TIISTAINA, MAALISK. 2 P.—TUESDAY, MARCH 2
TOVERI
(THE COMRADE)
olla aina riitaa ja siksi koete
taan kiusallakin puskea toimiin
aina sellaisia joiden huomataan
joutuneen toisten kanssa “ kä
nään”, kuten tässäkin sihteerin
vaalissa.
Office Seventh and Commercial St.,
Opposite Post Office.
TELEPHONE — Office 365;
Editorial Dep’t 832.
Entered as seeond-claes mail matter
July 18, 1912, at the Post Office
at Astoria, Oregon, under the
A ct of March 3, 1879.
K IE L E N K Ä Ä N T Ä JÄ-
S IH T E E R IN V A A L I.
Järjestömme
kielenkääntäjä-
sihteerin valinta taas uudelleen
osottaa meille miten hatarilla
perusteilla lepää vielä järjestö
toimintamme. Sosialistinen tie
toisuus ei ole vielä juurtunut
järjestömme jäsenistöön siinä
määrin, että toiminnassa osat
taisiin johdonmukaisesti seura
ta sosialistisia periaatteita ja
menettelytapoja. Äskettäin ää
nestettiin suurella enemmistöl
lä, että jäädään sosialistipuolu-
een yhteyteen ja sillä tietysti
tarkotettiin, että hyväksytään
puolueen periaatteet ja käsityk
set menettelytavoista.
Mutta
nyt heti sen jälkeen valitaan
puolueen sihteeriksi mies, joka
melkein koko viimeisen puolue-
kiistan ajan on tehnyt parhaan
sa saadakseen järjestön eroa
maan puolueesta ja jälkeenpäin
yhtymään
mahdollisesti
sitä
vastustaviin ryhmiin. Eikä puo-
luekysymyksen ratkaisun aika
na valittu toimeenpaneva komi
teakaan näytä olevan mikään
varma yleisäänestyksellä hyväk
sytyn päätöksen tukija. Enem
mistö siitäkin on, ellei päätök
selle suorastaan vastainen, niin
ainakin hyvin horjuva, mitä sii
hen sisältyvän käsityksen seu
raamiseen tulee.
Tiukan ja suoran kysym yk
sen sattuessa siis kyllä myön
netään sosialistinen toiminta ja
puolustetaan
sitä, mutta kun
tulee kysymykseen jatkuva työs
kentely sen eteen ja toimitsi
jain valitseminen, joiden menet
telystä
enempi kuin mistään
muusta riippuu, missä määrin
näitä
päätöksiä noudatetaan,
silloin ’’ajetaan metsään” kerta
toisensa perään.
Missään muussa järjestössä ei
tällaista
tapaa.
Silloin kuin
jossakin puolueessa määrätään
vissi ohjelma, jonka hyväksy
misestä on ollut kiistaa, tava
taan sen toteuttajiksi asettaa
sellaiset
henkilöt, jotka ovat
riidan tai väittelyn aikana ol
leet hyväksytyn kannan puo
lustajia. Mutta meillä tehdään
päinvastoin.
Ohjelma ja me
nettelytapamääräykset
eivät
meillä
tahdo
vahingossakaan
sattua yhteen niiden henkilöi
den mielipiteiden kanssa joita
me järjestömme virkoihin va
litsemme
ja tarkotuksellisesti
sitä ei lie koskaan yritettykään.
Meillä on kehittynyt sellainen
käsitys verrattain laajaksi, että
toimitsijain keskuudessa täytyy
iinnniiinniinmttiummnumnimuim
Neuvostojärjestelmän
muodostamissuunni-
telmia Saksassa
menojaan ja lähettämään niille
kuuluvaa osuutta Yleisjärjestön
päämajaan.”
Nuo lausunnot eivät siis an
na ollenkaan niin ihanaa kuva
usta liiton menestymisestä kuin
mainitun järjestön suomalaiset
delikeitit ja lehdet ovat meille
uäeita vuosia uskotelleet, eikä
ollenkaan vahvista sitä luuloa
ja toivoa, että sitä noin vaan
yhtäkkiä
tämänkään järjestön
kautta hypätä loikautettaisiin
uuteen
yhteiskuntaan, kuten
Työväen
Opistollakin ennen
niissä “tieteellisissä” luennoissa
uskoteltiin.
hinkoa ja puutetta “yleisölle.” sa tietysti tämän jälkeen tur siä teurastettiin kuin koiria niin
Missä nyt on sitten sellaisia
työläisiä jotka eivät olisi ylei
sön palveluksessa?
Hiilenkai-
vajiin koskee tämä määritelmä
ainakin heti ensiksi aivan suo
ranaisesti ja» on sitä käsitystä
heihin jo äskettäin sangen tun
tuvalla tavalla sovitettu.
On
vaikea sanoa mikä työala tuo
tannon tärkeyden kannalta kat
soen olisi ensimäinen heidän
jälkeensä, sillä kaikki työläiset-
hän nykyisen tuotantojärjestel
män vallitessa, jolloin tavaroita
tuotetaan
markkinoita varten,
ovat yleisön palveluksessa, jo
ten kaikki vuorostaan ovat tuon
lakkokiellon alaisia.
vautuvat taas siihen vaietaan' ainoastaan- työläisiä syytettiin
keinoon, että on odotettava kun tietenkin siitä että heitä ei oltu
nes saadaan vanhalla menette kaikkia murhattu- Ja kun hiili-
lyllä valittua uudet miehet kon trusti ja terästrusti panivat toi
gressiin entisten tilalle ja enem meen Coloradon verilöylyt, niin
mistö sellaisia, jotka äänestävät syytettiin samoin työläisiä. Ei
tämän lain nurin, mutta onpa kä öljytrustia ole asetettu syyt
jo suuri määrä sellaisia jotka teeseen, vaikka Rockefellerin
meenpanevan komitean valinta
eivät enää siihen luota. On kaivoksilla Coloradossa teuras
on perin vaikeaa sentähden, et
monta kokonaista valtiota joi tettiin joukottain työläisiä Sa
tä ehdokkaat valintaa varten
den
uniojärjestöt ovat sitäm iel poltettiin kuoliaaksi naisia j a
täytyy nimittää niin pieneltä
tä,
että vanhoilla tunnetuilla lapsia.
alueelta ja ovat usein tuntemat
korteilla pelaaminen ei enää ve
tomia. tai vaan vähemmän tun
Nämä “vapaudet” ne ovat
tele
ja että peli on alotettava joiden puolesta taistellaan radi
nettuja.
uudestaan toisella tavalla. T ä kaaleja vastaa». Kun länsival-
Että Askeli tuli nyt uudel
mä
laki tulee sitä käsitystä vah tioiden työläiset äskeistä työvoi
leen valittua, siihen oli myös
vistamaan nopeammin kuin mi man vähyyttä hyväkseen käyttä
kin hyvänlaisesti vaikuttamassa
IS K U JO K A TU N TU U .
kään
muu tapaus senjälkeen en saivat toteuttetuksi vaati
hänen vastustajainsa menettely.
kun
tuomari
Anderson antoi muksensa kahdeksan tunnin työ
Amerikan, rautatiet on luovu
Voidaanpa pitää melkein var
Kun tuollainen periaate an
päivästä ja muista parannuksis
tettu jälleen yksityisille yhti netaan oikeuslaitosten tuoma kuuluisan injunktsioninsa.
mana, että se viidensadan ää
öille.
Hallituksen
omistusoi rien harkittavaksi injunktsioni-
nen enemmistö, minkä hän sai,
Enempi vaan tämänlaisia la ta näillä kautta mailman kurjuu
keus jonka yhteen aikaan uskot hakemuksen muodossa, ei ke keja, enempi sen luontoisia pää destaan tunnetuilla tukkikämpil-
johtui niistä kömpelyyksistä mi
tiin olevan luonnollisena seura nelläkään
tä hänen vastustajansa ovat vuo
ole oikeutta tehdä töksiä ja niiden mukaista toi-j lä, niin seurasi Centralian mel
jonka puutavaran i:>ti
uksena hallituksen kontrollis lakkoa ja saattaa “yleisöä” kär mintaa ja kaikki sosialistiagi-! lakka,
den
kuluessa häneen nähden
kaikesta
päättäen järjesti, saa
ta, jäi tällä kertaa toteuttamat simyksiin.
tehneet.
Askelia on syytetty
taattorit ja muut radikaalit saa
ta. Sodan ajalla sitä suosittiin
monta kertaa joutavilla ja mi
Että
lakontekemisoikeuden kyllsb karkottaa maasta tai pis dakseen kasvatetuksi järjestöön
kyllä huomattavasti porvarilli- menettäminen
kä pahinta perättömillä jutuil
kokonaisuudes tää vankilaan. Uusia syntyy nii liittyneitä työläisiä vastustavan
sissakin piireissä, mutta sodan saan on vaarassa ja että se tu den kautta kyllin nopeasti ti mielialan, jonka turvissa voisi
la. Esimerkiksi se paljon po
jälkeen valloilleen päässyt taan lee tämän lain kautta ainakin lalle, jotka pitävät huolen sii tuhota nuoren union.
rua aiheuttanut “ legionajuttu”
tumus, joka porvariston keskuu niin hyvästi rajotettua, että suu tä ettei radikaalisuus lopu.
oli lapsellisuus alusta loppuun
Näiden “rakkaitten ja kalliit-
dessa on tappanut kaikki muut remman ja vaikuttavamman teol
saakka.
Useita muita juttuja
ten" “ amerikalaisten laitosten"
kin vapaamieliset uudistuspyr lisuuslakon tekeminen tämän
voisi mainita. Niiden ajalla on
historia on verinen ja pitkä. Se
kimykset, tukahdutti tämänkin jälkeen on lain mukaan mahdo
oikeat asialliset syyt Askelia
alkaa jo niiltä
ajoilta, jolloin
homman. Niin ettei meillä ole tonta, sen näyttävät ammatti-
vastaan jääneet esittämättä. Hä
turkiskauppias Astor, North A-
hallituksen rautateiden omistus- unionistitkin käsittävän. Gom-
nen salanimellä kirjottelemat
Nykyisten
radikaal ¡vainojen merikan Fur ’ komppanioilleen
ajatuksiesta muuta jälellä kuin pers huutaa ja tuomitsee por aikana on pidetty suurta suuta jahtasi turkiseläimiä ja lahtasi
juttunsa Työmieheen viime ke
se kokemukseen perustuva tie vareita pahemmin kuin kiih- siitä, miten nämä radikaalit uh intiaaneja alueilla jotka nvt
sänä, joissa puolueen toimintaa
to, että silloin kun tämä maa keinkään kommunisti enää ny- kaavat “ vapaita amerikalaisia muodostavat Illinoisin, Wiscon-
arvosteltiin sillä tavalla että sen
voi lukea enempi parjaukseksi E I O L E K IIT E T T Ä V Ä L L Ä tarvitsee hyvää rautatiepalve kyaikoina uskaltaa tehdä. Eri laitoksia” , josta syystä heidät nn cinin. Michiganin ja muut kes-
lusta, joko sotilaallisiin tarko- järjestöt lähettelevät protesteja karkotettava maasta ja milloin kivaltiot. Oikeastaan se alkaa
kuin arvosteluksi; hänen tahal
K A N N A L L A A S IA T
tuksiin
tai muuhun, on sen tur joissa on kovemmalle kalahte- suinkin on mahdollista, tuomit jo pitkän aikaa sitä ennen.
linen huolimattomuutensa ja lai-
S IE L L Ä K Ä Ä N
vauduttava valtio-omistukseen. leva ääni kuin siinä kommunis
minlyömisensä lähettää puolue-
Mutta nykyiseen muotoonsa
Yksi
sosialistisen liikkeen Mutta kun nyt ei vielä olekaan tipuolueen manifestissa jonka tava vuosikausiksi täkäläisiin ki-
lehdille tarpeellisia tietoja ja
ovat ne muovaillut vasta viime
dutuslaitoksiin.
selostuksia puolueen toiminnas vakinaisia arvostelijoita ja vas kysymyksessä rautatiepalveluk- tähden äskettäin viitisentuhatta
vuosikymmenien ajalla. Viime
Mitä ovat nämä ‘ amerikalai
tehokkaisuus ja hyvyys, vangittiin vanhaan maahan lä
ta tärkeillä hetkillä ja monet tustajia tässä maassa on ollut sen
set laitokset", joista puhutaan? kuussa täytti yksi niistä, Stan
muut erikoistapaukset, joissa I. W . W. siitä saakka kun osa vaan liikevoiton tekeminen, niin hettämistä varten.
dard öljy-yhtiö viisikymmentä
Niitä on monenlaisia, mutta vuotta-
Aluksi vetosivat unionistit
hän on osottanut eroamisharras- sen perustavasta jäsenistöstä e- voimme tämän kysymyksen siir
Kokonaisen kirjaston
tusta
puolueeseen nähden ja rosi siitä ja liitto otti antipar- tää niihin aikoihin jolloin rau kongressiin; he tekivät kaik pääasiallisesti ne tunnetaan trus voisi kirjottaa niistä vapauksis
tateiltä
odotetaan muutakin kensa estääkseen lain hyväksy tien ja teollisuuskorporatsionien ta ja oikeuksista, joita se omaa
puoluevastaisten liikkeiden suo lamenttaarisen kannan.
Tämä
järjestö
lähti
matkaan
kuin korkoa ja dividenttiä ve- misen. Mutta se hyväksyttiin. nimellä. Ja sivuieitse liittyy*nii ja joita se on käyttänyt kehitty
simista, se on tällävälin jäänyt
hyvin
toivein
ja
pitkin
aikaa
siosakkeille.
melkein kokonaan ilman julki
Ne “ hyvät miehet” joita unio hin tietysti jokainen muukin äkseen siihen mahtavuuteen jos
on
meille
siltä
taholta
uskotet-
Paljon suuremmasta merki nistit ovat viimeiset kolmekym laitos, joita nämä edellämainitut sa se nyt on.
suutta. Suureen osaan jäsenis
töä on näiden, häntä vastaan tu, että mainittu järjestö tulee tyksestä on työväkeen nähden mentä vuotta äänestäneet kon käyttävät etujensa ajamiseen.
öljytrustin voitot viidenkym
tehtyjen perättömien juttujen ennenpitkää jäsenmäärässä ja se tapa millä rautatiet luovutet gressiin Gompersin ohjelman
menen
vuoden ajalla ovat nous
Niihin ’kuuluu puutavatrusti.
paljastuttua jäänyt se käsitys, toiminnan laajuudessa sivuutta tiin takasin yksityisille yhtiöil mukaan, olivat sitä mieltä että
seet lähes biljoonaan dollariin
sosialistipuolueen sillä, le.
Luovuttamislakiinhan pis laki
on tarpeellinen.
Sitten joka on erikoisesti toiminut "sa sen alkuperäiselle sadantuhan
että esim. Raivaaja vastustaa maan
dan prosentin amerikälaisuuden"
Askelia
vaan persoonallisen että se ajaa suoraa päätä vallan tettiin pykälä joka määrää et kun laki oli läpässyt kongres ja tuhannen prosentin liikevoit nen dollarin pääomalle. Ja ku
vastenmielisyyden tähden, jota kumoukseen, taloudellista tais tei rautateiden työläiset enää sin .asetti Gompers luottamuk
tojen säilyttämiseksi.
Samoin kaan ei voi laskea miten suun
ei ole pidettävä koskaan riittä telun tietä jota työläisjoukot tästälähtien saa tehdä lakkoa sensa Wilsoniin. Presidentti ei
nattomat ovat ne kokonais\ ui
Olihan tämä öljytrusti. jonka ansiot — jos tot, joita tämän alkuperäisen
vänä syynä henkilöä vastaan, ymmärtävät. Näissä toiveissa on vaatimustensa painostamiseksi. allekirjota sitä.
Kaiken sen sovinnollisuuden se sama presidentti joka toista mahdollista — ovat vieläkin suu pääoman kasaamat voitot ovat
jos hän vaan muuten tehtävän osa miedän suomalaisista^ sosia-
sä tasolla on. Kun sen lisäksi ! listeistammekin lähtenyt tätä jälkeen mitä Amerikan rauta- vuotta takaperin puhui niin iha renemat työläisvainojen, murhi vuorostaan pääomaksi muutut-
en ja mellakoiden aikaansaami
otetaan huomioon, että virassa oikopolkua matkustamaan. Mut tietyöläiset ovat osottaneet rii nasti työläisten oikeuksien laa-
kuin
puutavaratrustin tuaan imeneet Amerikan työvä
ja mutkikkaaksi takysymyksiin nähden, ei olisi ! jentamisesta ja järjestämisoike seksi,
olevan on aina helpompi voittaa ta pitkäksi
Sen “ rakkaan ja kalliin'’ laitok estöltä. öljytrusti on yksi niitä
vastaehdokkaansa, ellei hän vi näyttää kulku sielläkin tulevan, luullut että heille tällaista kiel uksien tunnustamisesta.
laitoksia, joka ehdottomasti kon-
rassa ollessaan ole asiallista ri päättäen tuon liiton toiminnas toa annetaan — eiväthän he ole
Mutta W ilsonilla oli kynä ja sen uhkaajia — - luokkatietoisia trolleeraa tuotantoalansa, dllä
kosta tehnyt tai muuten kelvot ta ja saavutuksista. Todistuk vuosikymmeniin, enää sanotta mustepullo valmiina kun laki työläisiä — o . vangittu sadot sen monopolioikeus on ehkä täy
tomaksi osottautunut, voimme sena, että liitto yhäti on kaik van arvoista lakkoa tehneet. esitettiin hänelle ja hän piirsi tani. Etelän kurjinimat vanki dellisin. Kun se korottaa öljyn
merkitä
ettei Askelin voitto kea muuta vaan ei lupaavassa Milloin jäsenistö on sellaista nimensä alle, selittäen että la lat ovat täynnä sen uhreja, Ku hintaa, on itsenäisten yhtiöiden
merkitse
hänen
edustamansa tilassa voidaan mainita liiton tosissaan yrittänytkin, saadak kihan on edullinen siiliä, että paritrusti ja terästrusti niinikään seurattava esimerkkiä.
puolueesta erioamiskannan voit hiljakkoin julkaisema konvent- seen kerrankaan näyttää rauta- nyt saadaan lakot sovitteluko ovat näitä “amerikalaisia laitok
Kokonaiset hautausmaat täyt
vuotuinen tieherroille kuka se liikettä to mitean ratkaistavaksi. Sehän on sia". Ja niiden toiminta liike- tyisivät tämän trustin liikevoit
toa. Mutta tahdittomuutta ja sionikutsu. Liiton
horjuvaisuutta
se jäsenistön konventsioni olisi' pidettävä tu dellisuudessa runnaa, ovat hei hyvä asia. Sellaiselle kuin te- voittojensa uhkaajia vastaan on tojen kontolle kuuluvista työlais-
L.ihanpakka-
levan toukokuun ajalla, mutta dän johtajansa kiiruhtaneet vä rästrustille
puolelta osottaa.
esimerkiksi
olisi hyvin tunnettua.
uhreista; mikään orpokoti ei oli
ustrusti.
hiilitrusti.
rautatietrusti
samalla ilmotetaan että liiton liin ja tehneet yrityksen mität mukavaa pistää joskus liittohal
si kyllin suuri sulkeakseen suo
Järjestömme keskusvirasto on pääkonttori on niin huonoissa tömäksi.
lituksen määräys eteen ja sa ja kaikki muut suuret liikeyhty- jiinsa sen uhrien jälkeenjätta-
nyt auttamattomasti sen keski- rahavaroissa ettei se voi maksaa
Mutta tuon aseen, lakko-oi noa: valitseppa miehet neuvot mät kuuluvat näihin “amerika- mät orvot, eikä mitkään hullu
piirin
“johtavan
elementin” edustajain
matkakuluja.
Eri keuden omaaminen, oli kuiten telukokoukseen, jossa Foster ja laisiin laitoksiin", joiden “ perus
jenhuone riittävän laaja hoivaa
määrättävissä, joka niin haluk teoMisuusjärjestöjen
ne olisi kin vaarana, jota rautatieherrat Fitszpatrick
edustavat teräs- teita", s. o. rajottamatonta työ maan niitä jotka sen aiheuttama
kaasti äskettäin ajoi järjestön niin ollen maksettava, jos kon pelkäsivät ja siksi se oli riistet työläisiä.
läisten nylkemisoikcutta radi
kurjuus on painanut mielenvi
puolueesta erottamista ja kun ventsioni tahdotaan pitää. Mut tävä työläisiltä pois, koska se
Jokaiselle teolle voi löytää kaalit kuuluvat uhkaavan.
kaisuuteen.
sillä taholla nähtävästi peitel ta perin vähän on toiveita että tämän
luovuttamiskysymyksen puolustuksen, kun on vaan kyl
Aivan
luonnollista
on,
että
Ja nämä “ vapaat laitokset'*
len pidetään vieläkin kiinni nekään voisivat sitä tehdä, sillä yhteydessä niin sievällä tavalla
liksi ovela sellaisen löytämään. näiden “ vapaiden laitosten" va monopolisoivat kukin alansa tuo
niistä käsityksistä, jotka eroa i toisessa kohdassa samaa julis voitiin tehdä.
Mutta Gompers ja unionistit paat omistajat asettuvat vasta tantoa jo muissakin maissa. Ne
mista kannustivat, voimme olla tusta sanotaan teollisuusunioi-
Mutta tuo lakko-oikeuden riis eivät tykkää tästä. Lakon te- rintaan. silloin kun heidän “kal- ovat maihnantrusteja, joiden ri
varmoja että rauhaisaa ja so den rahallisesta tilasta seuraa-! täminen ei koskenut ainoastaan
kemisoikeus on mennyttä, he leintaan", heidän liikevoittoaan, pauksia ei rajota mikään mahti
pusointuisaa toimintaa järjes ' vaa:
rautatietyöläisiä. Tuolla teolla sanovat, ja se on samaa heille uhataan. Ovathan nämä laitok ja joiden voima kasvaa ruman
tömme eri piirien ja .laitosten
“ Kokemus on osottanut, että; hyväksyttiin myöskin se peri kun kokonaan aseettomaksi jää- set saaneet toimia näihin saak
niiden liikevoittojen kanssa
-
välillä ei ole toivottavissa, niin Teollisuusuniot ovat sellaisessa’ aate, että työläisillä jotka ovat
! minen asestautuneen vihollisen ka aivan häiritsemättä.
Kun
si
vuodelta.
Ne
ovat
itsenäisiä
kauvan kuin asiat tällä kannal 1 asemassa, että ne eivät kykene yleisön palveluksessa ei ole oi edessä.
puutavaratrusti «pani toimeen E- valtioita mailman suurena te ’
la ovat. Sanomme tämän ei sil suorittamaan
omia juoksevia keutta tehdä lakkoa, tuottaa va
Gompers ja hänen alamaisen- verettin verilöylyn, jossa tvöläi- lisuusvaltakunnassa. kuten
d
miiuiiimiiniimiiiiiimninninnmnini iininnmnmnnmininniiiimimniiniii j JuTMin in im u m iiiiiiiH i T iin H im iin m u i 555555Z%5555555555555555555555
^
---------------- — “
The organ of the Finnish wortoars in
the Western States. The only Finnish
Daily in the West. Puhlished Daily,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
by the Western Workmen’s Publishing
Sekasotkuumme on tietysti
Society.
muitakin syitä. Esimerkiksi toi
JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager
lä että tahtoisimme riitain jat
kuvan ja syventyvän, vaan siksi
että erimielisyys kaikkialla huo
mattaisiin ja koetettaisiin estää
se pahemmaksi kärjistymästä.
Sillä perin vähän me kuitenkin
jatkuvalla riitelemisellä voitam
me, vähimmän ainakin silloin
kun riidat persoonaluontoisiksi
menevät. Suunnitelmallinen so
sialistinen kasvatustyö ja pe-
räänantamattomuus sen tekemi
sessä, se kuitenkin loppulaskus
sa on ainoa mikä tämänlaiset
hullunkuriset
ristiriitaisuudet
toiminnastamme lopulta poistaa,
niin että joskus päästään sii
henkin, että kun sosialistipuo-
luetta kannatetaan ja siihen
kuulutaan, valitaan
myöskin
virkailijat, jotka ovat jäsenis
tön enemmistön kanssa samaa
mieltä.
Toverilla puolestaan ei ole
pahoitelemista vaalin päättymi
sen suhteen. Ehdokas, jota
puolustimme, jäi häviölle, mut
ta me saimme hänestä toimitta
jan, joka oli meille tarpeen ja
voi käydä vieläkin tarpeellisem
maksi jos lehteä tässä täytyy
kaksikielisenä
ruveta julkase-
maan. Niin ettei ole miestä sen
tähden muualle tyrkytetty, että
olisimme itse hänestä halunneet
eroon päästä, tai sentähden et
tei hän mihinkään muuhun toi
meen
kykenisi, kuten joskus
muulloin on voinut tapahtua.
Amerikalaisia laitoksia
.........................................
E d u staja Crispien. joka sittem m in
valittiin yhdeksi puolueen puheen
jo h ta jista ,
sanoi
toim intaohjelm a-
luonnosta e sittäessään :
— K apitalism i on S ak sassa k eh it
tynyt huippukohtaansa. M arx on ai
van oikein huom auttanut, e ttä m ei
dän on k äy tettäv ä kapitalism in ha
tä tila n te ita
ta istelu ssa sosialism in
to teu ttam isek si.
T ällaisessa tila n
teessa eläm m e nyt Saksassa. Työ
väen on v alla ttav a poliittinen dik-
tatu u riv alta. Mitä antoikaan ty ö v ä
en d iktatuuri m eille m uutam ina m ar
raskuun päivinä 1918! 8 tu n tisen työ
päivän. työttöm vy savustuksen, ase
velvollisuuden lak k au ttam isen ja pal
jon muuta. M itä on ta a s sen jälk ei
nen porvarillinen k an san v alta meille
a n tan u t? V ankiloita, poliittisia m ur
N oske-kaart ilaisten julm uuksia,
t i . a.
yhdistyin iski eliön,
julkisen
sanan
vainoam isen. (V ilkasta hyväksym is
tä.)
Toinen m yöhemmin v alitu ista pu
h een jo h tajista, jyrkim m än suunnan
edustajia, Däumig. lausui:
— M ailm ansota m erkitsi mailman-
vallaukum ouksen alkua. Nyt on kaik
ki keinot k äy tettäv ä taistelu ssa por
varistoa ja oikeistnsosialidem okraat-
te ja vastaan. K äytettäköön valtiol
lisia vaaleja tarm okkaaseen kumo-
ukselliseen valistustyöhön joukkojen
keskuudessa.
Y ksim ielisesti
hyväksyivät
puo-
luepäivät sitten seuraavan toim inta
ohjelm an:
P ro letarisella vallankum ouksella on
kaksi su u rta v aih etta: taistelu val
tiollisen vallan v oittam iseksi ja sen
käyttäm inen siirry ttä e ssä kapitalis
k au tta, koska kaikki m uut luokat, töiksi jo ennen valtiollisen vallan jä t ovat riisu tta v a t aseista... On pe
Jatka itsen äisesti jä rje s tä v ä t a sia n
h u o lim atta k esk in äisistä
etuvasta- anastam ista', ja kaikkien ruum iilli ru ste tta v a vallankum ouksellinen a r sa.
kohdistaan, ovat tuotan to v äliu eitten sen ja henkisen työn tek ijö itten ko meija.
9. V eropolitiikka on oleva sosialis
yksityisom istuksen kannalla ja heil koam iseksi niihin, joissa he voivat
2.
T uotantovälineiden yksityiso tista. kaikki yleiset m enot, mikäli ne
lä on yhteisenä p ääm äärän ä k a p ita kouluutua
köyhälistön
d ik tatu u ria niistus on m uutettava yhteiskunnan voidaan veroilla peittää, on tä y te ttä
listisen
yhteiskunnan
perusteiden varten.
om istu k seksi.
Y h teisk u n n allistat Ui vä tulo-, om aisuus- ja perintöveroil
(J a tk o a )
pysyttäm inen.
A n astettu aan valtiollisen vallan tu m inen on viipym ättä to teu tettav issa la. K aikki välilliset toim enpiteet,
Työväenluokan edut ovat kaikis- j lee köyhälistö hävittäm ään k ap ita pankki- ja vakuutusalalla, vuorikai-
TyÖ pajaneuvostojen v a lin ta ja
jo tk a ra s itta v a t köyhälistöä etuoike
sa m aissa sam at.
K apitalistisen j listisen valtion poliittiset v altajärjes- vosten ja voim ansynnyttäm islaitos-
m uodostam inen.
utetu n vähem m istön hyväksi, ovat
m ailm antaiouden laajen tu essa tulee ’ töt. Niiden tilalle v altio järjestö ik si ten alalla — hiilen, vesivoim an, säh
1) Työpaja- tai työneuvostoissa tu
p oistettavat.
toisten m aitten .työväen asem a yhä tu lev at köyhälistön v altio lliset työ kön — sekä k esk itety n rauta- ja te
olla ed u ste ttu in a kaikki am m a
10.
K aikki lait. jo tk a a se tta v a t
enem m än riippuvaiseksi toisten m ait v äen järjestö t. Ne y hdistävät itseen rästu o tan n on alalla, kuljetus- ja kul
tit' m ikäli m ahdollista.
naisen julkis- tai yksityisoikeudelli
ten työväestä. Työväenluokan vapa sä lainsäädännön ja hallinnon. Nii kuneuvojen alalla, kuin myös muilla
2) Ä änestys on salainen ja vai:«,
sessa su h teessa huonom paan a se
uttam inen vaatii siis k an sain v älistä den toim inta m erkitsee k a p italisti korkealle k eh itty n eillä teollisuusa
tuiksitu lleet ovat toim istaan t3kasiu
m aan kuin m iehen, ovat p oistettavat.
y h teen liitty m istä ja koko m ailm an sen valtion, kuin myös kuntain, h a l loilla.
k u tsu tta v issa milloin tahansa.
11.
Työnväliksen
järjestäm in en
työväen y h teistä taistelua.
Tästä lintokoneiston m u u ttam ista ja uudes J 3. Spurm aanom istus
ja
suuret kunnalliseksi m onopoliksi.
3) K aikilla ruum iillista tai heti
tieto isen a tuntee ja se littä ä Saksan taan jä rje stä m istä : m u tta se m erkit- • m etsät ovat heti siirre ttä v ä t y h te is
kistä työtä tekevillä, sukupuoleen
12.
Yleinen oikeudenkäyttö on
Riippum aton
sosialid em o k raattin en see myös työväenluokan its e m ä ä rä ä -! kunnan om aisuudeksi. K aikki m aan
k atsom atta, jo tk a a n sa itse v a t
toi
m uodostettava so sialististen p e ria a t
puolue itsensä solidaariseksi kaikki m isoikeuden to te u tta m ista ja työvä viljelykset ovat k ä y tettäv issä olevil
m eentulonsa yh teisk u n n allisesti väli
teiden m ukaan.
en m aitten luok k atieto isten työläis estön
y h teen liitty m istä
jo k a is e n ! la tek n illisillä apukeinoilla ja o su u s
täm ato n tä ja hyödyllistä ty ö tä teke
13. Työpakko kaikille työkykyisil
ten kanssa.
Im p erialistista k apita luokkaherruuden poistam iseksi. Riip toim intaa edistäm ällä saa ta v a m ah
m aila, riistä m ä ttä toisten työtä, on
le. Työväen suojelus.
lism la v astaan a se tta a kaikkien m ait pum aton sosialistinen puolue a se tta a dollisim m an tu o ttav aan kuntoon.
äänioikeus. Sellaisilla, kuten lä äk ä
14.
Y stävällisten su h teitten ai
ten iuokkatietoinen köyhälistö kan k ap italistisen valtion v alta järjestö ä
4. K aupungeissa ja kunnissa, m is kaansaam inen
reillä. k irjailijoilla y. m. s., jo tk a
kaikkien
kansojen
sainvälisen sosialism in.
vastaan köyhälistön valtiolliseen neu sä on teollisuus hallitsev an a on yk
tilap äisesti p aikkaavat toisia, on ä ä
kesken.
On a lettav a jä rje stä ä vii
\ altiollisen
vallan
anastam inen v o sto järjestelm ään perustuvan valta- sity isten hallussa oleva m aa s a a te t
nioikeus.
pym ättä liittoa so sialististen ta sa v a ’-
köyhälistön
käsiin
jo
h
ta
a työväen järjestö n . p arlam en ttia v astaan , jo tav a kuntain om aisuudeksi; kuntain
41 H enkilöillä, jotka
om istavat
tain kanssa.
luokafti vapauttam iseen. Täm än ta is ka on porvarillisen valtatahdon il- ' on h a n k ittav a riittä v ä sti asuntoja.
tu o tan to v älin eitä, k ä y ttä v ä t n iitä o-
K öyhälistön d ik tatu u ri on vallan
telun onnelliseen loppuun saattam*- * m aus, vallankum ouksellisen neuvos-
5. On saatav a aikaan tarkotuksen- kum ouksellinen keino kaikkien luok
m lksi eduikseen ja ja tk u v a sti paik
seksi tarv itsee työväenluokka riip- j tokongressirt.
K apitalistisen talous- m ukainen elin tarv easiain jä rje stely .
k aav at toisia, ei ole äänioikeutta,
kien poistam iseksi ja jokaisen Iuok-
pum
atonta
sosialidem
okratiaa,
joka
i
an
ark
ian
m
uuttam
inen
säännönm u
6. K aikki yleiset terveydenhoidol aherruuden lakkauttam iseksi.
eikä liioin eella.silla. jo tk a jo h tav at
Kun
tin k im ä ttä on vallankum ouksellisen ’ kaiseksi sosialistiseksi taloudeksi ta liset laito kset ovat yhteiskunnallis-
y k sity istä k a p ita listista liik e ttä taik
sosialistinen y h teisk u n ta on tu rv a t
sosialism in kannalla, am m a ttiy h d is-; pahtuu taloudellisen neuvostojärjes tu te tta v a t.
‘
ka vuokraavat sellaista laito sta, taik
tu.
lakkaa köyhälistön d ik tatu u ri ja
tyksia, jotka tu n n u stav at köyhälis telm än k au tta.
ka jo tk a eläv ät vuokrasta tai pääo
7. K aikki yleiset kasvatus- ja sivis sosialistinen y h teisk u n ta tulee täy
tön v äären täm ättö m än lu o k k ataiste
K apitalism in v oittam iseksi ja so
m an tu lo ista tili om istav at osakkei
teen voim aansa.
lun ja jo tk a ovat m uodostuneet yh : sialistisen y h teisk u n n an to te u tta m i ty slaito k set ovat y h teisk u n n allista
ta , liikevoitosta o salliset jo h ta ja t, a
Sosialistisen yhteiskunnan järjes
Yleinen yhtenäinen koulu
teiskunnallisen vallankumouksen tais- seksi on ry h d y ttäv ä seuraavlin to i te tta v a t.
sio itaijat j. n. e.
*
m aallisella ohjelm alla.
Koulu on täminen tapahtuu neuvostojärjestel
telu järjestö ik si sekä vallankum ouk m enpiteisiin:
jä rje ste ttä v ä sosialistis-pedagogisten män mukaan. Vasta sosialistisessa
sellista
neuvostojärjestelmää, joka
•
Toim intaohjelm a
1. Kaikki vastavallankumoukselli
yhdistää ty ö läiset vallankumouksel set palkkajoukot ovat h ajo tettav at, p eriaatteid en m ukaan. K asvatus on yhteiskunnassa tulee neuvostojärjes
Leipzigissä joulukuun alkupuolella
telmä täysiin oikeuksiinsa. Neuvos
liseen toim intaan.
sam oin h ajo tettav a kaikki so tilaalli y h d iste ttäv ä aineelliseen tuotantoon, j
pidetyssä riippum attom an puolueen
Riippum aton sosialidem okraattinen set siviili- ja poliisim uodostelm at, • 8. U skonto on ju liste tta v a y k s i-, tojärjestelm än tärkein m erkitys on
y lim ääräisessä kokouksessa la a d it-'
se, että työläiset, talouden ylläpitä
puolue on neuvostojärjestelm än kan suojeluskunnat
kaupungeissa
ja i tyisasiaksi.
Kirkko on täydelleen jät. yhteiskunnallisen rikkauden luo
tiin allaoleva toim intaohjelm a, jo ta mistä sosialismiin.
nalla. Se k an n attaa kaikkia pyrki m aalla... P orvarien tek n illisesti kou- e ro te tta v a valtiosta. K irkolliset ja
tav allaan voi p ila a periaateju iistu k - i Työväenluokan vapautuminen voi
m yksiä neuvosto järjestö jen muodos lu u ttam at a se s te tu t apujoukot, polii uskonnolliset yhdyskunnat ovat ju-i jat, sivistyksen edistäjät, tulevat
senakin.
myös kaiken oikeudenkäytön ja val
tapahtua vain työväenluokan itsensä tamiseksi sosialismin taistelu järjes
si joukot,, p orvaristo ja tilauom ista-1 Im ettävät yksityisiksi yhdistyksiksij tiollisen vallan haltioiksi
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIH
Täm än pääm äärän Kaavuttani i><Y-
si k ä y ttä ä Riippumaton sosialideni»
k ra a ttin e n puolue johdonnn: ai • ti
ja jä rjestelm ällisesti yhdessä vallan
kum ouksellisten am m attiyhdi-t' !,n
ja
köyhälistön
neuvustojärj« ' n
kanssa kaikkia valtiollisia. p.iria-
n ien tta arisia ja taloudellisia tais > :
keinoja. E tevin ja ratkaisevin tai
telukeino on joukkojen toiminta >•*
hylkää yksityisten joukkojen ja L'-n-
kilöitten väkivaltaisen menettelyn.
Sen te h täv än ä ei ole ttn » :a ir »v.-.i;
n ejtten tuhoam inen, vaan k i? 'ah '»•
sen järjestelm än syrjäyttäminen
R iippum attom an sosialid« • taat-
tisen puolueen historiallinen f ' À
on a n taa työväenliikkeelle
'•
suunta ja p ääm äärät ja olla ’• ! •
kum oukselliselle’, köyhälistölle sen
ta istelu ssa sosialism in puoi.-
J'
ta ja n a ja lipunkantajana
Riippum aton sosialidemokr sitine!»
puolue on siitä vakuutettu, e t:i k -
hällstöjoukkojen
yhteen!:'"
k au tta. Johon se pyrkii, saav’.v 'a a '
ja tu rv a ta an köyhälistön !- - - ■ ;nPn
ja pysyvä voitto.
Tässä
r ‘ * 1 2
sessa pyrkii Riippumaton
aJ
st»
dem okraattinen
puolue
n
m aan kaikkien maitten
vallankum ouksellista, toimin
ta Intem ationalea.
S anoilla ja teoilla tämän <
vaatim usten periaatteiden ’
minen
on työväenluokan
sen ehtona.
¡an*1*’
Ainoastaan köyhälistön
ka-
mouksen kautta voi kapita- snu
kiatua, sosialismi voittaa ja tyÖ*’ e*
luokka acaavuttaa vapautensa
Riippumattomien aosialL' ‘ 3 P ;
lueese^n
700,000
ilm otetaan
jäsentä
päivälehteä.
ja
kuulh»' a
ju lk a ;^
K
*