Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 8, 1920)
8 P.—MONDAY, MARCH 8 hän. E i sillä vallankumous la tämän tappavan tavan kaikille H A U T A U S LA U L U , n äy telm ästä kannut, että valkoinen valta sellaisillekin, jotka siitä ehkä “Luokkaviha*'. M elodia kaunis. K uo (T H E C O M R A D E ) Hän sa ro sovitus soinnukas ja juhlallinen. The organ of the Finnish w orker« in voitti. Vallankumous alkoi kak muuten säästyisivät. si vuotta sitten. Sitä jatkuu noo persoonakohtaisesti näh Sopii e sitettä v ä k si k o n serteissa ja the W estern State«. T k e only Finnish Hyvin usein kuorom m e vieläkin. Mitä tässä välillä on neensä tapauksia joissa yk si' iltam issa. D aily in the West. Puhlished D aily, laulaen sa a tta v a t to v ereita viim ei ollut, on vain tuon vallankumo morfinisti on opettanut vanki except Swnday, at A storia, O regon, seen lepoon ja tä tä ta rk o tu s ta v a r uksen erilaisia vaiheita, rinta lassa kaksi- kolmekymmentä by the W estern W orkm en*« Publishing man tilapäisiä muutoksia. nuorta miestä tämän * paheen ten on tä m ä laulu erikoisen sopiva, Society. o ik eastaan v älttäm ätö n . E rik o ista Lähtökohta oli siis terve, uhriksi. h a u ta u s m a is ia ei m eidän tauluva luokkatietoinen, sosialistinen. Kirjottaja arvelÄ, että Port- JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager en tu u d estaan liene. Ei meitä voi syyttää siitä, et landin kaupungissa on viisitu rastossam m e Tuon paikan tä y ttä ä tä m ä taulu a r O ffice Seventh and Com m ercial St., temme käsittäneet vastustajam hatta vakinaista kokainin, mor- me voimaa eikä hänen pohja fihin ja muiden sellaisten myrk vok k aan a lisän ä kuorojem m e ohjel Opposite Post O ffice. tonta verenhimoaan voittajaksi kyjen käyttäjää. — Suurin osa m istossa. Kopion h in ta $1.50. lä h e TELEPHONE — O ffic e 3 6 5 ; päästyään. Tämä oli ensimäi- näistä on varakkaamman luokan te tä ä n p o stiv ap aastl.' E ditorial D tp ’t 6 32 . T o v erillisesti, nen luokkasota laatuaan, eikä jäseniä ja joukossa on suuri S. S. JÄ R J. NÄYTTÄMÖLIITTO alaikäisiä ja lapsiakin. Entered a« second-class raail m atter sen uhreja voinut silloin ku määrä J. Edw. M oilanen, siht. kaan arvata. Helppo on nyt Sillä nämä myrkyt tempaavat Jaly 18, 1912, at the Post O ffice 220 So. A shland Blvd., Chicago, 111. monen olla jälkiviisas. Kyllä uhrikseen kaikki, jotka niiden at Astoria, O regon, under the nyt mekin tunnemme vastusta käyttämisellä kerrankaan ko A c t of M arch 3. 1879. jamme ja ymmärrämme myös keilevat. paremmin kuin silloin mitä voi Ei ole mitään syytä epäillä P A P E R IP U L A JA T Y Ö V Ä mia ja valmisteluja todella tar etteikö tämän kirjottajan lau Eri käsityksiä Isänmaallisuudesta. ENLEH DET. * vitaan menestykselliseen taiste sunto myrkyn uhrien lukumää Tilaisuuden saatuani, pistäysin kuu rästä olisi totta. Ovathan sitä lem aan Työväen oppikurssille luen Kaikki työväenlehdet, jotka luun. eivät suurien ilmotuskulujen j Luokkasota vaati äärettömiä todistamassa monet viralliset to a Isänm aallisuudesta. P erinpohjin Liittohallituksen siv isty n y t tuntui olevan professori kautta saa takasin sitä tappio-; uhreja. Lähes 10,000 rintamal numerotkin. ta, mikä niille tulee tavattoman la kaatunutta, 18,000 sodan jäl asiamiehet, jotka näiden myrk jo k a työläisnuorukaisille oli tu llu t korkealle kohonneen painopape keen teloitettua ja yli 12,000 kyjen kulettajain ja myöjäin pe tä stä k in a in eesta selittäm ään. Ly Nämä rässä hiipivät, koettaen tätä hyestl, m ikä on k o rk ein ta isän m aal rin hinnasta, joutuvat entistä vankileirillä kuollutta. Ku vaaraa hävittää, tietävät kertoa lisuutta, luennon m ukaan voi sum kin ahtaammalle aineelliseen ovat hirveitä numeroita. toimeentuloonsa nähden. . T ila kaan ei uskaltane koskaan ot että joka kaupungissa on näi m ata sen tä h ä n : “T ehdä ty ö tä si usmaksua ei sopisi kohottaa taa edesvastuulleen samanlais den ainesten myöminen hirvit vistys- ja ain eellisten arv o jen k a r kärsimysten saattamista tävässä määrässä kasvanut vuo tu ttam isek si. Jä rje s ty ä siten e ttä niin, että se vastaisi paperin ten Suomen työväenluokalle. si vuodelta ja varsinkin väki- n ä istä arv o ista on jokaiselle y h teis hinnasta tulevat lisämenot ja Tämä oli kohtalon kovuutta, juomaliikkeen lakattua on myrk kunnan hyödyn eteen toim ivalla yh muutakaan tyydyttävää keinoa ei ole. T äytyy koettaa kilpail-; ei erehdystä, ei edesvastuuton kyjen menekki kasvanut monin teisk u n n an jäsen ellä sam an laiset ti laisu u d et p äästä nauttim aan. V äriin, la porvarilehdistön kanssa leh ta kevytmielisyyttä millään ta kertaisesti. Mutta hallituksen asiamiehet, rotuun ja kansallisuuksiin k atso m at den myöntihinnassa, vaikka por- holla. Nykyinen sukupolvi sii varilehdistöllä on aina se etu, tä kärsi ja kärsii vieläkin, mut julkiset ja salaiset, eivät voi ta k u n n io ittaa kaikkia yhtäläisellä että se saa paljon enempi kuin ta ei työväenliike, ei kansain tuolle hommalle paljon mitään. arvonannolla eikä pyrkiä pakkokei lehden kulungit ilmotusmaksuis välinen vallankumous, ei sosia Kun tavaralla on niin suuri ky noilla v allitsem aan toisien yhdyskun ta. Tämä tekee aseman erit-j lismi. Niille se suurin piirtein syntä ja kun sen kulettaminen tien asu k k a ita .” K uultuani täm än m äärittely n isän täin vaikeaksi varsinkin köy katsottuna oli vain yhtä vähä ja myöminen tavaran laadun pätöinen välikohtaus kuin on tähden on niin helppoa, ja kun m aallisuudesta, a jattelin n äin : “ Suu hemmille julkaisuille. Buttessa* ilmestyvä Bulletini monen kuuluisan kumoustaiste- otetaan huomioon että sen os rim pia p a trio o tteja ovat siis näihin ilmottaa että ellei se saa varsi lijan väkivaltainen kuolema tiel tajat ovat enimmäkseen varak vainottuihin työv äen järjestö ih in kuu naisten juoksevien menojensa lä työväenluokan voittoon ja kaamman luokan jäseniä, jotka luvat ja n iissä toim ivat jä se n e t sil ohella $12,000 paperirahastoon- vapauteen. asemansa perusteella voivat lä m itäs m uuta se heidän to im in tan Työväenluokan vapaustaiste myrkyn myöjiä suojella, ei mi sa olisi p ohjaltaan kuin ju u ri tuota sa, mikä veisi sen ensimäisten vaalien ohi, on lehden julkase- lussa on olemassa vain tilapäi kään voi estää niiden käyttämi m inkä san o ttiin olevan korkeim m an- lajin Isänm aallisuutta ja tuo se sitä minen lopetettava. Samaan suun siä, näennäisiä tappioita. Ko sen levenemistä. Sairautta ja hermostuneisuut todella o n k in ’’. taan puhuvat useat toiset leh konaisuutena se sosialistisen us Toisenlaista “isänmaallisuutta”. det joiden kannatus ja tulot o- komme mukaan on yhtä jatku ta luova yhteiskunta, äärimmil vat olleet vähäisemmät. Nii vaa voittokulkua päämääräänsä leen ihmishermoja jännittävä Suuresti eroaa kuitenkin isänm aal- den lähimmät piirit, tietysti pon saakka, työväen valtakuntaan. taistelu onnistumisesta kilpaile lisu u sk ä sitte et edellä k e rro tu sta kun nistavat kaikkensa, saadakseen Ellei näin olisi, niin sosialisti van järjestelmän vallitessa, se k atselee n ä itä kapitalistiluokan ä ä maailmankatsomuksemme on pääsyynä tämänkin rappeut nitorvia, porvarilsanom alehtiä. Jo lehdet pysymään pystyssä tä nen olisi suunnaton erehdys. tavan ilmiön laajenemiseen. ka vain enim m än ja katalam m in voi män paperikriisin läpi. Tappio oli siis tilapäinen. Minkä pitemmälle olot tällaise-i p arjata, pieksää ja h ä v ä istä n iitä Suomalaiset työväenlehdet ei vät ole tästä painostuksesta Monella x>n aihetta surra mene naan jatkuvat, sen enempi sitä työläisiä jo tk a k o ettav at tu o ta tä myöskään vapaita. Paperi tu tettyjä omaisia, mutta aatteen monine surkeine tuloksineen m änkin m aan suurten esi isien op pien m ukaista isän m aallisu u tta to te lee nyt maksamaan meille kol vararikkoa ei kellään. Ilman tä saadaan nähdä. u ttaa. T ässä ‘‘isänm aallisuudessa” tä kokemusta emme tietäisi, mi me kertaa enempi kuin ennen. m ennään niinkin pitkälle e ttä kun ei Tulot eivät ole, ei ainakaan T o hin aatteemme meitä tänään vel tavallinen anglosaksilainen pirulli verilla suurentuneet. Päinvas voittaa. Joka oikein ymmärtää suus riitä n ä itä työläisiä h äp äise toin on ilmotustulot, porvarien sitä kansannousua, joka kaksi NÄYTTÄMÖLIITON TIEDON m ään niin otetaan täh än “jalo o n ” harjottaman boikoteerauksen vuotta sitten alkoi, hän myös ANTOJA. teh tä v ää n kiinalainen kyynillisyys. tähden pienentyneet. Näinol tietää tehtävänsä nyt eikä an a • ' i Uusia näytelmiä! U ltra-“isänm aallinen” P.-I. tilaa k a ik len, jos me tahdomme saada taudu epätoivoon tai jättäydy Setfraavat uudet n äy telm ät ovat ki ruokottom im m at työläisten häväi- lehtemme läpäsemään tämän arkailevaan toimettomuuteen. Pian nousivat työväenjärjes v alm istuneet S. S. Jä rje stö n N äyttä- sem iskuvapiirrokset Funk nim iseltä pulakauden, olisi kaikkialla sainim annilta. T äm ä kiinalainen ponnisteltava tilaajamäärän ko tömme taas tuon kauhean veri m öliiton k u stan n u k sella: LUOKKAVIHA. 4-näyt luokkasota- Funk, jonka p iirro k sissa liekehtii hottamiseksi. Kaksituhatta uut löylyn jälkeen. Sen ne tekivät näytelm ä, kirj. Moses H ahl. 12 m ies koko aasialainen raakuus, se se val ta tilaajaa korvaisi Toverille ne omasta sisäisestä voimastaan ei tä, 4 n aista se^ä lisäväkeä. N äy ttä m istaa n äm ät k a u tta m aan kuulut lisäkustannukset, mitä paperin kä joidenkuiden yksilöitten an Työväenluokan kerran mö: I näyt., herras.talon vierahuone. “Isänm aalliset” kuvat kuten m. m. hinnan kohoamisen kautta tu siosta. II näyt., to rp an tupa. III näyt., m et tu n n etu n piirroksen “ Not in a thou lee. Jos jokainen Toverin lu järjestynyttä voimaa ei millään sä, lum inen talvim aisem a, l\* näyt., sand y e a rs’*. E rila ise t on siis käsi kija ottaisi hankkiakseen yhden hirmuvallalla murreta. uuden tilauksen, ei epäonnistu Hitaammin on työväenliike m etsä, osa kaatuneiden p u n ak aarti ty k set isänm aallisuudestakin. Avoin työmaa-taistelu käynnissä. misia voisi mitenkään niin pal keemme löytänyt takaisin van laisten joukkohautaa näkyvissä. 84 Viime k irjeessän i ennustelin e ttä luokkataistelukantansa. siv. V uokra $10. joa tulla, ettei koko joukko yh han U usi kuvaus Suom en kapitalisti- ty ö n o stajisto alkaisi m etalliteolli- teensä tuota määrää koolle sai Helppo oli järjestöjä koota, luokan k o nnantöistä luokkasodan ai suusalalla, kun työsopim us päättyy, si ja silloin me olisimme autet mutta paljoa vaikeampi niitten tuja tästäkin pulasta, jonka por raikasta sosialistista henkeä he kana. P a lja staa so tavoittoilijain m e taistelu n saatta ak se en täm änkin il varit epäilemättä toivovat tuot rättää. Ruumis nousi, mutta nettelytapoja. Voidaan e sittä ä use lan työm aat avonaisiksi. T äm ä ta is am m illa näyttäm öillä. Joukkohaudal telu on ny t jo alkanut. T o ista tu h a t tavan meille häviön. Näyttä- henki jäi heikoksi. käämmepä tässäkin puuhassa sa Valkoinen terrori hävitti yli la lau lettav an h autauslaulun on se ta ty ö läistä eri kom ppaniain työ m ailta on jo poissa ty ö stä syystä e t maa kurssia kuin äskettäin ta 30.000 maamme itsetietoisinta, kakuorolle säv eltän y t A ntti Palen. MURROKSESSA, 4-näyt. näytelm ä, tä ty ö n o stajat eiv ät ole edes tä tä lon hankkimisessa. kyvykkäintä sosialistista luok- kataistelijaa. Viitisentuhatta jä- kirj. Mikael Rutanen. 9 m iestä, 5 v äh äistä aikaa m inkä entinen työso VALLAN KU M O U KSEN lellä olevista parhaimmista se naista. N äyttäm ö: I ja II näytös, ta pim us on voim assa, ole sitä n o u d at K A K S IV U O T IS - pakoitti maanpakoon. Yhteen vallinen työläisasunto. III näyt. h ie taneet. M U ISTO . S u u ret joukot m etallialan työläisiä sä kaatuneitten toveriemme no sali. IV näyt. sam a kuin alussa. Suomen sosialistisen aika kanssa siis lähes 50,000 poissa T apahtuu pienessä tehdaskaupungis- on m a tk u stan u t jo itään ja toisia on kauslehden helmik. i p:n nu työväenliikkeestämme, — 50,000 sa lähellä P ietaria. 87 siv. V uokra lähdössä. Siellä kuuluu olevan hy merossa kirjotetaan Suomen rohkeimmista. parhaimmista työ $8.00. v ät työm ahdollisuudet nykyään. Ei Sam alla kun täm ä näytelm ä kuvai ta rv itse m atk u staa tän n e m inkään vallankumouksen muistolle seu- läistovereistamme! Se oli suo raavaa: nenisku, joka henkisesti hei- lee paikallisia tapahtum ia, on se alan ty ö läiset nykyään työn saannin “ Näinä päivinä on kulunut konsi maamme työväenliikettä voim akas ja vaikuttava kokonaisku- toivossa. kaksi vuotta siitä kun Suomen perustuksiaan myöten. Henki vaus työväen v altaan n o u su sta Ve “ Eläviä kuvia”. H auska, n a u re tta luokkatietoinen työväki nousi löitten johdolla, joitten paikka näjällä. H elppo a se tta a näyttäm ölle. va m u tta sam alla hyvin sattu v a yhtenä miehenä taisteluun pro- , ei koskaan terveissä oloissa voi SIIRTOLAISIA. 3-näytöksinen näy aiheinen kappale “ E läviä kuvia" m e letarisen vallankumouksen ja si luokkatietoisessa työväenliik telm ä, kirj. Moses H ahl. 11 m iestä nee osastom m e n äy ttäm ö llä ensisun- oman vapautensa puolesta. keessä olla, onkin se viime ai 3 naista. N äyttäm ö: I näyt.. Suom a nuntaina. V iim eisen kappaleem m e Siihen se tunsi itsensä velvoi koina ollut kuin kalpea haamu laisen talon piham aa. II näyt., k u rja aik an a sattu i New C astlen tovereilla tetuksi asemansa vuoksi kan entisestään. kellarihuone C hicagossa, 111 kapakka olem aan myöskin koko-illan kap p a sainvälisessä luokkataistelurin- Luokkasota kaksi vuotta sit A m erikan kaivosalueella. 98 sivua. le ja sitä katsom aan oli m ennyt Is- tamassa. Myös porvariston ää ten oli Suomen työväen tähän V uokra $6.00. saq u ah ’nkin toverit. N yt näiden rimmäisen häikäilemätön ärsy saakka ensimäinen täysin itse “S iirto laisia” on jo aikasem m in e- p aikkakuntien sam oin kuin m uiden tys sitä taisteluun pakoitti, tu näinen, historiallisesti kantava sitetty m uutam illa näyttäm öillä. K u kin y m p äristö läisten on tilaisuus li sitten mitä tuli. teko. Se seikka, että siitä tuli vaa selvin p iirtein suom alaisten siir saapua katselem aan tä tä hu v ittav a Oikea, terve sosialistinen luok verinen murhenäytelmä, on vain tolaisten eläm ää ja kohtaloita. Kel koko-illan n äy telm ää “ E läviä k u v ia”. katietoisuus painoi leimansa tä sopusoinnussa muittenkin suur vollinen lisä työväen n äy telm äk irjal On naurun ja puhelun a ih e tta pe hän taisteluun sen ensimäisestä ten aatteellisten liikkeitten ke lisuudessa. rään k in kunhan vaan tu le tte ensi- päivästä viimeiseen saakka. Ko hityksen kanssa, jotka kärsi Osastot huomatkaa! su n n u n tain a haalinem m e. konaisuutena se ei hetkeksi mysten ja tilapäisten tappioit Ero on idällä ja lännellä. Ju u ri K aikkia o sasto ja k eh o ttaa Näyt- kään joutunut anarkistisille tai ten kautta kuitenkin vastusta tän n e id ästä saap u n u t toveri vah porvarillisille harhapoluille. Se mattomasti ovat ajan tullen aat täm öliitto valitsem aan kesäjuhlanäy- v isti sen äsk en tä ssä lehdessä olleeft telm änsä NYT JO, sek a ilm ottam aan oli työväen puolelta todelli teensa voimalla voittaneet. meille. K aikkien alu eitten k esäju h kirjotukeen jo ssa osotettiin- eron o- nen. sosialistinen, luokkasodak I. L. idän ja lännen so sialistisen lilla e sitetä ä n yksi ja useam piakin levan si kärjistynyt luokkataistelu. tfip iin n an välillä. Eron sanoi täm ä näytelm iä ja ky sy n tä tulee olem aan Tässä suhteessa ei ole mitään suuri V alitkaa kaksi tai kolme näy toveri e siin ty v in hyvin h u o m attav as kaduttavaa, ei tänään eikä vas M O R A A LIA K U V A A V A A . telm ää. m itä h a lu atte ju h lilla e sit ti e tu p äässä siinä e ttä idässä, kuten taisuudessakaan. Viime sunnuntain Oregon tää, m erk itk ää m inkä h a lu atte ensi viim eksi M aynardissa, M ass., e ro te t Ei ollut Suomen työväen vi Journalissa kirjottaa yksi huu- tiin S uom alaisesta so sialisti osastos ka, että maailmanvallankumouk ma,usmyrkkyjen käyttäjä myrk tilalle, m inkä toiselle jne. T ällä ta ta kym m eniä jä se n iä pois sen takia, voin voimme jä rje stä ä k esäjuhlia • sen luonnetta ei silloin ymmär kyihin vajonneiden ihmisten v arten parhaim pia näytelm iä, sekä e ttä o liv at uskollisia teollisuusuniol- retty. Eivät venäläisetkään si kohtalosta. Hän« sanoo juuri leen eiv ätk ä ero n n eet siitä vaikka tä silloin vielä käsittäneet, he, päässeensä kauniin vankilasta, ajoissa p itä ä silm ällä, e ttä ne ovat gom persilainen Goldeen niin tahtoi. jotka parhaiten ovat sosialisti jossa hän on ollut pitemmän ai valm iina ta rp eellista b arjo tu saik aa Kyseli sam alla josko tä ällä tu n n em sen vallankumouksen luonteen kaa ainoastaan siitä syystä, että varten. Asia on tärk eä. Älkää jä t-i me m illä k an n alta tä ssä jäsen ien o- tajunneet. Kohtalo asetti mei hän on joutunut noiden huu täkö tä tä huomioon o ttam atta. L ä sasto sta ero tu k sessa oli R aivaaja. dän maamme työväen kansain mausaineiden uhriksi. Hän sa h e ttä k ää tilauksenne kesäjuhlanäy- Sanoin jonkun v erran tu n n e tta v an välisen vallankumouksen etu- noo olleensa kauvan myrkky telraistä aivan heti ja sam alla ilmot-1 täälläk in tu o ta asiaa sek ä R aivaajan ta k aa koska k esäju h lat pidetään ja vartiotaisteluun, jossa se sai jen vakituinen käyttäjä ja va kuinka pitkän h arjo tu sajan h alu atte, | k a n taa työväenliikkeeseen y leen sä kärsiä raskaimmat uhrit. lite le e sitä. ettei yhteiskunta kin joka k a n ta on sa a n u t useaan Ei siinä kuitenkaan työväen tiedä parempaa keinoa myrkyn Laulukuoroille huomattavaa! k ertaan täm än jä rje stö n tuom ion, vallankumous hävinnyt, vaikka käyttäjille kuin sulkea heidät N äyttäm öliitolta on saa ta v an a Ant- m u tta jo ta k a n taa n y t on ru v ettu puna-armeijat lyötiinkin maa- »vankilaan, jossa he opettavat ti P&lenin sekakuorolle sävel täm ä m eille län teläisillek in ty rk y ttäm ään . TOVERI -■ I— ........................ ......| Seattle,‘Wash. PUOLUEASIOITA li * Ih m etteli tä m ä itäläln en toveri, e ttä tä ä llä saapi kuulua suuren union jä sen e t ja k a n n a tta ja t sosialistiosas- toon ja e ttä h e itä pidetään y h tä hy v än ä to v erin a kuin m uitakin. T ässä se suurin ero hänen m ielestään idän ja lännen v älillä onkin. No, siinä vaan kyllä onkin eroa. M utta siihen sijaan e ttä tä ssä su h teessa m uu ttu i sim m e itälä isten kannalle saam m e n ähdä e ttä Idässä tullaan pian länte- lä isten k an n alle sillä idässäkin on jo voim akas tieto in en vasem m isto sikä läisissä o sasto issa jo tk a pian katka- sev at k ä rje n tu o llaiselta itäläisyydel- tä. N äin se käypi, eikä päinvastoin. Silloin ei sam ojen ta h o lta Jtäläisiä ylistellä, jo tk a niille n y t k iito sta vei- saayat, m u tta eipä ne en ää silloin ty ö läiset m oisia ylistyksiä toim innal leen kaipaakaan. R u o k a ta v a ra t h innat llm otetaan laskevan. Voin, m unien ja m aidon h in n a t ilm otetaan laskevan. R avinto loissa k u iten k in on ateriain h innat edelleen sam at. Valmis on. Chicago, M ilwaukee & St. Paulin radalla on n y t saa tu säh köasem at sekä siihen kuuluvat työt siinä m äärin kuntoon, e ttä ensim äi nen ju n a joka m enee sähköveturilla läpi koko m atkan lähti tä ä ltä p e rja n ta in a 5 p. Chicagoon. Ei ole öljyn eikä hiilen pöly vaivana enää m a t k u stajilla tä llä tie lä kulkiessa. Paljon on A laskaan y rittäjiä. S uu re t m ä ä rä t m iehiä on odottelem assa jo tä ä llä A laskaan pääsyä. K alas tukseen m en ijät ovat jo kaikki val lan n eet p aik at m itä on säätäv issä kin. K yllä työvoim aa on. — K irfv . No. 56 Sekin, e ttä R utasen tyypit, eiv ät ennenkuin lasketaan m itään kappa ole venäläisiä, eivät e sitä a ja tu k si le tta näyttäm ölle. aan venäläisen a jatu sta v a n m ukaan, T otta on, e ttä m eikäläisillä näyttä eiv ätk ä ole m uutenkaan m itään jo m öillä katsajam iston puutteelliset kapäiväisiä ihm isiä vaan enem m än ym m ärryksen ta k ia voidaan esittää persoonattom ia, a a tte ita e d u stav ia köm pelöstlkin tö h erertty jä kappalet jum al'olennoita, saa tta isi m ennä mu ta ja vieläpä saadaan tunnustusta kiinsa, m u tta seikka, e tte i kirjotta- kin, jos niissä on Jotakin, mikä ta jalla ole ollut kyllin perusteellista valla taikka toisella hiukan “hive- tieto ja, taik k a ei hän ole v ä littän y t lee” olevia oloja vastaan kärjistynyt o tta a huom ioonsa V enäjän o lo ja ,'o n tä tyytym ättöm yyttä ja jos siltä kan te h n y t hänen kuvauksensa V enäjän n alta katsoo niin kyllä kannattaa pi kum ouksellisista sellaiseksi, e ttä ta r tä ä “ M urroksessa” näyttämöjenune kem m in asioita tunteville se tuntuu ohjelm istossa; taiteen kannalta e t vähem m än totuudenm ukaiselta, eikä Aodlph Salmi. voi sy n n y ttä ä n iitä ajatuksia, joita k irjailija on ta h to n u t katsojan he (i rä ttä ä ajattelem aan. K atsoja ei tu le vak u u tetu k si s iili m itä k irjailija hänelle uskottaa. R utanen kuvaa v en äläistä pappia T arv ittiin “hyvä nainen” puhdista sedän ’kouluuttam ana”, eikä salli pu m aan huoneita “St. Paul Mill Hotel h u tta v a n m itään lu o starikasvatuk- lissa”, Tacoman ahmita. sesta, jonka k a u tta kreikkalaiskatoo- — Enhän tuossa pahene, vaikka lisen kirkon papit “ kouluuntuvat", käväsen. tuum ailin, halusin nähdä jos sellaista m iksikään “kouluutta- ne h u o n e e t.------- m iseksi” voisi sanoa. N äytelm än — T uletteko varm asti, kysyi «‘ho ta ite ellista puolta ei ensinkään huo teliin ” isännöitsijä selittäen, että u- nontaisi, päinvastoin vahventaisi, jos sein lupaavat, m u tta eivät tulekaan. k atso ja saisi tie tä ä “M u rro k sessa” — Minä aina tulen silloin kun lu esiintyvän papin, Iivanan, saaneen paan. «vastasin, m u tta sitä en voi sam allaisen luostarik asv atu k sen kuin santaa kuinka kauan olen. Vaan jos esim. entinen hevosvaras R asputin, se sopii, e ttä tulen koettamaan, joka oli sitä tie tä p äässy t hoviin, niin— __ ylhäisim pien naisten salarip ittäjäk si. Sain luvan m enua. — Kun otin “ Sedän kouluuttam inen” tuntuu m el tuon työpaikan, näin muutamia huo kein sellaiselta kuin puhuttaisiin neita ovelta katsoen. Niin “etäältä H elsingin yliopistossa teologisen (ju k atso en ” eivät ne niin pahalta näyt m aluusopillisen) "tied ek u n n an ” tu t tä n e e t ja sitäp aitsi nuo näkemäni kintojen su o ritta m isesta kun m uu huoneet taisivat olla siisteirapiä tenkin Iivanan suhteen teh d y t lau M utta kun seuraavana aamuna me sunnot kuvaavat hänen suhdettaan nin työhön, niin oh! — eipä kos kotiinsa ja sukulaisiinsa joten k in sa- kaan ole huoneen puhdistus minusta m allaiseksi kuin m itä Kuopion ta tu n tu n u t vastenm ielisem m ältä. Ja sl kaisen seurakunnan apupapin su h täp aitsi enhän m inä mennytkään “ MURROKSESSA”. de sa a tta isi olla, m ahdollisesti köy n iitä puhdistam aan, menin vain kat Kun k u v an v eistäjä ta lta lla an veis hiin sukulaisiinsa. selem aan. M utta ei taitaisi käydä tä ä onnistuneen kuvapatsaan niin H istoriallisessa su h teessa on näy laatuun, e ttä selittäisin olevan! työ- h e rä ttä ä sen k atselem inen katsojaa te lm ä ssä m yöskin e p äta rk k u u tta. Ve väenlehden k e rto ja ja haluavani sa sellaisia tu n te ita Ja ajatu k sia, joi näjän vallankum ous el alk an u t yleis nähdä m uun m uassa työläisten asun ta pidetään hyvinä, kauniina ja ja lakolla. vaikka “ M urroksessa” anne to-olot. Täytyy siis tehdä tutkimuk loina. Olkoonpa kuva kuvaam assa taan katsojalle sen su u n tain en k ä si sensa työnteon nim ellä. rau h an ta i taistelu n toim intaa, aina tys. Y leisem m ät lakkoliikkeet Ve M utta jo ensim äisiä huoneita puh alkoivat vasta sen jä le stä d lstaessan i ajattelin , että mitä minä se o p ettaa — ja sen tulee opettaa, n äjällä jos se ensinkään m iksikään kelpaa kun vallankum ous oli ta p ah tu n u t ja näillä havainnoillani nyt sitte teen — ihm isille hyödyllisiä asioita. Mi Duuman a se tta m a väliaikainen hal — näm ähän ovat niin likasia ettei tä ä n jo k ap äiv äistä eläm ää ylem pänä litus oli o tta n u t vallan käsiinsä. Val- n ä itä hirvene kertoakaan. J a kuiten ja siltä riip p u m atonta "puolueeton lankum ouspäivinä oli P ie ta rissa lak kin — m iesten täytyy asua näissä ta ” ta id e tta ei ole olem assakaan, koja, jo tk a seisa u ttiv a t työt useilla huoneissa. Joissakin niissä oli ark v aik k a kaikkiin katsojiin e iv ät s a teh tailla, m u tta nekin lakot alettiin ku ja m uustakin tavarain järjestyk m at taid eteo k set v aik u ta sam alla ta v a sta sen jä le stä kun keisari oli sestä ja pak su ista pölykerroksi ta valla — riippuen paljon k atselijan m ä ärän n y t D uum an, jossa kiisteltiin tav arain välissä näki. että ainakin kyvystä y m m ärtää taid eteo sta. Haa- p a rla m en ttaa rise n valtiom uodon m u osa oli p itkäaikaisia asujia. Oh tuo vottuneen urhon kuvan katselem inen k aisten oikeuksien Duum alle saam i ta pölyä ja tu o ta likaa — hirvittä saa tta a, esim . käyttääksem m e nyt se sta ja vanhan yksinvaltaisen h al vää! Eikö talossa ole ollut piikaa poistam isesta, hajoa pitkään aikaan vai------- m eille suom alaisille aivan täm än litusm uodon päiväisen eläm än m ukaista esim erk m aan. eikä Duuma to te llu t m ääräy s Isän n ö itsijä tuli m inulle kohteli kiä, tuoda m ieliin Suomen työväen tä. V ielä pitem m än m ielikuvituksel aasti huom auttam aan e ttei niitä niin k irjailija tekee, äsk eisen taistelu n valtaan pääsystä lisen harppauksen hyvin ta rv itse puhdistaa. ja sen traag illisen kohtalon, m ikä tu taik k a te e ttä ä yleisöllä, kun hän ju- Oo! N iitä ei siis puhdistetukaan, li työläisille silloin osaksi kun se lis tu tta a sam assa h etk essä te h ta a t Sel ainoastaan — ollaan puhdistavinaan; ta istelu ssa joutui tappiolle. Jollekin o tettav ik si pois om istajiltaan. toiselle, viim eisessä m ailm ansodassa lainen ei ta p a h tu n u t tsaarih allitu k sen m u tta älähän nyt hätäile äijä. enhän häviölle jo utuneen k an sakunnan kukistuessa, vaan v a sta to ista vuotta m inä n iitä puhdistakaan, katselen k a n sa llisa atte e n inostam alla sam a m yöhem m in, siinä m ä ärässä m issä vain. M utta se huom autus täisikin Se olla vihjaus, e ttä niiden kanssa olisi k u v ap atsas s a a tta a jo h ta a m ieleen sitä on ollenkaan tap ah tu n u t. a jatu k sen om an k an san sa ta iste lu s m itä tap ah tu i tehtailijoille ja työn- jouduttava. — K uinkas pitkä tämä kukistuessa huonerivi oikein onkaan? Mittailin ta ja k aik ista p o nnistuksista huoli te e ttä jille tsaariv allan m a tta k o h d an n eesta tappiosta. Työ oli, e tte i heillä ollut sen jä le stä k äy täv ää katseellani. Pitkä se oli. väen a atteen m ukana eläneelle tulee m ahdollisuutta » a jau tu a sotaväkeen Menin keskelle käytävää ja kurkis m ieleen V enäjän työväen ta iste lu t työväen talo udellista Järjesty m istä tin siitä erkanevaa haarakäytäväa. k atsellessa voitokkaan sankarin k u v a sta a n ja vallankum ouksen seuraa- Sekin oli hyvin pitkä. Sitten vielä v a p atsa sta , m u tta kansalliskiihkon vina kuukausina olivatkin te h ta a t oli toinen ta ttia samanmoinen. Ja v allassa olevalle am erikalaiselle sa tuon tuostakin lakkotilassa, sek ä ai ------------------------------- ma kuva lietsoo m ieleen k an sallisy l na te h ta ilija t v ak uuttivat, e ttä val p ey ttä; ja m elkeinpä sam allaisia lankum ousliikkeen aik an a jä rje s ty tu n te ita voim m e o tak su a Suomen m ään päässeet työläiset ja heidän Pacific Development Societyn porvariston saavan k atsellessaan a se tta m a n sa teh d ask o m ite a t vaati- san k arik u v ap atsaita. M ykkä kivi kun I vat niin suuria etuoikeuksia työläi- jäsenet kutsutaan täten yhtiö ei puhu, niin jä ä k atso jan itsensä I sille, e ttä tehtailijo ille itselleen ei kokoukseen, joka pidetään per velvollisuudeksi y m m ärtää jokapäi jä ä n y t voittoja lainkaan. O livatpa jantaina, huhtikuun 16 päivänä, väisen eläm än yksityskohdat. Taide työläisten kom iteat m uutam issa ta 1920, kello 4 ip. S. S. Klubin ei ole siihen syypää, jos katsoja sitä pauksissa v aatin ee t ta rk a s te tta v a k talolla, 264 Taylor Ave., Asto- ei ym m ärrä. seen te h ta itte n tilik irjo ja voidakseen riässa, Ore. Kokouksessa täytetään paik H iukan toisin kuin kuvanveisto- m äärätä, kuinka paljon o ik eastaan kakunnalta pois muuttamisen ta ite en la ita on näy telm ätaiteessa, te h ta ilija voi palkkaa työläisille sillä siinä asioiden kuvannolliseen c- m aksaa. N äytelm än ta ite e llista puol- tähden ja muuten syntyneet a- sittäm iseen yhdistyy asioiden tu lk it I ta, ta ik k a sen v a ik u tta v aisu u tta ei vonaiset johtokunnan jäsenten kuullaan johtokunnan sem inen, tie ty sti eri tap au k sissa e ri suinkaan yh tään vähentäisi, vaan paikat, siltä ajalta laisella tavalla. Sam oin kuin m uut päinvastoin v arm istaisi, jos tuo asi- toimintakertomus kun yhdistys on ollut olemassa kin taidekoulut, on n äy telm ätaiteen ! a n tila olisi tuotu esille sellaisena, ja keskustellaan kaikista muis se littä jä t p y rk in eet viem ään sitä jo eikä hypätty siihen, m itä to ista vuot k ap äiv äistä eläm ää “ ylem m äksi” ta jälkeenpäin tapahtui. S itä su u rem ta yhdistystä koskevista, koko jonkunlaiseen “ puolueettom uuteenr , m alla syyllä olisi ollut v älte ttäv ä uksessa mahdollisesti esille tu eristäm ällä sellaiset näytökset, joilla sellaista hyppäystä, kun m yöhem m in levista asioista. Jäsenet voivat olla edustettui ilm eisen selv ästi näytelm än kirjot tehtaiden hallituksen liuostaan otta- na joko persoonallisesti tai val ta ja o p e tta a jo tain a a te tta erikoi j niinen ei tap ah tu n u t y b fa ik a a ja o r kuten yhdistyksen seen asem aan to isten , näytelm ien | sitä k e stä n y t aina näihin aikoihin takirjoilla, säännöt edellyttävät. suhteen, jo issa theem a (opetus) ei saa k k a ; ehkäpä vieläkin ollen taka- Pacific Development Socie ole niin huom attava. Nyt on k u ite n 1 varikkoonotto k eskenräisenä. tyn johtokunnan puolesta. kin tosiasia, e ttä n äy telm ätaiteen on P aitse n ä itä edelläraainituita isoin A. N. KOSKELA, k m yöskin, sam oinkuin m uun taiteen ! pia v irh eitä on näytelm ässä huom at- alalla, e ttä kaikkian näytelm ien tu j tava joukko pienem piä tekniikkavir- lee o p ettaa ihm isille hyödyllisiä asi i heitä, jo ista vain m ainitsen yhden, oita. taik k a h e rä ttä ä h eissä sellaisia i K olm annessa näy tö k sessä k äy tetään ajatu k sia, m itkä tek ev ät h eid ät sopi ; telefoonia, m u tta k irjailija on unoh- Western Workmens Pubiisi’ vam m iksi y h teiskuntaeläm ään, eikä ! ta n u t aivan kokonaan telefoonilai- ing Society’n jäsenet kutsutaan tä s tä jo k a tark oin punniten olisi I tokseen kuuluvan niin tä rk e än tai- täten yhtiön varsinaiseen vuosi- “p u o lueetonta” ja jokapäiväisen elä 1 toksen kuin on k eskusasem a tele- kokukseen, joka pidetään Asto- m än ylä- ta i alapuolella. E päonnis foonineiteineen. T e h ta ilija nappaa riassa. Ore., lauantaina, huhti tuneilla esim erkeillä opettam aan p y r y k sin k ertaisesti pöydältä telefoonin kuun | 7 p., 1920 kello 10 ap. kim inen on vaiti a p ä ta ite e llista ja ja h u u taa puhelintorveen: Halloo S. S. Klubin talolla, 264 1 ayiC- v irh eellistä sekä sellaisena k a rte tta Maslow, tulepa tän n e heti. H etken Ave. vaa. kuluttua, k esk u steltu aan toisten teh- Kokouksessa luetaan edellisen Kun runoilijam m e Mikael R utanen tailijo itten kanssa ennen kun kut vuoden tili- ja toimintakerto on k irjo tta n u t n äy telm än sä “ M ur su ttu Maslow. joka on työpäällikkö* mus, valitaan jäsenet eroajr.is- ro k se ssa ”, niin e p äilem ättä on h ä i nä asianom aisen te h ta ilija n tehtaal- vuorossa olevien johtokunnan n ellä o llu t m ielessä halu innostaa j la, e h tii saapua, ta rv itse e teh ta ilija jäsenien tilalle ja käsitellään työläisiä k aik k ialla roailm assa, m is i sam aa telefoonia, tällä k e rta a p ä äs kaikkia muita liikettä koske’-*a sä ikinä he voivat k atseita tuota täkseen yh tey teen poliisiasem an asioita, mitä mahdollisesti ko n äytelm ää ep äitsek k ääseen uhrautu- kanssa, eikä hänen tällöinkään tar- kouksessa esille tuodaan vaiseen taistelu u n köyhälistön va ! vitse m ainita poliisiasem an num eroa, Jäsenet voivat olla edusta^ pau ttam isek si. T ark o tu s on k irjaili ' eikä edes sitä kenen k an ssa hän tuina joko persoonallisesti e jalta o llu t k iite ttä v ä , eikä m inulta haluaa puhua. Y k sin k ertaisesti huu valtakirjoilla, kuten yhdiuy ole m itään sitä v astaan , e ttä tuon taa vaan puhetorveen: H alloo, onko sen säännöt määräävät. hyvän ja kauniin tark o tu k sen n o ja l j se poliisiasem alta J a senjälkeen Astoriassa. Ore., maalisk- 5 "• ta a n n ettaisiin m ahdollisim m an p al m a in itsem atta kuka ja m issä hän 1920. jon “a n tee k si” näytännön laad in n as on. a n ro hän so tav äk eä itselleen JACO B KONTAS. sa te h ty jä v irh eitä, m u tta sitten k in suojakseen lakkolaisia v astaan . Sel- Western Workmens Pub täy ty y k ajo ta eräisiin kohtiin. i laiset v irh eet p itäisi aina k o rja ta cietyn johtok. kirjuri. Miesten asuntoja nuuskimassa” Kirjallisuus ja taide V uosihokouskutsu V uosikokouskutsa
