I
KESKIVIIKKONA, HUHTIK. 14 J*.—WED., APRIL 14
No.
TOVERI
jestö Canadassa itselleen pysy pituudesta useixdcin riippuu, ei
väisen jalansijan saa, tulee se ainoastaan sen vaatimuksen to
Tke organ of the Finnish workers in epäilemättä saamaan Yhdysval- teuttaminen
mikä kulloinkin
the Western Statee. The only
Finnieh t a *n . puolellakin laajasti
feanna- sattuu olemaan kysymyksessä,
. _______
.
Daily in I th.
the West.
W e rt
PuhUJxed Daily, tusta, ehkä eriempi kuin se itse ! vaan vielä enempi’ itse järjestön
except Sunday, at Aatoria, Oregon. Canadassa voi saadakaan. Tääl- olemassaolo ja taisteluhalun säi-
by the Weetern W orkm en’» Publishing lä on sellaisen järjestön tarve lyminen.
suurin.
Society.
Jos lakko jatkuu kahta kuu-
---------- : Voittopuolelle Ison Union | kai ^ a ‘X m t S i u ™ . k n
ko joka puolittain väkipakkoi-
Siis puhtaasti unioiden ai
sesti,' joukkokurin avulla, on neellisen edistyksen kannalta
mukaan saatu. Minkä tiedotto- kin katsoen olisi valistustyö a-
mamjJi on lakossa oleva joukko, setettava ensi tilalle ja muut
Nyt on valmiina tämän vuotinen Lasten Kevät Sisäl
sen vähempi uskalletaan lakon yritykset vasta toiselle.
lyksestä
mainittakoon seuraavat kirjotukset: Mikael Ru
vallitessa ottaa keskustelun alai
Mutta Amerikan unionistista
seksi • voiton mahdollisuudet. liikettä vaivaa vielä hirveänä tanen runossaan “ Kevät” kertoo lapsille siitä tunnelmasta
Silla jokainen arvelukin siitä, taakkana se seikka, että sen e ja ilosta minkä luonto synnyttää kaikille lapsille kevään
että häviö ehkä olisi edessä, saa tumaisetkin toimitsijat ovat it tullen.
“ Mummon kertomus” , on helppotajuinen selostus
jo tiedottoman joukon horju- sekin vielä niin perin tiedotto siitä olotilasta missä työväenliike on nykyaikana. “ Sosia
maan, joukkokurin höltymään, mia.
-
- Monien
- -
suurien ämmät
OH.C. s«v«nih «¡1 c . mmwW Su natus sodasta palanneiden miaa-
minkä
seurauksena
on,
että
työ
hän
ollut
tuplajuulainenkaan,
tiliittojen päävirkailijat eivät lismin puu” on nimenä pienellä näytelmäkappaleella minkä
Opposite Poet Office.
ten keskuudessa ja heidän vai
haluisia alkaa ilmenemään. Tie
lapset ilmän suurempia vaikeuksia voivat esittää, näyttämö
TELEPHONE —
O ffice 365 ;
kutusvaltansa Canadassa on suu vaikka hän tämän I. W . W :n doton joukko ei kestä itsearvos- ole tietoisuudessa keskinkertai
Hauskan selostuksen lintujen lauluta
Editorial Dsp’t 632.
ri. Se seikka yksinään merkit maksimin esitti.* Hän oli van telua, sille täytyy kaiken aikaa sen sosialistiosaston jäsenen ta on metsämaisema.
ha
A
.
F.
L
:n
lakoissa
kouluun-
solia
yhteiskunnallisista
aiois-
vasta saa luettua “ Linnut musikantteina” , kirjoiukseen on
see paljon Ison Union eduksi.
iskeä lujasti vaan sitä, että voit ta ja suurin osa on niin luutu
tunut
John
Fitzpatrick,
joka
Entered aa eecond-eJaee mail
m atter
liitetty nuotit jotka pianolla soitettuna täydellisesti matkivat
July 16. 1912, at the P o « Office
P I T K Ä L L E M E N E E R A j o otti osaa teräslakon ohjaami to on edessä kun vaan jakse nutta kaavamaiseen järjestötoi näiden parhaiden laulajien erikoiset säveleet. K. Rautio on
seen. Hän oli siis saanut ko taan joku aika ponnistella. Jo s mintaan ettei se voi mitään
TU KSET.
i t Astoria, Oregon, under the
A ct of March 3, 1879.
Kansasin valtiossa on vanhoil- kemuksesta saman opetuksen kus tällä tavoin onnistutaan muuta nähdä. He monasti vi- antanut julkaisulle kauniin säveleksensä nimeltä “ Orpo”
____________ ___ lisuudestaan kuuluisa liittoval- kuin tuplajuulaisetkin vaikka voitto saavuttamaan, mutta u- haavat sosialisteja, tuntiessaan lauluun kuuluu pianon säestys soolon avuksi, lapset voiva!
seimmiten et. Silla vihollinen j henkisen alemmuutensa niiden helposti harjoittaa laulun ja esittää sen iltamatilaisuuksissa.
/
itiöiden tuomari John C . Pol- kin eri aloilla.
-
on
myöskin selvillä entisen työ-1 Annalla. Heille ovat tiedonaar-
TA I
lock kieltä° y t kansalaisoikeudet
Mutta pahin puoli asiassa on
“ Tarina eräästä liikeyrityksestä” , kirj. Aino; “ Gardnerin
n i.
w .N K U H T A L O ? eräältä farmarilta ainoastaan se ettei lakon pituutta voi mi- yoimansa tietoisuudesta ja tais- teet sulctut. Mutta jäscnistöl- ihanneliiton toiminnasta” , ,kirj. Viola Asunmaa, ja “ Punai
Viime vuoden työtaisteluista sen ,syy.n tähden, että tämä far-jtenkään mennä etukäteen mää- te ulujuudesta. menetellen seniie> varsinkin nuoremmalle al
syntyi Canadassa uusi koko maa mar*
kuulunut Kansasin far- räämään. E i ole taistelusuun- mukaan/ Kun tiedoton joukko nekselle, joka pelottomasti ja nen raitiotievaunu” , kirj. Svea-täti, ovat kaikki lasten helpos
ta käsittävä uniojärjestö, joka rnar*cn non-partisan liittoon.
nitelmille eduksi mennä kuulut- s\tte” ..vn.m e,Fl huomaa häviön avomielisesti katselee maailmaa, ti luettavia ja ymmärrettäviä kertomuksia. Runoja ovat kir
toimii industriaalisen unionit-! .
ollaan siinä, että repub- tamaan etukäteen, että nyt ol edessään ja rintama murtuu ai- on kehityksen tie avoinna. Hei- joittaneet Eemeli Rautiainen, Fanny Virtanen ja Felix H.
min periaatteiden ja m enette-,^kaan*n?n tuomari kieltää de- laan lakossa kuukausi tai kaksi aa „ se syyttelemään johta- jä n edukseen pitäisi unioihin ja sopivat nämä ohjelmanumeroiksi iltam iin lapsille. Kuvia
lytapain mukaisesti.
Samalla1 mokraatipuolueen « kannattajalta ja sitten palataan työhön. Se- jiaan sata ettei heille ennen kuuluvien sosialistien tehdä par- on Norwoodin, Detroitin, Newportin ja Astorian Ihannelii-
tapaa kuin I. W . W . alkuaikoi-i kar]salaisPaPerit Ja päinvastoin, hän olisi suunnitelmainsa pal- sanottu, että nain käy, kun ai- haansa saadakseen järjestönsä
_____„ järies- aikl,i sellaiset joticji
viholliselle. Monas- na vaan uskoteltiin, että voitto jokaisessa mahdollisessa tilai-f toista, kuvat ovat niin hyvin onnistuneita, että tuntee nämä
naan, hyväksyy tämäkin
i~*’~ ” vähim-
au:— jastamista
‘
tö poliittisen toiminnan ja sen ^tässäkään määrin kannattavat ti tulee myöskin tilanne sellai- kyllä tulee kun vaan jaksetaan suudcssa luovuttamaan varoja lapset helposti. — Kirjallisuuskom it&t, Ihanneliittotoimi-
• % .S 7 rauk^ na
on valistustyöhön, kirjotettuun ja kunnat, ottakaa heti ja tilatkaa Lasten Kevät paikkakunnil--
jäsenistö on useissa vaalitaiste- trustihallituksen
;-4. I seksi ettei lakkoa voi , lopettaa
-----
kukistamista,
pitkäaikaiset
sisäiset
riidat
ja puhuttuun sanaan. Sitä velvol- lenne jotta ne joutuvat ajoissa perille. Toverin konttorista’
luissa osottanut, että se pitää ovat ny‘ J ° kelvottomia pääse- vaikka näkisikin häviön edes-
katkeruus,
mikä
tekee
uudelleen
¡¡suutta .ei pitäisi milloinkaan
poliittista toimintaa yhdenar- mään kansalaisiksi. Mielivaltaa sään jos lakko kovin pitkälle
postitetaan kaikki tilaukset samana päivänä kun tänne saa
voisena taloudellisen toiminnan, vaan ei lakia noudatetaan Yh- _ jatkuu. Se voi tap*ahtua
-
____ siten jarjestamistyon, usein monen unhottaa kun unionsa kokouk-
------ cttä että
tyqnantaj
at julistavat
työ työ- vuoden ajaksi, aivan mahdotto- siin menee, eikä sen velvolli- puvat. Lasten Kevät maksaa 25 senttiä. • Yksityiset voivat
-kanssa, tai oikeastaan k ä iittä ä ,d.y8vanoi8Sa. nyky iBin « kansalai-j
työnantajat
julistavat
• * - .
•
suuden tähden pitäisi milloin- tilata julkaisun lähettämällä maksun postimerkeissä.
ettei työväenluokan poliittinen s*ks* pyrkijöihin nähden.
sulun
sulun lakkolaisia
lakkolaisia vastaan
vastaan ja
ja se
se mavRSt
un
asia
talla
tavoin
on,
ja
kaan unhottaa ottaa aktiivises-
toiminta
olekaan muuta kuin
,^ utta kun nain pitkälle on voi tapahtua myös senkin täh-
järjestötoimintaan osaa. S il vain BeltseruÄn oli riittävän orjamaio- m atta yhdenkään vastuunalaisen fe
osa sen taloudellisista pyrki- Paästy, taitaa helpotuskin olla den, että lakon lopettaminen il- daan yhä uudelleen ja uudel
lä vallankumouksellisen sosia- ta hyväkayäkseen hänen ennakolta publikaanisen johtajan kanssa s iin s i
myksistä.
Järjestö on siis pe- lähellä. Tämä mielivalta on nyt ma n
minkäänlaisia
tuloksia,
' riaatteiltaan
— ja
- - -------,
.
.. j o ainakin lähempänä loppuaan merkitseisi järjestöjen häviä- leen, missä ikänä isommat jou listiliikkeen selkäranka täytyy keittäm änsä tuomion. Jälelläolevat ilm eisessä uskossa, että tällainen m J »
menettelytavoil
kot lakkoon joutuvat ja pit rakentua taloudellisesti järjes
lait ja mistä . ja pahempaa tappiota
'
taan koettanut pyrkiä täyttä kuin alkuaan. Nykyiset
. _
kän
nälkäkuurin perään taiste- tyneestä työväestöstä ja sen ai kuuai jäsen tä erosivat enem m istön nettely lisäisi hänen tllaisuuksiaa- /j
nykyiset
tuomarit
eivät
voi
k
es-k
u
in
lakon
päättyminen
hiljal-
raportista itse kukin omalla erikoi saada republikaanipuolueen nimitys
mään niitä vaatimuksia mitä so
lunsa menettävät, jääden
pitkäaikaisen
taistelun lastynema
sella tavallaan ja Sw eetin ohjelma valtion kuvernööriisi.
sialistinen työväki taloudellisel tää sen poliittisen hyökyaallon leen
Patriotism i,
ja väsyneinä lepää-
J J
. ,
________
iskua joka tämän taantumuksen kautta.
Lakkojen luonne, ja mään vuosikausiksi, tuntien mo
le järjestölle
asettaa.
sai vain niukan enemmistön.
Jolla hän on koettanut koristaa kuu
Mutta nyt sitä näyttää koh- jälkeen tuleva on. Ja silloin niihin yhtyvät eri tekijät ovat nasti hävinneen taistelun jä l Mitä hallituksen ää
“ Tulevaisuus näyttää onnistuuko lustelut, on pelkkää petosta, m utta
taavan koettelemuksen ajat. Se kun uus* aines pääsee hallitse- yhtä moninaiset kuin itse la- keen yhtä paljon vihaa omia
Sweet ajam aan ohjelm ansa läpi lain- kysymys, jonka täm ä m istään välin-
uhkaa joutua porvariston puo- maan Amerikassa, antaa se ui- kotkin. Mitään vissiä raudan järjestöjään ja niiden toimihen
nenkannattaja 1 laatljakunna8sa. Jos hän onnistuu, pltäm ätöin viran tavoittelija on he
lelta samallaisen vainon alaisek. komaalaisekkelin kansalaisoikeu-i lujaa sääntöä ja menettelytapaa
silloin New Yorkissa on tehty en rättän y t on m itä vakavin suhteessaan
ai kuin on ollut I . W . W . rajan deJ aina niin paljoa helpommin, j ei voi laatia, jota jokaisessa la kilöitä kohtaan, kuin ennen la
nakkopäätös,
jonka m ukaan vähem hallituksen pysyväisyyteen New Yor
sanoo
kon aikana työnteettäjiä koh
tällä puolen. Albertassa ja B. minkä enemmän hän tietää y h -, kossa olisi sellaisenaan seurat taan, täytyy ihmetellä ettei A-
m istöllä ei o le oikeuksia, joita enem kissa.
Columbiassa on kaivantojen o- te iskunnall isistä ja valtiollisis tava. Kaikki lakot vaativat o merikan uniojärjestöissä vielä New York World, on ollut kaiken m istöt olisivat velvolliset kunnioitta
“El voi olla olem assa minkäänlai
mistajat hallituksen työministe- ta asioista.
.
alkaa demokraatipuolueen johtavan m aan; jonka mukaan politillisia puo sia poliittisia takeita hallituksen py-
rnat " erikoiset menettelytapansa
kään ymmärretä antaa suurem
rin määräyksestä ruvenneet vaa
vaikkapa taistelu pääpiirteis- paa arvoa joukkojen valistus aineksen ja erityisesti presidentti lueita voidaan m ielivaltaisesti ju lis syväisyydestä Jos eduskunnallinen
timaan. miehiä eroamaan tästä V n i i s i n c t v r i i n n i t i n n i Isään liikkuukin samojen rajojen toiminnalle.
Parhainkin osa Wilsonln ohjelman kannattaja. Se taa laittom aksi ja niiltä kieltää osal hallitus on narrien ja fanatiikkojen
järjestöstä ja liittymään taka- v a i l s l ^ s l y ° J a pilKOaf sisalla
tämän maan unionistisesta liik oh kaiken aikaa ollut niin sanottuna lisuus e sik u n n a ille e n hallitukseen, arm oilla, olkootpa ne sitte radikaale
sm U. M. W .-liittoon. Kun
Tämän
tähden
ei
lakkojen
pi-
kaiset lakot
keestä panee paljon suurempaa “presidentin lehtenä”, joka on tuonut elleivät niiden ohjelm at ja m enettely ja tai taantum uksellisia.’*
miehet eivät tahdo tähän tai
■ tuuden ja kaikkien menettely painoa kaikenlaisille pienille, aina ensiksi esiin valkean talon hal tavat ole hyväksyttäviä puolueelle,
World voi puhua oikein tosissaan
pua on joissakin paikoin jo puh
Pitkäaikaisia lakkoja on y- tapojen määritteleminen etukä dokmeiksi kovettuneille järjes- litsijan halun ja mielipiteen. Sen- joka hetkellisesti kontrolleeraa lain- kin dem okratian puolesta.
Mutta
jennut iakkoja ja jos työminis- j leensä noustu vastustamaan uu- teen olekaan läheskään niin tär- tötoimille kuin joukkojen, jä pätähden lieneekin huvittavaa kuul laatijakuntaa.
vaikkapa niinkin olisi, niin tosiaslak-
teri edelleenkin painostaa vaa-1 demman unionistisen liikkeen keää kuin on unioiden jäsenis- senistönsä, valistamiselle. K ir la m itä se sanoo New Yorkin val
Eslttääksem m e asian vieläkin suo- si jä ä ettei nykyisin enää ole initään
timustaan, tulee lakko levene- ; ja sosialistienkin taholta. Mo- j tön kasvattaminen ja valistami-
tion soslalisten lainlaatijain e ro tta raviivalsem m in” niin tällaisessa tilan kansanvaltaisia laitoksia jälellä. Ne
maan. yleiseksi noilla alueilla, nia kuukausia, jopa vuosiakin nen niin, että he ovat tietoisia jallisuutta levitetään kyllä jo i m isesta, juuri vähää ennen kun erot teessa porannuksien aikaansaam isek on ryöstetty trust Iva lian yksityis
järjestöjen taholta vä
Länsi-Canadan metsäherrat o- kestävät lakot uuvuttavat aina ei ainoastaan lakkotehtävistään denkin
A inoastaan työväki
häsen silloin tällöin, mutta se taminen lopullisesti tapahtui. Näin si, jotka ovat epäm iellyttäviä enem omaisuudeksi.
vat myöskin julistaneet avoi- niissä osallisena olleet työläiset ja unionismista, vaan että he
S se pauhaa:
mistölle, on vedottava voimaan. P e voi ne siltä takasin valloitan. Ja se
kin
on
perin
pintapuolista.
Sa
raen sodan Ison Union miehiä ja tekevät heidät hitaiksi vaati- omaavat täydellisen sosialisti-
moin puheet, mitä toisiaan pi “Jos lainlaatijakunnan puheenjoh rustuslailliset tiet ovat suletut, pe tulee sen tekem äänkin. Se näyttää
vastaan ja samaa esimerkkiä seu maan uusia parannuksia, vaik- sen katsomuksen yhteiskunnal- detään.
Ne liikkuvat aivan pin taja Sw eet onnistuu saam aan läpi- rustuslailliset toim enpiteet ovat kiel Jo ensi vaaleissa New Yorkin porva
raavat työnantajat kaikilla muil- kapa
yritys onnistuneestikin lisistä oloista ja käsittävät sen, nalla, hetken
kysymyksissä, ei ajetuksi ohjelm ansa karkoittaa laln- lettyjä
ristolle e ttä “joltakin Ihmisiä voi nar
la aloilla yli Länsi-Canadan.
päättyisi. Ja sitten on vielä että unionistinen taistelu itse
laatljak u n n asta viisi sosialistista e-
“Tällaisilla ehdoilla ei voi olla Itse rata kaiken aikaa, kaikkia ihmisiä
kä
sitä
syvempää
tietoa,
jonka
Idässä, Ontariossa, ovat me- tultu huomaamaan että lakot, asiassa ei ole mitään muuta kuin päälle kaikki olisi rakennetta dustajaa sillä perusteella, e ttä ohjel hallintoa eikä vapaata hallitusta. Yk
jonkun aikaa, m utta koskaan el voi
tallinkaivajat myöskin ” päättä- jotka kahta kolmea k uukautta ' opportunistista hommaa joka va,
ma. jolla heidät on valittu, on ehdot sikään anarkisti ei ole koskaan an n a rra ta kaikkia ihm isiä kaikkea ai
levitetä
ollenkaan.
neet yhtyä tähän järjestöön ja pitemmälle venyvät, tahtovat päiväisen leivän suurentamisek-
«
Jos uniot uhraisivat viiden tom asti New Yorkin valtion ja Yh tanut sellaista Iskua eduskunnallisel kaa.”
siellä ovat kaivantoherrat aiot- melkein poikkeuksetta päättyä • si ja että parhainkin voitto, mi-
dysvaltain
parhaim
pien
etujen
vas
le
hallitusmuodolle
kuin
op
se,
m
itä
taneet julkisen tappelun. Ison työläisten häviöllä. Varsinkin tä lakon kautta saavutetaan, jää nen . osankaan #siitä rahasta mi tainen, silloin ed u sk u n nalleen halli
Union jäsenenä oleminen mer- on tämä totta sellaisiin lakkoi-. vain väliaikaiseksi voitoksi, el- tä ne joutuvat kuluttamaan lak- tusmuoto on hävitetty tästä valtiosta puheenjohtaja Sweet ja hänen lakei S. S. Järjestön organ iseeraa-
kitsee mustalle listalle joutu- hin nähden joissa osanottajina lei sitä seuraa jatkuva taistelu koavustuksiin y. m. taisteluku- ja sen uudelleen voim aansattam inen jansa suunnit) elivät.
ja n A aro H yrskeen m atka-
“ Tulevaisuus näyttää onko lainlaa-
mista ja kaikkea muuta vainoa, on suurempi määrä-ammattitai- ja toiminta uusien saavutusten lunkeihin, tietoisuuden levittä i tulee 'N ew Yorkin kansalaisten tär-
ohjelm an lännen
tljakunnassa riittävästi todellista a-
miseen oman jäsenistönsä ja
mihin vaan kaivantoherrat ovat dotonta, vähävaraista ja helpos- hankkimiseksi.
valtioissa:
m erikalalauutta pelastaakseen New
sen työväen keskuudessa, jota ke,mmäksi tehtäväksi
kylliksi voimakkaita ' turvautu i ti syrjäytettävää väestöä. Am-i Tämän tietoi
“Oikeusvaliokunnau
enemmistön
maan. Uuden järjestön hävit-, mattilaisille pitkäaikaiset lakot le joukolle ei epäonnistuneesta he tahtovat järjestöihinsä saa raportti on sellainen kuin voitiin o- Yorkin täm än typerim m än ja Itse-
H UHTIKUULLA:
valtaisem m an seikkailun seurauksis
täminen on sielläkin herrain ai- sentään vielä useinkin vähän lakosta aina johtuva pettymys da, säästettäisiin sillä summal
komuksena. Sama hyökkäily- onnistuneemmin päättyvät, sillä tule niin syvälliseksi, että se la vähintään kolmasosa niistä dottaakin. Puheenjohtaja 8w eet ni ta. W orld el voi k äsittää m itään Leadville, C olo., . . 16, 17, 18, 19 p.
halu on sitten tietysti levinnyt heidän toimeentulonsa, union vuosikausiksi lamauttaisi heidät vaivoista mitkä joukkojen tietä m itti oikeusvaliokunnan valmista- vaarallisem paa tänä levottomuuden ja Hanna, W yo. 2 1. 22, 2 3 , 24, 25. 26 p.
muidenkin
Itä-Canadan työn- avustuksen ja omien varojensa ja
saattaisi kylmäkiskoiseksi mättömyyden tähden työselk- maan tällai8ta raporttia, Koko toi tyytym ättöm yyden aikana kuin sen Rock Springs ja Reliance, W yo., 27,
teettäjien keskuuteen. Kaikki- kautta, on paremmin mahdollis- kaikellaisille työväen toimima kausten muodossa järjestöjen menPide oli hänen järjestäm änsä, että lainlaatijakunta vahvistaisi sei 28, 29, 30 p., ja—
TO UK O KUULLA:
I ja 5 p.
alla he näkevät suurimman vaa- ta kuin tuhansien ammatitto- yrityksille, kuten tähän saakka eteen tulevat. Sillä yksinään Han teki syytökset. hän ylivalvoi vii- laisen periaatteen, e ttä kokonaisilta
Superior,
W
yo..................2,
3
ja
4 p.
ran tässä uudessa järjestössä ja mien elättäminen, eikä heidän on niin nlonasti tahtonut käydä, sillä seijtalla, että työnteettäjä den 8Oslali8ti*en lainlaatijan toimes- vaalipiireiltä riistetään edustusoikeus,
Frontier,
W
yo...................
6,
7
ja
8 p.
tahtovat tappaa sen ennenkuin paikkansa ole yhtä helposti täy- Myöskin olisi yleisistä työväen- tietää työväkensä tietoisesti sei- taan Pidättämistä, hän nim itti komi-1 jos niiden politilliset teoriat eivät ole
tean.
hän
oli
näkym
ättöm
änä
paasina
'
hyväksyttäviä
lainlaatijakunnan
e-
Diam ondville, W yo. . . 9, 10, ja l i p
se ehtii voimakkaammaksi pääs- tettävissä.
•
liikkeen periaatteista ja lakko- sovin jonkun vaatimuksen ta
“oikeuslaitoksessa”,
joka
johti
kuu-1
nem
m
istölle
Ja
e
ttä
näillä
valitsija-
Bingkam* Uta**........... , 3 * 14 i® • 5 P-
kana,
vältetään
monasti
taiste
tä. Ja vaikka järjestö on vielä
Ammatittomien ja pienem- taktiikan pääprinssiipeistä tie-
Park
City, Utah . . . 16. 17 ja 18 p.
lu
ja
päinvastoin;
minkä
enem-
A
steluja
ja
hän
saneli
tuomion.
Lain-
piireillä
ei
ole
muuta
keinoa
paitsi
nuori, näyttää järjestön sisällä- män ammattitaidon, alain työ- toinen joukko aina kykeneväin
kin olevan joitakin koko hyviä Iäisen järjestymisen njukana pi itse harkitsemaan, milloin on män työnteettäjä luottaa siihen laatiJakunnan kunniaksi on luettava. I väkivalta saadakaensa huojennusta
Rock Springsin ja Reliancen o»a»-
hajotusmestareita. Metsatyöläis- vasu onkin tämä vastustus pii- parhain aika peräytyä taistelus- ettei työläiset jaksa vaatimus- i etta kaiki8ta 8w eetin ennakkotoimen- todellisiin tai kuviteltuihin vaikeuk- tojen on sovittava keskenään minä
ten konventsionien raportit ja kiä lakkoja vastaan tullut päi-j ta, jos näkee mahdottomaksi tensa puolesta taistella, tuntee PiteIsta huolim atta tarkoituksella ta a -jsiin sa
päivinä niiden osalle merkityistä päi
kirjotukset lehdissä osottavat, vänkysymykseksi. Sillä lak»»n voittaa, kuin on sellainen jouk- hän halua kieltäytyä myönny- ta hänen ristiretk en sä m enestyminen. ^ ‘Koko toimenpide on häpeä valtiol- vistä organiseeraajan on oltava mil
- ■
valiokunnan kolm estatoista jäsenestä ' le. Sgweet pani sen alulle neuvottele-
tyksiä tdkemästä.
-•
että järjestöllä on vastassaan ai- ---------------------
läkin näistä paikkakunnista.
imiiiiiiiiiimtiiimmnntminmniiHtnn
niimnnunmimmummuunnnimnm
neksia jotka voivat tehdä sen
»IHIHIIHIHIIIIHIHIIHHIIHUHUIIHHIHUI ' H IIIIIIIIIIIIIIIIIIIII|||||lllllllll« llll||||||||||
«uiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiii iitiinnmtitntmntmnumimmniiimm
t järjestymisen ja toiminnan va
a) että Suonien sos.-dem puolue
kiintumisen vaikeaksi. I. W
w . Mitä Suomen ^ommu- ) johtoryhm änä kautta Jatkuvasti Hajlil ‘isänm aan”, s. o. Iahtarivallan puo- m uuttam iseen joko suhteellisen osan- väkeä taisteluun kutsuen ja osoitta-
m aalalsköyhälistöä liikebtfmftäii vaa
W ;lle suosiolliset metsämiehet
Häväistävän sitä vallankumoustalute- ustuksen varjolla^ asiallisesti on an ottonsa kautta tai sen täydelleen uu- ’ en sille voiton tietä. E rityisesti ve- tim usten esittäm isen, lakkojen y. m.
het
nistit tahtoisivat
nähtävästi haluaisivat yhdistää
- lua. johon Suomen työväenluokka v. tanut Ja antaa fukensa Suomen la li ta - dlstaeu, toiset taas pitävät välttäm ät- toomme tässä työssä Suomen punall-
järjestön I. W . W :hen ja se
muodossa, joista ilm eisesti on lähi-
1918 nousi torjuakseen lahtarien rlporvariston sodankäynnille Venäjän töm änä uuden puolueen perustam is- ( pupe uskolliseen työläisnuorisoon,
tehdä
yhä höllentää sisäistä eheyttä,
aikana
kehittyvä yleinen kuohunta
hyökkäyksen, jota taisteluu Suomen Neuvostovaltaa ja sen kautta maail ta. Puoluekokous lausuu, että vain j Puoluekokous tervehtii innostuksel-
joka tänä aikana olisi sille ko
T
ätä
jouduttaa
erityisesti se tosiasia,
__ ____
(Eräs vanha puoluetoveri on lähet-
aina on pitävä etuvartiotais- man vallankum ousta vastaan samal- täydellinen ja selvä periaatteellinen j la täm än vallankum ouksellisen val e ttä Vuotuen lahtärihaliitus käskijät.-
rin _ tarpeen
a. Ttun se häikäilem ättöm ällä taiste- i Ja järjestöllinen eroam inen työväen m istelutyön sankarillisia suorittajia,
Yleensä katsoen on Isolla U- tänyt me,,le klrlaseil
Suomessa i teIuna vapautuksensa tiellä, niinkuin
sä, entente-im periaiism in määräyk
Ha kovat ajat edesMä n P o r . on saIalsest; levitetty työläisten kes- 86 sen uhrautuvia sankareita kun- Ullaan kommunistisia toim itsijoita ja ■ asian pettureista on m enestyksellisen jotka valvoja ja kidutuksia uhmaten sestä valm istuu m uuttam aan puolek
ärjestöjä vastaan ehkäisee ja vahin
valm istavat köyhälistöä taisteluun, ja
iristo tekee parhaansa sen ja kuuteen kommunistien toimesta. Se no^ ta a ominaan, ja yhdessä muiden goittaa Suomen työväen vallanku luokkataistejun ehdoton edellytys.
Puoluekokous tehostaa, e ttä senkin julistaa, e ttä vain tällaiseen työhön si peitetyn. Virossa, Aunuksessa ja
sisältää
kokoelman
su
o
m
alaisten
'
^.hläistdn
kanssa,
kansainvälisen
tenistön epätoivoon saattami
Inkerissä käym änsä sodan avolmek i
m ouksellista valm istaum ista edessä
jä ä taistelevan proletariaa- osanottajista
______ _________
rakentuu se suuri kom- sotaretkeksi rnaaijman vallankumouk
seksi. Se tietää, että jos jär kommunistien tärkeim m istä päätök- P ^ ^ t ^ n s e n vallankumouksen esl- olevia taisteluita varten, jonka ^cai- i tin jälkeen
mukaan vielä aineksia, jotka tie | muniminen Suom en köyhälistön puo-
jesto saisi muutaman vuoden 8ista
kMhkeimmistä akitatsioniar- taisteIijoiaa;
sen esitaistelijaa. Neuvosto-Venäjä
ken perusteella puoluekokous leimaa taen tai tietäm ättään epäselvillä, jos- Jue, jonka historiallisena tehtävänä
aikaa rauhassa kehitellä järjes- nkkeleista Suurin osa näistä kirjo-
b) että Suomen sos.-dem. puolue
vastaan Sotatilan koko kurjuus, hei
töään, vakiintuisi sen toiminta tuks,iila on tähdätty Suomen sosiaa j johtaa Suomen työväenluokkaa h ar Suomen sos -dem puolueen, sen ny- kin “jyrkillä”, usein pelkästään sana-1 on johtaa Suomen työtätekevän kan- te tty n i Suomen kansan niskoille, on
ja kiintyisi sen jäsenistö järjes- ^dem okraatista puoluetta vastaan, jo- haan täydelleen väärin esittäen pää- kvisen Johdon edustam ana työväen- radikaalisilla puheenparsilla fcoetta- san edessä oleva kum oustaistelu voit- välttäm ättöm yydellä nostattava af-
töönsä siinä määrin, ettei sitten ta mekin olemme puoltaneet ja puol- j oman nykyisen luonteen, imperialis- luokan pettäjäksi ja viholliseksi, kan- vat säilyttää työväen luottam uksen, toon.
vastarintaan ulkom aista rosvoimp*-
enää voisi millään siitä erottaa. lamme. niinkauvaan kun Suomen työ- min, ja ajaen politiikkaa, joka hy- sainvälisten työväenpetturien ja vai m utta itse teossa sekoittavat ja eh-
4. T aistelu kutsuu.
rialism la ja sen renkiä, omaa lahta-
Mutta nyt alussa sen voi tehdä, Vilki kerran näkee eduilleen sopivaksi väksymällä porvarillisen, vieläpä sel- lankumouksen pyövelien. Kosken j a ; käisevät työväen vallankumouksellis-
ri
vai taa vastaan.
__
_ vallit-
Koko m aailm assa nykyisin
jos sitä ollenkaan voi ja siitä Ke,soa sen takana niinkin yksimieli- j iaisenakin epäkansanvaitafsen halli- Scheidemannin .puolueen vertaiseksi, , ta valistus- ja valmistust.yötä sekä
sekä pitää selvänä, e ttä Suomen työ- toim inaan hetkellä epärölm isellään ja seva tilanne, joka esiintyy Imperia-
Suomen köyhälistölle on historia
hyökkäily.
Mustallalistalla ja 9ena kuin
on näihin saakka seiso- ■ tusmuodon, ja äänestyksessä kannat-
vaki
ensi
tilassa,
periaatteellisesti
ja
horjum
isellaan
p
ettävät
työväen
a-
listisen
sodan
jälkiseurausten
kautta
antanut
vastuunalaisen velvollisuu
muulla sellaisella tahdottaisiin nut Vaikka emme voikaan yhtyä tam alla lahtaripresidentin valitsemis
järjestöllisesti,
on
täydelleen
erkane-
sian,
sen
ratkaisevan
taistelun
lahta-
kapitalistisen
järjestelm
än
katastrofi-
den
ja
kuniakkaan
tehtävän. Sen on
vierottaa vakinainen seisova am- kirjotuksissa esitettyyn vikivaltai- i ta, pyrkii kytkem ään Suomen työ-
va tä stä petturipuojueesta.
riterro
ria
vastaan
ja
oman
valtansa,
m
a’8ena
Järkkym
isensä
ja
luhistumi-1
muiden
maiden
vallankumouksellisen
mattiväki pois järjestöstä niin 8een kaPinan aikeeseen, Julkasemme i väen yhä lujemmin porvarisvaltion,
I proletaarisen diktatuurin puolesta.
sena. Ilmenee selvästi Suomessakin, i proletariaatin mukana, omalta osal
että järjestö jäisi kokonaan äm- ne kuitenkin tässä, näyttääksem m e s. o. riistäjien sortokoneiston paliisi-
2. Suhde vasem m istolaisiin.
raattitaidottomain ja liikkuvan iukijoillemme m inkälaisten ainesten valtaan;
Taloudellinen romahdus uhkaa fi- taan tehtävä tyhjäksi maailman voit
Puoluekòkous toteaa, e ttä Suomen | 3* Kommuni*tinen valistus- ja järjes-
työväen järjestöksi. Silloin sen kapsaa kotimaamme puolue, ujko-! c) että Suomen sos.-dem puolue
j nanssjpulan kärjistym isen kautta ja taja-im perialism in ja Suomen latita
täm istyö.
voisi ajaa hyväksymään samal- naisten vastusten lisäksi, joutuu te- • uskottelee sovittelupolitiikkansa an- työväen keskuudessa on käynnissä
valtiolliset ristiriid at kehittyvät no- riston sotaiset aikeet Venäjän vallan-
Puoluekokous teroittaa Suomen va’- peasti ratkaisuaan kohti. Epätoivoi- kum ousta vastaan. Vallitsevaa sota
laisen
epätoivoisen ohjelman kumisiin, toivolla että. täm ä auttaisi i sioksi porvariston tekem ät mitättö- huom attava liike, joka tyytym ättö
kuin on Amerikan puolen I. W . m eitä paremmin ymmärtämään oi- mät myönnytykset — kurjan vailli- mänä Suomen sos.-dem. puolueen ny- lankum oukselliselle köyhälistölle, et- sesti pyrkii porvaristo kokoamaan tilaa ja avoimen hyökkäyksen uhkaa
W :llä. Silloin olisi järjestön keukslstaan kamppailevan Suomeu naisen am nestian, poikkeuksilla mi- kyisen johdon ja valtiopäiväryhm än j tä vain vallankum ouksellisessa tosi voimia puolustukseen myyden kansan on vallankum ouksellisten käytettävä
edistymisen tiet tukittu.
. ' työväen vaikeuksia. — Toim.)
tättom äksl tehdyn 8-tunnin työpäivän. harjoittam aan työväen a.-fan- ka valta toim innassa kehittyvät periaatteelli- hien ja veren englantilaiselle f}nanT noU8€Va8ta kuohuntatilasta synn/t-
___ f tä ik seen pääm äärästään tletosen pr?-
semfaanune ta Suomen työväki ja nykyinen tilanne. ' m itä ahtaimmalle« aidatun toiminta- mispolitilkkaan, pyrkii siitä eroon j nen selvyys, taistelukunto ja koke- si- ja sotilasvallalle. Sen politiikka
jo a »
män järjestön taisteluita ja ke-
(Suomalaisen Kommunistisen Puo- mahdollisuuden y. m. — vaikka nekin Tämän liikkeen p e ru ja n a on ^epäile- mus sekä pettäm ätön toveruus, joita horjuu iahtariterro rin : työväen ia k* H®tariscn vallankumouksen,
a
a
re
e
nen,
proletaarisestl
tie-
ijman
vallankumouksen
onnistum
inen
kojen,
järjestöjen,
lehtien
ja
toim
it
'
kautta
koko
lahtarivalta
murskataan
hitystä. Mikään ei olisi vähin-, lu««n syyskuulla 1919 pidetyn puolue- ovat vain käydyn vallankum oustals
P61 uroista irti p y rkim inen,. on mahdoton. Sitä varten on vallan sijain vainoomisen, ja kansan “d e-; 1® lUf>i aan työtätekevän kansan val-
gollisempaa, ei ainoastaan Ca- kokouksen päätösiausuR toj
telun vaikutusta sekä uutta purkaus _
m
ut.a
sen
yhteydessä on ilmiöitä, kumouksellisten työläisten p e ru stet-; m okraattisilla” y. m. m vonnvtyksil-1ta * Neuvosto-Suomi
nadan
vaan Yhdysvaltainkin
1. Kommunistien suhde Suomen so ta pelkäävän porvariston turhia yrl-
ipahdollisuuksi.n | U
v ä m u . Klr e i
työläisille, jos porvaristo on
IX M l vieroK U . k o v h ä |» lö i pol, ,-.l-1
s^ “ en
Me kom m unistit kutsumme Suomen
nistuisi tämän lupaavan järjes- sialidemokraattiseen Puolueeseen. lankum ouksellisesta taistelusta;
yova | mukaan, julkisia järjestö jä sekä kaik- meten rahan arvon alenem isena, ta
tyqväkea, m aalaisraatajia, kumouk
keä.
töyrityksen siellä alkuunsa ku- Suomalaisen Kommunistisen Puo- 4 ) että Suomen sos.-dem. puolue,
, ,
• kialla lakoissa, mielenosoituksissa, vafaraarkkinain Ja tuotannon enavar-
n
ä
v
,u
v
it
k o to u k ,! ,«
. esl,nn).t ta v4 uu-1
.,6 . i uiuuiena.
muuiena työttöm yytenä, nulina ia sellisia sotilaita, koko työtätekevää
kistamaan. Sillä jos tämä jär-.lueen puoluekokous toteaa;
Suomen
“puolueettom uuden’’
ia f
l --------------
— y. * m
“■
(T H E COM RADE)
LASTEN K £¥Ä T 1 9 2 0
j p. rulvan vain nykyisen puoluejohdon i väen asian pettäjiä paljastaen, työ-1 nälkänä, pakoittaa palkkatyöväkeä ja kansaa tähän ratkaisevaan taisteluun
(J a tk i