8 P.—MONDAY, MARCH 8
hän. E i sillä vallankumous la tämän tappavan tavan kaikille H A U T A U S LA U L U , n äy telm ästä
kannut, että valkoinen valta sellaisillekin, jotka siitä ehkä “Luokkaviha*'. M elodia kaunis. K uo
(T H E C O M R A D E )
Hän sa ro sovitus soinnukas ja juhlallinen.
The organ of the Finnish w orker« in voitti. Vallankumous alkoi kak muuten säästyisivät.
si vuotta sitten.
Sitä jatkuu noo persoonakohtaisesti näh Sopii e sitettä v ä k si k o n serteissa ja
the W estern State«. T k e only Finnish
Hyvin usein kuorom m e
vieläkin. Mitä tässä välillä on neensä tapauksia joissa yk si' iltam issa.
D aily in the West.
Puhlished D aily,
laulaen
sa
a
tta
v a t to v ereita viim ei
ollut, on vain tuon vallankumo morfinisti on opettanut vanki
except Swnday, at A storia, O regon,
seen
lepoon
ja
tä tä ta rk o tu s ta v a r
uksen erilaisia vaiheita, rinta lassa
kaksi- kolmekymmentä
by the W estern W orkm en*« Publishing
man tilapäisiä muutoksia.
nuorta miestä tämän * paheen ten on tä m ä laulu erikoisen sopiva,
Society.
o ik eastaan v älttäm ätö n .
E rik o ista
Lähtökohta oli
siis terve, uhriksi.
h
a
u
ta
u
s
m
a
is
ia
ei
m
eidän
tauluva
luokkatietoinen,
sosialistinen.
Kirjottaja arvelÄ, että Port-
JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager
en tu u d estaan
liene.
Ei meitä voi syyttää siitä, et landin kaupungissa on viisitu rastossam m e
Tuon
paikan
tä
y
ttä
ä
tä
m
ä
taulu
a r
O ffice Seventh and Com m ercial St., temme käsittäneet vastustajam hatta vakinaista kokainin, mor-
me voimaa eikä hänen pohja fihin ja muiden sellaisten myrk vok k aan a lisän ä kuorojem m e ohjel
Opposite Post O ffice.
tonta verenhimoaan voittajaksi kyjen käyttäjää. — Suurin osa m istossa. Kopion h in ta $1.50. lä h e
TELEPHONE —
O ffic e 3 6 5 ;
päästyään. Tämä oli ensimäi- näistä on varakkaamman luokan te tä ä n p o stiv ap aastl.'
E ditorial D tp ’t 6 32 .
T o v erillisesti,
nen luokkasota laatuaan, eikä jäseniä ja joukossa on suuri
S.
S. JÄ R J. NÄYTTÄMÖLIITTO
alaikäisiä ja lapsiakin.
Entered a« second-class raail m atter sen uhreja voinut silloin ku määrä
J. Edw. M oilanen, siht.
kaan arvata. Helppo on nyt Sillä nämä myrkyt tempaavat
Jaly 18, 1912, at the Post O ffice
220
So.
A
shland Blvd., Chicago, 111.
monen
olla
jälkiviisas.
Kyllä
uhrikseen
kaikki,
jotka
niiden
at Astoria, O regon, under the
nyt mekin tunnemme vastusta käyttämisellä kerrankaan ko
A c t of M arch 3. 1879.
jamme ja ymmärrämme myös keilevat.
paremmin kuin silloin mitä voi
Ei ole mitään syytä epäillä
P A P E R IP U L A JA T Y Ö V Ä mia ja valmisteluja todella tar etteikö tämän kirjottajan lau
Eri käsityksiä Isänmaallisuudesta.
ENLEH DET. *
vitaan menestykselliseen taiste sunto myrkyn uhrien lukumää Tilaisuuden saatuani, pistäysin kuu
rästä olisi totta. Ovathan sitä lem aan Työväen oppikurssille luen
Kaikki työväenlehdet, jotka luun.
eivät
suurien ilmotuskulujen j Luokkasota vaati äärettömiä todistamassa monet viralliset to a Isänm aallisuudesta. P erinpohjin
Liittohallituksen siv isty n y t tuntui olevan professori
kautta saa takasin sitä tappio-; uhreja. Lähes 10,000 rintamal numerotkin.
ta, mikä niille tulee tavattoman la kaatunutta, 18,000 sodan jäl asiamiehet, jotka näiden myrk jo k a työläisnuorukaisille oli tu llu t
korkealle kohonneen painopape keen teloitettua ja yli 12,000 kyjen kulettajain ja myöjäin pe tä stä k in a in eesta selittäm ään. Ly
Nämä rässä hiipivät, koettaen tätä hyestl, m ikä on k o rk ein ta isän m aal
rin hinnasta, joutuvat entistä vankileirillä kuollutta.
Ku vaaraa hävittää, tietävät kertoa lisuutta, luennon m ukaan voi sum
kin
ahtaammalle
aineelliseen ovat hirveitä numeroita.
toimeentuloonsa nähden. . T ila kaan ei uskaltane koskaan ot että joka kaupungissa on näi m ata sen tä h ä n : “T ehdä ty ö tä si
usmaksua ei sopisi kohottaa taa edesvastuulleen samanlais den ainesten myöminen hirvit vistys- ja ain eellisten arv o jen k a r
kärsimysten saattamista tävässä määrässä kasvanut vuo tu ttam isek si. Jä rje s ty ä siten e ttä
niin, että se vastaisi paperin ten
Suomen
työväenluokalle.
si vuodelta ja varsinkin väki- n ä istä arv o ista on jokaiselle y h teis
hinnasta tulevat lisämenot ja
Tämä oli kohtalon kovuutta, juomaliikkeen lakattua on myrk kunnan hyödyn eteen toim ivalla yh
muutakaan tyydyttävää keinoa
ei ole. T äytyy koettaa kilpail-; ei erehdystä, ei edesvastuuton kyjen menekki kasvanut monin teisk u n n an jäsen ellä sam an laiset ti
laisu u d et p äästä nauttim aan. V äriin,
la porvarilehdistön kanssa leh ta kevytmielisyyttä millään ta kertaisesti.
Mutta hallituksen asiamiehet, rotuun ja kansallisuuksiin k atso m at
den myöntihinnassa, vaikka por- holla. Nykyinen sukupolvi sii
varilehdistöllä on aina se etu, tä kärsi ja kärsii vieläkin, mut julkiset ja salaiset, eivät voi ta k u n n io ittaa kaikkia yhtäläisellä
että se saa paljon enempi kuin ta ei työväenliike, ei kansain tuolle hommalle paljon mitään. arvonannolla eikä pyrkiä pakkokei
lehden kulungit ilmotusmaksuis välinen vallankumous, ei sosia Kun tavaralla on niin suuri ky noilla v allitsem aan toisien yhdyskun
ta. Tämä tekee aseman erit-j lismi. Niille se suurin piirtein syntä ja kun sen kulettaminen tien asu k k a ita .”
K uultuani täm än m äärittely n isän
täin vaikeaksi varsinkin köy katsottuna oli vain yhtä vähä ja myöminen tavaran laadun
pätöinen välikohtaus kuin on tähden on niin helppoa, ja kun m aallisuudesta, a jattelin n äin : “ Suu
hemmille julkaisuille.
Buttessa* ilmestyvä Bulletini monen kuuluisan kumoustaiste- otetaan huomioon että sen os rim pia p a trio o tteja ovat siis näihin
ilmottaa että ellei se saa varsi lijan väkivaltainen kuolema tiel tajat ovat enimmäkseen varak vainottuihin työv äen järjestö ih in kuu
naisten juoksevien menojensa lä työväenluokan voittoon ja kaamman luokan jäseniä, jotka luvat ja n iissä toim ivat jä se n e t sil
ohella $12,000 paperirahastoon- vapauteen.
asemansa
perusteella
voivat lä m itäs m uuta se heidän to im in tan
Työväenluokan vapaustaiste myrkyn myöjiä suojella, ei mi sa olisi p ohjaltaan kuin ju u ri tuota
sa, mikä veisi sen ensimäisten
vaalien ohi, on lehden julkase- lussa on olemassa vain tilapäi kään voi estää niiden käyttämi m inkä san o ttiin olevan korkeim m an-
lajin Isänm aallisuutta ja tuo se sitä
minen lopetettava. Samaan suun siä, näennäisiä tappioita. Ko sen levenemistä.
Sairautta ja hermostuneisuut todella o n k in ’’.
taan puhuvat useat toiset leh konaisuutena se sosialistisen us
Toisenlaista
“isänmaallisuutta”.
det joiden kannatus ja tulot o- komme mukaan on yhtä jatku ta luova yhteiskunta, äärimmil
vat olleet vähäisemmät.
Nii vaa voittokulkua päämääräänsä leen ihmishermoja jännittävä Suuresti eroaa kuitenkin isänm aal-
den lähimmät piirit, tietysti pon saakka, työväen valtakuntaan. taistelu onnistumisesta kilpaile lisu u sk ä sitte et edellä k e rro tu sta kun
nistavat kaikkensa, saadakseen Ellei näin olisi, niin sosialisti van järjestelmän vallitessa, se k atselee n ä itä kapitalistiluokan ä ä
maailmankatsomuksemme on pääsyynä tämänkin rappeut nitorvia, porvarilsanom alehtiä. Jo
lehdet pysymään pystyssä tä nen
olisi suunnaton erehdys.
tavan
ilmiön
laajenemiseen. ka vain enim m än ja katalam m in voi
män paperikriisin läpi.
Tappio
oli siis tilapäinen. Minkä pitemmälle olot tällaise-i p arjata, pieksää ja h ä v ä istä n iitä
Suomalaiset työväenlehdet ei
vät ole tästä painostuksesta Monella x>n aihetta surra mene naan jatkuvat, sen enempi sitä työläisiä jo tk a k o ettav at tu o ta tä
myöskään vapaita.
Paperi tu tettyjä omaisia, mutta aatteen monine
surkeine tuloksineen m änkin m aan suurten esi isien op
pien m ukaista isän m aallisu u tta to te
lee nyt maksamaan meille kol vararikkoa ei kellään. Ilman tä saadaan nähdä.
u ttaa.
T ässä ‘‘isänm aallisuudessa”
tä
kokemusta
emme
tietäisi,
mi
me kertaa enempi kuin ennen.
m ennään niinkin pitkälle e ttä kun ei
Tulot eivät ole, ei ainakaan T o hin aatteemme meitä tänään vel
tavallinen anglosaksilainen
pirulli
verilla suurentuneet.
Päinvas voittaa. Joka oikein ymmärtää
suus
riitä
n
ä
itä
työläisiä
h
äp
äise
toin on ilmotustulot, porvarien sitä kansannousua, joka kaksi
NÄYTTÄMÖLIITON TIEDON
m ään niin otetaan täh än “jalo o n ”
harjottaman
boikoteerauksen vuotta sitten alkoi, hän myös
ANTOJA.
teh tä v ää n kiinalainen kyynillisyys.
tähden pienentyneet.
Näinol tietää tehtävänsä nyt eikä an
a •
'
i
Uusia
näytelmiä!
U ltra-“isänm aallinen” P.-I. tilaa k a ik
len, jos me tahdomme saada taudu epätoivoon tai jättäydy
Setfraavat
uudet
n
äy
telm
ät
ovat
ki ruokottom im m at työläisten häväi-
lehtemme
läpäsemään tämän arkailevaan toimettomuuteen.
Pian nousivat työväenjärjes v alm istuneet S. S. Jä rje stö n N äyttä- sem iskuvapiirrokset Funk nim iseltä
pulakauden,
olisi
kaikkialla
sainim annilta.
T äm ä kiinalainen
ponnisteltava tilaajamäärän ko tömme taas tuon kauhean veri m öliiton k u stan n u k sella:
LUOKKAVIHA.
4-näyt
luokkasota-
Funk, jonka p iirro k sissa liekehtii
hottamiseksi. Kaksituhatta uut löylyn jälkeen. Sen ne tekivät
näytelm
ä,
kirj.
Moses
H
ahl.
12
m
ies
koko
aasialainen raakuus, se se val
ta tilaajaa korvaisi Toverille ne omasta sisäisestä voimastaan ei
tä,
4
n
aista
se^ä
lisäväkeä.
N
äy
ttä
m istaa n äm ät k a u tta m aan kuulut
lisäkustannukset, mitä paperin kä joidenkuiden yksilöitten an
Työväenluokan kerran mö: I näyt., herras.talon vierahuone. “Isänm aalliset” kuvat kuten m. m.
hinnan kohoamisen kautta tu siosta.
II näyt., to rp an tupa. III näyt., m et tu n n etu n piirroksen “ Not in a thou
lee. Jos jokainen Toverin lu järjestynyttä voimaa ei millään sä,
lum inen talvim aisem a, l\* näyt.,
sand y e a rs’*. E rila ise t on siis käsi
kija ottaisi hankkiakseen yhden hirmuvallalla murreta.
uuden tilauksen, ei epäonnistu
Hitaammin on työväenliike m etsä, osa kaatuneiden p u n ak aarti ty k set isänm aallisuudestakin.
Avoin työmaa-taistelu käynnissä.
misia voisi mitenkään niin pal keemme löytänyt takaisin van laisten joukkohautaa näkyvissä. 84
Viime k irjeessän i
ennustelin e ttä
luokkataistelukantansa. siv. V uokra $10.
joa tulla, ettei koko joukko yh han
U usi kuvaus Suom en kapitalisti- ty ö n o stajisto
alkaisi
m etalliteolli-
teensä tuota määrää koolle sai Helppo oli järjestöjä koota,
luokan
k
o
nnantöistä
luokkasodan
ai
suusalalla, kun työsopim us päättyy,
si ja silloin me olisimme autet mutta paljoa vaikeampi niitten
tuja tästäkin pulasta, jonka por raikasta sosialistista henkeä he kana. P a lja staa so tavoittoilijain m e taistelu n saatta ak se en täm änkin il
varit epäilemättä toivovat tuot rättää. Ruumis nousi, mutta nettelytapoja. Voidaan e sittä ä use lan työm aat avonaisiksi. T äm ä ta is
am m illa näyttäm öillä. Joukkohaudal telu on ny t jo alkanut. T o ista tu h a t
tavan meille häviön.
Näyttä- henki jäi heikoksi.
käämmepä tässäkin puuhassa sa
Valkoinen terrori hävitti yli la lau lettav an h autauslaulun on se ta ty ö läistä eri kom ppaniain työ
m ailta on jo poissa ty ö stä syystä e t
maa kurssia kuin äskettäin ta 30.000 maamme itsetietoisinta, kakuorolle säv eltän y t A ntti Palen.
MURROKSESSA, 4-näyt. näytelm ä, tä ty ö n o stajat eiv ät ole edes tä tä
lon hankkimisessa.
kyvykkäintä sosialistista luok-
kataistelijaa. Viitisentuhatta jä- kirj. Mikael Rutanen. 9 m iestä, 5 v äh äistä aikaa m inkä entinen työso
VALLAN KU M O U KSEN
lellä olevista parhaimmista se naista. N äyttäm ö: I ja II näytös, ta pim us on voim assa, ole sitä n o u d at
K A K S IV U O T IS -
pakoitti maanpakoon. Yhteen vallinen työläisasunto. III näyt. h ie taneet.
M U ISTO .
S u u ret joukot m etallialan työläisiä
sä
kaatuneitten
toveriemme no sali. IV näyt. sam a kuin alussa.
Suomen
sosialistisen aika kanssa siis lähes 50,000 poissa T apahtuu pienessä tehdaskaupungis- on m a tk u stan u t jo itään ja toisia on
kauslehden helmik. i p:n nu työväenliikkeestämme, — 50,000 sa lähellä P ietaria. 87 siv. V uokra lähdössä. Siellä kuuluu olevan hy
merossa
kirjotetaan
Suomen rohkeimmista. parhaimmista työ $8.00.
v ät työm ahdollisuudet nykyään. Ei
Sam alla kun täm ä näytelm ä kuvai ta rv itse m atk u staa tän n e m inkään
vallankumouksen muistolle seu- läistovereistamme! Se oli suo
raavaa:
nenisku, joka henkisesti hei- lee paikallisia tapahtum ia, on se alan ty ö läiset nykyään työn saannin
“ Näinä päivinä on kulunut konsi maamme työväenliikettä voim akas ja vaikuttava kokonaisku- toivossa.
kaksi vuotta siitä kun Suomen perustuksiaan myöten. Henki vaus työväen v altaan n o u su sta Ve
“ Eläviä kuvia”. H auska, n a u re tta
luokkatietoinen työväki nousi löitten johdolla, joitten paikka näjällä. H elppo a se tta a näyttäm ölle. va
m u tta sam alla hyvin sattu v a
yhtenä miehenä taisteluun pro- , ei koskaan terveissä oloissa voi
SIIRTOLAISIA. 3-näytöksinen näy aiheinen kappale “ E läviä kuvia" m e
letarisen vallankumouksen ja si luokkatietoisessa työväenliik telm ä, kirj. Moses H ahl. 11 m iestä nee osastom m e n äy ttäm ö llä ensisun-
oman vapautensa puolesta.
keessä olla, onkin se viime ai 3 naista. N äyttäm ö: I näyt.. Suom a nuntaina.
V iim eisen kappaleem m e
Siihen se tunsi itsensä velvoi koina ollut kuin kalpea haamu laisen talon piham aa. II näyt., k u rja aik an a sattu i New C astlen tovereilla
tetuksi asemansa vuoksi kan entisestään.
kellarihuone C hicagossa, 111 kapakka olem aan myöskin koko-illan kap p a
sainvälisessä luokkataistelurin-
Luokkasota kaksi vuotta sit A m erikan kaivosalueella. 98 sivua. le ja sitä katsom aan oli m ennyt Is-
tamassa. Myös porvariston ää ten oli Suomen työväen tähän V uokra $6.00.
saq u ah ’nkin
toverit.
N yt näiden
rimmäisen häikäilemätön ärsy saakka ensimäinen täysin itse
“S iirto laisia” on jo aikasem m in e- p aikkakuntien sam oin kuin m uiden
tys sitä taisteluun pakoitti, tu näinen, historiallisesti kantava sitetty m uutam illa näyttäm öillä. K u kin y m p äristö läisten on tilaisuus
li sitten mitä tuli.
teko. Se seikka, että siitä tuli vaa selvin p iirtein suom alaisten siir saapua katselem aan tä tä hu v ittav a
Oikea, terve sosialistinen luok verinen murhenäytelmä, on vain tolaisten eläm ää ja kohtaloita. Kel koko-illan n äy telm ää “ E läviä k u v ia”.
katietoisuus painoi leimansa tä sopusoinnussa muittenkin suur vollinen lisä työväen n äy telm äk irjal On naurun ja puhelun a ih e tta pe
hän taisteluun sen ensimäisestä ten aatteellisten liikkeitten ke lisuudessa.
rään k in kunhan vaan tu le tte ensi-
päivästä viimeiseen saakka. Ko hityksen
kanssa, jotka kärsi
Osastot huomatkaa!
su n n u n tain a haalinem m e.
konaisuutena
se ei hetkeksi mysten ja tilapäisten tappioit
Ero on idällä ja lännellä.
Ju u ri
K aikkia o sasto ja k eh o ttaa Näyt-
kään joutunut anarkistisille tai ten kautta kuitenkin vastusta
tän n e id ästä saap u n u t toveri vah
porvarillisille harhapoluille. Se mattomasti ovat ajan tullen aat täm öliitto valitsem aan kesäjuhlanäy- v isti sen äsk en tä ssä lehdessä olleeft
telm änsä NYT JO, sek a ilm ottam aan
oli työväen puolelta todelli teensa voimalla voittaneet.
meille. K aikkien alu eitten k esäju h kirjotukeen jo ssa osotettiin- eron o-
nen. sosialistinen, luokkasodak
I. L.
idän ja lännen so sialistisen
lilla e sitetä ä n yksi ja useam piakin levan
si kärjistynyt luokkataistelu.
tfip
iin
n
an
välillä. Eron sanoi täm ä
näytelm iä ja ky sy n tä tulee olem aan
Tässä suhteessa ei ole mitään
suuri V alitkaa kaksi tai kolme näy toveri e siin ty v in hyvin h u o m attav as
kaduttavaa, ei tänään eikä vas M O R A A LIA K U V A A V A A .
telm ää. m itä h a lu atte ju h lilla e sit ti e tu p äässä siinä e ttä idässä, kuten
taisuudessakaan.
Viime
sunnuntain Oregon tää, m erk itk ää m inkä h a lu atte ensi viim eksi M aynardissa, M ass., e ro te t
Ei ollut Suomen työväen vi Journalissa kirjottaa yksi huu-
tiin S uom alaisesta so sialisti osastos
ka, että maailmanvallankumouk ma,usmyrkkyjen käyttäjä myrk tilalle, m inkä toiselle jne. T ällä ta ta kym m eniä jä se n iä pois sen takia,
voin voimme jä rje stä ä k esäjuhlia •
sen luonnetta ei silloin ymmär kyihin
vajonneiden ihmisten v arten parhaim pia näytelm iä, sekä e ttä o liv at uskollisia teollisuusuniol-
retty. Eivät venäläisetkään si kohtalosta. Hän« sanoo juuri
leen eiv ätk ä ero n n eet siitä vaikka
tä silloin vielä käsittäneet, he, päässeensä kauniin vankilasta, ajoissa p itä ä silm ällä, e ttä ne ovat gom persilainen Goldeen niin tahtoi.
jotka parhaiten ovat sosialisti jossa hän on ollut pitemmän ai valm iina ta rp eellista b arjo tu saik aa Kyseli sam alla josko tä ällä tu n n em
sen vallankumouksen luonteen kaa ainoastaan siitä syystä, että varten. Asia on tärk eä. Älkää jä t-i me m illä k an n alta tä ssä jäsen ien o-
tajunneet. Kohtalo asetti mei hän on joutunut noiden huu täkö tä tä huomioon o ttam atta. L ä sasto sta ero tu k sessa oli R aivaaja.
dän maamme työväen kansain mausaineiden uhriksi. Hän sa h e ttä k ää tilauksenne kesäjuhlanäy- Sanoin jonkun v erran tu n n e tta v an
välisen
vallankumouksen etu- noo olleensa kauvan myrkky telraistä aivan heti ja sam alla ilmot-1 täälläk in tu o ta asiaa sek ä R aivaajan
ta k aa koska k esäju h lat pidetään ja
vartiotaisteluun, jossa se sai jen vakituinen käyttäjä ja va kuinka
pitkän h arjo tu sajan h alu atte, | k a n taa työväenliikkeeseen y leen sä
kärsiä raskaimmat uhrit.
lite le e sitä. ettei yhteiskunta
kin joka k a n ta on sa a n u t useaan
Ei siinä kuitenkaan työväen tiedä parempaa keinoa myrkyn
Laulukuoroille huomattavaa!
k ertaan täm än jä rje stö n tuom ion,
vallankumous hävinnyt, vaikka käyttäjille kuin sulkea heidät
N äyttäm öliitolta on saa ta v an a Ant- m u tta jo ta k a n taa n y t on ru v ettu
puna-armeijat lyötiinkin maa- »vankilaan, jossa he opettavat ti P&lenin sekakuorolle sävel täm ä m eille län teläisillek in ty rk y ttäm ään .
TOVERI
-■
I—
........................
......|
Seattle,‘Wash.
PUOLUEASIOITA
li
*
Ih m etteli tä m ä itäläln en toveri, e ttä
tä ä llä saapi kuulua suuren union jä
sen e t ja k a n n a tta ja t sosialistiosas-
toon ja e ttä h e itä pidetään y h tä hy
v än ä to v erin a kuin m uitakin. T ässä
se suurin ero hänen m ielestään idän
ja lännen v älillä onkin. No, siinä
vaan kyllä onkin eroa. M utta siihen
sijaan e ttä tä ssä su h teessa m uu ttu i
sim m e itälä isten kannalle saam m e
n ähdä e ttä Idässä tullaan pian länte-
lä isten k an n alle sillä idässäkin on jo
voim akas tieto in en vasem m isto sikä
läisissä o sasto issa jo tk a pian katka-
sev at k ä rje n tu o llaiselta itäläisyydel-
tä. N äin se käypi, eikä päinvastoin.
Silloin ei sam ojen ta h o lta Jtäläisiä
ylistellä, jo tk a niille n y t k iito sta vei-
saayat, m u tta eipä ne en ää silloin
ty ö läiset m oisia ylistyksiä toim innal
leen kaipaakaan.
R u o k a ta v a ra t h innat llm otetaan
laskevan. Voin, m unien ja m aidon
h in n a t ilm otetaan laskevan. R avinto
loissa k u iten k in on ateriain h innat
edelleen sam at.
Valmis on. Chicago, M ilwaukee &
St. Paulin radalla on n y t saa tu säh
köasem at sekä siihen kuuluvat työt
siinä m äärin kuntoon, e ttä ensim äi
nen ju n a joka m enee sähköveturilla
läpi koko m atkan lähti tä ä ltä p e rja n
ta in a 5 p. Chicagoon. Ei ole öljyn
eikä hiilen pöly vaivana enää m a t
k u stajilla tä llä tie lä kulkiessa.
Paljon on A laskaan y rittäjiä. S uu
re t m ä ä rä t m iehiä on odottelem assa
jo tä ä llä A laskaan pääsyä.
K alas
tukseen m en ijät ovat jo kaikki val
lan n eet p aik at m itä on säätäv issä
kin. K yllä työvoim aa on. — K irfv .
No. 56
Sekin, e ttä R utasen tyypit, eiv ät ennenkuin lasketaan m itään kappa
ole venäläisiä, eivät e sitä a ja tu k si le tta näyttäm ölle.
aan venäläisen a jatu sta v a n m ukaan,
T otta on, e ttä m eikäläisillä näyttä
eiv ätk ä ole m uutenkaan m itään jo m öillä katsajam iston puutteelliset
kapäiväisiä ihm isiä vaan enem m än ym m ärryksen ta k ia voidaan esittää
persoonattom ia, a a tte ita e d u stav ia köm pelöstlkin tö h erertty jä kappalet
jum al'olennoita, saa tta isi m ennä mu ta ja vieläpä saadaan tunnustusta
kiinsa, m u tta seikka, e tte i kirjotta- kin, jos niissä on Jotakin, mikä ta
jalla ole ollut kyllin perusteellista valla taikka toisella hiukan “hive-
tieto ja, taik k a ei hän ole v ä littän y t lee” olevia oloja vastaan kärjistynyt
o tta a huom ioonsa V enäjän o lo ja ,'o n tä tyytym ättöm yyttä ja jos siltä kan
te h n y t hänen kuvauksensa V enäjän n alta katsoo niin kyllä kannattaa pi
kum ouksellisista sellaiseksi, e ttä ta r tä ä “ M urroksessa” näyttämöjenune
kem m in asioita tunteville se tuntuu ohjelm istossa; taiteen kannalta e t
vähem m än totuudenm ukaiselta, eikä
Aodlph Salmi.
voi sy n n y ttä ä n iitä ajatuksia, joita
k irjailija on ta h to n u t katsojan he
(i
rä ttä ä ajattelem aan. K atsoja ei tu
le vak u u tetu k si s iili m itä k irjailija
hänelle uskottaa.
R utanen kuvaa v en äläistä pappia
T arv ittiin “hyvä nainen” puhdista
sedän ’kouluuttam ana”, eikä salli pu
m aan huoneita “St. Paul Mill Hotel
h u tta v a n m itään lu o starikasvatuk-
lissa”, Tacoman ahmita.
sesta, jonka k a u tta kreikkalaiskatoo-
— Enhän tuossa pahene, vaikka
lisen kirkon papit “ kouluuntuvat",
käväsen. tuum ailin, halusin nähdä
jos sellaista m iksikään “kouluutta-
ne h u o n e e t.-------
m iseksi” voisi
sanoa. N äytelm än
— T uletteko varm asti, kysyi «‘ho
ta ite ellista puolta ei ensinkään huo
teliin ” isännöitsijä selittäen, että u-
nontaisi, päinvastoin vahventaisi, jos
sein lupaavat, m u tta eivät tulekaan.
k atso ja saisi tie tä ä “M u rro k sessa”
— Minä aina tulen silloin kun lu
esiintyvän papin, Iivanan, saaneen
paan. «vastasin, m u tta sitä en voi
sam allaisen luostarik asv atu k sen kuin
santaa kuinka kauan olen. Vaan jos
esim. entinen hevosvaras R asputin,
se sopii, e ttä tulen koettamaan,
joka oli sitä tie tä p äässy t hoviin,
niin— __
ylhäisim pien naisten salarip ittäjäk si.
Sain luvan m enua. — Kun otin
“ Sedän kouluuttam inen” tuntuu m el
tuon työpaikan, näin muutamia huo
kein
sellaiselta kuin puhuttaisiin
neita ovelta katsoen. Niin “etäältä
H elsingin yliopistossa teologisen (ju
k atso en ” eivät ne niin pahalta näyt
m aluusopillisen) "tied ek u n n an ” tu t
tä n e e t ja sitäp aitsi nuo näkemäni
kintojen su o ritta m isesta kun m uu
huoneet taisivat olla siisteirapiä
tenkin Iivanan suhteen teh d y t lau
M utta kun seuraavana aamuna me
sunnot kuvaavat hänen suhdettaan
nin työhön, niin oh! — eipä kos
kotiinsa ja sukulaisiinsa joten k in sa-
kaan ole huoneen puhdistus minusta
m allaiseksi kuin m itä Kuopion ta
tu n tu n u t vastenm ielisem m ältä. Ja sl
kaisen seurakunnan apupapin su h
täp aitsi enhän m inä mennytkään
“ MURROKSESSA”.
de sa a tta isi olla, m ahdollisesti köy
n iitä puhdistam aan, menin vain kat
Kun k u v an v eistäjä ta lta lla an veis hiin sukulaisiinsa.
selem aan.
M utta ei taitaisi käydä
tä ä onnistuneen kuvapatsaan niin
H istoriallisessa su h teessa on näy
laatuun, e ttä selittäisin olevan! työ-
h e rä ttä ä sen k atselem inen katsojaa te lm ä ssä m yöskin e p äta rk k u u tta. Ve
väenlehden
k e rto ja ja haluavani
sa sellaisia tu n te ita Ja ajatu k sia, joi näjän vallankum ous el alk an u t yleis
nähdä m uun m uassa työläisten asun
ta pidetään hyvinä, kauniina ja ja lakolla. vaikka “ M urroksessa” anne
to-olot. Täytyy siis tehdä tutkimuk
loina.
Olkoonpa kuva kuvaam assa taan katsojalle sen su u n tain en k ä si
sensa työnteon nim ellä.
rau h an ta i taistelu n toim intaa, aina tys.
Y leisem m ät lakkoliikkeet Ve
M utta jo ensim äisiä huoneita puh
alkoivat vasta sen jä le stä d lstaessan i ajattelin , että mitä minä
se o p ettaa — ja sen tulee opettaa, n äjällä
jos se ensinkään m iksikään kelpaa kun vallankum ous oli ta p ah tu n u t ja
näillä havainnoillani nyt sitte teen
— ihm isille hyödyllisiä asioita. Mi Duuman a se tta m a väliaikainen hal — näm ähän ovat niin likasia ettei
tä ä n jo k ap äiv äistä eläm ää ylem pänä litus oli o tta n u t vallan käsiinsä. Val- n ä itä hirvene kertoakaan. J a kuiten
ja siltä riip p u m atonta "puolueeton lankum ouspäivinä oli P ie ta rissa lak kin — m iesten täytyy asua näissä
ta ” ta id e tta ei ole olem assakaan, koja, jo tk a seisa u ttiv a t työt useilla huoneissa. Joissakin niissä oli ark
v aik k a kaikkiin katsojiin e iv ät s a teh tailla, m u tta nekin lakot alettiin ku ja m uustakin tavarain järjestyk
m at taid eteo k set v aik u ta sam alla ta v a sta sen jä le stä kun keisari oli sestä ja pak su ista
pölykerroksi ta
valla — riippuen paljon k atselijan m ä ärän n y t D uum an, jossa kiisteltiin tav arain välissä näki. että ainakin
kyvystä y m m ärtää taid eteo sta. Haa- p a rla m en ttaa rise n valtiom uodon m u osa oli p itkäaikaisia asujia. Oh tuo
vottuneen urhon kuvan katselem inen k aisten oikeuksien Duum alle saam i ta pölyä ja tu o ta likaa — hirvittä
saa tta a, esim . käyttääksem m e nyt se sta ja vanhan yksinvaltaisen h al vää! Eikö talossa ole ollut piikaa
poistam isesta,
hajoa pitkään aikaan vai-------
m eille suom alaisille aivan täm än litusm uodon
päiväisen eläm än m ukaista esim erk m aan. eikä Duuma to te llu t m ääräy s
Isän n ö itsijä tuli m inulle kohteli
kiä, tuoda m ieliin Suomen työväen tä. V ielä pitem m än m ielikuvituksel
aasti
huom auttam aan e ttei niitä niin
k irjailija tekee,
äsk eisen taistelu n valtaan pääsystä lisen harppauksen
hyvin
ta rv itse puhdistaa.
ja sen traag illisen kohtalon, m ikä tu taik k a te e ttä ä yleisöllä, kun hän ju-
Oo! N iitä ei siis puhdistetukaan,
li työläisille silloin osaksi kun se lis tu tta a sam assa h etk essä te h ta a t
Sel ainoastaan — ollaan puhdistavinaan;
ta istelu ssa joutui tappiolle. Jollekin o tettav ik si pois om istajiltaan.
toiselle, viim eisessä m ailm ansodassa lainen ei ta p a h tu n u t tsaarih allitu k sen m u tta älähän nyt hätäile äijä. enhän
häviölle
jo utuneen
k an sakunnan kukistuessa, vaan v a sta to ista vuotta m inä n iitä puhdistakaan, katselen
k a n sa llisa atte e n
inostam alla
sam a m yöhem m in, siinä m ä ärässä m issä vain. M utta se huom autus täisikin
Se olla vihjaus, e ttä niiden kanssa olisi
k u v ap atsas s a a tta a jo h ta a m ieleen sitä on ollenkaan tap ah tu n u t.
a jatu k sen om an k an san sa ta iste lu s m itä tap ah tu i tehtailijoille ja työn- jouduttava. — K uinkas pitkä tämä
kukistuessa huonerivi oikein onkaan? Mittailin
ta ja k aik ista p o nnistuksista huoli te e ttä jille tsaariv allan
m a tta k o h d an n eesta tappiosta. Työ oli, e tte i heillä ollut sen jä le stä k äy täv ää katseellani. Pitkä se oli.
väen a atteen m ukana eläneelle tulee m ahdollisuutta » a jau tu a sotaväkeen Menin keskelle käytävää ja kurkis
m ieleen V enäjän työväen ta iste lu t työväen talo udellista Järjesty m istä tin siitä erkanevaa haarakäytäväa.
k atsellessa voitokkaan sankarin k u v a sta a n ja vallankum ouksen seuraa- Sekin oli hyvin pitkä. Sitten vielä
v a p atsa sta , m u tta
kansalliskiihkon vina kuukausina olivatkin te h ta a t oli toinen ta ttia samanmoinen. Ja
v allassa olevalle am erikalaiselle sa tuon tuostakin lakkotilassa, sek ä ai -------------------------------
ma kuva lietsoo m ieleen k an sallisy l na te h ta ilija t v ak uuttivat, e ttä val
p ey ttä; ja m elkeinpä
sam allaisia lankum ousliikkeen aik an a jä rje s ty
tu n te ita voim m e o tak su a
Suomen m ään päässeet
työläiset ja heidän
Pacific Development Societyn
porvariston
saavan
k atsellessaan a se tta m a n sa teh d ask o m ite a t vaati-
san k arik u v ap atsaita. M ykkä kivi kun I vat niin suuria etuoikeuksia työläi- jäsenet kutsutaan täten yhtiö
ei puhu, niin jä ä k atso jan itsensä I sille, e ttä tehtailijo ille itselleen ei kokoukseen, joka pidetään per
velvollisuudeksi y m m ärtää jokapäi jä ä n y t voittoja lainkaan.
O livatpa jantaina, huhtikuun 16 päivänä,
väisen eläm än yksityskohdat. Taide työläisten kom iteat m uutam issa ta 1920, kello 4 ip. S. S. Klubin
ei ole siihen syypää, jos katsoja sitä pauksissa v aatin ee t ta rk a s te tta v a k talolla, 264 Taylor Ave., Asto-
ei ym m ärrä.
seen te h ta itte n tilik irjo ja voidakseen riässa, Ore.
Kokouksessa täytetään paik
H iukan toisin kuin kuvanveisto- m äärätä, kuinka paljon
o ik eastaan
kakunnalta
pois muuttamisen
ta ite en la ita on näy telm ätaiteessa, te h ta ilija
voi
palkkaa
työläisille
sillä siinä asioiden kuvannolliseen c- m aksaa. N äytelm än ta ite e llista puol- tähden ja muuten syntyneet a-
sittäm iseen yhdistyy asioiden tu lk it I ta, ta ik k a sen v a ik u tta v aisu u tta ei vonaiset johtokunnan jäsenten
kuullaan johtokunnan
sem inen, tie ty sti eri tap au k sissa e ri suinkaan yh tään vähentäisi, vaan paikat,
siltä ajalta
laisella tavalla. Sam oin kuin m uut päinvastoin v arm istaisi, jos tuo asi- toimintakertomus
kun
yhdistys
on
ollut
olemassa
kin taidekoulut, on n äy telm ätaiteen ! a n tila olisi tuotu esille sellaisena,
ja
keskustellaan
kaikista
muis
se littä jä t p y rk in eet viem ään sitä jo eikä hypätty siihen, m itä to ista vuot
k ap äiv äistä
eläm ää
“ ylem m äksi” ta jälkeenpäin tapahtui. S itä su u rem ta yhdistystä koskevista, koko
jonkunlaiseen “ puolueettom uuteenr , m alla syyllä olisi ollut v älte ttäv ä uksessa mahdollisesti esille tu
eristäm ällä sellaiset näytökset, joilla sellaista hyppäystä, kun m yöhem m in levista asioista.
Jäsenet voivat olla edustettui
ilm eisen selv ästi näytelm än kirjot tehtaiden hallituksen liuostaan otta-
na
joko persoonallisesti tai val
ta ja o p e tta a jo tain a a te tta erikoi j niinen ei tap ah tu n u t y b fa ik a a ja o r
kuten yhdistyksen
seen asem aan to isten ,
näytelm ien | sitä k e stä n y t aina näihin aikoihin takirjoilla,
säännöt
edellyttävät.
suhteen, jo issa theem a (opetus) ei saa k k a ; ehkäpä vieläkin ollen taka-
Pacific
Development Socie
ole niin huom attava. Nyt on k u ite n 1 varikkoonotto k eskenräisenä.
tyn
johtokunnan
puolesta.
kin tosiasia, e ttä n äy telm ätaiteen on
P aitse n ä itä edelläraainituita isoin
A.
N.
KOSKELA,
k
m yöskin, sam oinkuin m uun taiteen ! pia v irh eitä on näytelm ässä huom at-
alalla, e ttä kaikkian näytelm ien tu j tava joukko pienem piä tekniikkavir-
lee o p ettaa ihm isille hyödyllisiä asi i heitä, jo ista vain m ainitsen yhden,
oita. taik k a h e rä ttä ä h eissä sellaisia i K olm annessa näy tö k sessä k äy tetään
ajatu k sia, m itkä tek ev ät h eid ät sopi ; telefoonia, m u tta k irjailija on unoh-
Western Workmens Pubiisi’
vam m iksi y h teiskuntaeläm ään, eikä ! ta n u t aivan kokonaan telefoonilai- ing Society’n jäsenet kutsutaan
tä s tä jo k a tark oin punniten olisi I tokseen kuuluvan niin tä rk e än tai- täten yhtiön varsinaiseen vuosi-
“p u o lueetonta” ja jokapäiväisen elä 1 toksen kuin on k eskusasem a tele- kokukseen, joka pidetään Asto-
m än ylä- ta i alapuolella. E päonnis foonineiteineen.
T e h ta ilija nappaa riassa. Ore., lauantaina, huhti
tuneilla esim erkeillä opettam aan p y r y k sin k ertaisesti pöydältä telefoonin kuun | 7 p., 1920 kello 10 ap.
kim inen on vaiti a p ä ta ite e llista ja ja h u u taa puhelintorveen:
Halloo S. S. Klubin talolla, 264 1 ayiC-
v irh eellistä sekä sellaisena k a rte tta Maslow, tulepa tän n e heti. H etken Ave.
vaa.
kuluttua, k esk u steltu aan toisten teh-
Kokouksessa luetaan edellisen
Kun runoilijam m e Mikael R utanen tailijo itten kanssa ennen kun kut vuoden tili- ja toimintakerto
on k irjo tta n u t n äy telm än sä “ M ur su ttu Maslow. joka on työpäällikkö* mus, valitaan jäsenet eroajr.is-
ro k se ssa ”, niin e p äilem ättä on h ä i nä asianom aisen te h ta ilija n tehtaal- vuorossa
olevien johtokunnan
n ellä o llu t m ielessä halu innostaa j la, e h tii saapua, ta rv itse e teh ta ilija jäsenien
tilalle ja käsitellään
työläisiä k aik k ialla roailm assa, m is i sam aa telefoonia, tällä k e rta a p ä äs kaikkia muita liikettä koske’-*a
sä ikinä he voivat k atseita tuota täkseen
yh tey teen
poliisiasem an asioita, mitä mahdollisesti ko
n äytelm ää ep äitsek k ääseen uhrautu- kanssa, eikä hänen tällöinkään tar- kouksessa esille tuodaan
vaiseen taistelu u n köyhälistön va ! vitse m ainita poliisiasem an num eroa,
Jäsenet voivat olla edusta^
pau ttam isek si. T ark o tu s on k irjaili ' eikä edes sitä kenen k an ssa hän tuina joko persoonallisesti e
jalta o llu t k iite ttä v ä , eikä m inulta haluaa puhua. Y k sin k ertaisesti huu valtakirjoilla,
kuten yhdiuy
ole m itään sitä v astaan , e ttä tuon taa vaan puhetorveen: H alloo, onko sen säännöt määräävät.
hyvän ja kauniin tark o tu k sen n o ja l j se poliisiasem alta
J a senjälkeen
Astoriassa. Ore., maalisk- 5 "•
ta a n n ettaisiin m ahdollisim m an p al m a in itsem atta kuka ja m issä hän 1920.
jon “a n tee k si” näytännön laad in n as on. a n ro hän so tav äk eä
itselleen
JACO B KONTAS.
sa te h ty jä v irh eitä, m u tta sitten k in suojakseen lakkolaisia v astaan . Sel- Western Workmens Pub
täy ty y k ajo ta eräisiin kohtiin.
i laiset v irh eet p itäisi aina k o rja ta
cietyn johtok. kirjuri.
Miesten asuntoja
nuuskimassa”
Kirjallisuus ja taide
V uosihokouskutsu
V uosikokouskutsa