Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 2, 1920)
TIISTAINA, MAALISK. 2 P.—TUESDAY, MARCH 2 TOVERI (THE COMRADE) olla aina riitaa ja siksi koete taan kiusallakin puskea toimiin aina sellaisia joiden huomataan joutuneen toisten kanssa “ kä nään”, kuten tässäkin sihteerin vaalissa. Office Seventh and Commercial St., Opposite Post Office. TELEPHONE — Office 365; Editorial Dep’t 832. Entered as seeond-claes mail matter July 18, 1912, at the Post Office at Astoria, Oregon, under the A ct of March 3, 1879. K IE L E N K Ä Ä N T Ä JÄ- S IH T E E R IN V A A L I. Järjestömme kielenkääntäjä- sihteerin valinta taas uudelleen osottaa meille miten hatarilla perusteilla lepää vielä järjestö toimintamme. Sosialistinen tie toisuus ei ole vielä juurtunut järjestömme jäsenistöön siinä määrin, että toiminnassa osat taisiin johdonmukaisesti seura ta sosialistisia periaatteita ja menettelytapoja. Äskettäin ää nestettiin suurella enemmistöl lä, että jäädään sosialistipuolu- een yhteyteen ja sillä tietysti tarkotettiin, että hyväksytään puolueen periaatteet ja käsityk set menettelytavoista. Mutta nyt heti sen jälkeen valitaan puolueen sihteeriksi mies, joka melkein koko viimeisen puolue- kiistan ajan on tehnyt parhaan sa saadakseen järjestön eroa maan puolueesta ja jälkeenpäin yhtymään mahdollisesti sitä vastustaviin ryhmiin. Eikä puo- luekysymyksen ratkaisun aika na valittu toimeenpaneva komi teakaan näytä olevan mikään varma yleisäänestyksellä hyväk sytyn päätöksen tukija. Enem mistö siitäkin on, ellei päätök selle suorastaan vastainen, niin ainakin hyvin horjuva, mitä sii hen sisältyvän käsityksen seu raamiseen tulee. Tiukan ja suoran kysym yk sen sattuessa siis kyllä myön netään sosialistinen toiminta ja puolustetaan sitä, mutta kun tulee kysymykseen jatkuva työs kentely sen eteen ja toimitsi jain valitseminen, joiden menet telystä enempi kuin mistään muusta riippuu, missä määrin näitä päätöksiä noudatetaan, silloin ’’ajetaan metsään” kerta toisensa perään. Missään muussa järjestössä ei tällaista tapaa. Silloin kuin jossakin puolueessa määrätään vissi ohjelma, jonka hyväksy misestä on ollut kiistaa, tava taan sen toteuttajiksi asettaa sellaiset henkilöt, jotka ovat riidan tai väittelyn aikana ol leet hyväksytyn kannan puo lustajia. Mutta meillä tehdään päinvastoin. Ohjelma ja me nettelytapamääräykset eivät meillä tahdo vahingossakaan sattua yhteen niiden henkilöi den mielipiteiden kanssa joita me järjestömme virkoihin va litsemme ja tarkotuksellisesti sitä ei lie koskaan yritettykään. Meillä on kehittynyt sellainen käsitys verrattain laajaksi, että toimitsijain keskuudessa täytyy iinnniiinniinmttiummnumnimuim Neuvostojärjestelmän muodostamissuunni- telmia Saksassa menojaan ja lähettämään niille kuuluvaa osuutta Yleisjärjestön päämajaan.” Nuo lausunnot eivät siis an na ollenkaan niin ihanaa kuva usta liiton menestymisestä kuin mainitun järjestön suomalaiset delikeitit ja lehdet ovat meille uäeita vuosia uskotelleet, eikä ollenkaan vahvista sitä luuloa ja toivoa, että sitä noin vaan yhtäkkiä tämänkään järjestön kautta hypätä loikautettaisiin uuteen yhteiskuntaan, kuten Työväen Opistollakin ennen niissä “tieteellisissä” luennoissa uskoteltiin. hinkoa ja puutetta “yleisölle.” sa tietysti tämän jälkeen tur siä teurastettiin kuin koiria niin Missä nyt on sitten sellaisia työläisiä jotka eivät olisi ylei sön palveluksessa? Hiilenkai- vajiin koskee tämä määritelmä ainakin heti ensiksi aivan suo ranaisesti ja» on sitä käsitystä heihin jo äskettäin sangen tun tuvalla tavalla sovitettu. On vaikea sanoa mikä työala tuo tannon tärkeyden kannalta kat soen olisi ensimäinen heidän jälkeensä, sillä kaikki työläiset- hän nykyisen tuotantojärjestel män vallitessa, jolloin tavaroita tuotetaan markkinoita varten, ovat yleisön palveluksessa, jo ten kaikki vuorostaan ovat tuon lakkokiellon alaisia. vautuvat taas siihen vaietaan' ainoastaan- työläisiä syytettiin keinoon, että on odotettava kun tietenkin siitä että heitä ei oltu nes saadaan vanhalla menette kaikkia murhattu- Ja kun hiili- lyllä valittua uudet miehet kon trusti ja terästrusti panivat toi gressiin entisten tilalle ja enem meen Coloradon verilöylyt, niin mistö sellaisia, jotka äänestävät syytettiin samoin työläisiä. Ei tämän lain nurin, mutta onpa kä öljytrustia ole asetettu syyt jo suuri määrä sellaisia jotka teeseen, vaikka Rockefellerin meenpanevan komitean valinta eivät enää siihen luota. On kaivoksilla Coloradossa teuras on perin vaikeaa sentähden, et monta kokonaista valtiota joi tettiin joukottain työläisiä Sa tä ehdokkaat valintaa varten den uniojärjestöt ovat sitäm iel poltettiin kuoliaaksi naisia j a täytyy nimittää niin pieneltä tä, että vanhoilla tunnetuilla lapsia. alueelta ja ovat usein tuntemat korteilla pelaaminen ei enää ve tomia. tai vaan vähemmän tun Nämä “vapaudet” ne ovat tele ja että peli on alotettava joiden puolesta taistellaan radi nettuja. uudestaan toisella tavalla. T ä kaaleja vastaa». Kun länsival- Että Askeli tuli nyt uudel mä laki tulee sitä käsitystä vah tioiden työläiset äskeistä työvoi leen valittua, siihen oli myös vistamaan nopeammin kuin mi man vähyyttä hyväkseen käyttä kin hyvänlaisesti vaikuttamassa IS K U JO K A TU N TU U . kään muu tapaus senjälkeen en saivat toteuttetuksi vaati hänen vastustajainsa menettely. kun tuomari Anderson antoi muksensa kahdeksan tunnin työ Amerikan, rautatiet on luovu Voidaanpa pitää melkein var Kun tuollainen periaate an päivästä ja muista parannuksis tettu jälleen yksityisille yhti netaan oikeuslaitosten tuoma kuuluisan injunktsioninsa. mana, että se viidensadan ää öille. Hallituksen omistusoi rien harkittavaksi injunktsioni- nen enemmistö, minkä hän sai, Enempi vaan tämänlaisia la ta näillä kautta mailman kurjuu keus jonka yhteen aikaan uskot hakemuksen muodossa, ei ke keja, enempi sen luontoisia pää destaan tunnetuilla tukkikämpil- johtui niistä kömpelyyksistä mi tiin olevan luonnollisena seura nelläkään tä hänen vastustajansa ovat vuo ole oikeutta tehdä töksiä ja niiden mukaista toi-j lä, niin seurasi Centralian mel jonka puutavaran i:>ti uksena hallituksen kontrollis lakkoa ja saattaa “yleisöä” kär mintaa ja kaikki sosialistiagi-! lakka, den kuluessa häneen nähden kaikesta päättäen järjesti, saa ta, jäi tällä kertaa toteuttamat simyksiin. tehneet. Askelia on syytetty taattorit ja muut radikaalit saa ta. Sodan ajalla sitä suosittiin monta kertaa joutavilla ja mi Että lakontekemisoikeuden kyllsb karkottaa maasta tai pis dakseen kasvatetuksi järjestöön kyllä huomattavasti porvarilli- menettäminen kä pahinta perättömillä jutuil kokonaisuudes tää vankilaan. Uusia syntyy nii liittyneitä työläisiä vastustavan sissakin piireissä, mutta sodan saan on vaarassa ja että se tu den kautta kyllin nopeasti ti mielialan, jonka turvissa voisi la. Esimerkiksi se paljon po jälkeen valloilleen päässyt taan lee tämän lain kautta ainakin lalle, jotka pitävät huolen sii tuhota nuoren union. rua aiheuttanut “ legionajuttu” tumus, joka porvariston keskuu niin hyvästi rajotettua, että suu tä ettei radikaalisuus lopu. oli lapsellisuus alusta loppuun Näiden “rakkaitten ja kalliit- dessa on tappanut kaikki muut remman ja vaikuttavamman teol saakka. Useita muita juttuja ten" “ amerikalaisten laitosten" kin vapaamieliset uudistuspyr lisuuslakon tekeminen tämän voisi mainita. Niiden ajalla on historia on verinen ja pitkä. Se kimykset, tukahdutti tämänkin jälkeen on lain mukaan mahdo oikeat asialliset syyt Askelia alkaa jo niiltä ajoilta, jolloin homman. Niin ettei meillä ole tonta, sen näyttävät ammatti- vastaan jääneet esittämättä. Hä turkiskauppias Astor, North A- hallituksen rautateiden omistus- unionistitkin käsittävän. Gom- nen salanimellä kirjottelemat Nykyisten radikaal ¡vainojen merikan Fur ’ komppanioilleen ajatuksiesta muuta jälellä kuin pers huutaa ja tuomitsee por aikana on pidetty suurta suuta jahtasi turkiseläimiä ja lahtasi juttunsa Työmieheen viime ke se kokemukseen perustuva tie vareita pahemmin kuin kiih- siitä, miten nämä radikaalit uh intiaaneja alueilla jotka nvt sänä, joissa puolueen toimintaa to, että silloin kun tämä maa keinkään kommunisti enää ny- kaavat “ vapaita amerikalaisia muodostavat Illinoisin, Wiscon- arvosteltiin sillä tavalla että sen voi lukea enempi parjaukseksi E I O L E K IIT E T T Ä V Ä L L Ä tarvitsee hyvää rautatiepalve kyaikoina uskaltaa tehdä. Eri laitoksia” , josta syystä heidät nn cinin. Michiganin ja muut kes- lusta, joko sotilaallisiin tarko- järjestöt lähettelevät protesteja karkotettava maasta ja milloin kivaltiot. Oikeastaan se alkaa kuin arvosteluksi; hänen tahal K A N N A L L A A S IA T tuksiin tai muuhun, on sen tur joissa on kovemmalle kalahte- suinkin on mahdollista, tuomit jo pitkän aikaa sitä ennen. linen huolimattomuutensa ja lai- S IE L L Ä K Ä Ä N vauduttava valtio-omistukseen. leva ääni kuin siinä kommunis minlyömisensä lähettää puolue- Mutta nykyiseen muotoonsa Yksi sosialistisen liikkeen Mutta kun nyt ei vielä olekaan tipuolueen manifestissa jonka tava vuosikausiksi täkäläisiin ki- lehdille tarpeellisia tietoja ja ovat ne muovaillut vasta viime dutuslaitoksiin. selostuksia puolueen toiminnas vakinaisia arvostelijoita ja vas kysymyksessä rautatiepalveluk- tähden äskettäin viitisentuhatta vuosikymmenien ajalla. Viime Mitä ovat nämä ‘ amerikalai tehokkaisuus ja hyvyys, vangittiin vanhaan maahan lä ta tärkeillä hetkillä ja monet tustajia tässä maassa on ollut sen set laitokset", joista puhutaan? kuussa täytti yksi niistä, Stan muut erikoistapaukset, joissa I. W . W. siitä saakka kun osa vaan liikevoiton tekeminen, niin hettämistä varten. dard öljy-yhtiö viisikymmentä Niitä on monenlaisia, mutta vuotta- Aluksi vetosivat unionistit hän on osottanut eroamisharras- sen perustavasta jäsenistöstä e- voimme tämän kysymyksen siir Kokonaisen kirjaston tusta puolueeseen nähden ja rosi siitä ja liitto otti antipar- tää niihin aikoihin jolloin rau kongressiin; he tekivät kaik pääasiallisesti ne tunnetaan trus voisi kirjottaa niistä vapauksis tateiltä odotetaan muutakin kensa estääkseen lain hyväksy tien ja teollisuuskorporatsionien ta ja oikeuksista, joita se omaa puoluevastaisten liikkeiden suo lamenttaarisen kannan. Tämä järjestö lähti matkaan kuin korkoa ja dividenttiä ve- misen. Mutta se hyväksyttiin. nimellä. Ja sivuieitse liittyy*nii ja joita se on käyttänyt kehitty simista, se on tällävälin jäänyt hyvin toivein ja pitkin aikaa siosakkeille. melkein kokonaan ilman julki Ne “ hyvät miehet” joita unio hin tietysti jokainen muukin äkseen siihen mahtavuuteen jos on meille siltä taholta uskotet- Paljon suuremmasta merki nistit ovat viimeiset kolmekym laitos, joita nämä edellämainitut sa se nyt on. suutta. Suureen osaan jäsenis töä on näiden, häntä vastaan tu, että mainittu järjestö tulee tyksestä on työväkeen nähden mentä vuotta äänestäneet kon käyttävät etujensa ajamiseen. öljytrustin voitot viidenkym tehtyjen perättömien juttujen ennenpitkää jäsenmäärässä ja se tapa millä rautatiet luovutet gressiin Gompersin ohjelman menen vuoden ajalla ovat nous Niihin ’kuuluu puutavatrusti. paljastuttua jäänyt se käsitys, toiminnan laajuudessa sivuutta tiin takasin yksityisille yhtiöil mukaan, olivat sitä mieltä että seet lähes biljoonaan dollariin sosialistipuolueen sillä, le. Luovuttamislakiinhan pis laki on tarpeellinen. Sitten joka on erikoisesti toiminut "sa sen alkuperäiselle sadantuhan että esim. Raivaaja vastustaa maan dan prosentin amerikälaisuuden" Askelia vaan persoonallisen että se ajaa suoraa päätä vallan tettiin pykälä joka määrää et kun laki oli läpässyt kongres ja tuhannen prosentin liikevoit nen dollarin pääomalle. Ja ku vastenmielisyyden tähden, jota kumoukseen, taloudellista tais tei rautateiden työläiset enää sin .asetti Gompers luottamuk tojen säilyttämiseksi. Samoin kaan ei voi laskea miten suun ei ole pidettävä koskaan riittä telun tietä jota työläisjoukot tästälähtien saa tehdä lakkoa sensa Wilsoniin. Presidentti ei nattomat ovat ne kokonais\ ui Olihan tämä öljytrusti. jonka ansiot — jos tot, joita tämän alkuperäisen vänä syynä henkilöä vastaan, ymmärtävät. Näissä toiveissa on vaatimustensa painostamiseksi. allekirjota sitä. Kaiken sen sovinnollisuuden se sama presidentti joka toista mahdollista — ovat vieläkin suu pääoman kasaamat voitot ovat jos hän vaan muuten tehtävän osa miedän suomalaisista^ sosia- sä tasolla on. Kun sen lisäksi ! listeistammekin lähtenyt tätä jälkeen mitä Amerikan rauta- vuotta takaperin puhui niin iha renemat työläisvainojen, murhi vuorostaan pääomaksi muutut- en ja mellakoiden aikaansaami otetaan huomioon, että virassa oikopolkua matkustamaan. Mut tietyöläiset ovat osottaneet rii nasti työläisten oikeuksien laa- kuin puutavaratrustin tuaan imeneet Amerikan työvä ja mutkikkaaksi takysymyksiin nähden, ei olisi ! jentamisesta ja järjestämisoike seksi, olevan on aina helpompi voittaa ta pitkäksi Sen “ rakkaan ja kalliin'’ laitok estöltä. öljytrusti on yksi niitä vastaehdokkaansa, ellei hän vi näyttää kulku sielläkin tulevan, luullut että heille tällaista kiel uksien tunnustamisesta. laitoksia, joka ehdottomasti kon- rassa ollessaan ole asiallista ri päättäen tuon liiton toiminnas toa annetaan — eiväthän he ole Mutta W ilsonilla oli kynä ja sen uhkaajia — - luokkatietoisia trolleeraa tuotantoalansa, dllä kosta tehnyt tai muuten kelvot ta ja saavutuksista. Todistuk vuosikymmeniin, enää sanotta mustepullo valmiina kun laki työläisiä — o . vangittu sadot sen monopolioikeus on ehkä täy tomaksi osottautunut, voimme sena, että liitto yhäti on kaik van arvoista lakkoa tehneet. esitettiin hänelle ja hän piirsi tani. Etelän kurjinimat vanki dellisin. Kun se korottaa öljyn merkitä ettei Askelin voitto kea muuta vaan ei lupaavassa Milloin jäsenistö on sellaista nimensä alle, selittäen että la lat ovat täynnä sen uhreja, Ku hintaa, on itsenäisten yhtiöiden merkitse hänen edustamansa tilassa voidaan mainita liiton tosissaan yrittänytkin, saadak kihan on edullinen siiliä, että paritrusti ja terästrusti niinikään seurattava esimerkkiä. puolueesta erioamiskannan voit hiljakkoin julkaisema konvent- seen kerrankaan näyttää rauta- nyt saadaan lakot sovitteluko ovat näitä “amerikalaisia laitok Kokonaiset hautausmaat täyt vuotuinen tieherroille kuka se liikettä to mitean ratkaistavaksi. Sehän on sia". Ja niiden toiminta liike- tyisivät tämän trustin liikevoit toa. Mutta tahdittomuutta ja sionikutsu. Liiton horjuvaisuutta se jäsenistön konventsioni olisi' pidettävä tu dellisuudessa runnaa, ovat hei hyvä asia. Sellaiselle kuin te- voittojensa uhkaajia vastaan on tojen kontolle kuuluvista työlais- L.ihanpakka- levan toukokuun ajalla, mutta dän johtajansa kiiruhtaneet vä rästrustille puolelta osottaa. esimerkiksi olisi hyvin tunnettua. uhreista; mikään orpokoti ei oli ustrusti. hiilitrusti. rautatietrusti samalla ilmotetaan että liiton liin ja tehneet yrityksen mität mukavaa pistää joskus liittohal si kyllin suuri sulkeakseen suo Järjestömme keskusvirasto on pääkonttori on niin huonoissa tömäksi. lituksen määräys eteen ja sa ja kaikki muut suuret liikeyhty- jiinsa sen uhrien jälkeenjätta- nyt auttamattomasti sen keski- rahavaroissa ettei se voi maksaa Mutta tuon aseen, lakko-oi noa: valitseppa miehet neuvot mät kuuluvat näihin “amerika- mät orvot, eikä mitkään hullu piirin “johtavan elementin” edustajain matkakuluja. Eri keuden omaaminen, oli kuiten telukokoukseen, jossa Foster ja laisiin laitoksiin", joiden “ perus jenhuone riittävän laaja hoivaa määrättävissä, joka niin haluk teoMisuusjärjestöjen ne olisi kin vaarana, jota rautatieherrat Fitszpatrick edustavat teräs- teita", s. o. rajottamatonta työ maan niitä jotka sen aiheuttama kaasti äskettäin ajoi järjestön niin ollen maksettava, jos kon pelkäsivät ja siksi se oli riistet työläisiä. läisten nylkemisoikcutta radi kurjuus on painanut mielenvi puolueesta erottamista ja kun ventsioni tahdotaan pitää. Mut tävä työläisiltä pois, koska se Jokaiselle teolle voi löytää kaalit kuuluvat uhkaavan. kaisuuteen. sillä taholla nähtävästi peitel ta perin vähän on toiveita että tämän luovuttamiskysymyksen puolustuksen, kun on vaan kyl Aivan luonnollista on, että Ja nämä “ vapaat laitokset'* len pidetään vieläkin kiinni nekään voisivat sitä tehdä, sillä yhteydessä niin sievällä tavalla liksi ovela sellaisen löytämään. näiden “ vapaiden laitosten" va monopolisoivat kukin alansa tuo niistä käsityksistä, jotka eroa i toisessa kohdassa samaa julis voitiin tehdä. Mutta Gompers ja unionistit paat omistajat asettuvat vasta tantoa jo muissakin maissa. Ne mista kannustivat, voimme olla tusta sanotaan teollisuusunioi- Mutta tuo lakko-oikeuden riis eivät tykkää tästä. Lakon te- rintaan. silloin kun heidän “kal- ovat maihnantrusteja, joiden ri varmoja että rauhaisaa ja so den rahallisesta tilasta seuraa-! täminen ei koskenut ainoastaan kemisoikeus on mennyttä, he leintaan", heidän liikevoittoaan, pauksia ei rajota mikään mahti pusointuisaa toimintaa järjes ' vaa: rautatietyöläisiä. Tuolla teolla sanovat, ja se on samaa heille uhataan. Ovathan nämä laitok ja joiden voima kasvaa ruman tömme eri piirien ja .laitosten “ Kokemus on osottanut, että; hyväksyttiin myöskin se peri kun kokonaan aseettomaksi jää- set saaneet toimia näihin saak niiden liikevoittojen kanssa - välillä ei ole toivottavissa, niin Teollisuusuniot ovat sellaisessa’ aate, että työläisillä jotka ovat ! minen asestautuneen vihollisen ka aivan häiritsemättä. Kun si vuodelta. Ne ovat itsenäisiä kauvan kuin asiat tällä kannal 1 asemassa, että ne eivät kykene yleisön palveluksessa ei ole oi edessä. puutavaratrusti «pani toimeen E- valtioita mailman suurena te ’ la ovat. Sanomme tämän ei sil suorittamaan omia juoksevia keutta tehdä lakkoa, tuottaa va Gompers ja hänen alamaisen- verettin verilöylyn, jossa tvöläi- lisuusvaltakunnassa. kuten d miiuiiimiiniimiiiiiimninninnmnini iininnmnmnnmininniiiimimniiniii j JuTMin in im u m iiiiiiiH i T iin H im iin m u i 555555Z%5555555555555555555555 ^ ---------------- — “ The organ of the Finnish wortoars in the Western States. The only Finnish Daily in the West. Puhlished Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by the Western Workmen’s Publishing Sekasotkuumme on tietysti Society. muitakin syitä. Esimerkiksi toi JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager lä että tahtoisimme riitain jat kuvan ja syventyvän, vaan siksi että erimielisyys kaikkialla huo mattaisiin ja koetettaisiin estää se pahemmaksi kärjistymästä. Sillä perin vähän me kuitenkin jatkuvalla riitelemisellä voitam me, vähimmän ainakin silloin kun riidat persoonaluontoisiksi menevät. Suunnitelmallinen so sialistinen kasvatustyö ja pe- räänantamattomuus sen tekemi sessä, se kuitenkin loppulaskus sa on ainoa mikä tämänlaiset hullunkuriset ristiriitaisuudet toiminnastamme lopulta poistaa, niin että joskus päästään sii henkin, että kun sosialistipuo- luetta kannatetaan ja siihen kuulutaan, valitaan myöskin virkailijat, jotka ovat jäsenis tön enemmistön kanssa samaa mieltä. Toverilla puolestaan ei ole pahoitelemista vaalin päättymi sen suhteen. Ehdokas, jota puolustimme, jäi häviölle, mut ta me saimme hänestä toimitta jan, joka oli meille tarpeen ja voi käydä vieläkin tarpeellisem maksi jos lehteä tässä täytyy kaksikielisenä ruveta julkase- maan. Niin ettei ole miestä sen tähden muualle tyrkytetty, että olisimme itse hänestä halunneet eroon päästä, tai sentähden et tei hän mihinkään muuhun toi meen kykenisi, kuten joskus muulloin on voinut tapahtua. Amerikalaisia laitoksia ......................................... E d u staja Crispien. joka sittem m in valittiin yhdeksi puolueen puheen jo h ta jista , sanoi toim intaohjelm a- luonnosta e sittäessään : — K apitalism i on S ak sassa k eh it tynyt huippukohtaansa. M arx on ai van oikein huom auttanut, e ttä m ei dän on k äy tettäv ä kapitalism in ha tä tila n te ita ta istelu ssa sosialism in to teu ttam isek si. T ällaisessa tila n teessa eläm m e nyt Saksassa. Työ väen on v alla ttav a poliittinen dik- tatu u riv alta. Mitä antoikaan ty ö v ä en d iktatuuri m eille m uutam ina m ar raskuun päivinä 1918! 8 tu n tisen työ päivän. työttöm vy savustuksen, ase velvollisuuden lak k au ttam isen ja pal jon muuta. M itä on ta a s sen jälk ei nen porvarillinen k an san v alta meille a n tan u t? V ankiloita, poliittisia m ur N oske-kaart ilaisten julm uuksia, t i . a. yhdistyin iski eliön, julkisen sanan vainoam isen. (V ilkasta hyväksym is tä.) Toinen m yöhemmin v alitu ista pu h een jo h tajista, jyrkim m än suunnan edustajia, Däumig. lausui: — M ailm ansota m erkitsi mailman- vallaukum ouksen alkua. Nyt on kaik ki keinot k äy tettäv ä taistelu ssa por varistoa ja oikeistnsosialidem okraat- te ja vastaan. K äytettäköön valtiol lisia vaaleja tarm okkaaseen kumo- ukselliseen valistustyöhön joukkojen keskuudessa. Y ksim ielisesti hyväksyivät puo- luepäivät sitten seuraavan toim inta ohjelm an: P ro letarisella vallankum ouksella on kaksi su u rta v aih etta: taistelu val tiollisen vallan v oittam iseksi ja sen käyttäm inen siirry ttä e ssä kapitalis k au tta, koska kaikki m uut luokat, töiksi jo ennen valtiollisen vallan jä t ovat riisu tta v a t aseista... On pe Jatka itsen äisesti jä rje s tä v ä t a sia n h u o lim atta k esk in äisistä etuvasta- anastam ista', ja kaikkien ruum iilli ru ste tta v a vallankum ouksellinen a r sa. kohdistaan, ovat tuotan to v äliu eitten sen ja henkisen työn tek ijö itten ko meija. 9. V eropolitiikka on oleva sosialis yksityisom istuksen kannalla ja heil koam iseksi niihin, joissa he voivat 2. T uotantovälineiden yksityiso tista. kaikki yleiset m enot, mikäli ne lä on yhteisenä p ääm äärän ä k a p ita kouluutua köyhälistön d ik tatu u ria niistus on m uutettava yhteiskunnan voidaan veroilla peittää, on tä y te ttä listisen yhteiskunnan perusteiden varten. om istu k seksi. Y h teisk u n n allistat Ui vä tulo-, om aisuus- ja perintöveroil (J a tk o a ) pysyttäm inen. A n astettu aan valtiollisen vallan tu m inen on viipym ättä to teu tettav issa la. K aikki välilliset toim enpiteet, Työväenluokan edut ovat kaikis- j lee köyhälistö hävittäm ään k ap ita pankki- ja vakuutusalalla, vuorikai- TyÖ pajaneuvostojen v a lin ta ja jo tk a ra s itta v a t köyhälistöä etuoike sa m aissa sam at. K apitalistisen j listisen valtion poliittiset v altajärjes- vosten ja voim ansynnyttäm islaitos- m uodostam inen. utetu n vähem m istön hyväksi, ovat m ailm antaiouden laajen tu essa tulee ’ töt. Niiden tilalle v altio järjestö ik si ten alalla — hiilen, vesivoim an, säh 1) Työpaja- tai työneuvostoissa tu p oistettavat. toisten m aitten .työväen asem a yhä tu lev at köyhälistön v altio lliset työ kön — sekä k esk itety n rauta- ja te olla ed u ste ttu in a kaikki am m a 10. K aikki lait. jo tk a a se tta v a t enem m än riippuvaiseksi toisten m ait v äen järjestö t. Ne y hdistävät itseen rästu o tan n on alalla, kuljetus- ja kul tit' m ikäli m ahdollista. naisen julkis- tai yksityisoikeudelli ten työväestä. Työväenluokan vapa sä lainsäädännön ja hallinnon. Nii kuneuvojen alalla, kuin myös muilla 2) Ä änestys on salainen ja vai:«, sessa su h teessa huonom paan a se uttam inen vaatii siis k an sain v älistä den toim inta m erkitsee k a p italisti korkealle k eh itty n eillä teollisuusa tuiksitu lleet ovat toim istaan t3kasiu m aan kuin m iehen, ovat p oistettavat. y h teen liitty m istä ja koko m ailm an sen valtion, kuin myös kuntain, h a l loilla. k u tsu tta v issa milloin tahansa. 11. Työnväliksen järjestäm in en työväen y h teistä taistelua. Tästä lintokoneiston m u u ttam ista ja uudes J 3. Spurm aanom istus ja suuret kunnalliseksi m onopoliksi. 3) K aikilla ruum iillista tai heti tieto isen a tuntee ja se littä ä Saksan taan jä rje stä m istä : m u tta se m erkit- • m etsät ovat heti siirre ttä v ä t y h te is kistä työtä tekevillä, sukupuoleen 12. Yleinen oikeudenkäyttö on Riippum aton sosialid em o k raattin en see myös työväenluokan its e m ä ä rä ä -! kunnan om aisuudeksi. K aikki m aan k atsom atta, jo tk a a n sa itse v a t toi m uodostettava so sialististen p e ria a t puolue itsensä solidaariseksi kaikki m isoikeuden to te u tta m ista ja työvä viljelykset ovat k ä y tettäv issä olevil m eentulonsa yh teisk u n n allisesti väli teiden m ukaan. en m aitten luok k atieto isten työläis estön y h teen liitty m istä jo k a is e n ! la tek n illisillä apukeinoilla ja o su u s täm ato n tä ja hyödyllistä ty ö tä teke 13. Työpakko kaikille työkykyisil ten kanssa. Im p erialistista k apita luokkaherruuden poistam iseksi. Riip toim intaa edistäm ällä saa ta v a m ah m aila, riistä m ä ttä toisten työtä, on le. Työväen suojelus. lism la v astaan a se tta a kaikkien m ait pum aton sosialistinen puolue a se tta a dollisim m an tu o ttav aan kuntoon. äänioikeus. Sellaisilla, kuten lä äk ä 14. Y stävällisten su h teitten ai ten iuokkatietoinen köyhälistö kan k ap italistisen valtion v alta järjestö ä 4. K aupungeissa ja kunnissa, m is kaansaam inen reillä. k irjailijoilla y. m. s., jo tk a kaikkien kansojen sainvälisen sosialism in. vastaan köyhälistön valtiolliseen neu sä on teollisuus hallitsev an a on yk tilap äisesti p aikkaavat toisia, on ä ä kesken. On a lettav a jä rje stä ä vii \ altiollisen vallan anastam inen v o sto järjestelm ään perustuvan valta- sity isten hallussa oleva m aa s a a te t nioikeus. pym ättä liittoa so sialististen ta sa v a ’- köyhälistön käsiin jo h ta a työväen järjestö n . p arlam en ttia v astaan , jo tav a kuntain om aisuudeksi; kuntain 41 H enkilöillä, jotka om istavat tain kanssa. luokafti vapauttam iseen. Täm än ta is ka on porvarillisen valtatahdon il- ' on h a n k ittav a riittä v ä sti asuntoja. tu o tan to v älin eitä, k ä y ttä v ä t n iitä o- K öyhälistön d ik tatu u ri on vallan telun onnelliseen loppuun saattam*- * m aus, vallankum ouksellisen neuvos- 5. On saatav a aikaan tarkotuksen- kum ouksellinen keino kaikkien luok m lksi eduikseen ja ja tk u v a sti paik seksi tarv itsee työväenluokka riip- j tokongressirt. K apitalistisen talous- m ukainen elin tarv easiain jä rje stely . k aav at toisia, ei ole äänioikeutta, kien poistam iseksi ja jokaisen Iuok- pum atonta sosialidem okratiaa, joka i an ark ian m uuttam inen säännönm u 6. K aikki yleiset terveydenhoidol aherruuden lakkauttam iseksi. eikä liioin eella.silla. jo tk a jo h tav at Kun tin k im ä ttä on vallankum ouksellisen ’ kaiseksi sosialistiseksi taloudeksi ta liset laito kset ovat yhteiskunnallis- y k sity istä k a p ita listista liik e ttä taik sosialistinen y h teisk u n ta on tu rv a t sosialism in kannalla, am m a ttiy h d is-; pahtuu taloudellisen neuvostojärjes tu te tta v a t. ‘ ka vuokraavat sellaista laito sta, taik tu. lakkaa köyhälistön d ik tatu u ri ja tyksia, jotka tu n n u stav at köyhälis telm än k au tta. ka jo tk a eläv ät vuokrasta tai pääo 7. K aikki yleiset kasvatus- ja sivis sosialistinen y h teisk u n ta tulee täy tön v äären täm ättö m än lu o k k ataiste K apitalism in v oittam iseksi ja so m an tu lo ista tili om istav at osakkei teen voim aansa. lun ja jo tk a ovat m uodostuneet yh : sialistisen y h teisk u n n an to te u tta m i ty slaito k set ovat y h teisk u n n allista ta , liikevoitosta o salliset jo h ta ja t, a Sosialistisen yhteiskunnan järjes Yleinen yhtenäinen koulu teiskunnallisen vallankumouksen tais- seksi on ry h d y ttäv ä seuraavlin to i te tta v a t. sio itaijat j. n. e. * m aallisella ohjelm alla. Koulu on täminen tapahtuu neuvostojärjestel telu järjestö ik si sekä vallankum ouk m enpiteisiin: jä rje ste ttä v ä sosialistis-pedagogisten män mukaan. Vasta sosialistisessa sellista neuvostojärjestelmää, joka • Toim intaohjelm a 1. Kaikki vastavallankumoukselli yhdistää ty ö läiset vallankumouksel set palkkajoukot ovat h ajo tettav at, p eriaatteid en m ukaan. K asvatus on yhteiskunnassa tulee neuvostojärjes Leipzigissä joulukuun alkupuolella telmä täysiin oikeuksiinsa. Neuvos liseen toim intaan. sam oin h ajo tettav a kaikki so tilaalli y h d iste ttäv ä aineelliseen tuotantoon, j pidetyssä riippum attom an puolueen Riippum aton sosialidem okraattinen set siviili- ja poliisim uodostelm at, • 8. U skonto on ju liste tta v a y k s i-, tojärjestelm än tärkein m erkitys on y lim ääräisessä kokouksessa la a d it-' se, että työläiset, talouden ylläpitä puolue on neuvostojärjestelm än kan suojeluskunnat kaupungeissa ja i tyisasiaksi. Kirkko on täydelleen jät. yhteiskunnallisen rikkauden luo tiin allaoleva toim intaohjelm a, jo ta mistä sosialismiin. nalla. Se k an n attaa kaikkia pyrki m aalla... P orvarien tek n illisesti kou- e ro te tta v a valtiosta. K irkolliset ja tav allaan voi p ila a periaateju iistu k - i Työväenluokan vapautuminen voi m yksiä neuvosto järjestö jen muodos lu u ttam at a se s te tu t apujoukot, polii uskonnolliset yhdyskunnat ovat ju-i jat, sivistyksen edistäjät, tulevat senakin. myös kaiken oikeudenkäytön ja val tapahtua vain työväenluokan itsensä tamiseksi sosialismin taistelu järjes si joukot,, p orvaristo ja tilauom ista-1 Im ettävät yksityisiksi yhdistyksiksij tiollisen vallan haltioiksi IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIH Täm än pääm äärän Kaavuttani i><Y- si k ä y ttä ä Riippumaton sosialideni» k ra a ttin e n puolue johdonnn: ai • ti ja jä rjestelm ällisesti yhdessä vallan kum ouksellisten am m attiyhdi-t' !,n ja köyhälistön neuvustojärj« ' n kanssa kaikkia valtiollisia. p.iria- n ien tta arisia ja taloudellisia tais > : keinoja. E tevin ja ratkaisevin tai telukeino on joukkojen toiminta >•* hylkää yksityisten joukkojen ja L'-n- kilöitten väkivaltaisen menettelyn. Sen te h täv än ä ei ole ttn » :a ir »v.-.i; n ejtten tuhoam inen, vaan k i? 'ah '»• sen järjestelm än syrjäyttäminen R iippum attom an sosialid« • taat- tisen puolueen historiallinen f ' À on a n taa työväenliikkeelle '• suunta ja p ääm äärät ja olla ’• ! • kum oukselliselle’, köyhälistölle sen ta istelu ssa sosialism in puoi.- J' ta ja n a ja lipunkantajana Riippum aton sosialidemokr sitine!» puolue on siitä vakuutettu, e t:i k - hällstöjoukkojen yhteen!:'" k au tta. Johon se pyrkii, saav’.v 'a a ' ja tu rv a ta an köyhälistön !- - - ■ ;nPn ja pysyvä voitto. Tässä r ‘ * 1 2 sessa pyrkii Riippumaton aJ st» dem okraattinen puolue n m aan kaikkien maitten vallankum ouksellista, toimin ta Intem ationalea. S anoilla ja teoilla tämän < vaatim usten periaatteiden ’ minen on työväenluokan sen ehtona. ¡an*1*’ Ainoastaan köyhälistön ka- mouksen kautta voi kapita- snu kiatua, sosialismi voittaa ja tyÖ*’ e* luokka acaavuttaa vapautensa Riippumattomien aosialL' ‘ 3 P ; lueese^n 700,000 ilm otetaan jäsentä päivälehteä. ja kuulh»' a ju lk a ;^ K *
