. ri. Se seikka yksinään merkit maksimin esitti.* Hän oli van telua, sille täytyy kaiken aikaa sen sosialistiosaston jäsenen ta on metsämaisema. ha A . F. L :n lakoissa kouluun- solia yhteiskunnallisista aiois- vasta saa luettua “ Linnut musikantteina” , kirjoiukseen on see paljon Ison Union eduksi. iskeä lujasti vaan sitä, että voit ta ja suurin osa on niin luutu tunut John Fitzpatrick, joka Entered aa eecond-eJaee mail m atter liitetty nuotit jotka pianolla soitettuna täydellisesti matkivat July 16. 1912, at the P o « Office P I T K Ä L L E M E N E E R A j o otti osaa teräslakon ohjaami to on edessä kun vaan jakse nutta kaavamaiseen järjestötoi näiden parhaiden laulajien erikoiset säveleet. K. Rautio on seen. Hän oli siis saanut ko taan joku aika ponnistella. Jo s mintaan ettei se voi mitään TU KSET. i t Astoria, Oregon, under the A ct of March 3, 1879. Kansasin valtiossa on vanhoil- kemuksesta saman opetuksen kus tällä tavoin onnistutaan muuta nähdä. He monasti vi- antanut julkaisulle kauniin säveleksensä nimeltä “ Orpo” ____________ ___ lisuudestaan kuuluisa liittoval- kuin tuplajuulaisetkin vaikka voitto saavuttamaan, mutta u- haavat sosialisteja, tuntiessaan lauluun kuuluu pianon säestys soolon avuksi, lapset voiva! seimmiten et. Silla vihollinen j henkisen alemmuutensa niiden helposti harjoittaa laulun ja esittää sen iltamatilaisuuksissa. / itiöiden tuomari John C . Pol- kin eri aloilla. - on myöskin selvillä entisen työ-1 Annalla. Heille ovat tiedonaar- TA I lock kieltä° y t kansalaisoikeudet Mutta pahin puoli asiassa on “ Tarina eräästä liikeyrityksestä” , kirj. Aino; “ Gardnerin n i. w .N K U H T A L O ? eräältä farmarilta ainoastaan se ettei lakon pituutta voi mi- yoimansa tietoisuudesta ja tais- teet sulctut. Mutta jäscnistöl- ihanneliiton toiminnasta” , ,kirj. Viola Asunmaa, ja “ Punai Viime vuoden työtaisteluista sen ,syy.n tähden, että tämä far-jtenkään mennä etukäteen mää- te ulujuudesta. menetellen seniie> varsinkin nuoremmalle al syntyi Canadassa uusi koko maa mar* kuulunut Kansasin far- räämään. E i ole taistelusuun- mukaan/ Kun tiedoton joukko nekselle, joka pelottomasti ja nen raitiotievaunu” , kirj. Svea-täti, ovat kaikki lasten helpos ta käsittävä uniojärjestö, joka rnar*cn non-partisan liittoon. nitelmille eduksi mennä kuulut- s\tte” ..vn.m e,Fl huomaa häviön avomielisesti katselee maailmaa, ti luettavia ja ymmärrettäviä kertomuksia. Runoja ovat kir toimii industriaalisen unionit-! . ollaan siinä, että repub- tamaan etukäteen, että nyt ol edessään ja rintama murtuu ai- on kehityksen tie avoinna. Hei- joittaneet Eemeli Rautiainen, Fanny Virtanen ja Felix H. min periaatteiden ja m enette-,^kaan*n?n tuomari kieltää de- laan lakossa kuukausi tai kaksi aa „ se syyttelemään johta- jä n edukseen pitäisi unioihin ja sopivat nämä ohjelmanumeroiksi iltam iin lapsille. Kuvia lytapain mukaisesti. Samalla1 mokraatipuolueen « kannattajalta ja sitten palataan työhön. Se- jiaan sata ettei heille ennen kuuluvien sosialistien tehdä par- on Norwoodin, Detroitin, Newportin ja Astorian Ihannelii- tapaa kuin I. W . W . alkuaikoi-i kar]salaisPaPerit Ja päinvastoin, hän olisi suunnitelmainsa pal- sanottu, että nain käy, kun ai- haansa saadakseen järjestönsä _____„ järies- aikl,i sellaiset joticji viholliselle. Monas- na vaan uskoteltiin, että voitto jokaisessa mahdollisessa tilai-f toista, kuvat ovat niin hyvin onnistuneita, että tuntee nämä naan, hyväksyy tämäkin i~*’~ ” vähim- au:— jastamista ‘ tö poliittisen toiminnan ja sen ^tässäkään määrin kannattavat ti tulee myöskin tilanne sellai- kyllä tulee kun vaan jaksetaan suudcssa luovuttamaan varoja lapset helposti. — Kirjallisuuskom it&t, Ihanneliittotoimi- • % .S 7 rauk^ na on valistustyöhön, kirjotettuun ja kunnat, ottakaa heti ja tilatkaa Lasten Kevät paikkakunnil-- jäsenistö on useissa vaalitaiste- trustihallituksen ;-4. I seksi ettei lakkoa voi , lopettaa ----- kukistamista, pitkäaikaiset sisäiset riidat ja puhuttuun sanaan. Sitä velvol- lenne jotta ne joutuvat ajoissa perille. Toverin konttorista’ luissa osottanut, että se pitää ovat ny‘ J ° kelvottomia pääse- vaikka näkisikin häviön edes- katkeruus, mikä tekee uudelleen ¡¡suutta .ei pitäisi milloinkaan poliittista toimintaa yhdenar- mään kansalaisiksi. Mielivaltaa sään jos lakko kovin pitkälle postitetaan kaikki tilaukset samana päivänä kun tänne saa voisena taloudellisen toiminnan, vaan ei lakia noudatetaan Yh- _ jatkuu. Se voi tap*ahtua - ____ siten jarjestamistyon, usein monen unhottaa kun unionsa kokouk- ------ cttä että tyqnantaj at julistavat työ työ- vuoden ajaksi, aivan mahdotto- siin menee, eikä sen velvolli- puvat. Lasten Kevät maksaa 25 senttiä. • Yksityiset voivat -kanssa, tai oikeastaan k ä iittä ä ,d.y8vanoi8Sa. nyky iBin « kansalai-j työnantajat julistavat • * - . • suuden tähden pitäisi milloin- tilata julkaisun lähettämällä maksun postimerkeissä. ettei työväenluokan poliittinen s*ks* pyrkijöihin nähden. sulun sulun lakkolaisia lakkolaisia vastaan vastaan ja ja se se mavRSt un asia talla tavoin on, ja kaan unhottaa ottaa aktiivises- toiminta olekaan muuta kuin ,^ utta kun nain pitkälle on voi tapahtua myös senkin täh- järjestötoimintaan osaa. S il vain BeltseruÄn oli riittävän orjamaio- m atta yhdenkään vastuunalaisen fe osa sen taloudellisista pyrki- Paästy, taitaa helpotuskin olla den, että lakon lopettaminen il- daan yhä uudelleen ja uudel lä vallankumouksellisen sosia- ta hyväkayäkseen hänen ennakolta publikaanisen johtajan kanssa s iin s i myksistä. Järjestö on siis pe- lähellä. Tämä mielivalta on nyt ma n minkäänlaisia tuloksia, ' riaatteiltaan — ja - - -------, . .. j o ainakin lähempänä loppuaan merkitseisi järjestöjen häviä- leen, missä ikänä isommat jou listiliikkeen selkäranka täytyy keittäm änsä tuomion. Jälelläolevat ilm eisessä uskossa, että tällainen m J » menettelytavoil kot lakkoon joutuvat ja pit rakentua taloudellisesti järjes lait ja mistä . ja pahempaa tappiota ' taan koettanut pyrkiä täyttä kuin alkuaan. Nykyiset . _ kän nälkäkuurin perään taiste- tyneestä työväestöstä ja sen ai kuuai jäsen tä erosivat enem m istön nettely lisäisi hänen tllaisuuksiaa- /j nykyiset tuomarit eivät voi k es-k u in lakon päättyminen hiljal- raportista itse kukin omalla erikoi saada republikaanipuolueen nimitys mään niitä vaatimuksia mitä so lunsa menettävät, jääden pitkäaikaisen taistelun lastynema sella tavallaan ja Sw eetin ohjelma valtion kuvernööriisi. sialistinen työväki taloudellisel tää sen poliittisen hyökyaallon leen Patriotism i, ja väsyneinä lepää- J J . , ________ iskua joka tämän taantumuksen kautta. Lakkojen luonne, ja mään vuosikausiksi, tuntien mo le järjestölle asettaa. sai vain niukan enemmistön. Jolla hän on koettanut koristaa kuu Mutta nyt sitä näyttää koh- jälkeen tuleva on. Ja silloin niihin yhtyvät eri tekijät ovat nasti hävinneen taistelun jä l Mitä hallituksen ää “ Tulevaisuus näyttää onnistuuko lustelut, on pelkkää petosta, m utta taavan koettelemuksen ajat. Se kun uus* aines pääsee hallitse- yhtä moninaiset kuin itse la- keen yhtä paljon vihaa omia Sweet ajam aan ohjelm ansa läpi lain- kysymys, jonka täm ä m istään välin- uhkaa joutua porvariston puo- maan Amerikassa, antaa se ui- kotkin. Mitään vissiä raudan järjestöjään ja niiden toimihen nenkannattaja 1 laatljakunna8sa. Jos hän onnistuu, pltäm ätöin viran tavoittelija on he lelta samallaisen vainon alaisek. komaalaisekkelin kansalaisoikeu-i lujaa sääntöä ja menettelytapaa silloin New Yorkissa on tehty en rättän y t on m itä vakavin suhteessaan ai kuin on ollut I . W . W . rajan deJ aina niin paljoa helpommin, j ei voi laatia, jota jokaisessa la kilöitä kohtaan, kuin ennen la nakkopäätös, jonka m ukaan vähem hallituksen pysyväisyyteen New Yor sanoo kon aikana työnteettäjiä koh tällä puolen. Albertassa ja B. minkä enemmän hän tietää y h -, kossa olisi sellaisenaan seurat taan, täytyy ihmetellä ettei A- m istöllä ei o le oikeuksia, joita enem kissa. Columbiassa on kaivantojen o- te iskunnall isistä ja valtiollisis tava. Kaikki lakot vaativat o merikan uniojärjestöissä vielä New York World, on ollut kaiken m istöt olisivat velvolliset kunnioitta “El voi olla olem assa minkäänlai mistajat hallituksen työministe- ta asioista. . alkaa demokraatipuolueen johtavan m aan; jonka mukaan politillisia puo sia poliittisia takeita hallituksen py- rnat " erikoiset menettelytapansa kään ymmärretä antaa suurem rin määräyksestä ruvenneet vaa vaikkapa taistelu pääpiirteis- paa arvoa joukkojen valistus aineksen ja erityisesti presidentti lueita voidaan m ielivaltaisesti ju lis syväisyydestä Jos eduskunnallinen timaan. miehiä eroamaan tästä V n i i s i n c t v r i i n n i t i n n i Isään liikkuukin samojen rajojen toiminnalle. Parhainkin osa Wilsonln ohjelman kannattaja. Se taa laittom aksi ja niiltä kieltää osal hallitus on narrien ja fanatiikkojen järjestöstä ja liittymään taka- v a i l s l ^ s l y ° J a pilKOaf sisalla tämän maan unionistisesta liik oh kaiken aikaa ollut niin sanottuna lisuus e sik u n n a ille e n hallitukseen, arm oilla, olkootpa ne sitte radikaale sm U. M. W .-liittoon. Kun Tämän tähden ei lakkojen pi- kaiset lakot keestä panee paljon suurempaa “presidentin lehtenä”, joka on tuonut elleivät niiden ohjelm at ja m enettely ja tai taantum uksellisia.’* miehet eivät tahdo tähän tai ■ tuuden ja kaikkien menettely painoa kaikenlaisille pienille, aina ensiksi esiin valkean talon hal tavat ole hyväksyttäviä puolueelle, World voi puhua oikein tosissaan pua on joissakin paikoin jo puh Pitkäaikaisia lakkoja on y- tapojen määritteleminen etukä dokmeiksi kovettuneille järjes- litsijan halun ja mielipiteen. Sen- joka hetkellisesti kontrolleeraa lain- kin dem okratian puolesta. Mutta jennut iakkoja ja jos työminis- j leensä noustu vastustamaan uu- teen olekaan läheskään niin tär- tötoimille kuin joukkojen, jä pätähden lieneekin huvittavaa kuul laatijakuntaa. vaikkapa niinkin olisi, niin tosiaslak- teri edelleenkin painostaa vaa-1 demman unionistisen liikkeen keää kuin on unioiden jäsenis- senistönsä, valistamiselle. K ir la m itä se sanoo New Yorkin val Eslttääksem m e asian vieläkin suo- si jä ä ettei nykyisin enää ole initään timustaan, tulee lakko levene- ; ja sosialistienkin taholta. Mo- j tön kasvattaminen ja valistami- tion soslalisten lainlaatijain e ro tta raviivalsem m in” niin tällaisessa tilan kansanvaltaisia laitoksia jälellä. Ne maan. yleiseksi noilla alueilla, nia kuukausia, jopa vuosiakin nen niin, että he ovat tietoisia jallisuutta levitetään kyllä jo i m isesta, juuri vähää ennen kun erot teessa porannuksien aikaansaam isek on ryöstetty trust Iva lian yksityis järjestöjen taholta vä Länsi-Canadan metsäherrat o- kestävät lakot uuvuttavat aina ei ainoastaan lakkotehtävistään denkin A inoastaan työväki häsen silloin tällöin, mutta se taminen lopullisesti tapahtui. Näin si, jotka ovat epäm iellyttäviä enem omaisuudeksi. vat myöskin julistaneet avoi- niissä osallisena olleet työläiset ja unionismista, vaan että he S se pauhaa: mistölle, on vedottava voimaan. P e voi ne siltä takasin valloitan. Ja se kin on perin pintapuolista. Sa raen sodan Ison Union miehiä ja tekevät heidät hitaiksi vaati- omaavat täydellisen sosialisti- moin puheet, mitä toisiaan pi “Jos lainlaatijakunnan puheenjoh rustuslailliset tiet ovat suletut, pe tulee sen tekem äänkin. Se näyttää vastaan ja samaa esimerkkiä seu maan uusia parannuksia, vaik- sen katsomuksen yhteiskunnal- detään. Ne liikkuvat aivan pin taja Sw eet onnistuu saam aan läpi- rustuslailliset toim enpiteet ovat kiel Jo ensi vaaleissa New Yorkin porva raavat työnantajat kaikilla muil- kapa yritys onnistuneestikin lisistä oloista ja käsittävät sen, nalla, hetken kysymyksissä, ei ajetuksi ohjelm ansa karkoittaa laln- lettyjä ristolle e ttä “joltakin Ihmisiä voi nar la aloilla yli Länsi-Canadan. päättyisi. Ja sitten on vielä että unionistinen taistelu itse laatljak u n n asta viisi sosialistista e- “Tällaisilla ehdoilla ei voi olla Itse rata kaiken aikaa, kaikkia ihmisiä kä sitä syvempää tietoa, jonka Idässä, Ontariossa, ovat me- tultu huomaamaan että lakot, asiassa ei ole mitään muuta kuin päälle kaikki olisi rakennetta dustajaa sillä perusteella, e ttä ohjel hallintoa eikä vapaata hallitusta. Yk jonkun aikaa, m utta koskaan el voi tallinkaivajat myöskin ” päättä- jotka kahta kolmea k uukautta ' opportunistista hommaa joka va, ma. jolla heidät on valittu, on ehdot sikään anarkisti ei ole koskaan an n a rra ta kaikkia ihm isiä kaikkea ai levitetä ollenkaan. neet yhtyä tähän järjestöön ja pitemmälle venyvät, tahtovat päiväisen leivän suurentamisek- « Jos uniot uhraisivat viiden tom asti New Yorkin valtion ja Yh tanut sellaista Iskua eduskunnallisel kaa.” siellä ovat kaivantoherrat aiot- melkein poikkeuksetta päättyä • si ja että parhainkin voitto, mi- dysvaltain parhaim pien etujen vas le hallitusmuodolle kuin op se, m itä taneet julkisen tappelun. Ison työläisten häviöllä. Varsinkin tä lakon kautta saavutetaan, jää nen . osankaan #siitä rahasta mi tainen, silloin ed u sk u n nalleen halli Union jäsenenä oleminen mer- on tämä totta sellaisiin lakkoi-. vain väliaikaiseksi voitoksi, el- tä ne joutuvat kuluttamaan lak- tusmuoto on hävitetty tästä valtiosta puheenjohtaja Sweet ja hänen lakei S. S. Järjestön organ iseeraa- kitsee mustalle listalle joutu- hin nähden joissa osanottajina lei sitä seuraa jatkuva taistelu koavustuksiin y. m. taisteluku- ja sen uudelleen voim aansattam inen jansa suunnit) elivät. ja n A aro H yrskeen m atka- “ Tulevaisuus näyttää onko lainlaa- mista ja kaikkea muuta vainoa, on suurempi määrä-ammattitai- ja toiminta uusien saavutusten lunkeihin, tietoisuuden levittä i tulee 'N ew Yorkin kansalaisten tär- ohjelm an lännen tljakunnassa riittävästi todellista a- miseen oman jäsenistönsä ja mihin vaan kaivantoherrat ovat dotonta, vähävaraista ja helpos- hankkimiseksi. valtioissa: m erikalalauutta pelastaakseen New sen työväen keskuudessa, jota ke,mmäksi tehtäväksi kylliksi voimakkaita ' turvautu i ti syrjäytettävää väestöä. Am-i Tämän tietoi “Oikeusvaliokunnau enemmistön maan. Uuden järjestön hävit-, mattilaisille pitkäaikaiset lakot le joukolle ei epäonnistuneesta he tahtovat järjestöihinsä saa raportti on sellainen kuin voitiin o- Yorkin täm än typerim m än ja Itse- H UHTIKUULLA: valtaisem m an seikkailun seurauksis täminen on sielläkin herrain ai- sentään vielä useinkin vähän lakosta aina johtuva pettymys da, säästettäisiin sillä summal komuksena. Sama hyökkäily- onnistuneemmin päättyvät, sillä tule niin syvälliseksi, että se la vähintään kolmasosa niistä dottaakin. Puheenjohtaja 8w eet ni ta. W orld el voi k äsittää m itään Leadville, C olo., . . 16, 17, 18, 19 p. halu on sitten tietysti levinnyt heidän toimeentulonsa, union vuosikausiksi lamauttaisi heidät vaivoista mitkä joukkojen tietä m itti oikeusvaliokunnan valmista- vaarallisem paa tänä levottomuuden ja Hanna, W yo. 2 1. 22, 2 3 , 24, 25. 26 p. muidenkin Itä-Canadan työn- avustuksen ja omien varojensa ja saattaisi kylmäkiskoiseksi mättömyyden tähden työselk- maan tällai8ta raporttia, Koko toi tyytym ättöm yyden aikana kuin sen Rock Springs ja Reliance, W yo., 27, teettäjien keskuuteen. Kaikki- kautta, on paremmin mahdollis- kaikellaisille työväen toimima kausten muodossa järjestöjen menPide oli hänen järjestäm änsä, että lainlaatijakunta vahvistaisi sei 28, 29, 30 p., ja— TO UK O KUULLA: I ja 5 p. alla he näkevät suurimman vaa- ta kuin tuhansien ammatitto- yrityksille, kuten tähän saakka eteen tulevat. Sillä yksinään Han teki syytökset. hän ylivalvoi vii- laisen periaatteen, e ttä kokonaisilta Superior, W yo..................2, 3 ja 4 p. ran tässä uudessa järjestössä ja mien elättäminen, eikä heidän on niin nlonasti tahtonut käydä, sillä seijtalla, että työnteettäjä den 8Oslali8ti*en lainlaatijan toimes- vaalipiireiltä riistetään edustusoikeus, Frontier, W yo................... 6, 7 ja 8 p. tahtovat tappaa sen ennenkuin paikkansa ole yhtä helposti täy- Myöskin olisi yleisistä työväen- tietää työväkensä tietoisesti sei- taan Pidättämistä, hän nim itti komi-1 jos niiden politilliset teoriat eivät ole tean. hän oli näkym ättöm änä paasina ' hyväksyttäviä lainlaatijakunnan e- Diam ondville, W yo. . . 9, 10, ja l i p se ehtii voimakkaammaksi pääs- tettävissä. • liikkeen periaatteista ja lakko- sovin jonkun vaatimuksen ta “oikeuslaitoksessa”, joka johti kuu-1 nem m istölle Ja e ttä näillä valitsija- Bingkam* Uta**........... , 3 * 14 i® • 5 P- kana, vältetään monasti taiste tä. Ja vaikka järjestö on vielä Ammatittomien ja pienem- taktiikan pääprinssiipeistä tie- Park City, Utah . . . 16. 17 ja 18 p. lu ja päinvastoin; minkä enem- A steluja ja hän saneli tuomion. Lain- piireillä ei ole muuta keinoa paitsi nuori, näyttää järjestön sisällä- män ammattitaidon, alain työ- toinen joukko aina kykeneväin kin olevan joitakin koko hyviä Iäisen järjestymisen njukana pi itse harkitsemaan, milloin on män työnteettäjä luottaa siihen laatiJakunnan kunniaksi on luettava. I väkivalta saadakaensa huojennusta Rock Springsin ja Reliancen o»a»- hajotusmestareita. Metsatyöläis- vasu onkin tämä vastustus pii- parhain aika peräytyä taistelus- ettei työläiset jaksa vaatimus- i etta kaiki8ta 8w eetin ennakkotoimen- todellisiin tai kuviteltuihin vaikeuk- tojen on sovittava keskenään minä ten konventsionien raportit ja kiä lakkoja vastaan tullut päi-j ta, jos näkee mahdottomaksi tensa puolesta taistella, tuntee PiteIsta huolim atta tarkoituksella ta a -jsiin sa päivinä niiden osalle merkityistä päi kirjotukset lehdissä osottavat, vänkysymykseksi. Sillä lak»»n voittaa, kuin on sellainen jouk- hän halua kieltäytyä myönny- ta hänen ristiretk en sä m enestyminen. ^ ‘Koko toimenpide on häpeä valtiol- vistä organiseeraajan on oltava mil - ■ valiokunnan kolm estatoista jäsenestä ' le. Sgweet pani sen alulle neuvottele- tyksiä tdkemästä. -• että järjestöllä on vastassaan ai- --------------------- läkin näistä paikkakunnista. imiiiiiiiiiimtiiimmnntminmniiHtnn niimnnunmimmummuunnnimnm neksia jotka voivat tehdä sen »IHIHIIHIHIIIIHIHIIHHIIHUHUIIHHIHUI ' H IIIIIIIIIIIIIIIIIIIII|||||lllllllll« llll|||||||||| «uiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiii iitiinnmtitntmntmnumimmniiimm t järjestymisen ja toiminnan va a) että Suonien sos.-dem puolue kiintumisen vaikeaksi. I. W w . Mitä Suomen ^ommu- ) johtoryhm änä kautta Jatkuvasti Hajlil ‘isänm aan”, s. o. Iahtarivallan puo- m uuttam iseen joko suhteellisen osan- väkeä taisteluun kutsuen ja osoitta- m aalalsköyhälistöä liikebtfmftäii vaa W ;lle suosiolliset metsämiehet Häväistävän sitä vallankumoustalute- ustuksen varjolla^ asiallisesti on an ottonsa kautta tai sen täydelleen uu- ’ en sille voiton tietä. E rityisesti ve- tim usten esittäm isen, lakkojen y. m. het nistit tahtoisivat nähtävästi haluaisivat yhdistää - lua. johon Suomen työväenluokka v. tanut Ja antaa fukensa Suomen la li ta - dlstaeu, toiset taas pitävät välttäm ät- toomme tässä työssä Suomen punall- järjestön I. W . W :hen ja se muodossa, joista ilm eisesti on lähi- 1918 nousi torjuakseen lahtarien rlporvariston sodankäynnille Venäjän töm änä uuden puolueen perustam is- ( pupe uskolliseen työläisnuorisoon, tehdä yhä höllentää sisäistä eheyttä, aikana kehittyvä yleinen kuohunta hyökkäyksen, jota taisteluu Suomen Neuvostovaltaa ja sen kautta maail ta. Puoluekokous lausuu, että vain j Puoluekokous tervehtii innostuksel- joka tänä aikana olisi sille ko T ätä jouduttaa erityisesti se tosiasia, __ ____ (Eräs vanha puoluetoveri on lähet- aina on pitävä etuvartiotais- man vallankum ousta vastaan samal- täydellinen ja selvä periaatteellinen j la täm än vallankum ouksellisen val e ttä Vuotuen lahtärihaliitus käskijät.- rin _ tarpeen a. Ttun se häikäilem ättöm ällä taiste- i Ja järjestöllinen eroam inen työväen m istelutyön sankarillisia suorittajia, Yleensä katsoen on Isolla U- tänyt me,,le klrlaseil Suomessa i teIuna vapautuksensa tiellä, niinkuin sä, entente-im periaiism in määräyk Ha kovat ajat edesMä n P o r . on saIalsest; levitetty työläisten kes- 86 sen uhrautuvia sankareita kun- Ullaan kommunistisia toim itsijoita ja ■ asian pettureista on m enestyksellisen jotka valvoja ja kidutuksia uhmaten sestä valm istuu m uuttam aan puolek ärjestöjä vastaan ehkäisee ja vahin valm istavat köyhälistöä taisteluun, ja iristo tekee parhaansa sen ja kuuteen kommunistien toimesta. Se no^ ta a ominaan, ja yhdessä muiden goittaa Suomen työväen vallanku luokkataistejun ehdoton edellytys. Puoluekokous tehostaa, e ttä senkin julistaa, e ttä vain tällaiseen työhön si peitetyn. Virossa, Aunuksessa ja sisältää kokoelman su o m alaisten ' ^.hläistdn kanssa, kansainvälisen tenistön epätoivoon saattami Inkerissä käym änsä sodan avolmek i m ouksellista valm istaum ista edessä jä ä taistelevan proletariaa- osanottajista ______ _________ rakentuu se suuri kom- sotaretkeksi rnaaijman vallankumouk seksi. Se tietää, että jos jär kommunistien tärkeim m istä päätök- P ^ ^ t ^ n s e n vallankumouksen esl- olevia taisteluita varten, jonka ^cai- i tin jälkeen mukaan vielä aineksia, jotka tie | muniminen Suom en köyhälistön puo- jesto saisi muutaman vuoden 8ista kMhkeimmistä akitatsioniar- taisteIijoiaa; sen esitaistelijaa. Neuvosto-Venäjä ken perusteella puoluekokous leimaa taen tai tietäm ättään epäselvillä, jos- Jue, jonka historiallisena tehtävänä aikaa rauhassa kehitellä järjes- nkkeleista Suurin osa näistä kirjo- b) että Suomen sos.-dem. puolue vastaan Sotatilan koko kurjuus, hei töään, vakiintuisi sen toiminta tuks,iila on tähdätty Suomen sosiaa j johtaa Suomen työväenluokkaa h ar Suomen sos -dem puolueen, sen ny- kin “jyrkillä”, usein pelkästään sana-1 on johtaa Suomen työtätekevän kan- te tty n i Suomen kansan niskoille, on ja kiintyisi sen jäsenistö järjes- ^dem okraatista puoluetta vastaan, jo- haan täydelleen väärin esittäen pää- kvisen Johdon edustam ana työväen- radikaalisilla puheenparsilla fcoetta- san edessä oleva kum oustaistelu voit- välttäm ättöm yydellä nostattava af- töönsä siinä määrin, ettei sitten ta mekin olemme puoltaneet ja puol- j oman nykyisen luonteen, imperialis- luokan pettäjäksi ja viholliseksi, kan- vat säilyttää työväen luottam uksen, toon. vastarintaan ulkom aista rosvoimp*- enää voisi millään siitä erottaa. lamme. niinkauvaan kun Suomen työ- min, ja ajaen politiikkaa, joka hy- sainvälisten työväenpetturien ja vai m utta itse teossa sekoittavat ja eh- 4. T aistelu kutsuu. rialism la ja sen renkiä, omaa lahta- Mutta nyt alussa sen voi tehdä, Vilki kerran näkee eduilleen sopivaksi väksymällä porvarillisen, vieläpä sel- lankumouksen pyövelien. Kosken j a ; käisevät työväen vallankumouksellis- ri vai taa vastaan. __ _ vallit- Koko m aailm assa nykyisin jos sitä ollenkaan voi ja siitä Ke,soa sen takana niinkin yksimieli- j iaisenakin epäkansanvaitafsen halli- Scheidemannin .puolueen vertaiseksi, , ta valistus- ja valmistust.yötä sekä sekä pitää selvänä, e ttä Suomen työ- toim inaan hetkellä epärölm isellään ja seva tilanne, joka esiintyy Imperia- Suomen köyhälistölle on historia hyökkäily. Mustallalistalla ja 9ena kuin on näihin saakka seiso- ■ tusmuodon, ja äänestyksessä kannat- vaki ensi tilassa, periaatteellisesti ja horjum isellaan p ettävät työväen a- listisen sodan jälkiseurausten kautta antanut vastuunalaisen velvollisuu muulla sellaisella tahdottaisiin nut Vaikka emme voikaan yhtyä tam alla lahtaripresidentin valitsemis järjestöllisesti, on täydelleen erkane- sian, sen ratkaisevan taistelun lahta- kapitalistisen järjestelm än katastrofi- den ja kuniakkaan tehtävän. Sen on vierottaa vakinainen seisova am- kirjotuksissa esitettyyn vikivaltai- i ta, pyrkii kytkem ään Suomen työ- va tä stä petturipuojueesta. riterro ria vastaan ja oman valtansa, m a’8ena Järkkym isensä ja luhistumi-1 muiden maiden vallankumouksellisen mattiväki pois järjestöstä niin 8een kaPinan aikeeseen, Julkasemme i väen yhä lujemmin porvarisvaltion, I proletaarisen diktatuurin puolesta. sena. Ilmenee selvästi Suomessakin, i proletariaatin mukana, omalta osal että järjestö jäisi kokonaan äm- ne kuitenkin tässä, näyttääksem m e s. o. riistäjien sortokoneiston paliisi- 2. Suhde vasem m istolaisiin. raattitaidottomain ja liikkuvan iukijoillemme m inkälaisten ainesten valtaan; Taloudellinen romahdus uhkaa fi- taan tehtävä tyhjäksi maailman voit Puoluekòkous toteaa, e ttä Suomen | 3* Kommuni*tinen valistus- ja järjes- työväen järjestöksi. Silloin sen kapsaa kotimaamme puolue, ujko-! c) että Suomen sos.-dem puolue j nanssjpulan kärjistym isen kautta ja taja-im perialism in ja Suomen latita täm istyö. voisi ajaa hyväksymään samal- naisten vastusten lisäksi, joutuu te- • uskottelee sovittelupolitiikkansa an- työväen keskuudessa on käynnissä valtiolliset ristiriid at kehittyvät no- riston sotaiset aikeet Venäjän vallan- Puoluekokous teroittaa Suomen va’- peasti ratkaisuaan kohti. Epätoivoi- kum ousta vastaan. Vallitsevaa sota laisen epätoivoisen ohjelman kumisiin, toivolla että. täm ä auttaisi i sioksi porvariston tekem ät mitättö- huom attava liike, joka tyytym ättö kuin on Amerikan puolen I. W . m eitä paremmin ymmärtämään oi- mät myönnytykset — kurjan vailli- mänä Suomen sos.-dem. puolueen ny- lankum oukselliselle köyhälistölle, et- sesti pyrkii porvaristo kokoamaan tilaa ja avoimen hyökkäyksen uhkaa W :llä. Silloin olisi järjestön keukslstaan kamppailevan Suomeu naisen am nestian, poikkeuksilla mi- kyisen johdon ja valtiopäiväryhm än j tä vain vallankum ouksellisessa tosi voimia puolustukseen myyden kansan on vallankum ouksellisten käytettävä edistymisen tiet tukittu. . ' työväen vaikeuksia. — Toim.) tättom äksl tehdyn 8-tunnin työpäivän. harjoittam aan työväen a.-fan- ka valta toim innassa kehittyvät periaatteelli- hien ja veren englantilaiselle f}nanT noU8€Va8ta kuohuntatilasta synn/t- ___ f tä ik seen pääm äärästään tletosen pr?- semfaanune ta Suomen työväki ja nykyinen tilanne. ' m itä ahtaimmalle« aidatun toiminta- mispolitilkkaan, pyrkii siitä eroon j nen selvyys, taistelukunto ja koke- si- ja sotilasvallalle. Sen politiikka jo a » män järjestön taisteluita ja ke- (Suomalaisen Kommunistisen Puo- mahdollisuuden y. m. — vaikka nekin Tämän liikkeen p e ru ja n a on ^epäile- mus sekä pettäm ätön toveruus, joita horjuu iahtariterro rin : työväen ia k* H®tariscn vallankumouksen, a a re e nen, proletaarisestl tie- ijman vallankumouksen onnistum inen kojen, järjestöjen, lehtien ja toim it ' kautta koko lahtarivalta murskataan hitystä. Mikään ei olisi vähin-, lu««n syyskuulla 1919 pidetyn puolue- ovat vain käydyn vallankum oustals P61 uroista irti p y rkim inen,. on mahdoton. Sitä varten on vallan sijain vainoomisen, ja kansan “d e-; 1® lUf>i aan työtätekevän kansan val- gollisempaa, ei ainoastaan Ca- kokouksen päätösiausuR toj telun vaikutusta sekä uutta purkaus _ m ut.a sen yhteydessä on ilmiöitä, kumouksellisten työläisten p e ru stet-; m okraattisilla” y. m. m vonnvtyksil-1ta * Neuvosto-Suomi nadan vaan Yhdysvaltainkin 1. Kommunistien suhde Suomen so ta pelkäävän porvariston turhia yrl- ipahdollisuuksi.n | U v ä m u . Klr e i työläisille, jos porvaristo on IX M l vieroK U . k o v h ä |» lö i pol, ,-.l-1 s^ “ en Me kom m unistit kutsumme Suomen nistuisi tämän lupaavan järjes- sialidemokraattiseen Puolueeseen. lankum ouksellisesta taistelusta; yova | mukaan, julkisia järjestö jä sekä kaik- meten rahan arvon alenem isena, ta tyqväkea, m aalaisraatajia, kumouk keä. töyrityksen siellä alkuunsa ku- Suomalaisen Kommunistisen Puo- 4 ) että Suomen sos.-dem. puolue, , , • kialla lakoissa, mielenosoituksissa, vafaraarkkinain Ja tuotannon enavar- n ä v ,u v it k o to u k ,! ,« . esl,nn).t ta v4 uu-1 .,6 . i uiuuiena. muuiena työttöm yytenä, nulina ia sellisia sotilaita, koko työtätekevää kistamaan. Sillä jos tämä jär-.lueen puoluekokous toteaa; Suomen “puolueettom uuden’’ ia f l -------------- — y. * m “■ (T H E COM RADE) LASTEN K £¥Ä T 1 9 2 0 j p. rulvan vain nykyisen puoluejohdon i väen asian pettäjiä paljastaen, työ-1 nälkänä, pakoittaa palkkatyöväkeä ja kansaa tähän ratkaisevaan taisteluun (J a tk i
